Metsätalous

Metsien hakkuukiintiöiden vähentäminen - Väärä ratkaisu oikeaan ongelmaan

Pari vuotta sitten itseään "ympäristöjärjestöiksi" ja "ympäristöpuolueiksi" kutsuvat tahot nostivat hiilinielu-termin aseeksi poliittiseen kamppailuun. Termi on niin yksinkertainen ja kiva, että siitä on vähitellen tullut koko suomalaisen ilmastopolitiikan kulmakivi. Ilmastotavoitteisiin ei kuulemma päästäisi, ellei suomalaisia metsiä mikro-optimoida hiilinielu-museoiksi. Väärin.

Hakkuiden vähentäminen ei pienennä ilmastopäästöjä

 

Vihervasemmisto on yksimielinen siitä, että hakkuita tulisi vähentää ja tämä pelastaisi meidät ilmastonmuutokselta. Tämä väite ei kestä tarkempaa tarkastelua ja kyseessä onkin tietämättömyyteen perustuva valhe.

Luonnon moninaisuuden suojelu on metsätilallisen käsissä

Suomessa on metsätilallisia 632000 kappaletta, joko perheenä, erillisten verotusyhtymien kautta tai kuolinpesän osakkaina. Suomalaisista siis joka yhdeksäs voi mainita itsensä metsätilallisena.

Metsätilallinen voi tarkastella tänään metsäänsä menemällä pankkitunnuksilla verkkolinkkiin metsaan.fi ja tulostamalla itselleen vaikkapa kartan kunkin metsäpalstan kuvioista (kuva). Verkkopalvelu on metsätilallisen työkalu paitsi talousmetsien hoidon ja hakkuiden kannalta myös luonnon moninaisuuden suojelun kannalta.

Enemmän irti metsistä

Metsät ovat Suomelle erittäin tärkeitä, niin talouden, kulttuurin kuin ilmaston ja ympäristönkin näkökulmasta. Metsäteollisuus on yksi Suomen tärkeistä teollisuuden haaroista. Suomalaiset ovat metsäläisiä ja metsillä on tärkeä merkitys sielunmaisemassamme ja elämäntavassamme. Metsät ovat tärkeä hiilinielu ja hiilivarasto ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Metsät ovat monien lajien koti ja monimuotoisuuden kehto.

Maa- ja metsätalous, ilmastonmuutos ja hiilinielut

 Ensin termejä: hiilinielu on hiilen varasto, jonka koko kasvaa, eli se sitoo enemmän hiiltä kuin päästää sitä ilmakehään. Hiilinielun vastakohta on päästölähde. Esimerkiksi metsä toimii hiilinieluna, jos puusto kasvaa enemmän kuin sitä hakataan.

Metsä hiilinieluna

Tervehdys metsäisestä Kainuusta

Vaalit lähestyvät ja niiden mukana myös metsätalous saa yhä enemmän huomiota. Vaikka suurin osa puolueista hyvin tuntuu ymmärtävän, että Suomi todella elää metsästä, niin osa vaikuttajista ajaa avohakkuukieltoa ja/tai hakkuiden selvää vähentämistä. Esimerkiksi Pekka Haaviston mielestä "Hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun vuoksi olisi syytä palata tämän vaalikauden alun tasolle, 65-70 miljoonaan kuutioon" (MT/6.3.2019). Tämä tarkoittaisi noin 16 prosentin eli 15 miljoonan hakkuukuution vähennystä.

Hömötiaisten, tunturipöllöjen ja harjuhietapistiäisten barrikadipuhe

Tänä viikkona uutispalstoja ovat hallinneet hallituskriisin lisäksi myös odottamattomat vieraat. Uutisiin liihotteli hömötiaisia, kuusitiaisia, tunturipöllöjä, sekä lauma kaikenkuorisia ja kuorettomia metsäöttiäisiä.  Myös sammaleet, jäkälät, putkilokasvit ja sienet tekivät rohkean esiinmarssin, vaikkeivat jalattomuutensa vuoksi pötkineet samanlaiseen johtoon kuin siivekkäät ystävänsä. Uutisista saimme lukea, että Suomen lajiston edustajat ovat jälleen uhanalaisempia, osa enemmän kuin toiset.

Puutalot ovat duunarin ilmastoteko

Pääministeri Juha Sipilä osoitti epätoivoisuuttaan kaatamalla oppositiopuolueiden niskaan likasaavin suoraan metsästä viime viikonloppuna. Hänen puheensa siitä, kuinka "punavihreä puoli kieltäisi käytännössä metsien käytön kokonaan", osoitettiin nopeasti höpöpuheeksi Helsingin Sanomien toimesta. Nöyränä sillanrakentajana politiikkaan tullut pääministeri lähti samalle linjalle kuin USA:n valheita liukuhihnalta lasketteleva presidentti Donald Trump. Vaaleissa ei varmasti palkita ylimielisyydestä.

Metsissämme edelleen työn sampo

Metsä luo edelleen työtä, vaikka sitä on vaikea uskoa tänä älykännyköiden ja robottien aikana. Miestyön korvaavat metsäkoneet ovat tulleet jäädäkseen, mutta metsätaloudessa on silti perustyöllisyys. Ilman työtä puu ei kasva, ei kulje eikä jalostu jatkossakaan.

Euroopan metsämahdit

Vuoden 2018 kuluessa kiihtyneestä metsiemme biomassan ja niiden hiilen nielujen keskustelusta lienee jäänyt mieleemme, että tavalla tai toisella Suomi on tässä Euroopan mahtimaita.

Ainakin yhdessä asiassa olemme se mahti: metsiemme ja niiden biomassan pitkäaikaisessa mittaamisessa. Silloinen Metsäntutkimuslaitos aloitti Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) jo 1921, ja tänään mittauskierros Hangosta Utsjoelle on tehty jo 12 kertaa. VMI-tulokset ovat nyt kaikkien lukijoiden, kansainvälistenkin tutkijoidenkin, arvioitavissa Luonnonvarakeskuksen (LUKE) verkkosivuilla.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä