Politiikka http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132117/all Mon, 25 Mar 2019 14:23:50 +0200 fi Politiikka on sieltä ja syvältä http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272522-politiikka-on-sielta-ja-syvalta <p>Turuilla ja toreilla jutustellessa saa monesti kuulla politiikan olevan silkkaa höpöhöpöä ja että poliitikot ovat varsinaisia humpuukimaakareita. Nämä ovat tosin huomattavasti siistittyjä muotoja siitä, mitä moni ihminen oikeasti sanoo. Politikan sanotaan usein olevan sieltä ja syvältä.<br /><br />Ymmärrän hyvin politiikkaa ja politiikkoja kohtaan esitetyn kritiikin. Siihen on painavat syynsä, koska aivan liian monta kertaa ihmiset ovat saaneet pettyä vaalien jälkeen. Kukaan poliitikko ei toki saa yksi yhteen lävitse sitä, mitä esitteissään ja nettisivuillaan haluaa. En varmasti minäkään valituksi tullessani.&nbsp;<br /><br />Tosin itse kunkin on syytä miettiä, mitä ennen vaaleja lupaa. Jos esimerkiksi yksittäisen puolueen vaalisloganina on &quot;Saat, mitä tilaat&quot; ja vaalien jälkeen tehdyt päätökset ovat kaikkea muuta kuin on luvattu, ei ihme, että moni turhautuu politiikkaan ehkä lopullisestikin.<br /><br />On erityisen huolestuttava, että varsinkin pienituloisten, työntekijäammateissa olevien ja nuorten into äänestää on matala. Vaikka asiasta uutisoitiin tuoreen tutkimuksen pohjalta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10704599?fbclid=IwAR042XACjmImmdKAXEghAmpd51jO7WJq98KhRt6LLATlEJhy42pauB6ZM80">viimeksi tänään</a>, ei ilmiö ole uusi. Perusteluksi äänestämättä jättämiselle todetaan usein se, että eduskunnassa tehdään juuri heidän etujensa vastaista politiikkaa. Todellinen ongelma piilee siinä, että näin tapahtuu juuri siksi, koska näissä ihmisryhmissä äänestetään niin pienellä innolla!<br /><br />Äänestämättä jättäminen on osa Suomessa tapahtunutta eriarvoisuuden kasvua. Äänestysprosenttia kasvattaisi varmasti se, että me poliittiset päätöksentekijät seisoisimme aidosti sanojemme takana. Vaalien alla vasemmistolaisuus on pop ainakin erilaisten lupausten muodossa, mutta tilanne muuttuu varsin nopeasti vaali-illan jälkeen.&nbsp;<br /><br />Millään hokkuspokkus-tempuilla ei äänestysprosenttia ei saa nousun. Sanojen on muututtuva teoiksi. Ensiarvoisen tärkeää olisi vähentää syrjäytymistä, kaventaa terveys- ja tuloeroja ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. Näin Suomi voisi olla taas maa, johon voisi luottaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turuilla ja toreilla jutustellessa saa monesti kuulla politiikan olevan silkkaa höpöhöpöä ja että poliitikot ovat varsinaisia humpuukimaakareita. Nämä ovat tosin huomattavasti siistittyjä muotoja siitä, mitä moni ihminen oikeasti sanoo. Politikan sanotaan usein olevan sieltä ja syvältä.

Ymmärrän hyvin politiikkaa ja politiikkoja kohtaan esitetyn kritiikin. Siihen on painavat syynsä, koska aivan liian monta kertaa ihmiset ovat saaneet pettyä vaalien jälkeen. Kukaan poliitikko ei toki saa yksi yhteen lävitse sitä, mitä esitteissään ja nettisivuillaan haluaa. En varmasti minäkään valituksi tullessani. 

Tosin itse kunkin on syytä miettiä, mitä ennen vaaleja lupaa. Jos esimerkiksi yksittäisen puolueen vaalisloganina on "Saat, mitä tilaat" ja vaalien jälkeen tehdyt päätökset ovat kaikkea muuta kuin on luvattu, ei ihme, että moni turhautuu politiikkaan ehkä lopullisestikin.

On erityisen huolestuttava, että varsinkin pienituloisten, työntekijäammateissa olevien ja nuorten into äänestää on matala. Vaikka asiasta uutisoitiin tuoreen tutkimuksen pohjalta viimeksi tänään, ei ilmiö ole uusi. Perusteluksi äänestämättä jättämiselle todetaan usein se, että eduskunnassa tehdään juuri heidän etujensa vastaista politiikkaa. Todellinen ongelma piilee siinä, että näin tapahtuu juuri siksi, koska näissä ihmisryhmissä äänestetään niin pienellä innolla!

Äänestämättä jättäminen on osa Suomessa tapahtunutta eriarvoisuuden kasvua. Äänestysprosenttia kasvattaisi varmasti se, että me poliittiset päätöksentekijät seisoisimme aidosti sanojemme takana. Vaalien alla vasemmistolaisuus on pop ainakin erilaisten lupausten muodossa, mutta tilanne muuttuu varsin nopeasti vaali-illan jälkeen. 

Millään hokkuspokkus-tempuilla ei äänestysprosenttia ei saa nousun. Sanojen on muututtuva teoiksi. Ensiarvoisen tärkeää olisi vähentää syrjäytymistä, kaventaa terveys- ja tuloeroja ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. Näin Suomi voisi olla taas maa, johon voisi luottaa.

]]>
1 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272522-politiikka-on-sielta-ja-syvalta#comments Äänestäminen Äänestysprosentti Pienituloiset Politiikka Mon, 25 Mar 2019 12:23:50 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272522-politiikka-on-sielta-ja-syvalta
Mitä politiikka on http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272494-mita-politiikka-on <p>Koulussa opittiin, että politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Yhteisten asioiden? Käsitteellistä höpöä. Voisiko äänestäjä etukäteen saada luettelon noista yhteisistä asioista ja tehdä äänestyspäätöksen sen perusteella? Ovatko ehdokkaiden lupaukset yhteisiä asioita? Puolueet ovat arvosaarekkeita. Äänestäjien lähtökohtana ovat ehdokkaiden arvot:&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Politiikka on erilaisten arvojen sovittamista yhteisiksi toimenpiteiksi.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koulussa opittiin, että politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Yhteisten asioiden? Käsitteellistä höpöä. Voisiko äänestäjä etukäteen saada luettelon noista yhteisistä asioista ja tehdä äänestyspäätöksen sen perusteella? Ovatko ehdokkaiden lupaukset yhteisiä asioita? Puolueet ovat arvosaarekkeita. Äänestäjien lähtökohtana ovat ehdokkaiden arvot: 

 

Politiikka on erilaisten arvojen sovittamista yhteisiksi toimenpiteiksi.

]]>
2 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272494-mita-politiikka-on#comments Politiikka Mon, 25 Mar 2019 06:06:04 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272494-mita-politiikka-on
Dialogi katkeaa ja väkivalta alkaa? http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272457-dialogi-katkeaa-ja-vakivalta-alkaa <p>Kieltämättä uskoni yhteiskuntaa kohtaan on ollut koetuksella useita kertoja. En silti ala epätoivoisia tekoja suositella muillekaan kansalaisille, vaikka niiden ansiosta voi saada laajaa julkisuutta riippumatta väkivallantekijöiden tarkoitusperistä.</p><p>Minulla ei ole Timo Soinia mitään vastaan eikä muitakaan poliitikkoja, vaikka maan tavat hallitsee yhteiskuntakulttuuria melko vahvasti. Epäilen, että oma nimenikin on jossain mustassa kirjassa, kun juuri kukaan tai mikään taho ei halua edes kiittää minua idearikkaudestani.</p><p>Maan tapa on hiljainen hyväksyntä porukoissa, jolloin porukat hakevat vain itselleen mieluisia kansalaisia valtaporukkaan. Epätoivottuna kansalaisena ei ole järin mielekästä elää edes tämän aikakauden Suomessa.</p><p>Valtaapitävien pitää kuulla kritiikki aidosti ja myös vastata siihen selvästi. Lisäksi pitäisi myöntää mahdolliset virheet ja korjata järjestelmävirheet yhteiskunnassa mahdollisimman pikaisesti. Ei kansa ole poliitikkoja varten, vaan poliitikot ovat kansaa varten!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kieltämättä uskoni yhteiskuntaa kohtaan on ollut koetuksella useita kertoja. En silti ala epätoivoisia tekoja suositella muillekaan kansalaisille, vaikka niiden ansiosta voi saada laajaa julkisuutta riippumatta väkivallantekijöiden tarkoitusperistä.

Minulla ei ole Timo Soinia mitään vastaan eikä muitakaan poliitikkoja, vaikka maan tavat hallitsee yhteiskuntakulttuuria melko vahvasti. Epäilen, että oma nimenikin on jossain mustassa kirjassa, kun juuri kukaan tai mikään taho ei halua edes kiittää minua idearikkaudestani.

Maan tapa on hiljainen hyväksyntä porukoissa, jolloin porukat hakevat vain itselleen mieluisia kansalaisia valtaporukkaan. Epätoivottuna kansalaisena ei ole järin mielekästä elää edes tämän aikakauden Suomessa.

Valtaapitävien pitää kuulla kritiikki aidosti ja myös vastata siihen selvästi. Lisäksi pitäisi myöntää mahdolliset virheet ja korjata järjestelmävirheet yhteiskunnassa mahdollisimman pikaisesti. Ei kansa ole poliitikkoja varten, vaan poliitikot ovat kansaa varten!

]]>
0 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272457-dialogi-katkeaa-ja-vakivalta-alkaa#comments Avoin yhteiskunta Politiikka Timo Soini Sun, 24 Mar 2019 14:21:18 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272457-dialogi-katkeaa-ja-vakivalta-alkaa
Mikään ei muutu vaalien jälkeen http://marcobehm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272429-mikaan-ei-muutu-vaalien-jalkeen <p>Mennäänpä ajassa hieman taaksepäin ja katsotaan miten kaikki tehdään. 6 vuotta sitten oppositio johtaja Sipilä nuoleskeli hallitusta, tarjosi auttavaa kättä. Se vetosi suureen yleisöön, mukava kaveri, ei katkera opposiotossa. Enemmistöhallitus joka meillä aina on jyrää asiansa läpi, kenenkään voimatta estää. Siinä on ihan sama ojentaako kättä tai ei, mutta se saadaan näyttämään hyvältä. 4 vuotta sitten oli vaalit. Kukapa ei heltyisi äänestämään jos on koiranpentu tai vauva sylissä? Toreilla luvattiin ajaa köyhän ja duunarin asiaa. Tottakai luvataan, siellä on miltei kaikki äänet. No miten sitten kävi? Ajettiinko köyhän asiaa? Päätä itse.</p><p>Minä itse tarkastelen asioita hieman eri kulmasta ja olen varma siitä, että mikään ei muutu parempaan. Paha olo ei suomessa lopu vaalien jälkeen. Kasvava huumeongelma ei katoa, itsemurhat eivät katoa, kasvava mielenterveysongelma ei katoa jne. Paha juuri ei katoa oksia hieman korjaamalla. Kun Jokelan koulussa ammutaan niin metallinpaljastimet ratkaisuna eivät korjaa juurta. Sydän pitäisi saada muutettua eikä sitä voi muuttaa kukaan muu kuin Jumala.</p><p>On aivan varma, että seuraava hallitus vie suomen kansaa vain kauemmas Jumalasta ja seuraukset näkyvät kyllä tilastoissa.</p><p>Mutta arvaa mitä, edellinen hallitus ja seuraava. Me äänestimme heidät sinne.</p><p>&nbsp;</p><p>Kunnioita esivaltaa sillä Jumala on heidät asettanut jotta olisi vähemmän pahaa ei enää ole totta kun esivalta säätää lakeja jotka ovat syntiä eli lisäävät pahaa.</p><p>Kauas on omena pudonnut esi-isistä ja yhä kauemmas vierähtää, kunnes tulee loppu ja silloin on myöhäistä rykiä, kun on juotu pullo risiiniöljyä yskänlääkkeenä.</p><p>Kun pientä lasta kieltää syömästä karkkia joka päivä ja perustelee hyvin niin se on rakkautta, josta lapsi aikuisena on kiitollinen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mennäänpä ajassa hieman taaksepäin ja katsotaan miten kaikki tehdään. 6 vuotta sitten oppositio johtaja Sipilä nuoleskeli hallitusta, tarjosi auttavaa kättä. Se vetosi suureen yleisöön, mukava kaveri, ei katkera opposiotossa. Enemmistöhallitus joka meillä aina on jyrää asiansa läpi, kenenkään voimatta estää. Siinä on ihan sama ojentaako kättä tai ei, mutta se saadaan näyttämään hyvältä. 4 vuotta sitten oli vaalit. Kukapa ei heltyisi äänestämään jos on koiranpentu tai vauva sylissä? Toreilla luvattiin ajaa köyhän ja duunarin asiaa. Tottakai luvataan, siellä on miltei kaikki äänet. No miten sitten kävi? Ajettiinko köyhän asiaa? Päätä itse.

Minä itse tarkastelen asioita hieman eri kulmasta ja olen varma siitä, että mikään ei muutu parempaan. Paha olo ei suomessa lopu vaalien jälkeen. Kasvava huumeongelma ei katoa, itsemurhat eivät katoa, kasvava mielenterveysongelma ei katoa jne. Paha juuri ei katoa oksia hieman korjaamalla. Kun Jokelan koulussa ammutaan niin metallinpaljastimet ratkaisuna eivät korjaa juurta. Sydän pitäisi saada muutettua eikä sitä voi muuttaa kukaan muu kuin Jumala.

On aivan varma, että seuraava hallitus vie suomen kansaa vain kauemmas Jumalasta ja seuraukset näkyvät kyllä tilastoissa.

Mutta arvaa mitä, edellinen hallitus ja seuraava. Me äänestimme heidät sinne.

 

Kunnioita esivaltaa sillä Jumala on heidät asettanut jotta olisi vähemmän pahaa ei enää ole totta kun esivalta säätää lakeja jotka ovat syntiä eli lisäävät pahaa.

Kauas on omena pudonnut esi-isistä ja yhä kauemmas vierähtää, kunnes tulee loppu ja silloin on myöhäistä rykiä, kun on juotu pullo risiiniöljyä yskänlääkkeenä.

Kun pientä lasta kieltää syömästä karkkia joka päivä ja perustelee hyvin niin se on rakkautta, josta lapsi aikuisena on kiitollinen.

 

]]>
3 http://marcobehm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272429-mikaan-ei-muutu-vaalien-jalkeen#comments Politiikka Sun, 24 Mar 2019 09:04:45 +0000 Marco "Beme" Behm http://marcobehm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272429-mikaan-ei-muutu-vaalien-jalkeen
Tolkun mies ei panikoi http://jurilaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272394-tolkun-mies-ei-panikoi <p>Kun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kiertää vaalivankkuriensa mukana, hänellä on missio. Tehdä maailmastaan itsensä näköisen. Sama missio on monella muullakin poliitikolla ja aktivistilla. Ja niinhän pitääkin olla! Vai pitääkö?</p><p>Lin mukaan Suomi tarvitsee korkeamman jalostusasteen puutuotteiden valmistusta. Hänen mielestään uusia tehtaita ei pidä tehdä ja hakkuitakin rajoittaa. Itse arvostan näitä vähän matalammankin jalostusasteen tuotteita. Maito on kätevämpi ostaa kartonkipakkauksessa, kuin lasisessa ja vessassakin nopeasti alan kaivata paperia, jos se pääsee loppumaan.</p><p>Edellinen hallituskausi päättyi, kun Sipilä pyysi eroa presidentiltä. Sote ei mennyt maaliin ja oli aika osallistua vaalitaisteluun. Vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula myönsi TV:ssä, että hän on tehnyt kaikkensa soten kaatamiseksi ja pitää sen kaatumista suurimpana poliittisena saavutuksenaan. Joku muu ajattelee, että Suomi olisi tarvinnut soten, koska yhteiskunta ei selviä kasvavista terveydenhuoltomenoista nykysysteemillä.</p><p>Antti Rinne johtaa tiukalla otteellaan demareita kohti omaa visiotaan. Hän vastustaa hakkuiden lisäämistä, hyväksyy nykyisen hakkuutason ja lisäksi hänen mielestään olisi ihan ok vähän lisätäkin hakkuita. Ilmastonmuutoksen hän ottaa muutenkin tosissaan. Ilmaston pelastamiseksi pitäisi määrätä #lihavero. Tai ei lihaveroa, vaan ilmastopäästöjä aiheuttavan ravinnon vero. Tai jotain veroa kuitenkin, jotta nuoriso hiljenisi ja menisi kouluun.</p><p>Vihreiden linja on selkeä. Eduskunnan jättävä Ville Niinistö sparraa Emma Karia ja muita opetuslapsiaan vastustamaan kiivaasti kaikkea ja lupaamaan vanhuksille rahaa, monimuotoisempaa metsää, metsänomistajien ja markkinatalouden vallan anastamista. He käyttävät tavoitteidensa täyttämiseksi lapsia ja nuoria härskisti hyväkseen ja vastustavat metsien hakkuita, mutta ei puun käyttöä. Kuulemma pitää tehdä kaikki tehtävissä oleva ilmaston eteen. Silti IPCC:n suositukset ovat kevyttä kamaa, kun ne sotivat metsien suojelutavoitetta vastaan. Siksi he ovatkin rajanneet ilmaston Suomen kokoiseksi ja tarkasteltavan metsienkäytön ilmastovaikutuksen käsittelykuvion kokoiseksi, sekä aikajänteen vain muutamaan vuoteen.</p><p>Vaikka en Sipilän johtamistavasta pidäkään, Keskustalla tuntuu olevan ilmastoasioissa tolkku mukana. Vaikka se ja Kokoomus kärsivätkin realismista ympäristöjärjestöjen vertailuissa, se ei ole ensimmäisenä julistamassa lisää kieltoja. Ruotsin tekemä päätös polttomoottorien kieltämisestä osoittautui jo lyhyessä ajassa vääräksi, kun autonvalmistajat kehittivät uusia, puhtaampia polttomoottoreita. Samalla on tullut ilmi, että demarien tavoite 750.000 sähköautosta olisi lähes taikuutta. Tai ainakin sen toteutuminen vaatisi sitä.</p><p><strong>Tolkku ihminen ei hätiköi</strong></p><p>Ihmiskunta on paniikissa. Ilmastoahdistus on saanut aikaiseksi tilanteen, jossa jokainen haluaa kertoa muille, miten ihmiskunta ja luonto pelastetaan. Olemme saaneet kuulla mitä mielikuvituksellisimpia tapoja, jolla suomalaiset joko kääntävät suunnan tai ajavat maailman tuhoon. Kaikki saastuttavat asiat (IT -teknologiaa lukuunottamatta) on pyritty kieltämään tai verolle pantavaksi. Kuvaavaa on, että vaatimukset tulevat juuri niin nopeasti, kuin ongelman havaitsemisesta menee twiitin kirjoittamiseen. Ja kun kerran on jotain julkisesti vaadittu, siitä ei luovuta.</p><p>Autoesimerkki oli myös esimerkki siitä, että hätiköinti voi johtaa huonoon tulokseen. Tulevaisuudessa biopolttoaineella käyvä dieselauto voi olla ympäristöystävällisin ratkaisu. Greenpeacen vaikutuksesta Saksa sulki ydinvoimalat, joka aiheutti ruskohiilen käytön voimakkaan lisäämisen. Ja samasta syystä Saksa ei voinut hyväksyä kovin suuria päästöleikkaustavoitteita EU:n huippukokouksessa. Kun ei ole puhdasta vaihtoehtoa, ei voi tavoitteitakaan hyväksyä. Suomalaista naudanlihaa on pidetty ilmaston tuhoajana, mutta maatilat ovatkin alkaneet tuottaa biokaasua, viljellä hiiltä maaperään sitovia kasveja ja syöttämään vähemmän metaania naudoissa muodostavaa rehua karjalle.</p><p>Jos kemikaalirekka ajaa ojaan aiheuttaen ympäristövahingon, on ihan aiheellista toimia nopeasti. On syytä huomioida, että silloinkin tilannetta hoitavalla pelastuslaitoksella on jo etukäteen suunnitelma tilanteen hoitamiseksi mahdollisimman vähin vahingoin. Mutta kun puhutaan globaaleista ilmiöistä, on aivan turhaa yrittää ratkaista ongelmaa yhdessä illassa tai yhdellä poliittisella päätöksellä. Meillä ei ole pelikirjaa, joka kertoisi, mitä pitää tehdä kriisin ratkaisemiseksi. Vaikka meillä onkin kiire muuttaa ilmastonmuutoksen suuntaa, voimme tehdä ilmastolle haitallisia ratkaisuja vain siksi, että emme huomanneet huomioida ihan kaikkia vaikutuksia. Otetaan siis tolkun ihminen sieltä jokaisen sisimmästä mukaan tekemään harkintaa. Ei anneta paniikin ohjata toimiamme.</p><p>Ilmastonmuutos on mahdollisesti suurin haaste, jonka ihmiskunta joutuu koskaan kohtaamaan. Tai no ainakaan nyt elossa olevat sukupolvet. Sen torjumiseksi joudumme tekemään vielä niin radikaaleja ratkaisuja, ettemme vielä voi edes kuvitella sitä. Mutta se ei ole syy tehdä paniikkiratkaisuja. Meidän ei kannata riskeerata kymmenien tuhansien ihmisten työpaikkoja, valtiontaloutta tai uusiutuvia raaka-aineita jalostavaa teollisuutta paniikissa. On kiistatonta, että korkean elintason maissa kulutetaan eniten. Niissä myös tietoisuus on korkeimmalla tasolla. Niissä on myös osaamista, joka voi löytää niin uskomattomia ilmastoratkaisuja, ettei meistä kukaan osaa vielä edes kuvitella. Mutta sitä ei voi keneltäkään vaatia nyt. Jos joku sellaista vaatii, viestini heillä on seuraava: anna mennä vaan. Tee ja julkaise tämä ratkaisu. Samalla luultavasti tienaat omaisuuden. Keneltäkään ei ratkaisun keksimistä ole myöskään kielletty!</p><p>Otetaan siis tolkku vakavasti. Lopetetaan hötkyily ja muiden syyttely. Annetaan kehitykselle aikaa ja tehdään itse hyviä valintoja. Luotetaan myös siihen, että muutkin haluavat ratkaista ongelman. Kukaan meistä ei ratkaisua tee yksin, eikä edes puolueen kanssa. Edes Suomi, jonka päästöt ovat promilleluokkaa, ei ilmastonmuutosta pysäytä. Mutta meistä jokainen voi tehdä parhaansa. Tehdä itse parempia valintoja ja tukea muita, jotka niitä tekevät. Kun löydämme hyviä ratkaisuja, julistetaan se maailmalle ja viedään osaaminen kaikkialle. Sillä lailla pärjäämme suomalaisina, ihmisinä ja kansakuntana samalla kuin muutamme maailmaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kiertää vaalivankkuriensa mukana, hänellä on missio. Tehdä maailmastaan itsensä näköisen. Sama missio on monella muullakin poliitikolla ja aktivistilla. Ja niinhän pitääkin olla! Vai pitääkö?

Lin mukaan Suomi tarvitsee korkeamman jalostusasteen puutuotteiden valmistusta. Hänen mielestään uusia tehtaita ei pidä tehdä ja hakkuitakin rajoittaa. Itse arvostan näitä vähän matalammankin jalostusasteen tuotteita. Maito on kätevämpi ostaa kartonkipakkauksessa, kuin lasisessa ja vessassakin nopeasti alan kaivata paperia, jos se pääsee loppumaan.

Edellinen hallituskausi päättyi, kun Sipilä pyysi eroa presidentiltä. Sote ei mennyt maaliin ja oli aika osallistua vaalitaisteluun. Vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula myönsi TV:ssä, että hän on tehnyt kaikkensa soten kaatamiseksi ja pitää sen kaatumista suurimpana poliittisena saavutuksenaan. Joku muu ajattelee, että Suomi olisi tarvinnut soten, koska yhteiskunta ei selviä kasvavista terveydenhuoltomenoista nykysysteemillä.

Antti Rinne johtaa tiukalla otteellaan demareita kohti omaa visiotaan. Hän vastustaa hakkuiden lisäämistä, hyväksyy nykyisen hakkuutason ja lisäksi hänen mielestään olisi ihan ok vähän lisätäkin hakkuita. Ilmastonmuutoksen hän ottaa muutenkin tosissaan. Ilmaston pelastamiseksi pitäisi määrätä #lihavero. Tai ei lihaveroa, vaan ilmastopäästöjä aiheuttavan ravinnon vero. Tai jotain veroa kuitenkin, jotta nuoriso hiljenisi ja menisi kouluun.

Vihreiden linja on selkeä. Eduskunnan jättävä Ville Niinistö sparraa Emma Karia ja muita opetuslapsiaan vastustamaan kiivaasti kaikkea ja lupaamaan vanhuksille rahaa, monimuotoisempaa metsää, metsänomistajien ja markkinatalouden vallan anastamista. He käyttävät tavoitteidensa täyttämiseksi lapsia ja nuoria härskisti hyväkseen ja vastustavat metsien hakkuita, mutta ei puun käyttöä. Kuulemma pitää tehdä kaikki tehtävissä oleva ilmaston eteen. Silti IPCC:n suositukset ovat kevyttä kamaa, kun ne sotivat metsien suojelutavoitetta vastaan. Siksi he ovatkin rajanneet ilmaston Suomen kokoiseksi ja tarkasteltavan metsienkäytön ilmastovaikutuksen käsittelykuvion kokoiseksi, sekä aikajänteen vain muutamaan vuoteen.

Vaikka en Sipilän johtamistavasta pidäkään, Keskustalla tuntuu olevan ilmastoasioissa tolkku mukana. Vaikka se ja Kokoomus kärsivätkin realismista ympäristöjärjestöjen vertailuissa, se ei ole ensimmäisenä julistamassa lisää kieltoja. Ruotsin tekemä päätös polttomoottorien kieltämisestä osoittautui jo lyhyessä ajassa vääräksi, kun autonvalmistajat kehittivät uusia, puhtaampia polttomoottoreita. Samalla on tullut ilmi, että demarien tavoite 750.000 sähköautosta olisi lähes taikuutta. Tai ainakin sen toteutuminen vaatisi sitä.

Tolkku ihminen ei hätiköi

Ihmiskunta on paniikissa. Ilmastoahdistus on saanut aikaiseksi tilanteen, jossa jokainen haluaa kertoa muille, miten ihmiskunta ja luonto pelastetaan. Olemme saaneet kuulla mitä mielikuvituksellisimpia tapoja, jolla suomalaiset joko kääntävät suunnan tai ajavat maailman tuhoon. Kaikki saastuttavat asiat (IT -teknologiaa lukuunottamatta) on pyritty kieltämään tai verolle pantavaksi. Kuvaavaa on, että vaatimukset tulevat juuri niin nopeasti, kuin ongelman havaitsemisesta menee twiitin kirjoittamiseen. Ja kun kerran on jotain julkisesti vaadittu, siitä ei luovuta.

Autoesimerkki oli myös esimerkki siitä, että hätiköinti voi johtaa huonoon tulokseen. Tulevaisuudessa biopolttoaineella käyvä dieselauto voi olla ympäristöystävällisin ratkaisu. Greenpeacen vaikutuksesta Saksa sulki ydinvoimalat, joka aiheutti ruskohiilen käytön voimakkaan lisäämisen. Ja samasta syystä Saksa ei voinut hyväksyä kovin suuria päästöleikkaustavoitteita EU:n huippukokouksessa. Kun ei ole puhdasta vaihtoehtoa, ei voi tavoitteitakaan hyväksyä. Suomalaista naudanlihaa on pidetty ilmaston tuhoajana, mutta maatilat ovatkin alkaneet tuottaa biokaasua, viljellä hiiltä maaperään sitovia kasveja ja syöttämään vähemmän metaania naudoissa muodostavaa rehua karjalle.

Jos kemikaalirekka ajaa ojaan aiheuttaen ympäristövahingon, on ihan aiheellista toimia nopeasti. On syytä huomioida, että silloinkin tilannetta hoitavalla pelastuslaitoksella on jo etukäteen suunnitelma tilanteen hoitamiseksi mahdollisimman vähin vahingoin. Mutta kun puhutaan globaaleista ilmiöistä, on aivan turhaa yrittää ratkaista ongelmaa yhdessä illassa tai yhdellä poliittisella päätöksellä. Meillä ei ole pelikirjaa, joka kertoisi, mitä pitää tehdä kriisin ratkaisemiseksi. Vaikka meillä onkin kiire muuttaa ilmastonmuutoksen suuntaa, voimme tehdä ilmastolle haitallisia ratkaisuja vain siksi, että emme huomanneet huomioida ihan kaikkia vaikutuksia. Otetaan siis tolkun ihminen sieltä jokaisen sisimmästä mukaan tekemään harkintaa. Ei anneta paniikin ohjata toimiamme.

Ilmastonmuutos on mahdollisesti suurin haaste, jonka ihmiskunta joutuu koskaan kohtaamaan. Tai no ainakaan nyt elossa olevat sukupolvet. Sen torjumiseksi joudumme tekemään vielä niin radikaaleja ratkaisuja, ettemme vielä voi edes kuvitella sitä. Mutta se ei ole syy tehdä paniikkiratkaisuja. Meidän ei kannata riskeerata kymmenien tuhansien ihmisten työpaikkoja, valtiontaloutta tai uusiutuvia raaka-aineita jalostavaa teollisuutta paniikissa. On kiistatonta, että korkean elintason maissa kulutetaan eniten. Niissä myös tietoisuus on korkeimmalla tasolla. Niissä on myös osaamista, joka voi löytää niin uskomattomia ilmastoratkaisuja, ettei meistä kukaan osaa vielä edes kuvitella. Mutta sitä ei voi keneltäkään vaatia nyt. Jos joku sellaista vaatii, viestini heillä on seuraava: anna mennä vaan. Tee ja julkaise tämä ratkaisu. Samalla luultavasti tienaat omaisuuden. Keneltäkään ei ratkaisun keksimistä ole myöskään kielletty!

Otetaan siis tolkku vakavasti. Lopetetaan hötkyily ja muiden syyttely. Annetaan kehitykselle aikaa ja tehdään itse hyviä valintoja. Luotetaan myös siihen, että muutkin haluavat ratkaista ongelman. Kukaan meistä ei ratkaisua tee yksin, eikä edes puolueen kanssa. Edes Suomi, jonka päästöt ovat promilleluokkaa, ei ilmastonmuutosta pysäytä. Mutta meistä jokainen voi tehdä parhaansa. Tehdä itse parempia valintoja ja tukea muita, jotka niitä tekevät. Kun löydämme hyviä ratkaisuja, julistetaan se maailmalle ja viedään osaaminen kaikkialle. Sillä lailla pärjäämme suomalaisina, ihmisinä ja kansakuntana samalla kuin muutamme maailmaa.

 

 

]]>
6 http://jurilaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272394-tolkun-mies-ei-panikoi#comments Demokratia Politiikka Vaalit2019 Vaikuttaminen Sun, 24 Mar 2019 06:00:00 +0000 Juri Laurila http://jurilaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272394-tolkun-mies-ei-panikoi
Kumpi avainasemassa: puolue- vai henkilövalinta? http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272412-kumpi-avainasemassa-puolue-vai-henkilovalinta <p>Monasti väitellään, kumpi on tärkeämpi eduskuntavaaliuurnilla puoluevalinta vaiko henkilökeskeinen valinta.&nbsp; Onko äänestäminen vaikeutunut, kun puolueet ovat&nbsp; liiaksi yhdenmukaistuneet?&nbsp; Tai siksi että paljon konkareita jättää eduskuntatyön toisille kuka mistäkin syystä.</p><p>&nbsp; - &rdquo;Eduskuntavaalien ehdokaskeskeisyyttä liioitellaan usein&rdquo; , arvioivat e2 Tutkimuksen tutkijat.</p><p>SUOMEN vaalitapa korostaa ehdokasta, mutta henkilökeskeisyyttä liioitettaan usein, tutkijat arvioivat.&nbsp;&nbsp; Toisaalta väitetään, että puolueet ovat kuin yhtä mössöä. Sama ketä äänestää.</p><p>&nbsp; - Ajatus siitä, että puolueen merkitys olisi heikentynyt viime vuosien aikana&nbsp; ei pidä paikkaansa tilastojen valossa,&nbsp; sanoo valtiotieteiden tohtori Ville Pitkänen.</p><p>ETENKIN PRESIDENTINVAALIEN yhteydessä on puhuttu&nbsp; puolueiden&nbsp; merkityksen hiipumisesta. Toisaalta monenkirjavilla&nbsp; ehdokastyyppiasetteluilla ovat puolueet pyrkineen&nbsp; markkinoimaan laaja-alaisempaa puolueimagoaan vanhan , puolusidonnaisen&nbsp; kaaderisapluunamallin sijaan.&nbsp; &rdquo;Jokaiselle jotakin tyylisesti.&rdquo;&nbsp; Ja monin vaalilupauksin ja syötein, jotta ihmisillä olisi laajempi skaala valita&nbsp;&nbsp; asetetuista ehdokkaista mieleisin.&nbsp; Politiikan teko on&nbsp; siten kovaa&nbsp; kaupankäyntiä.</p><p>PUOLUEIDEN yhdenmukaistumisen&nbsp; vuoksi valinta on vaikeutunut. Puolueita on arvosteltu näköalattomuudesta, vastuunpakenemisesta, aatteellisesta tyhjyydestä, liiallisesta vapaamielisyydestä , kyvyttömyydestä uudistua , ja&nbsp; että tietyt puolueet ovat&nbsp; hylänneet tai unohtaneet&nbsp; perinteiset, kunnioitetut arvonsa ja linjansa samankaltaistuessaan.</p><p>SILTI eduskuntavaaleissa puoluevalinnalla on yhä iso merkitys, koska se vaikuttaa tulevaan hallituspohjaan ja hallituspaikkaan. Mutta onko Suomessa jo liikaakin puolueita?</p><p>NYKYISEN HALLITUKSEN yllättävä ero sekoittaa poliittisia asetelmia.&nbsp; Pitkäsen mukaan hallituspohjan merkitys on korostunut&nbsp; viime vuosina ja puoluepoliittiset&nbsp; sote- ym. ristiriidat ovat nousseet&nbsp; esille. Kulunutta vaalikautta on leimannut selkeä aatteellinen&nbsp; hallitus-oppositio-jako: hallituksessa on ollut perinteisiä porvaripuolueita, ja oppositio on ollut melko yhtenäinen.<br />Silti&nbsp; porvarihallitusta ei ole saatu kaadetuksi runsaillakaan välikysymyksillä.&nbsp; Onkin kritisoitu, että nykyhallitukset ovat liian leveäharteisia kaatuakseen, eikä välikysymyksillä enää entistä merkitystä.</p><p>PITKÄSEN mielestä ajatus siitä, että puolueet ovat yhtä mössöä, oli enemmänkin 2000-luvun alun nousukauden ja sateenkaarihallituksen aikainen tilapäinen ilmiö.</p><p>&nbsp; - &rdquo;Kun saadaan aatteellisesti yhtenäisemmät hallitukset, se ehkä tuo&nbsp; paremmin puolue-erot esille. &rdquo;&nbsp;&nbsp; Puoluerot näkyy nyt ek-vaaleissa mm. puolueiden työstämissä erilaisissa sotenäkemyksissä.</p><p>ONKIN kysytty, ovatko tulevat eduskuntavaalit sotevaalit, ilmastovaalit, pääministerivaalit, työllistämisvaalit,&nbsp; protestivaalit vai mitkä? Sipilän hallituksen vaalitempuksi syytetty ero on kirjavoittanut&nbsp; puolueiden kantoja, irtiottoja ja painotuksia,&nbsp; ja ne vaikuttanevat varmasti äänestyskäyttäytymiseen.&nbsp; Mutta se on varmaa , etteivät gallupit äänestä, mutta yrittävät vaikuttaa äänestämiseen. &nbsp;</p><p>VAALIKONEET pyrkivät myös vaikuttamaan&nbsp; ja syöttämään valmiita ehdokasimagoja epätietoisille&nbsp; äänestäjille. Äänestäjillä on nyt kovasti vaikeuksia ketä äänestää, koska&nbsp; iso joukko suosittuja konkareita ja ääniharavia on&nbsp; kuka mistäkin syystä jäämässsä pois&nbsp; eduskuntatyöstä.</p><p>ON MYÖS niin sanottuja nukkuvia ja liikkuvia äänestäjiä. Yleensä ihmiset äänestävät identiteetti edellä asiakysymysten sijaan. Puolueuskolliset ja&nbsp; niiden jäsenet ovat aivan oma lukunsa. Jos puolueiden listalta löytyy ehdokas , johon on helppo samastua, se painaa puoluevalintaa enemmän vaa&rsquo;assa. Tutkimusten mukaan onkin helpompi vaihtaa omaa näkemystä kuin<br />&nbsp;vaihtaa samastumisen kohdetta. Silti luottamus on&nbsp; avainasemassa olipa kyse ehdokkaasta tai puolueesta. Menetettyä&nbsp; luottamusta on enää vaikea&nbsp; saavuttaa.</p><p>VALVEUTUNUTTA ÄÄNESTÄJÄÄ&nbsp; on turha aivopestä katteettomilla vaalilupauksilla. Hän tietää tasan tarkkaan ketä ja mitä puoluetta&nbsp; aikoo äänestää tulevissa eduskunta-ym. vaaleissa.</p><p>------------------------------------------------------------</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10704418" title="https://yle.fi/uutiset/3-10704418">https://yle.fi/uutiset/3-10704418</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monasti väitellään, kumpi on tärkeämpi eduskuntavaaliuurnilla puoluevalinta vaiko henkilökeskeinen valinta.  Onko äänestäminen vaikeutunut, kun puolueet ovat  liiaksi yhdenmukaistuneet?  Tai siksi että paljon konkareita jättää eduskuntatyön toisille kuka mistäkin syystä.

  - ”Eduskuntavaalien ehdokaskeskeisyyttä liioitellaan usein” , arvioivat e2 Tutkimuksen tutkijat.

SUOMEN vaalitapa korostaa ehdokasta, mutta henkilökeskeisyyttä liioitettaan usein, tutkijat arvioivat.   Toisaalta väitetään, että puolueet ovat kuin yhtä mössöä. Sama ketä äänestää.

  - Ajatus siitä, että puolueen merkitys olisi heikentynyt viime vuosien aikana  ei pidä paikkaansa tilastojen valossa,  sanoo valtiotieteiden tohtori Ville Pitkänen.

ETENKIN PRESIDENTINVAALIEN yhteydessä on puhuttu  puolueiden  merkityksen hiipumisesta. Toisaalta monenkirjavilla  ehdokastyyppiasetteluilla ovat puolueet pyrkineen  markkinoimaan laaja-alaisempaa puolueimagoaan vanhan , puolusidonnaisen  kaaderisapluunamallin sijaan.  ”Jokaiselle jotakin tyylisesti.”  Ja monin vaalilupauksin ja syötein, jotta ihmisillä olisi laajempi skaala valita   asetetuista ehdokkaista mieleisin.  Politiikan teko on  siten kovaa  kaupankäyntiä.

PUOLUEIDEN yhdenmukaistumisen  vuoksi valinta on vaikeutunut. Puolueita on arvosteltu näköalattomuudesta, vastuunpakenemisesta, aatteellisesta tyhjyydestä, liiallisesta vapaamielisyydestä , kyvyttömyydestä uudistua , ja  että tietyt puolueet ovat  hylänneet tai unohtaneet  perinteiset, kunnioitetut arvonsa ja linjansa samankaltaistuessaan.

SILTI eduskuntavaaleissa puoluevalinnalla on yhä iso merkitys, koska se vaikuttaa tulevaan hallituspohjaan ja hallituspaikkaan. Mutta onko Suomessa jo liikaakin puolueita?

NYKYISEN HALLITUKSEN yllättävä ero sekoittaa poliittisia asetelmia.  Pitkäsen mukaan hallituspohjan merkitys on korostunut  viime vuosina ja puoluepoliittiset  sote- ym. ristiriidat ovat nousseet  esille. Kulunutta vaalikautta on leimannut selkeä aatteellinen  hallitus-oppositio-jako: hallituksessa on ollut perinteisiä porvaripuolueita, ja oppositio on ollut melko yhtenäinen.
Silti  porvarihallitusta ei ole saatu kaadetuksi runsaillakaan välikysymyksillä.  Onkin kritisoitu, että nykyhallitukset ovat liian leveäharteisia kaatuakseen, eikä välikysymyksillä enää entistä merkitystä.

PITKÄSEN mielestä ajatus siitä, että puolueet ovat yhtä mössöä, oli enemmänkin 2000-luvun alun nousukauden ja sateenkaarihallituksen aikainen tilapäinen ilmiö.

  - ”Kun saadaan aatteellisesti yhtenäisemmät hallitukset, se ehkä tuo  paremmin puolue-erot esille. ”   Puoluerot näkyy nyt ek-vaaleissa mm. puolueiden työstämissä erilaisissa sotenäkemyksissä.

ONKIN kysytty, ovatko tulevat eduskuntavaalit sotevaalit, ilmastovaalit, pääministerivaalit, työllistämisvaalit,  protestivaalit vai mitkä? Sipilän hallituksen vaalitempuksi syytetty ero on kirjavoittanut  puolueiden kantoja, irtiottoja ja painotuksia,  ja ne vaikuttanevat varmasti äänestyskäyttäytymiseen.  Mutta se on varmaa , etteivät gallupit äänestä, mutta yrittävät vaikuttaa äänestämiseen.  

VAALIKONEET pyrkivät myös vaikuttamaan  ja syöttämään valmiita ehdokasimagoja epätietoisille  äänestäjille. Äänestäjillä on nyt kovasti vaikeuksia ketä äänestää, koska  iso joukko suosittuja konkareita ja ääniharavia on  kuka mistäkin syystä jäämässsä pois  eduskuntatyöstä.

ON MYÖS niin sanottuja nukkuvia ja liikkuvia äänestäjiä. Yleensä ihmiset äänestävät identiteetti edellä asiakysymysten sijaan. Puolueuskolliset ja  niiden jäsenet ovat aivan oma lukunsa. Jos puolueiden listalta löytyy ehdokas , johon on helppo samastua, se painaa puoluevalintaa enemmän vaa’assa. Tutkimusten mukaan onkin helpompi vaihtaa omaa näkemystä kuin
 vaihtaa samastumisen kohdetta. Silti luottamus on  avainasemassa olipa kyse ehdokkaasta tai puolueesta. Menetettyä  luottamusta on enää vaikea  saavuttaa.

VALVEUTUNUTTA ÄÄNESTÄJÄÄ  on turha aivopestä katteettomilla vaalilupauksilla. Hän tietää tasan tarkkaan ketä ja mitä puoluetta  aikoo äänestää tulevissa eduskunta-ym. vaaleissa.

------------------------------------------------------------

https://yle.fi/uutiset/3-10704418

 

 

 

 

 

 

 

]]>
2 http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272412-kumpi-avainasemassa-puolue-vai-henkilovalinta#comments Eduskuntavalit Ehdokasasettelu Politiikka Sun, 24 Mar 2019 05:03:51 +0000 Kari Kilpiö http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272412-kumpi-avainasemassa-puolue-vai-henkilovalinta
Ehdotan haittaveroa poliitikoille http://erkkitapanileskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272378-ehdotan-haittaveroa-poliitikoille <p>SDP:n kestävän kehityksen arvonlisäveron lisääminen maidolle, lihalle ja ties mille muulle on hulluutta. Kestävän kehityksen nimissä ehdotankin myös poliitikoille haittaveroa. Määrä kuukaudessa heitetään nopilla ja kerrotaan 1000&euro; sen verran paljon haittaa näistä herroista kansalle on. Kuinka hölmöksi tämän maan johtajat voivat mennä? vastaus on että rajaa ei ole ja kansahan sen lopulta päättää, mutta joku joka on jo mennyt Rinteen puolesta lyömään vetoa, että on tuleva pääministeri niin tässä vaiheessa voin jo pahoitella häviötä. Väyrynen voittaa vinkkinä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SDP:n kestävän kehityksen arvonlisäveron lisääminen maidolle, lihalle ja ties mille muulle on hulluutta. Kestävän kehityksen nimissä ehdotankin myös poliitikoille haittaveroa. Määrä kuukaudessa heitetään nopilla ja kerrotaan 1000€ sen verran paljon haittaa näistä herroista kansalle on. Kuinka hölmöksi tämän maan johtajat voivat mennä? vastaus on että rajaa ei ole ja kansahan sen lopulta päättää, mutta joku joka on jo mennyt Rinteen puolesta lyömään vetoa, että on tuleva pääministeri niin tässä vaiheessa voin jo pahoitella häviötä. Väyrynen voittaa vinkkinä.

]]>
1 http://erkkitapanileskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272378-ehdotan-haittaveroa-poliitikoille#comments Paavo Väyrynen Politiikka SDP Verot Sat, 23 Mar 2019 13:48:55 +0000 erkki leskelä http://erkkitapanileskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272378-ehdotan-haittaveroa-poliitikoille
Espanja voxittuu http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272362-espanja-voxittuu <p>Espanjan nykypolitiikkaa seuratessa kannattaa aika ajoin muistaa, mitä diktaattori Francon viimeisen hallituksen työministeri sanoi pari vuotta sitten: francolaisuus on Espanjan oikeiston DNA:ssa pysyvästi; joka muuta väittää, ei tiedä, mistä puhuu, oli entisen ministerin sanoma.</p><p>Tuo sanoma on varsin ajankohtainen nyt, kun äärioikeistolainen, umpirasistinen, homofobinen, naisvihamielinen Vox-puolue pääsi joulukuussa Andalucían alueparlamenttiin, ja monenlaiset uusfasistiset ja uusnatsiryhmät ovt alkaneet esiintyä entistä avoimemmin kaduilla ja turuilla..</p><p>Kaksi oikeistopuoluetta PP ja Ciudadanos ovat Madridin oikeistolaisen median myötävaikutuksella valkopesseet Voxia salonkikelpoiseksi kumppaniksi huhtikuun lopun ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin. Muutamat mielipidetiedustelut ovat nimittäin ennustaneet, että tällä triolla olisi mahdollisuus saada vaaleissa ehdoton enemmistö parlamentin alahuoneeseen.</p><p>Samanaikaisesti ne ovat kuitenkin kilpailijoita keskenään äänten kalastelussa ja muun muassa siinä, kenellä on parhaimmat herjat Kataloniasta ja vaalien voittajaksi ennustetusta demaripuolueesta PSOE:sta. PP:n puheenjohtaja, valemaisteri Pablo Casado on jo aiemmin ehtinyt julistaa, että PP:llä ja Voxilla on politiikassa paljon yhteisiä näkökantoja.</p><p>Ja sitä saa, mitä tilaa. Voxin&nbsp; johto nimitti Albaceten alueen vaalilistansa ykkösnimeksi jonkinmoisen historioitsijan nimeltä Fernando Paz, joka on esitellyt mielipiteitään muun muassa fasistisen Falange-puolueen ja uusanatsien Alianza Nacionalin tilaisuuksissa.</p><p>Pazin mielestä juutalaisia ei suinkaan kuollut natsivainoissa miljoonia eikä heitä murhattu kaasukammioissa, vaan heitä kuoli aika vähän ja enimmäkseen Itä-Euroopan paikallisen väestön murhaamina, mitä nyt natsitkin sentään saivat joitakin hengiltä.</p><p>Eivätkä Natsi-Saksan lentokoneet pommittaneet baskikaupunki Gernikaa maan tasalle Espanjan sisällissodassa&nbsp; vuonna 1937, vaan koko juttu oli englantilaisen sanomalehden keksimä valeuutinen. Francokaan ei ollut mikään paha diktaattori, vaan Espanjan eeppisemmän ajan loistava johtaja.</p><p>Paz haluaa lopettaa sukupuolisen väkivallan vastaisen politiikan, julistaa homoseksuaalit sairaiksi, vastustaa feminismiä ja sanoo länsivaltain rappeutuvan homoseksuaalien, feministien, ehkäisyvälineiden ja avioerojen vuoksi. Siinäpä oiva kumppani Casadolle ja miksei myös Ciudadanos-puolueen johtajalle Albert Riveralle.</p><p>Espanjan juutalaisten yhteisö ilmaisi heti paheksumisensa ja huolensa tällaisen juutalaisvihaajan pääsystä parlamenttivaalien ehdokkaaksi. Varsin pian Paz ilmoittikin&nbsp; luopuvansa ehdokkuudesta, mutta ei suinkaan pyytänyt anteeksi tai perunut puheitaan, vaan syytti vasemmiston tukemaa mediaa noitavainosta.</p><p>Paz ei ole suinkaan yksinään mielipiteineen; vastaavanlaisia poliittisia hörhöjä on alkanut ilmestyä Espanjan politiikkaan entistä useammin ja avoimemmin. Se kertoo ikävällä tavalla, miten syvällä uusfrancolaisuus elää Espanjassa.</p><p>Ihan Pazin tasolle ei yllä toimittaja, historioitisja, entinen kansanedustaja Cayetana Álvarez de Toledo y Peralta-Ramos, Casa Fuerten XIII markiisitar. jonka valemaisteri Casado nimitti puolueensa vaalilistan ykkösnimeksi&nbsp; Barcelonaan. Aikamoisia poliittisia sammakoita on markiisittarenkin suusta kuitenkin päässyt jo ensiesiintymisillä.</p><p>Álvarez de Toledo pamautti heti kättelyssä, että vuoden 1981 kansalliskaartilaisten aseellinen, väkivaltainen vallakaappausyritys&nbsp; ja baskien ETA-järjestön terrorismi olivat pienempi paha Espanjalle kuin Katalonian itsenäisyyskansanäänestys 1.10.2017. Miksi näin? Koska ammuskelevia kansalliskaartilaisia ja terroristeja on helpompi vastustaa kuin äänestäviä katalonialaisia. Jokin tuossa ajatteluketjussa tökkii pahasti.</p><p>&nbsp;Samaan syssyyn markiisitar syytti valemaisterin ohjekirjan mukaisesti katalonialaisia, siis tietenkin vain itsenäisyysmielisiä, muukalaisvihasta, tosin ei maahanmuuttajia vaan espanjalaisia kohtaan ja ilmoitti demarijohtaja Pedro Sánchezin olevan Espanjalle vaarallisempi kuin Vox.</p><p>Hyvin on markiisitar sisäistänyt&nbsp; oikeiston takapirun, entisen pääministerin José María Aznarin opit; onhan hän&nbsp; ollut Aznarin johtaman PP:n ajatushautomon FAES:in leivissä ja esiintynyt useasti myös räyhäoikeistolaisen Federico Jiménez Losantosin radio-ohjelmissa, joita Madridin äärioikeistolaiset piirit rakastavat.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espanjan nykypolitiikkaa seuratessa kannattaa aika ajoin muistaa, mitä diktaattori Francon viimeisen hallituksen työministeri sanoi pari vuotta sitten: francolaisuus on Espanjan oikeiston DNA:ssa pysyvästi; joka muuta väittää, ei tiedä, mistä puhuu, oli entisen ministerin sanoma.

Tuo sanoma on varsin ajankohtainen nyt, kun äärioikeistolainen, umpirasistinen, homofobinen, naisvihamielinen Vox-puolue pääsi joulukuussa Andalucían alueparlamenttiin, ja monenlaiset uusfasistiset ja uusnatsiryhmät ovt alkaneet esiintyä entistä avoimemmin kaduilla ja turuilla..

Kaksi oikeistopuoluetta PP ja Ciudadanos ovat Madridin oikeistolaisen median myötävaikutuksella valkopesseet Voxia salonkikelpoiseksi kumppaniksi huhtikuun lopun ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin. Muutamat mielipidetiedustelut ovat nimittäin ennustaneet, että tällä triolla olisi mahdollisuus saada vaaleissa ehdoton enemmistö parlamentin alahuoneeseen.

Samanaikaisesti ne ovat kuitenkin kilpailijoita keskenään äänten kalastelussa ja muun muassa siinä, kenellä on parhaimmat herjat Kataloniasta ja vaalien voittajaksi ennustetusta demaripuolueesta PSOE:sta. PP:n puheenjohtaja, valemaisteri Pablo Casado on jo aiemmin ehtinyt julistaa, että PP:llä ja Voxilla on politiikassa paljon yhteisiä näkökantoja.

Ja sitä saa, mitä tilaa. Voxin  johto nimitti Albaceten alueen vaalilistansa ykkösnimeksi jonkinmoisen historioitsijan nimeltä Fernando Paz, joka on esitellyt mielipiteitään muun muassa fasistisen Falange-puolueen ja uusanatsien Alianza Nacionalin tilaisuuksissa.

Pazin mielestä juutalaisia ei suinkaan kuollut natsivainoissa miljoonia eikä heitä murhattu kaasukammioissa, vaan heitä kuoli aika vähän ja enimmäkseen Itä-Euroopan paikallisen väestön murhaamina, mitä nyt natsitkin sentään saivat joitakin hengiltä.

Eivätkä Natsi-Saksan lentokoneet pommittaneet baskikaupunki Gernikaa maan tasalle Espanjan sisällissodassa  vuonna 1937, vaan koko juttu oli englantilaisen sanomalehden keksimä valeuutinen. Francokaan ei ollut mikään paha diktaattori, vaan Espanjan eeppisemmän ajan loistava johtaja.

Paz haluaa lopettaa sukupuolisen väkivallan vastaisen politiikan, julistaa homoseksuaalit sairaiksi, vastustaa feminismiä ja sanoo länsivaltain rappeutuvan homoseksuaalien, feministien, ehkäisyvälineiden ja avioerojen vuoksi. Siinäpä oiva kumppani Casadolle ja miksei myös Ciudadanos-puolueen johtajalle Albert Riveralle.

Espanjan juutalaisten yhteisö ilmaisi heti paheksumisensa ja huolensa tällaisen juutalaisvihaajan pääsystä parlamenttivaalien ehdokkaaksi. Varsin pian Paz ilmoittikin  luopuvansa ehdokkuudesta, mutta ei suinkaan pyytänyt anteeksi tai perunut puheitaan, vaan syytti vasemmiston tukemaa mediaa noitavainosta.

Paz ei ole suinkaan yksinään mielipiteineen; vastaavanlaisia poliittisia hörhöjä on alkanut ilmestyä Espanjan politiikkaan entistä useammin ja avoimemmin. Se kertoo ikävällä tavalla, miten syvällä uusfrancolaisuus elää Espanjassa.

Ihan Pazin tasolle ei yllä toimittaja, historioitisja, entinen kansanedustaja Cayetana Álvarez de Toledo y Peralta-Ramos, Casa Fuerten XIII markiisitar. jonka valemaisteri Casado nimitti puolueensa vaalilistan ykkösnimeksi  Barcelonaan. Aikamoisia poliittisia sammakoita on markiisittarenkin suusta kuitenkin päässyt jo ensiesiintymisillä.

Álvarez de Toledo pamautti heti kättelyssä, että vuoden 1981 kansalliskaartilaisten aseellinen, väkivaltainen vallakaappausyritys  ja baskien ETA-järjestön terrorismi olivat pienempi paha Espanjalle kuin Katalonian itsenäisyyskansanäänestys 1.10.2017. Miksi näin? Koska ammuskelevia kansalliskaartilaisia ja terroristeja on helpompi vastustaa kuin äänestäviä katalonialaisia. Jokin tuossa ajatteluketjussa tökkii pahasti.

 Samaan syssyyn markiisitar syytti valemaisterin ohjekirjan mukaisesti katalonialaisia, siis tietenkin vain itsenäisyysmielisiä, muukalaisvihasta, tosin ei maahanmuuttajia vaan espanjalaisia kohtaan ja ilmoitti demarijohtaja Pedro Sánchezin olevan Espanjalle vaarallisempi kuin Vox.

Hyvin on markiisitar sisäistänyt  oikeiston takapirun, entisen pääministerin José María Aznarin opit; onhan hän  ollut Aznarin johtaman PP:n ajatushautomon FAES:in leivissä ja esiintynyt useasti myös räyhäoikeistolaisen Federico Jiménez Losantosin radio-ohjelmissa, joita Madridin äärioikeistolaiset piirit rakastavat.

 

 

]]>
5 http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272362-espanja-voxittuu#comments Espanja Markiisitar Politiikka Vox Sat, 23 Mar 2019 10:13:17 +0000 Antti Halinen http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272362-espanja-voxittuu
Roni Back on poliittinen henkilö? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272313-roni-back-on-poliittinen-henkilo <p>Eilen Yle lähetti uutisen, jossa YouTubettaja Roni Back väitti, että häntä on käytetty hyväksi minun &rdquo;vaalipropagandassani&rdquo;.</p><p>Asia ei tietenkään ole niin.</p><p>Sovin hänestä haastattelun ohjelmaani viime vuoden lopulla. Se kuvattiin tammikuussa 2019 ja se lähetettiin eetteriin 12.2.2019. Haastattelun jälkeen kuvatussa lyhyessä &rdquo;fiilistelyvideossa&rdquo; me toteamme Roni kanssa, että lasten ja nuorten kannattaa käydä koulunsa mutta myös unelmat ovat tärkeitä.</p><p>Se miten sitä minuutin videota käytettiin, oli erinomainen &ndash; ja se julkaistiin minun Facebook-sivuilla. En ollut silloin ehdokas, eikä siinä videohaastattelussa ollut mitään poliittista mainontaa.</p><p>Se sai olla rauhassa yli kuukauden ja sitä katsoi noin 2000 ihmistä. Se oli jo miltei unohtunut. Koulutuksen asia sai kuitenkin silloin ansaitsemansa huomion: on tärkeää, että lapset käyvät koulunsa eivätkä jää kotiin nurkkiin pelaamaan pelejä.</p><p>Videoklipin intressi oli hyvä ja epäpoliittinen.&nbsp;</p><p>Sitten se ei ollutkaan.</p><p><strong>Miten demonisoidaan - esimerkkejä</strong></p><p>Tämä kirjoitukseni oikeastaan ihmettelee sitä miksi jotain poliittista puoluetta demonisoidaan niin, että tämän henkilön kanssa yhdessä näkyminen jossain videossa voi &rdquo;tahria&rdquo; hänet.</p><p>Se johtuu minusta siitä, että valtamedia on vanhojen poliittisten puolueiden suostumuksella lähtenyt tähän &rdquo;tahrimisleikkiin&rdquo; mukaan.</p><p>Ongelma liittyy tietysti edustamaani puolueeseen &ndash; perussuomalaisiin, joiden marginalisointi on saavuttanut järkyttävän laittomat mittasuhteet. Kyse on toimittajien asenteista; jotka muistuttavat lähinnä villien ihmissyöjien käsiin joutuneiden lähetyssaarnaajien kauhua.</p><p>Laitan tässä muutamia esimerkkejä siitä.</p><p>Miettikää minkälainen hulabaloo olisi syntyisi, jos Pekka Haavisto mainitsisi jossain haastattelussaan jonkun vanhan puolueen edustavan &rdquo;ihmisvihaajia&rdquo;?</p><p>Asiasta ei kuitenkaan syntynyt ongelmaa kun kyse oli PS-puolueesta.</p><p>Tämä tapahtui 14.7. 2017, noin klo 8.35 kun vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto radiossa Yle 1 (Porista) yhdisti PS-puolueen ihmisvihaan.</p><p>Toinen tällainen yleinen tapahtuma oli kun toimittaja Eeva Lehtiniemi 6.3. Huomenta Suomi lähetyksessä totesi että &rdquo;Soini avasi puolueen rasisteille&rdquo;. Keitä rasisteja hän tarkoitti? Kaikkia vai jotain erityistä?</p><p>Tällaista mielipiteen muokkausta voi heitellä surutta televisiossa eikä kukaan ajattele että &rdquo;nytpä se toimittaja sanoi rumasti&hellip;&rdquo;.</p><p><strong>Perussuomalaiset ali-ihmiset</strong></p><p>Kyse on asenne-ilmaston muokkauksesta. Siinä ei ole tippaakaan moniarvoisuutta tai humanismia: esimerkiksi vuoden 2017 PS puoluekokouksessa paikalle lähetetyt hyvin tunnetut toimittajat (jotka tekevät muuten nyt vaalihaastatteluja) vitsailivat kova&#39;äänisesti ja iloisena iltajuhlassa, että &rdquo;eihän nämä persut osaa käyttää haarukoita&rdquo;.</p><p>Näiden viesti oli selvä: Perussuomalaiset ovat jotain ali-ihmisiä. Joukkona. Tämä jos mikä oli &rdquo;hyvä-rasismia&rdquo;.</p><p>Roni Backin asenne on ymmärrettävä näiden toimittajien mielipiteiden kautta. On selvä, että esiintyminen samassa kuvassa tai edes saman hengittäminen kuin nämä &rdquo;rasistit&rdquo; tai &rdquo;ihmisvihaajat&rdquo; tahrii ihmisen karman loppuiäksi kun &rdquo;hyvä-media&rdquo; suoltaa tällaista mielipiteen muokkaamista.&nbsp;</p><p>Haluaisin siksi ystävällisesti kysyä Ronilta: PS-puolue on laillinen puolue ja toimii Suomen lakia kunnioittaen. Miksi se, että olet samassa kuvassa sen puolueen jäsenen kanssa, tahrii sinut? Minusta se ei tahri sinua.</p><p><strong>Hyvisten kanssa voi olla</strong></p><p>Hyvien ja kunnon &rdquo;Hyvä Puolueiden&rdquo; kanssa Roni ei pelkää tahriutumista.</p><p>Tässä muutama esimerkki:</p><p>Roni Back ja Sauli Niinistö 9.12.2017. https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/gdHjj-pARto?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/gdHjj-pARto?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Roni kertoo videolla että hänet pyydettiin mukaan matkalle, sillä nuorten kiinnostus politiikkaan on ollut laskussa. Eli hän siis on mukana politiikassa?</p><p>Seiskan mukaan Roni Back oli myös Niinistön vaalivalvojaisissa. Artikkelissa myös kerrottiin, että Back äänesti Niinistöä. Mutta Roni, eihän sinun pitänyt ottaa poliittisesti kantaa? Tai osallistua vaalipropagandaan?</p><p>Kannattaako Suomen olla EU:ssa? https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/4pqn8-KaG4o?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/4pqn8-KaG4o?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Video tehtiin Euroopan komission Suomen-edustuston ja Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston kanssa!</p><p>VIDEOLLA RONI: 9.5. Vietetään Eurooppa päivää ja sen kunniaksi voi voittaa matkan Kuopioon, jossa pääsee tapaamaan Ronia? &rdquo;Sun pitää ottaa kuva siitä miten EU näkyy sun arjessa ja lisätä hashtag #MUNEUARKI ja olet mukana arvonnassa.&rdquo;</p><p>RONI: &rdquo;Se et me ollaan yhtä se tuo sen mahdollisuuden et me voidaan vaikuttaa asioihin yhdessä joka on mun mielestä tosi tärkeetä ja sen takia mä vähän pelkään et jos enemmän alkaa tapahtuu tällast Brexit tyylistä menoa, maat alkaa viemään enemmän omia etuja kuin Euroopan yhteisön etuja niin mihin tää johtaa.. mä en tiedä.&rdquo;</p><p>Roni tapasi myös Jyrki Kataisen Belgiassa! Mutta kuitenkin, eilen julkaistussa uutisessa Roni ilmoitti seuraavanlaisesti: &rdquo; Back painottaa, ettei halua ottaa poliittista kantaa eikä esiintyä vaalikampanjassa.&rdquo;</p><p>Roni on tavannut myös Hjalliksen. Katsokaa YouTubesta!</p><p><strong>Hyvä Roni - arvostan sinua!</strong></p><p>Niin Roni, nähtävästi politiikka on sinulle ihan ok.</p><p>Jos puolue on median ja muiden mielestä oikea!</p><p>Vielä kerran: arvostan sitä työtä jota teet. Jaamme samat arvot lasten ja koulutuksen tärkeydestä.</p><p>Mutta miksi se, että olet samassa kuvassa PS-ihmisen kanssa, on paha asia, mutta se, että äänestät Saulia, ei ole?</p><p>Arto Luukkanen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen Yle lähetti uutisen, jossa YouTubettaja Roni Back väitti, että häntä on käytetty hyväksi minun ”vaalipropagandassani”.

Asia ei tietenkään ole niin.

Sovin hänestä haastattelun ohjelmaani viime vuoden lopulla. Se kuvattiin tammikuussa 2019 ja se lähetettiin eetteriin 12.2.2019. Haastattelun jälkeen kuvatussa lyhyessä ”fiilistelyvideossa” me toteamme Roni kanssa, että lasten ja nuorten kannattaa käydä koulunsa mutta myös unelmat ovat tärkeitä.

Se miten sitä minuutin videota käytettiin, oli erinomainen – ja se julkaistiin minun Facebook-sivuilla. En ollut silloin ehdokas, eikä siinä videohaastattelussa ollut mitään poliittista mainontaa.

Se sai olla rauhassa yli kuukauden ja sitä katsoi noin 2000 ihmistä. Se oli jo miltei unohtunut. Koulutuksen asia sai kuitenkin silloin ansaitsemansa huomion: on tärkeää, että lapset käyvät koulunsa eivätkä jää kotiin nurkkiin pelaamaan pelejä.

Videoklipin intressi oli hyvä ja epäpoliittinen. 

Sitten se ei ollutkaan.

Miten demonisoidaan - esimerkkejä

Tämä kirjoitukseni oikeastaan ihmettelee sitä miksi jotain poliittista puoluetta demonisoidaan niin, että tämän henkilön kanssa yhdessä näkyminen jossain videossa voi ”tahria” hänet.

Se johtuu minusta siitä, että valtamedia on vanhojen poliittisten puolueiden suostumuksella lähtenyt tähän ”tahrimisleikkiin” mukaan.

Ongelma liittyy tietysti edustamaani puolueeseen – perussuomalaisiin, joiden marginalisointi on saavuttanut järkyttävän laittomat mittasuhteet. Kyse on toimittajien asenteista; jotka muistuttavat lähinnä villien ihmissyöjien käsiin joutuneiden lähetyssaarnaajien kauhua.

Laitan tässä muutamia esimerkkejä siitä.

Miettikää minkälainen hulabaloo olisi syntyisi, jos Pekka Haavisto mainitsisi jossain haastattelussaan jonkun vanhan puolueen edustavan ”ihmisvihaajia”?

Asiasta ei kuitenkaan syntynyt ongelmaa kun kyse oli PS-puolueesta.

Tämä tapahtui 14.7. 2017, noin klo 8.35 kun vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto radiossa Yle 1 (Porista) yhdisti PS-puolueen ihmisvihaan.

Toinen tällainen yleinen tapahtuma oli kun toimittaja Eeva Lehtiniemi 6.3. Huomenta Suomi lähetyksessä totesi että ”Soini avasi puolueen rasisteille”. Keitä rasisteja hän tarkoitti? Kaikkia vai jotain erityistä?

Tällaista mielipiteen muokkausta voi heitellä surutta televisiossa eikä kukaan ajattele että ”nytpä se toimittaja sanoi rumasti…”.

Perussuomalaiset ali-ihmiset

Kyse on asenne-ilmaston muokkauksesta. Siinä ei ole tippaakaan moniarvoisuutta tai humanismia: esimerkiksi vuoden 2017 PS puoluekokouksessa paikalle lähetetyt hyvin tunnetut toimittajat (jotka tekevät muuten nyt vaalihaastatteluja) vitsailivat kova'äänisesti ja iloisena iltajuhlassa, että ”eihän nämä persut osaa käyttää haarukoita”.

Näiden viesti oli selvä: Perussuomalaiset ovat jotain ali-ihmisiä. Joukkona. Tämä jos mikä oli ”hyvä-rasismia”.

Roni Backin asenne on ymmärrettävä näiden toimittajien mielipiteiden kautta. On selvä, että esiintyminen samassa kuvassa tai edes saman hengittäminen kuin nämä ”rasistit” tai ”ihmisvihaajat” tahrii ihmisen karman loppuiäksi kun ”hyvä-media” suoltaa tällaista mielipiteen muokkaamista. 

Haluaisin siksi ystävällisesti kysyä Ronilta: PS-puolue on laillinen puolue ja toimii Suomen lakia kunnioittaen. Miksi se, että olet samassa kuvassa sen puolueen jäsenen kanssa, tahrii sinut? Minusta se ei tahri sinua.

Hyvisten kanssa voi olla

Hyvien ja kunnon ”Hyvä Puolueiden” kanssa Roni ei pelkää tahriutumista.

Tässä muutama esimerkki:

Roni Back ja Sauli Niinistö 9.12.2017. https://www.youtube.com/watch?v=gdHjj-pARto

Roni kertoo videolla että hänet pyydettiin mukaan matkalle, sillä nuorten kiinnostus politiikkaan on ollut laskussa. Eli hän siis on mukana politiikassa?

Seiskan mukaan Roni Back oli myös Niinistön vaalivalvojaisissa. Artikkelissa myös kerrottiin, että Back äänesti Niinistöä. Mutta Roni, eihän sinun pitänyt ottaa poliittisesti kantaa? Tai osallistua vaalipropagandaan?

Kannattaako Suomen olla EU:ssa? https://www.youtube.com/watch?v=4pqn8-KaG4o

Video tehtiin Euroopan komission Suomen-edustuston ja Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston kanssa!

VIDEOLLA RONI: 9.5. Vietetään Eurooppa päivää ja sen kunniaksi voi voittaa matkan Kuopioon, jossa pääsee tapaamaan Ronia? ”Sun pitää ottaa kuva siitä miten EU näkyy sun arjessa ja lisätä hashtag #MUNEUARKI ja olet mukana arvonnassa.”

RONI: ”Se et me ollaan yhtä se tuo sen mahdollisuuden et me voidaan vaikuttaa asioihin yhdessä joka on mun mielestä tosi tärkeetä ja sen takia mä vähän pelkään et jos enemmän alkaa tapahtuu tällast Brexit tyylistä menoa, maat alkaa viemään enemmän omia etuja kuin Euroopan yhteisön etuja niin mihin tää johtaa.. mä en tiedä.”

Roni tapasi myös Jyrki Kataisen Belgiassa! Mutta kuitenkin, eilen julkaistussa uutisessa Roni ilmoitti seuraavanlaisesti: ” Back painottaa, ettei halua ottaa poliittista kantaa eikä esiintyä vaalikampanjassa.”

Roni on tavannut myös Hjalliksen. Katsokaa YouTubesta!

Hyvä Roni - arvostan sinua!

Niin Roni, nähtävästi politiikka on sinulle ihan ok.

Jos puolue on median ja muiden mielestä oikea!

Vielä kerran: arvostan sitä työtä jota teet. Jaamme samat arvot lasten ja koulutuksen tärkeydestä.

Mutta miksi se, että olet samassa kuvassa PS-ihmisen kanssa, on paha asia, mutta se, että äänestät Saulia, ei ole?

Arto Luukkanen

]]>
64 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272313-roni-back-on-poliittinen-henkilo#comments Politiikka Roni Back Fri, 22 Mar 2019 18:19:30 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272313-roni-back-on-poliittinen-henkilo
Rajaseutujen turvallisuus vaatii niin yhteistyötä kuin käsipareja http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272255-rajaseutujen-turvallisuus-vaatii-niin-yhteistyota-kuin-kasipareja <p>Turvallisuustyhjiön muodostuminen on&nbsp; itsestäänselvyys laajoilla harvaan asutuilla alueilla, mikäli turvallisuusviranomaisten resursseista ei huolehdita. Turvallisuus on maaseudun elinvoimaisuuden keskeinen tekijä ja on ollut maaseudun voimavara aina. Nyt se voi olla murenemassa, ellei seuraava hallitus osoita turvallisuusviranomaisille sen tarvitsemia resursseja ja kohdenna niitä harvaan asutuille alueille.&nbsp; Vaikka vakituinen väestö alueella onkin vähentynyt, monipaikkaisuus ja matkailu tuovat alueelle ihmisvirtaa.</p><p>Eilen juhlimme täällä Kainuussa Suomen Rajavartiolaitoksen 100 vuotista taivalta.&nbsp;Kainuun rajavartiosto vastaa 406 kilometrin rajaosuudesta. Henkilöstöä sillä on noin 200. Rajavartioston toiminnan päämäärä on taata rauhalliset olot raja-alueella sekä suojata yhteiskuntaa ja sen kansalaisia. Kainuun rajavartiosto on Kuhmolle, Suomussalmelle ja Kuusamolle tärkeä yhteistyökumppani ja asukkaidemme turva rajaseudun kylissä.&nbsp; Sen panos turvallisuuteen maakunnassamme ja Koillismaalla on korvaamaton. Lisäksi rajavartijat osallistuvat aktiivisesti asuinkuntiensa vapaaehtoistoimintaan.</p><p>&quot;Kainuun rajavartiosto, joka vastaa rajaturvallisuudesta Kainuussa ja Koillismaalla, osallistuu välttämättömien turvallisuuspalvelujen tuottamiseen erityisesti syrjäseuduilla. Esimerkiksi vuodesta 2013 alkaen sen ensivastepartio on auttanut Kainuun itäosien harvaan asuttujen alueiden asukkaita.&quot;, kirjoittaa <a href="https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/tasta-puhe-rajavartiolaitos-tunnetaan-hyvin-itarajalla-millaisia-muistoja-sinulla-on-100-vuotiaan-rajan-toiminnasta/">Kainuun Sanomat.</a></p><p>Eri turvallisuusviranomaiset (poliisi, raja, palo- ja pelastus sekä tulli) ja muut viranomaiset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tiivistäneetkin yhteistyöstään merkittävästi. &quot;On huomattava, että yhteistyö ei tuo lisää käsipareja kentälle, eikä ratkaise viranomaisten resurssipulaa.&quot;, <a href="https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/lukijan-mielipiteet/nakokulma-kamera-ei-juokse-ketaan-kiinni-muistuttaa-rajavartiolaitoksen-resursseista-huolestunut-kainuun-rajavartioston-komentaja-mika-rytkonen/">toteaa Kainuun rajavartioston komentaja Mika Rytkönen</a>. Lisäksi yhteistyötä on tiivistetty kylätoimijoiden ja järjestöjen kanssa. Mikään vapaaehtoistyö ei kuitenkaan voi korvata viranomaisen ja valtion vastuuta.</p><p>Rytkönen kuvaa kirjoituksessaan täysin oikein sitä tilannetta, joka Rajavartiolaitoksella on syntymässä. Suurimmiksi ongelmiksi rahoituksen riittävyyden osalta muodostuvat toimitila-, ICT- ja kuljetusvälinekustannusten nousu, joka uhkaa syödä hallituksen osoittaman lisärahan niin, että tavoiteltua lisäystä&nbsp;200 rajavartijan palkkaamiseksi itärajan valvontaan ei voida tehdä.</p><p>Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen ryhmä kuuli myös Rajavartiolaitosta työryhmän työssä osana harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. Parlamentaarinen ryhmä linjasi, että poliisipalvelujen saatavuus turvataan hälytystehtävissä kohtuullisessa ajassa koko Suomessa.&nbsp; Mielestäni yhtä tärkeää on turvata poliisin tärkeimmän yhteistyökumppanin eri Rajavartiolaitoksen mahdollisuus tehdä jatkossakin yhteistyötä rajaseuduilla. Yhteistyötä ei ole, jos ei ole yhteistyön tekijöitä. Siihen tarvitaan Rytkösen peräänkuuluttamia käsipareja niin poliisille kuin Rajavartiolaitokselle.<strong> </strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvallisuustyhjiön muodostuminen on  itsestäänselvyys laajoilla harvaan asutuilla alueilla, mikäli turvallisuusviranomaisten resursseista ei huolehdita. Turvallisuus on maaseudun elinvoimaisuuden keskeinen tekijä ja on ollut maaseudun voimavara aina. Nyt se voi olla murenemassa, ellei seuraava hallitus osoita turvallisuusviranomaisille sen tarvitsemia resursseja ja kohdenna niitä harvaan asutuille alueille.  Vaikka vakituinen väestö alueella onkin vähentynyt, monipaikkaisuus ja matkailu tuovat alueelle ihmisvirtaa.

Eilen juhlimme täällä Kainuussa Suomen Rajavartiolaitoksen 100 vuotista taivalta. Kainuun rajavartiosto vastaa 406 kilometrin rajaosuudesta. Henkilöstöä sillä on noin 200. Rajavartioston toiminnan päämäärä on taata rauhalliset olot raja-alueella sekä suojata yhteiskuntaa ja sen kansalaisia. Kainuun rajavartiosto on Kuhmolle, Suomussalmelle ja Kuusamolle tärkeä yhteistyökumppani ja asukkaidemme turva rajaseudun kylissä.  Sen panos turvallisuuteen maakunnassamme ja Koillismaalla on korvaamaton. Lisäksi rajavartijat osallistuvat aktiivisesti asuinkuntiensa vapaaehtoistoimintaan.

"Kainuun rajavartiosto, joka vastaa rajaturvallisuudesta Kainuussa ja Koillismaalla, osallistuu välttämättömien turvallisuuspalvelujen tuottamiseen erityisesti syrjäseuduilla. Esimerkiksi vuodesta 2013 alkaen sen ensivastepartio on auttanut Kainuun itäosien harvaan asuttujen alueiden asukkaita.", kirjoittaa Kainuun Sanomat.

Eri turvallisuusviranomaiset (poliisi, raja, palo- ja pelastus sekä tulli) ja muut viranomaiset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tiivistäneetkin yhteistyöstään merkittävästi. "On huomattava, että yhteistyö ei tuo lisää käsipareja kentälle, eikä ratkaise viranomaisten resurssipulaa.", toteaa Kainuun rajavartioston komentaja Mika Rytkönen. Lisäksi yhteistyötä on tiivistetty kylätoimijoiden ja järjestöjen kanssa. Mikään vapaaehtoistyö ei kuitenkaan voi korvata viranomaisen ja valtion vastuuta.

Rytkönen kuvaa kirjoituksessaan täysin oikein sitä tilannetta, joka Rajavartiolaitoksella on syntymässä. Suurimmiksi ongelmiksi rahoituksen riittävyyden osalta muodostuvat toimitila-, ICT- ja kuljetusvälinekustannusten nousu, joka uhkaa syödä hallituksen osoittaman lisärahan niin, että tavoiteltua lisäystä 200 rajavartijan palkkaamiseksi itärajan valvontaan ei voida tehdä.

Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen ryhmä kuuli myös Rajavartiolaitosta työryhmän työssä osana harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. Parlamentaarinen ryhmä linjasi, että poliisipalvelujen saatavuus turvataan hälytystehtävissä kohtuullisessa ajassa koko Suomessa.  Mielestäni yhtä tärkeää on turvata poliisin tärkeimmän yhteistyökumppanin eri Rajavartiolaitoksen mahdollisuus tehdä jatkossakin yhteistyötä rajaseuduilla. Yhteistyötä ei ole, jos ei ole yhteistyön tekijöitä. Siihen tarvitaan Rytkösen peräänkuuluttamia käsipareja niin poliisille kuin Rajavartiolaitokselle.

]]>
0 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272255-rajaseutujen-turvallisuus-vaatii-niin-yhteistyota-kuin-kasipareja#comments 2019 eduskuntavaalit Politiikka Rajakunta Turvallisuus Fri, 22 Mar 2019 06:55:26 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272255-rajaseutujen-turvallisuus-vaatii-niin-yhteistyota-kuin-kasipareja
Pääministerin maailma http://harmalainen17.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272219-paaministerin-maailma <p>Valinnanvapautta huhtikuussa käytävissä vaaleissa riittää. Tulossa on pääministerivaalit. Millaisen pääministerin sinä haluat tulevissa vaaleissa? Eduskuntavaalit on suuri poliittinen suuntavaali. Ehdokkaana on eliittiä, kapitalisteja, konservatiiveja, liberaaleja, populisteja, porvareita, duunareita&hellip; Vaaleissa samalla päätät: Haluatko pääministerin joka on keskeisesti rauhan- ja turvallisuudentyön asialla? Haluatko pääministerin joka haluaa olla arvojohtaja?</p> <p>Haluatko pääministerin joka on enemmän heikomman kuin vahvemman puolella? Haluatko pääministerin joka sanoo selkeästi - Kyllä - Naton täysjäsenyydelle? Haluatko pääministerin joka sanoo yksiselitteisesti - Ei - EU:n liittovaltiolle? Haluatko pääministerin joka haluaa pitää syrjäseudutkin asuttuna? Haluatko pääministerin joka ennustaa katastrofia vaikkapa naapurimaahan ja luokittelee sekä nimittelee maita ja valtion päämiehiä arvaamattomiksi? Haluatko pääministerin joka haluaa viedä asetuotteita sisällissotaa käyviin maihin? Haluatko pääministerin joka maalailee erilaisista asioista ja tapahtumista pelottavia uhkakuvia?<br />Haluatko pääministeri joka käy omaa informaatiosotaa jonkin tai jonkun puolesta kuin omapäinen diktaattori? Haluatko pääministerin joka on yhteistyökykyinen? Haluatko pääministerin joka uskaltaa purkaa edellisen hallituksen päätöksiä? Haluatko pääministerin joka haluaa tiukentaa maahanmuuttoa ja rajavalvontaa? Haluatko pääministerin joka selvin omin teoin todella osoittaa olevansa ilmaston- ja ympäristönsuojelija?</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valinnanvapautta huhtikuussa käytävissä vaaleissa riittää. Tulossa on pääministerivaalit. Millaisen pääministerin sinä haluat tulevissa vaaleissa? Eduskuntavaalit on suuri poliittinen suuntavaali. Ehdokkaana on eliittiä, kapitalisteja, konservatiiveja, liberaaleja, populisteja, porvareita, duunareita… Vaaleissa samalla päätät: Haluatko pääministerin joka on keskeisesti rauhan- ja turvallisuudentyön asialla? Haluatko pääministerin joka haluaa olla arvojohtaja?

Haluatko pääministerin joka on enemmän heikomman kuin vahvemman puolella? Haluatko pääministerin joka sanoo selkeästi - Kyllä - Naton täysjäsenyydelle? Haluatko pääministerin joka sanoo yksiselitteisesti - Ei - EU:n liittovaltiolle? Haluatko pääministerin joka haluaa pitää syrjäseudutkin asuttuna? Haluatko pääministerin joka ennustaa katastrofia vaikkapa naapurimaahan ja luokittelee sekä nimittelee maita ja valtion päämiehiä arvaamattomiksi? Haluatko pääministerin joka haluaa viedä asetuotteita sisällissotaa käyviin maihin? Haluatko pääministerin joka maalailee erilaisista asioista ja tapahtumista pelottavia uhkakuvia?
Haluatko pääministeri joka käy omaa informaatiosotaa jonkin tai jonkun puolesta kuin omapäinen diktaattori? Haluatko pääministerin joka on yhteistyökykyinen? Haluatko pääministerin joka uskaltaa purkaa edellisen hallituksen päätöksiä? Haluatko pääministerin joka haluaa tiukentaa maahanmuuttoa ja rajavalvontaa? Haluatko pääministerin joka selvin omin teoin todella osoittaa olevansa ilmaston- ja ympäristönsuojelija?

 

]]>
2 http://harmalainen17.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272219-paaministerin-maailma#comments oikeudenmukaisuus Pääministeri Politiikka Tasa-arvo Yhteistyö Thu, 21 Mar 2019 18:02:18 +0000 Leo Härmä http://harmalainen17.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272219-paaministerin-maailma
Yhteiskuntaa ajetaan kaaokseen huonolla politiikalla http://erkkitapanileskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272210-yhteiskuntaa-ajetaan-kaaokseen-huonolla-politiikalla <p>Pääministeri Sipilä Ylen vaalitentissä totesi, että kun Suomen talous on heikossa jamassa niin parasta mitä voi keksiä on leikata työttömiltä. Tämän voisi tulkita vihapuheeksi köyhiä vastaan. Tämäntapaista politiikkaa on kyllä jo harjoitettu ennen Sipilää vuosikaudet, tehdään päätöksiä jotka lisäävät köyhyyttä, kurjuutta ja sitä kautta myös rikollisuutta. Onneksi on nyt hankittu panssarimersuja poliiseille. Kansa saa kyllä maksaa itsensä kipeäksi veroja ja vastineeksi saadaan vain keppiä ja huonontuvia palveluita. Aina kun jotain ollaan antavinaan otetaan se tuplaten takaisin ja suositaan hyvätuloisia veroratkaisuissa. Nostetaan energiaveroja, jotka koskettavat pahiten pienituloisia. On toki hyvä että yrittäjiä tuetaan, mutta sitä ei pitäisi tehdä viemällä leipää köyhiltä. Tämä yhteiskunta tarvitsee taloudellisen tasapainon ja se pystytään löytämään, mutta ensin äänestetään uudet ihmiset valtaan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Sipilä Ylen vaalitentissä totesi, että kun Suomen talous on heikossa jamassa niin parasta mitä voi keksiä on leikata työttömiltä. Tämän voisi tulkita vihapuheeksi köyhiä vastaan. Tämäntapaista politiikkaa on kyllä jo harjoitettu ennen Sipilää vuosikaudet, tehdään päätöksiä jotka lisäävät köyhyyttä, kurjuutta ja sitä kautta myös rikollisuutta. Onneksi on nyt hankittu panssarimersuja poliiseille. Kansa saa kyllä maksaa itsensä kipeäksi veroja ja vastineeksi saadaan vain keppiä ja huonontuvia palveluita. Aina kun jotain ollaan antavinaan otetaan se tuplaten takaisin ja suositaan hyvätuloisia veroratkaisuissa. Nostetaan energiaveroja, jotka koskettavat pahiten pienituloisia. On toki hyvä että yrittäjiä tuetaan, mutta sitä ei pitäisi tehdä viemällä leipää köyhiltä. Tämä yhteiskunta tarvitsee taloudellisen tasapainon ja se pystytään löytämään, mutta ensin äänestetään uudet ihmiset valtaan. 

 

]]>
6 http://erkkitapanileskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272210-yhteiskuntaa-ajetaan-kaaokseen-huonolla-politiikalla#comments Eriarvoistuminen köyhyys Politiikka Thu, 21 Mar 2019 14:25:59 +0000 erkki leskelä http://erkkitapanileskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272210-yhteiskuntaa-ajetaan-kaaokseen-huonolla-politiikalla
Vihapuhe ilmaisunvapauden rajoitteena http://mattijohannessankamo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272155-vihapuhe-ilmaisunvapauden-rajoitteena <p>Ilmaisunvapautta on rajoitettu historian sivu ja tiettävästi kaikkialla. Uusi ilmiö on kuitenkin rajoitusten perusteleminen ilmaisulla <em>vihapuhe</em>. Tämä juontaa juurensa toisen maailmansodan myllerryksiin ja eritoten Neuvostoliittoon, jonka pyrkimys oli vaientaa &rdquo;vihaiseksi&quot; leimaamansa puhe ja sen myötä myös vapaa kansalaiskeskustelu.</p> <p>Kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia on toisinaan leimannut neuvotteluvaiheen kiivas väittely vihapuheen sisällöstä. Näin oli erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, niin sanotun KP-sopimuksen, kohdalla. Neuvotteluissa maat jakautuivat kahteen leiriin, kommunistisiin valtioihin, jotka pyrkivät kieltämään &rdquo;vihanlietsonnan&rdquo;, ja ilmaisunvapauden rajoittamiseen varautuneemmin suhtautuviin liberaaleihin demokratioihin. Vihapuheen vahva poliittinen konnotaatio on säilynyt silloiselta 60-luvulta aina näihin päiviin asti.</p> <p>Samaan aikaan, kun Neuvostoliitto vaati vihapuheen kieltämistä, Yhdysvalloissa Eleanor Roosevelt varoitti, että kielto avaisi valtioille mahdollisuuden tulkita kritiikki viranomaisia ja eri uskontokuntia kohtaan vihapuheeksi. Ja sitten olisi kriittinen yhteiskuntakeskustelu kortilla. &nbsp;</p> <p>Tätä nykyä vihapuhe-käsite on jälleen palannut julkiseen keskusteluun, mistä voimme kiittää yksittäisten mielipidevaikuttajien lisäksi muun muassa kansallisten ja EU-tason viranomaisia. Esimerkiksi oikeusministeriö on hiljattain kampanjoinut vihapuhetta vastaan.</p> <p>Vihapuhe-käsitteen tausta ei yksinään poissulje ilmaisun käytön tarpeellisuutta, mutta se heittää pitkän varjonsa tämän aiheen ylle. Näyttötaakka ilmaisun hyödyistä onkin niillä, jotka ovat osaltaan olleet palauttamassa sitä kansalliseen diskurssiimme. Katse kiinnittyy tässä kohtaa ensi sijassa oikeusministeriöön ilmaisun legitimoijana.&nbsp;</p> <p><strong><em>Mitä on vihapuhe?</em></strong></p> <p>Vihapuhetta voidaan pitää sateenvarjokäsitteenä kaikille ilmaisumuodoille, jotka edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen. Sen lievimpänä muotona voidaan pitää suvaitsemattomuuteen pohjautuvaa vihanilmaisua. Kuten huomata saattaa, käsite on tulkinnanvarainen. Tällaisena se on taivuteltavissa merkitsemään laajamittaisiakin rajoituksia ilmaisunvapauteen, minkä vuoksi sen käyttö aikoinaan jakoi idän lännestä ja yhä vain autoritäärisen liberaalista. Käsitteen keskiössä ei siis ole &rdquo;viha&rdquo;, vaan kysymys avoimesta, pelottomasta ja aidosta kansalaiskeskustelusta.&nbsp; &nbsp;</p> <p>Vihapuhe ei ole rikos, kuulee usein sanottavan. Mutta asia ei enää ole näin yksiselitteinen, sillä vihapuheen merkitys on enenevässä määrin sidottu ilmaisurikoksiin. Tämä ilmenee muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisukäytännöstä. Vaikka EIT usein yhtäältä painottaakin sitä, että niin sanottua poliittista puhetta ei saa rajoittaa ilman pakottavaa syytä, se on kuitenkin toisaalta todennut, ettei vihapuhe ansaitse sananvapauden suojaa. Vihapuheesta on siten muodostunut rikosoikeudellisesti relevantti (pakottava) syy rajoittaa ilmaisunvapautta, ja Suomessa korkein oikeus on seurannut tätä linjaa (KKO:2012:58).</p> <p>Vihapuhe ei ehkä vielä ole rikos, mutta se on nyt asetettu erityiselle jalustalle ilmaisurikosten tulkinnassa.</p> <p><strong><em>Ilmaisun hiljennysvaikutus</em></strong></p> <p>Kun vihapuhe käsitteenä uhkaa ennakoimattomasti laajentaa ilmaisurikosten tulkintaa, se on omiaan hiljentämään julkista keskustelua. Moni alkuun epämiellyttävä keskustelunaihe, josta on kuitenkin rohjettu väitellä räiskyvästikin, uhkaa ensiksi muuttua tabuksi ja sitten luikahtamaan vihapuhehyllyyn.</p> <p>Näin julkinen keskustelu hiljenee samalla, kun sen manttelinperijöiksi valikoituu öyhöttäjät äärilaidoista. Vihapuhe-käsitteen hiljennysvaikutus kun ei heitä koske.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmaisunvapautta on rajoitettu historian sivu ja tiettävästi kaikkialla. Uusi ilmiö on kuitenkin rajoitusten perusteleminen ilmaisulla vihapuhe. Tämä juontaa juurensa toisen maailmansodan myllerryksiin ja eritoten Neuvostoliittoon, jonka pyrkimys oli vaientaa ”vihaiseksi" leimaamansa puhe ja sen myötä myös vapaa kansalaiskeskustelu.

Kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia on toisinaan leimannut neuvotteluvaiheen kiivas väittely vihapuheen sisällöstä. Näin oli erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, niin sanotun KP-sopimuksen, kohdalla. Neuvotteluissa maat jakautuivat kahteen leiriin, kommunistisiin valtioihin, jotka pyrkivät kieltämään ”vihanlietsonnan”, ja ilmaisunvapauden rajoittamiseen varautuneemmin suhtautuviin liberaaleihin demokratioihin. Vihapuheen vahva poliittinen konnotaatio on säilynyt silloiselta 60-luvulta aina näihin päiviin asti.

Samaan aikaan, kun Neuvostoliitto vaati vihapuheen kieltämistä, Yhdysvalloissa Eleanor Roosevelt varoitti, että kielto avaisi valtioille mahdollisuuden tulkita kritiikki viranomaisia ja eri uskontokuntia kohtaan vihapuheeksi. Ja sitten olisi kriittinen yhteiskuntakeskustelu kortilla.  

Tätä nykyä vihapuhe-käsite on jälleen palannut julkiseen keskusteluun, mistä voimme kiittää yksittäisten mielipidevaikuttajien lisäksi muun muassa kansallisten ja EU-tason viranomaisia. Esimerkiksi oikeusministeriö on hiljattain kampanjoinut vihapuhetta vastaan.

Vihapuhe-käsitteen tausta ei yksinään poissulje ilmaisun käytön tarpeellisuutta, mutta se heittää pitkän varjonsa tämän aiheen ylle. Näyttötaakka ilmaisun hyödyistä onkin niillä, jotka ovat osaltaan olleet palauttamassa sitä kansalliseen diskurssiimme. Katse kiinnittyy tässä kohtaa ensi sijassa oikeusministeriöön ilmaisun legitimoijana. 

Mitä on vihapuhe?

Vihapuhetta voidaan pitää sateenvarjokäsitteenä kaikille ilmaisumuodoille, jotka edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen. Sen lievimpänä muotona voidaan pitää suvaitsemattomuuteen pohjautuvaa vihanilmaisua. Kuten huomata saattaa, käsite on tulkinnanvarainen. Tällaisena se on taivuteltavissa merkitsemään laajamittaisiakin rajoituksia ilmaisunvapauteen, minkä vuoksi sen käyttö aikoinaan jakoi idän lännestä ja yhä vain autoritäärisen liberaalista. Käsitteen keskiössä ei siis ole ”viha”, vaan kysymys avoimesta, pelottomasta ja aidosta kansalaiskeskustelusta.   

Vihapuhe ei ole rikos, kuulee usein sanottavan. Mutta asia ei enää ole näin yksiselitteinen, sillä vihapuheen merkitys on enenevässä määrin sidottu ilmaisurikoksiin. Tämä ilmenee muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisukäytännöstä. Vaikka EIT usein yhtäältä painottaakin sitä, että niin sanottua poliittista puhetta ei saa rajoittaa ilman pakottavaa syytä, se on kuitenkin toisaalta todennut, ettei vihapuhe ansaitse sananvapauden suojaa. Vihapuheesta on siten muodostunut rikosoikeudellisesti relevantti (pakottava) syy rajoittaa ilmaisunvapautta, ja Suomessa korkein oikeus on seurannut tätä linjaa (KKO:2012:58).

Vihapuhe ei ehkä vielä ole rikos, mutta se on nyt asetettu erityiselle jalustalle ilmaisurikosten tulkinnassa.

Ilmaisun hiljennysvaikutus

Kun vihapuhe käsitteenä uhkaa ennakoimattomasti laajentaa ilmaisurikosten tulkintaa, se on omiaan hiljentämään julkista keskustelua. Moni alkuun epämiellyttävä keskustelunaihe, josta on kuitenkin rohjettu väitellä räiskyvästikin, uhkaa ensiksi muuttua tabuksi ja sitten luikahtamaan vihapuhehyllyyn.

Näin julkinen keskustelu hiljenee samalla, kun sen manttelinperijöiksi valikoituu öyhöttäjät äärilaidoista. Vihapuhe-käsitteen hiljennysvaikutus kun ei heitä koske.

]]>
44 http://mattijohannessankamo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272155-vihapuhe-ilmaisunvapauden-rajoitteena#comments Ajatuspoliisi Eduskuntavaalit2019 Politiikka Sananvapauden rajat Vihapue Wed, 20 Mar 2019 21:03:34 +0000 Matti Sankamo http://mattijohannessankamo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272155-vihapuhe-ilmaisunvapauden-rajoitteena
SOTE, FAKTAT JA POLIITTISET INTOHIMOT http://tapanimaki1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272140-sote-faktat-ja-poliittiset-intohimot <p>SOTE-uudistus kaatui ja hallitus sen mukana. Tässä uudistuksessa paistoi läpi enemmän poliittiset intohimot, kuin että muutosta olisi lähdetty viemään hallitusti maakunta kerrallaan ja ammattimaisella otteella.</p><p>Hyvä ammattimainen ote merkitsee, että muutoshankkeella pitää olla asianomistaja. Tämä taho tietäisi päämäärän ja ymmärtäisi muutoksen sisällön. Tämän lisäksi tarvitaan ihmisiä, jotka tuntevat käsiteltävän asian sisällön ja henkilöitä, jotka osaavat rakentaa ko. mallin. Tavoitteista ja asiantuntijoiden näkemyksistä pitää luoda kokonaisuus ja varata aikaa enemmän kuin hallituskausi. Sote-uudistus on niin laaja kokonaisuus, ettei 4 vuotta riitä mielestäni siihen.</p><p>Poliittisten päättäjien tärkeänä tehtävänä on asettaa tavoitteita ja tehdä arvovalintoja silloin, kun on niiden aika. Politiikassa ei kuitenkaan pidä omilla intohimoillaan yrittää ratkaista ongelmaa, joita ei välttämättä edes kovin hyvin tunne. Kaikilla oli tiedossa perustuslailliset ongelmat, mutta tätä tosiasiaa ei haluttu myöntää. Veronmaksajien rahaa paloi tässä touhussa 200 miljoonaa euroa.</p><p>Aikanaan Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen käynnistämä sote-uudistus lähti väärään suuntaan heti alkuunsa. Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa sote-uudistus ainakin näytti olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden hallintorakenteen uudistuksessa, kunnes se muutettiin sote-maakuntahallintouudistukseksi.</p><p>Mahdollista on toki muuttaa perustelluista syistä alkuperäisen suunnitelmapohjan rajausta, mutta silloin malli täytyy tehdä uuden rajauksen mukaisesti. Olisi siis pitänyt ensiksi hahmottaa maakuntahallintouudistuksen tavoitteet ja suunnitella maakuntahallintorakenne sen mukaisesti sote huomioon ottaen. - Näin ei tehty. Tilanne ajautui poliittiseen umpikujaan, joka näennäisesti ratkaistiin poliittisella kompromissilla, jossa pelimerkkeinä olivat maakuntien lukumäärä ja valinnanvapauslainsäädäntö.</p><p>Kenelläkään päätöksen tekijöistä ei tuolloin ollut realistista käsitystä tämän kompromissin sisällöstä ja merkityksestä. Kiire oli kova ja kokoomuksen valinnanvapauden vaatimus vei &rdquo;suteen ja saveen&rdquo;.</p><p>Sote-uudistuksessa on kysymys hallintorakenneuudistuksesta. Hallintorakenteen avulla jaetaan valtaa ja vastuuta sekä ohjataan rahankäyttöä. Mutta mikään hallintorakenne ei sinänsä takaa hyvää hoitoa ja katkeamattomia hoitoketjuja, vaikka politiikassa mielellään näitä asioita korostetaan ikään kuin lainsäädännön tuloksina.</p><p>Soten onnistuminen tai epäonnistuminen on lopulta kiinni siitä, kuinka uudistus toteutetaan. Kysymys on prosesseista, johtamisesta ja myös digitaalitekniikan hyödyntämisestä. Hallintorakenteella pärjätään, jos operatiivinen toiminta on jäsennetty järkevästi ja ihmiset tietävät, mitä tekevät. Perusta kaikelle on kuitenkin se, että edes tosiasiat myönnetään !</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SOTE-uudistus kaatui ja hallitus sen mukana. Tässä uudistuksessa paistoi läpi enemmän poliittiset intohimot, kuin että muutosta olisi lähdetty viemään hallitusti maakunta kerrallaan ja ammattimaisella otteella.

Hyvä ammattimainen ote merkitsee, että muutoshankkeella pitää olla asianomistaja. Tämä taho tietäisi päämäärän ja ymmärtäisi muutoksen sisällön. Tämän lisäksi tarvitaan ihmisiä, jotka tuntevat käsiteltävän asian sisällön ja henkilöitä, jotka osaavat rakentaa ko. mallin. Tavoitteista ja asiantuntijoiden näkemyksistä pitää luoda kokonaisuus ja varata aikaa enemmän kuin hallituskausi. Sote-uudistus on niin laaja kokonaisuus, ettei 4 vuotta riitä mielestäni siihen.

Poliittisten päättäjien tärkeänä tehtävänä on asettaa tavoitteita ja tehdä arvovalintoja silloin, kun on niiden aika. Politiikassa ei kuitenkaan pidä omilla intohimoillaan yrittää ratkaista ongelmaa, joita ei välttämättä edes kovin hyvin tunne. Kaikilla oli tiedossa perustuslailliset ongelmat, mutta tätä tosiasiaa ei haluttu myöntää. Veronmaksajien rahaa paloi tässä touhussa 200 miljoonaa euroa.

Aikanaan Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen käynnistämä sote-uudistus lähti väärään suuntaan heti alkuunsa. Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa sote-uudistus ainakin näytti olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden hallintorakenteen uudistuksessa, kunnes se muutettiin sote-maakuntahallintouudistukseksi.

Mahdollista on toki muuttaa perustelluista syistä alkuperäisen suunnitelmapohjan rajausta, mutta silloin malli täytyy tehdä uuden rajauksen mukaisesti. Olisi siis pitänyt ensiksi hahmottaa maakuntahallintouudistuksen tavoitteet ja suunnitella maakuntahallintorakenne sen mukaisesti sote huomioon ottaen. - Näin ei tehty. Tilanne ajautui poliittiseen umpikujaan, joka näennäisesti ratkaistiin poliittisella kompromissilla, jossa pelimerkkeinä olivat maakuntien lukumäärä ja valinnanvapauslainsäädäntö.

Kenelläkään päätöksen tekijöistä ei tuolloin ollut realistista käsitystä tämän kompromissin sisällöstä ja merkityksestä. Kiire oli kova ja kokoomuksen valinnanvapauden vaatimus vei ”suteen ja saveen”.

Sote-uudistuksessa on kysymys hallintorakenneuudistuksesta. Hallintorakenteen avulla jaetaan valtaa ja vastuuta sekä ohjataan rahankäyttöä. Mutta mikään hallintorakenne ei sinänsä takaa hyvää hoitoa ja katkeamattomia hoitoketjuja, vaikka politiikassa mielellään näitä asioita korostetaan ikään kuin lainsäädännön tuloksina.

Soten onnistuminen tai epäonnistuminen on lopulta kiinni siitä, kuinka uudistus toteutetaan. Kysymys on prosesseista, johtamisesta ja myös digitaalitekniikan hyödyntämisestä. Hallintorakenteella pärjätään, jos operatiivinen toiminta on jäsennetty järkevästi ja ihmiset tietävät, mitä tekevät. Perusta kaikelle on kuitenkin se, että edes tosiasiat myönnetään !

]]>
1 http://tapanimaki1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272140-sote-faktat-ja-poliittiset-intohimot#comments Politiikka Wed, 20 Mar 2019 16:41:45 +0000 Tapani Mäki http://tapanimaki1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272140-sote-faktat-ja-poliittiset-intohimot
Suomen poliitikot ovat epäonnistuneet http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272131-suomen-poliitikot-ovat-epaonnistuneet <p>Elämme hiljaisinta vaalikevättä miesmuistiin. Poliittisen keskustelun hampaattomuus, massapako eduskunnasta sekä alhainen kiinnostus vaaleja kohtaan viestivät neuvottomuudesta ja epäilyistä vaikuttamismahdollisuuksia kohtaan. Miten tähän on tultu?</p><p>Uskoa poliittisiin ratkaisuihin ovat vähentäneet kahden edellisen hallituksen epäonnistumiset ja virheet. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa vuonna 2011 yksi teema oli ylitse muiden: euroalueen yhteisvastuun vastustaminen. Käytännössä tämä tarkoitti perussuomalaisten äänestämistä, koska he ensisijaisesti vastustivat Kreikan toista tukipakettia. PS sai suuren vaalivoiton eli &rdquo;jytkyn&rdquo;. Puolue oli vaaleissa toiseksi suurin Keskustan jälkeen. Kansa toisin sanoen äänesti selkeästi Kreikan tukipakettia vastaan. Toisin kuitenkin päätettiin.</p><p><strong>Kataisen kausi</strong></p><p>Perussuomalaiset jätettiin Kataisen <em>sateenkaarihallituksen</em> ulkopuolelle vuonna 2011. Heti kokoamisensa jälkeen hallitus päätti osallistua Kreikan tukemiseen lainaksi naamioidulla tulonsiirrolla. Kreikalle oli myönnetty jo aiemmin lainoja kahdenvälisin sopimuksin Kataisen ollessa valtiovarainministeri. Kreikalle myönnettyjen tukien saajat olivat saksalaiset ja ranskalaiset pankit, jotka näin pelastettiin mm. Suomen veronmaksajien varoilla. Kreikkalaisille rahoista jäi arviolta noin kymmenesosa. Myöhemmin hallitus myös siunasi Kreikan kolmannen tukipaketin, joka toteutettiin Euroopan Vakausmekanismin (EVM) kautta. Yhteensä Kreikalle myönnettiin tukea lähes 300 miljardia euroa. Suomen kansan vuonna 2011 ilmaisemasta yhteisvastuun vastustuksesta ei näkynyt Kataisen hallituksen politiikassa jälkeäkään.</p><p>Kataisen hallitus yritti syksyllä 2012 myös käynnistää merkittäviä rakenneuudistukia. Tavoitteena oli mm. kaventaa kestävyysvajetta ja joustavoittaa työmarkkinoita. Rakenneuudistuksista kuten SOTE ja työmarkkinat ei kuitenkaan tullut mitään. SOTE-uudistus pohjautui Kokoomuksen ehdottamana suurten kuntien malliin. Kolmikannan puitteissa yritettiin kehittää paikallista sopimista. Siitä ei päästy yksimielisyyteen. Osaltaan näiden epäonnistumisten seurauksena perinteiset julkiset menot pystyttiin rahoittamaan vain jatkuvalla julkisen velan kasvattamisella.</p><p><strong>Sipilän hallitus</strong></p><p>Eduskuntavaaleissa 2015 äänestettiin Suomen uudistamisen puolesta. Taloutemme oli ollut taantumassa jo yli kolme vuotta ja työttömyys oli korkealla kymmenen prosentin tasolla. Kansalaistenkin laajalti kannattama jäsenyys euroalueella oli tehnyt mahdottomaksi säädellä kilpailukykyämme valuuttakurssilla. Heikko vienti, kasvu ja työllisyys osoittivat, että korvaavaa välinettä tarvittiin kipeästi.</p><p>Vuoden 2015 vaalien jälkeen Sipilän hallitus tarttui tomerasti toimeen. Pääministeri Sipilä näytti tuovan uutta näkemystä hallituksen työskentelyyn. Perussuomalaisetkin otettiin hallitukseen. Kolmen S:n hallitus (Sipilä, Stubb, Soini) määritteli korjaustarpeen pääkohdiksi: työvoiman kustannustason (kilpailukykysopimus, kiky), työmarkkinat (joustavuus) ja SOTE (julkiset menot).</p><p>Näistä uudistuksista toteutui suunnitellusti vain kiky, eikä sekään edennyt ongelmitta. Muista tavoitteista jäätiin joko suureksi osaksi (työmarkkinauudistus) tai täysin (SOTE). Kolmikannan puitteissa yritettiin joustavoittaa paikallista sopimista, mutta tässä ei onnistuttu taaskaan. Yritystukiakin piti karsia, mutta mitään ei saatu aikaiseksi. Kiky-sopimus oli kuitenkin jonkinlainen saavutus ja paransi jonkin verran Suomen kilpailukykyä. Koulutukseen ja tutkimukseen käytettyjä julkisia varoja kyllä leikattiin, mikä aiheellisesti aiheutti voimakasta kritiikkiä.&nbsp;</p><p><u>Talouskasvu ja työllisyys</u></p><p>Sipilän hallitus kyllä saavutti työllisyystavoitteensa, eli työllisyysaste kohosi 72 prosenttiin, talouskasvu nopeutui ja budjettialijäämä saatiin leikattua. Myös velka-aste kääntyi lievään laskuun BKT:n kasvun nopeuduttua. Sipilän hallituksen kiky-sopimuksella oli kohtalainen vaikutus kasvuun ja työllisyyteen kilpailukyvyn parantumisen myötä.</p><p>Hyvä kansainvälinen suhdannekehitys oli kuitenkin tärkein syy Suomen talouden elpymiseen ja työllisyyden paranemiseen. Kiitos maailman keskuspankkiirien rahapoliittisen elvytyksen sekä Yhdysvaltojen presidentti Trumpin ja Kiinan presidentti Xi:n valtavien velkaelvytysohjelmien, maailmantalous kasvoi ripeästi vuosina 2016-2018. Kansainvälisen kasvun viime aikoina hidastuessa on Suomenkin kasvuvauhti vaimenemassa jälleen kerran.</p><p><u>SOTE-uudistus</u></p><p>Suomessa on yritetty tehdä sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) uudistusta jo yli 10 vuoden ajan. Uudistus on tarpeen, koska julkiset SOTE-menot kasvavat voimakkaasti väestön vanhentuessa ja palveluiden saatavuudessa on liian suuria eroja. Kataisen hallitus yritti ns. suurkuntamallia, mutta ehdotus kaatui. Sipilän hallitus yritti 18 maakunnan ja valinnanvapauden mallia, mutta sekin kaatui. Outoa tässä mallissa oli uusi väliportaan hallinnon perustaminen peräti 18 maakunnan alueelle. Muissa Pohjoismaissa on menty tai ollaan menossa huomattavasti pienempään itsehallintoalueiden lukumäärään.</p><p>Myös yksityisten SOTE-alan yritysten päästäminen valinnanvapauden nimissä perusterveydenhuoltoon on herättänyt kovaa kritiikkiä. Hallitus ei myöskään pystynyt osoittamaan, että sen mallilla olisi voitu saavuttaa kolmen miljardin euron säästöt SOTE-menoissa. Laajasti epäiltiin, että uusi hallintohimmeli ja yksityisten hoivayritysten vaatimat voitot päinvastoin vain kasvattaisivat julkisia menoja palvelutasoa parantamatta.</p><p>Hallituksen kaaduttua Kokoomus ja Keskusta hylkäsivätkin oman yhteisen mallinsa heti ja toivat julkisuuteen omat uudet SOTE-mallinsa, jotka eroavat nyt olennaisesti toisistaan. Keskusta on hylännyt valinnanvapauden ja Kokoomus puolestaan maakuntamallin.</p><p><u>Euroalue</u></p><p>Euroalueen uudistamisessa suunnaksi on käsittämättömästi valittu yhtä aikaa sekä yhteisvastuun kannattaminen että sen vastustaminen. Kun Jyrki Katainen päätti Suomen osallistuvan Kreikan toiseen tukipakettiin, kannettiin &rdquo;vastuuta&rdquo;. Silloin kasvatettiin yhteisvastuuta lainaamalla ylivelkaantuneelle Kreikan hallitukselle rahaa, jotta se voisi maksaa velkansa Euroopan suurille pankeille. Samalla hyväksyttiin yhteisvastuuseen perustuvan Euroopan vakausmekanismin, EVM, luominen. Ylivelkaantuneiden maiden pelastaminen lisävelalla oli loogisesti mahdollisimman nurinkurista, mutta silti suurin osa suomalaisista poliitikoista ja talousmediastamme antoi sen tapahtua ilman sen suurempaa kritiikkiä.</p><p>Kun tuli puhe yhteisvastuun rehellisestä kasvattamisesta euroalueen oman budjetin muodossa vuonna 2018, Sipilän hallituksen kanta oli selkeä vastustus. Silti yhteisvastuuseen perustuva pankkiunioni on nauttinut hallituksen vankkaa kannatusta eikä huolta ole esitetty yhteisvastuullisen eurojärjestelmän kasvavista riskeistä mm. Euroopan keskuspankin (EKP) arvopapereiden osto-ohjelman kautta. Poliitikoillemme onkin näköjään kelvannut piilotettu yhteisvastuu (lainat, joita tuskin maksetaan takaisin sekä takuut, jotka varmuudella joskus lankeavat), mutta ei suora (rehellinen) yhteisvastuu, eli tulonsiirtounioni.</p><p>Johtavat poliitikkomme ovat olleet hiljaa kuin hiiret kun EKP on tuhonnut Euroopan velkakirjamarkkinan toiminnan osto-ohjelmillaan. Tämä tehtiin tietenkin &rdquo;elvytyksen&rdquo; nimissä, mutta käytännössä kyse on ollut euroalueen valtioiden epäsuorasta rahoittamisesta. Tämä on tunnetusti kielletty Euroopan unionin sopimuksissa (TFEUn artikla 125), mutta sillä nyt ei tietenkään euroaluetta pelastettaessa ole ollut Suomessakaan mitään merkitystä. Lait, sopimukset ja kansan mielipide eivät ole paljoa painaneet, kun Euroopan poliitikkojen lempilasta, yhteistä rahaa, on käyty pelastamaan.</p><p><strong>Suomen työmarkkinat ja euro</strong></p><p>Suomen jäsenyys euroalueella ei ole vähentänyt tarvetta varmistaa kotimaisten tuotteiden ja palveluiden vientiä. Vienti kohtaa, kuten tuotanto yleensä, jatkuvasti kotimaisia ja ulkomaisia häiriöitä (mm. kustannustasojen, tuotevalikoimien, tekniikan ja kuluttajien makujen sekä maailman taloussuhdanteen muutokset). Tarvitaan välineitä, jotka helpottavat yritysten kykyä sopeuttaa eikä lopettaa tuotantonsa tällaisiin häiriöihin.</p><p>Eurojäsenyys poisti Suomelta tähän tarkoitetun välineen, eli valuuttakurssin. Valuuttahistoriamme osoittaa, ettei muuta tehokasta välinettä oltu löydetty/hyväksytty, ja eurojäsenyys voidaankin osaltaan ymmärtää yrityksenä pakottaa suomalaisia sellaisia hyväksymään.</p><p>Erityisesti Sipilän hallituksen tavoitteena oli työvoimakustannusten kertaluonteinen alentaminen (kiky) sekä työehtosopimusten yrityskohtaisen sopimisen lisääminen. Työttömyyttä haluttiin vähentää karsimalla tukia. Vaikka kilpailukykysopimus todennäköisesti hieman auttoi Suomen taloutta, maksettiin siitä kohtuullisen kova hinta. Se mm. <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002893592.html">siirsi</a> sosiaalivakuutusmaksuja työnantajilta työntekijöille mutta ei alentanut verokiilaa. Se myös vaikeutti paikallista sopimista työpaikoilla, mitä monet ekonomistit pitävät tärkeänä työmarkkinoiden tehokkuuden kannalta. Korporaatioiden valtaan ei siis juuri puututtu.</p><p>Keskeinen ongelma kuitenkin on, että kikyssä ei sovittu jatkotoimista. Se oli kertaluonteinen sopimus, vaikka vientisektorimme kohtaa hinta- ja kilpailukykypaineita jatkuvasti. Ennen niitä helpottivat markan ulkoisen arvon vaihtelut (yleensä devalvoituminen), nyt palkkojen ja työehtojen pitäisi joustaa käytännössä aina taloudellisten vaihteluiden mukaan, etenkin taantumissa. Hyvin harva poliitikoistamme on uskaltanut kertoa tämän valitsijoilleen.&nbsp;</p><p><strong>Yhteenveto</strong></p><p>Ison-Britannian EU-eroprosessi, Brexit, on osoittanut, kuinka kyvyttömiä nykyisistä urapoliitikoista on tullut. Valitsijoiden tahtoa kysytään, mutta sitä ei kyetä/uskalleta toteuttaa. Suomen kaksi edellistä hallitusta ovat toimineet aivan yhtä huonosti. Luvattuihin tarpeellisiin uudistuksiin ei ole kyetty. EU:n ja euroalueen ongelmia on yritetty väistellä ja piilottaa, eikä julkista kriittistä keskustelua niistä ole juuri käyty. Silloin kun on keskustelu, on päätökset tehty siitä välittämättä.</p><p>Puolueet näyttävät lisäksi jälleen kerran sortuvan katteettomiin lupauksiin. Julkisia rahoja ollaan jakamassa vähän joka taholle, taas tietysti velaksi kun vahvaa talouskasvua ei ole näköpiirissä. Taloutemme olennaisiin kysymyksiin ja haasteisiin ei juuri uskalleta kajota, koska mitään tahoja ei haluta ärsyttää.</p><p>Vaaleja edeltävän keskustelun vaisuutta voidaankin lähestyä kysymällä, miksi kiinnostua, kun todellisia uudistuksia ja ratkaisuja ei uskalleta tehdä? Se on erittäin hyvä kysymys. Poliittisen kulttuurimme uudistustarve on valtava.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuomas Malinen, Peter Nyberg, Heikki Koskenkylä</p><p><em>VTT Tuomas Malinen on Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti.</em></p><p><em>VTT Peter Nyberg on eläköitynyt valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja.</em></p><p><em>VTT Heikki Koskenkylä on eläköitynyt Suomen Pankin tutkimusosaston johtaja.&nbsp; </em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elämme hiljaisinta vaalikevättä miesmuistiin. Poliittisen keskustelun hampaattomuus, massapako eduskunnasta sekä alhainen kiinnostus vaaleja kohtaan viestivät neuvottomuudesta ja epäilyistä vaikuttamismahdollisuuksia kohtaan. Miten tähän on tultu?

Uskoa poliittisiin ratkaisuihin ovat vähentäneet kahden edellisen hallituksen epäonnistumiset ja virheet. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa vuonna 2011 yksi teema oli ylitse muiden: euroalueen yhteisvastuun vastustaminen. Käytännössä tämä tarkoitti perussuomalaisten äänestämistä, koska he ensisijaisesti vastustivat Kreikan toista tukipakettia. PS sai suuren vaalivoiton eli ”jytkyn”. Puolue oli vaaleissa toiseksi suurin Keskustan jälkeen. Kansa toisin sanoen äänesti selkeästi Kreikan tukipakettia vastaan. Toisin kuitenkin päätettiin.

Kataisen kausi

Perussuomalaiset jätettiin Kataisen sateenkaarihallituksen ulkopuolelle vuonna 2011. Heti kokoamisensa jälkeen hallitus päätti osallistua Kreikan tukemiseen lainaksi naamioidulla tulonsiirrolla. Kreikalle oli myönnetty jo aiemmin lainoja kahdenvälisin sopimuksin Kataisen ollessa valtiovarainministeri. Kreikalle myönnettyjen tukien saajat olivat saksalaiset ja ranskalaiset pankit, jotka näin pelastettiin mm. Suomen veronmaksajien varoilla. Kreikkalaisille rahoista jäi arviolta noin kymmenesosa. Myöhemmin hallitus myös siunasi Kreikan kolmannen tukipaketin, joka toteutettiin Euroopan Vakausmekanismin (EVM) kautta. Yhteensä Kreikalle myönnettiin tukea lähes 300 miljardia euroa. Suomen kansan vuonna 2011 ilmaisemasta yhteisvastuun vastustuksesta ei näkynyt Kataisen hallituksen politiikassa jälkeäkään.

Kataisen hallitus yritti syksyllä 2012 myös käynnistää merkittäviä rakenneuudistukia. Tavoitteena oli mm. kaventaa kestävyysvajetta ja joustavoittaa työmarkkinoita. Rakenneuudistuksista kuten SOTE ja työmarkkinat ei kuitenkaan tullut mitään. SOTE-uudistus pohjautui Kokoomuksen ehdottamana suurten kuntien malliin. Kolmikannan puitteissa yritettiin kehittää paikallista sopimista. Siitä ei päästy yksimielisyyteen. Osaltaan näiden epäonnistumisten seurauksena perinteiset julkiset menot pystyttiin rahoittamaan vain jatkuvalla julkisen velan kasvattamisella.

Sipilän hallitus

Eduskuntavaaleissa 2015 äänestettiin Suomen uudistamisen puolesta. Taloutemme oli ollut taantumassa jo yli kolme vuotta ja työttömyys oli korkealla kymmenen prosentin tasolla. Kansalaistenkin laajalti kannattama jäsenyys euroalueella oli tehnyt mahdottomaksi säädellä kilpailukykyämme valuuttakurssilla. Heikko vienti, kasvu ja työllisyys osoittivat, että korvaavaa välinettä tarvittiin kipeästi.

Vuoden 2015 vaalien jälkeen Sipilän hallitus tarttui tomerasti toimeen. Pääministeri Sipilä näytti tuovan uutta näkemystä hallituksen työskentelyyn. Perussuomalaisetkin otettiin hallitukseen. Kolmen S:n hallitus (Sipilä, Stubb, Soini) määritteli korjaustarpeen pääkohdiksi: työvoiman kustannustason (kilpailukykysopimus, kiky), työmarkkinat (joustavuus) ja SOTE (julkiset menot).

Näistä uudistuksista toteutui suunnitellusti vain kiky, eikä sekään edennyt ongelmitta. Muista tavoitteista jäätiin joko suureksi osaksi (työmarkkinauudistus) tai täysin (SOTE). Kolmikannan puitteissa yritettiin joustavoittaa paikallista sopimista, mutta tässä ei onnistuttu taaskaan. Yritystukiakin piti karsia, mutta mitään ei saatu aikaiseksi. Kiky-sopimus oli kuitenkin jonkinlainen saavutus ja paransi jonkin verran Suomen kilpailukykyä. Koulutukseen ja tutkimukseen käytettyjä julkisia varoja kyllä leikattiin, mikä aiheellisesti aiheutti voimakasta kritiikkiä. 

Talouskasvu ja työllisyys

Sipilän hallitus kyllä saavutti työllisyystavoitteensa, eli työllisyysaste kohosi 72 prosenttiin, talouskasvu nopeutui ja budjettialijäämä saatiin leikattua. Myös velka-aste kääntyi lievään laskuun BKT:n kasvun nopeuduttua. Sipilän hallituksen kiky-sopimuksella oli kohtalainen vaikutus kasvuun ja työllisyyteen kilpailukyvyn parantumisen myötä.

Hyvä kansainvälinen suhdannekehitys oli kuitenkin tärkein syy Suomen talouden elpymiseen ja työllisyyden paranemiseen. Kiitos maailman keskuspankkiirien rahapoliittisen elvytyksen sekä Yhdysvaltojen presidentti Trumpin ja Kiinan presidentti Xi:n valtavien velkaelvytysohjelmien, maailmantalous kasvoi ripeästi vuosina 2016-2018. Kansainvälisen kasvun viime aikoina hidastuessa on Suomenkin kasvuvauhti vaimenemassa jälleen kerran.

SOTE-uudistus

Suomessa on yritetty tehdä sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) uudistusta jo yli 10 vuoden ajan. Uudistus on tarpeen, koska julkiset SOTE-menot kasvavat voimakkaasti väestön vanhentuessa ja palveluiden saatavuudessa on liian suuria eroja. Kataisen hallitus yritti ns. suurkuntamallia, mutta ehdotus kaatui. Sipilän hallitus yritti 18 maakunnan ja valinnanvapauden mallia, mutta sekin kaatui. Outoa tässä mallissa oli uusi väliportaan hallinnon perustaminen peräti 18 maakunnan alueelle. Muissa Pohjoismaissa on menty tai ollaan menossa huomattavasti pienempään itsehallintoalueiden lukumäärään.

Myös yksityisten SOTE-alan yritysten päästäminen valinnanvapauden nimissä perusterveydenhuoltoon on herättänyt kovaa kritiikkiä. Hallitus ei myöskään pystynyt osoittamaan, että sen mallilla olisi voitu saavuttaa kolmen miljardin euron säästöt SOTE-menoissa. Laajasti epäiltiin, että uusi hallintohimmeli ja yksityisten hoivayritysten vaatimat voitot päinvastoin vain kasvattaisivat julkisia menoja palvelutasoa parantamatta.

Hallituksen kaaduttua Kokoomus ja Keskusta hylkäsivätkin oman yhteisen mallinsa heti ja toivat julkisuuteen omat uudet SOTE-mallinsa, jotka eroavat nyt olennaisesti toisistaan. Keskusta on hylännyt valinnanvapauden ja Kokoomus puolestaan maakuntamallin.

Euroalue

Euroalueen uudistamisessa suunnaksi on käsittämättömästi valittu yhtä aikaa sekä yhteisvastuun kannattaminen että sen vastustaminen. Kun Jyrki Katainen päätti Suomen osallistuvan Kreikan toiseen tukipakettiin, kannettiin ”vastuuta”. Silloin kasvatettiin yhteisvastuuta lainaamalla ylivelkaantuneelle Kreikan hallitukselle rahaa, jotta se voisi maksaa velkansa Euroopan suurille pankeille. Samalla hyväksyttiin yhteisvastuuseen perustuvan Euroopan vakausmekanismin, EVM, luominen. Ylivelkaantuneiden maiden pelastaminen lisävelalla oli loogisesti mahdollisimman nurinkurista, mutta silti suurin osa suomalaisista poliitikoista ja talousmediastamme antoi sen tapahtua ilman sen suurempaa kritiikkiä.

Kun tuli puhe yhteisvastuun rehellisestä kasvattamisesta euroalueen oman budjetin muodossa vuonna 2018, Sipilän hallituksen kanta oli selkeä vastustus. Silti yhteisvastuuseen perustuva pankkiunioni on nauttinut hallituksen vankkaa kannatusta eikä huolta ole esitetty yhteisvastuullisen eurojärjestelmän kasvavista riskeistä mm. Euroopan keskuspankin (EKP) arvopapereiden osto-ohjelman kautta. Poliitikoillemme onkin näköjään kelvannut piilotettu yhteisvastuu (lainat, joita tuskin maksetaan takaisin sekä takuut, jotka varmuudella joskus lankeavat), mutta ei suora (rehellinen) yhteisvastuu, eli tulonsiirtounioni.

Johtavat poliitikkomme ovat olleet hiljaa kuin hiiret kun EKP on tuhonnut Euroopan velkakirjamarkkinan toiminnan osto-ohjelmillaan. Tämä tehtiin tietenkin ”elvytyksen” nimissä, mutta käytännössä kyse on ollut euroalueen valtioiden epäsuorasta rahoittamisesta. Tämä on tunnetusti kielletty Euroopan unionin sopimuksissa (TFEUn artikla 125), mutta sillä nyt ei tietenkään euroaluetta pelastettaessa ole ollut Suomessakaan mitään merkitystä. Lait, sopimukset ja kansan mielipide eivät ole paljoa painaneet, kun Euroopan poliitikkojen lempilasta, yhteistä rahaa, on käyty pelastamaan.

Suomen työmarkkinat ja euro

Suomen jäsenyys euroalueella ei ole vähentänyt tarvetta varmistaa kotimaisten tuotteiden ja palveluiden vientiä. Vienti kohtaa, kuten tuotanto yleensä, jatkuvasti kotimaisia ja ulkomaisia häiriöitä (mm. kustannustasojen, tuotevalikoimien, tekniikan ja kuluttajien makujen sekä maailman taloussuhdanteen muutokset). Tarvitaan välineitä, jotka helpottavat yritysten kykyä sopeuttaa eikä lopettaa tuotantonsa tällaisiin häiriöihin.

Eurojäsenyys poisti Suomelta tähän tarkoitetun välineen, eli valuuttakurssin. Valuuttahistoriamme osoittaa, ettei muuta tehokasta välinettä oltu löydetty/hyväksytty, ja eurojäsenyys voidaankin osaltaan ymmärtää yrityksenä pakottaa suomalaisia sellaisia hyväksymään.

Erityisesti Sipilän hallituksen tavoitteena oli työvoimakustannusten kertaluonteinen alentaminen (kiky) sekä työehtosopimusten yrityskohtaisen sopimisen lisääminen. Työttömyyttä haluttiin vähentää karsimalla tukia. Vaikka kilpailukykysopimus todennäköisesti hieman auttoi Suomen taloutta, maksettiin siitä kohtuullisen kova hinta. Se mm. siirsi sosiaalivakuutusmaksuja työnantajilta työntekijöille mutta ei alentanut verokiilaa. Se myös vaikeutti paikallista sopimista työpaikoilla, mitä monet ekonomistit pitävät tärkeänä työmarkkinoiden tehokkuuden kannalta. Korporaatioiden valtaan ei siis juuri puututtu.

Keskeinen ongelma kuitenkin on, että kikyssä ei sovittu jatkotoimista. Se oli kertaluonteinen sopimus, vaikka vientisektorimme kohtaa hinta- ja kilpailukykypaineita jatkuvasti. Ennen niitä helpottivat markan ulkoisen arvon vaihtelut (yleensä devalvoituminen), nyt palkkojen ja työehtojen pitäisi joustaa käytännössä aina taloudellisten vaihteluiden mukaan, etenkin taantumissa. Hyvin harva poliitikoistamme on uskaltanut kertoa tämän valitsijoilleen. 

Yhteenveto

Ison-Britannian EU-eroprosessi, Brexit, on osoittanut, kuinka kyvyttömiä nykyisistä urapoliitikoista on tullut. Valitsijoiden tahtoa kysytään, mutta sitä ei kyetä/uskalleta toteuttaa. Suomen kaksi edellistä hallitusta ovat toimineet aivan yhtä huonosti. Luvattuihin tarpeellisiin uudistuksiin ei ole kyetty. EU:n ja euroalueen ongelmia on yritetty väistellä ja piilottaa, eikä julkista kriittistä keskustelua niistä ole juuri käyty. Silloin kun on keskustelu, on päätökset tehty siitä välittämättä.

Puolueet näyttävät lisäksi jälleen kerran sortuvan katteettomiin lupauksiin. Julkisia rahoja ollaan jakamassa vähän joka taholle, taas tietysti velaksi kun vahvaa talouskasvua ei ole näköpiirissä. Taloutemme olennaisiin kysymyksiin ja haasteisiin ei juuri uskalleta kajota, koska mitään tahoja ei haluta ärsyttää.

Vaaleja edeltävän keskustelun vaisuutta voidaankin lähestyä kysymällä, miksi kiinnostua, kun todellisia uudistuksia ja ratkaisuja ei uskalleta tehdä? Se on erittäin hyvä kysymys. Poliittisen kulttuurimme uudistustarve on valtava.

 

Tuomas Malinen, Peter Nyberg, Heikki Koskenkylä

VTT Tuomas Malinen on Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti.

VTT Peter Nyberg on eläköitynyt valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja.

VTT Heikki Koskenkylä on eläköitynyt Suomen Pankin tutkimusosaston johtaja. 

]]>
5 http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272131-suomen-poliitikot-ovat-epaonnistuneet#comments Euroalue Koulutus ja sote Politiikka Talous Vaalit Wed, 20 Mar 2019 14:47:51 +0000 Tuomas Malinen http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272131-suomen-poliitikot-ovat-epaonnistuneet