Terveydenhuolto http://timostrid.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132557/all Sun, 28 Apr 2019 11:37:35 +0300 fi HUS sakkaa http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275162-hus-sakkaa <p>Kirjoittelen tätä blogikirjoitusta Malmin sairaalassa jossa lapseni on &rdquo;hoidossa&rdquo;. Olemme nyt kahdeksatta viikkoa saaneet tutustua maailman parhaaksi kehuttuun julkiseen terveydenhuoltoon. Tämä matka on ollut hätkähdyttävä monellakin tapaa.</p><p>Olemme olleet päivystyksen, osaston sekä kotisairaalan asiakkaina. Kotisairaala saa näistä toiminnoista melko puhtaat paperit poislukien se fakta, että byrokratia estää tässäkin järkevän toiminnan esimerkiksi silloin kun kotisairaalan potilas tarvitsee vaikkapa röntgenkuvauksen. Tuolloin potilaan tulee mennä jonottamaan päivystykseen, josta röntgenlähete voidaan tuntien ja taas tuntien jonotuksen jälkeen kirjoittaa. Vaikuttaa siltä, että kellään ei ole enää aikaa tai kiinnostusta miettiä miten asiat soljuisi järkevimmin, niin järjestelmän kuin potilaan kannalta.</p><p>Päivystys on ollut näinä useina käyntikertoina järkyttävää nähtävää. Aivan kuin oltaisiin amerikkalaisessa ghettosairaalassa. Syy ei ole henkilökunnassa, heitä on liian vähän ja he ovat täysin ylikuormittuneita. Lääkärit ovat liian kokemattomia päivystystyöhön. Logistiikka päivystyksessä on lähes naurettava, lähtien jo siitä että kukaan ei näe potilaan nenänpäätä ennen kuin hänen vuoronumeronsa tulee, toisinaan vasta jopa kahden tunnin päästä nk. triagehoitajalle. Jos vaikkapa korkeariskisen oireen omaava rintakipupotilas tulee omin jaloin sairaalaan, ei sitä tiedä kukaan, potilaisiin kun otetaan kontakti suljetun oven takaa vuoronumerolla. Tällainen ei ole laadukkaan akuuttipäivystyksen toimintatapa jos käytävälle saa kuolla ennen kuin kukaan huomaa. Prosessit eivät ole kunnossa ja liian moni asia riippuu henkilökunnasta, ketä kulloinkin sattuu olevan paikalla.</p><p>Sairaalassa ei ole välineitä, meidänkin tapauksessa tarvittavat tuotteet tulivat taksilla toisesta sairaalasta. Osa hoitovälineistä pitää tuoda sairaalaan itse. Hoitajia on vähennetty, vaikka potilasmäärät eivät ole vähentyneet. Kivunhoito ei toimi. Diagnosointi ei toimi. Herää kysymys mikä toimii? Vai onko kyse siitä, että vammaisia ei tarvitse tai haluta hoitaa? Olemmeko ainoat, joilla tökkii?</p><p>Olen tämän reissun aikana keskustellut usean henkilökuntaan kuuluvan kanssa. He eivät itsekään katso järjestelmän toimivan, mutta mitä he voivat tehdä? Äänestää jaloillaan. Varsin moni niin tekeekin ja tilanne vain vaikeutuu. Ongelmana näyttäisi olevan myös se, että kun työtä on pakkotahtisesti, ei enää riitä energia toiminnan kehittämiseen vaan henkilöstö yrittää vain selvitä kustakin työvuorosta. Kuormitus alkaa näkyä käyttäytymisessä ja lopulta kaikesta kärsivät potilaat.</p><p>Tilanteeseen vaikuttaa moni asia. Kun Helsinki kasvaa vuosittain noin 8000 henkilöllä ja samaan aikaan ei tule lisää perusterveydenhuollon palveluja, kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia potilaita, vuodepaikkoja vähennetään ja sairaaloita ei tule lisää, käy suppilo liian pieneksi ja palvelut sakkautuu.</p><p>Olen jo pitkään sanonut, että julkisen terveydenhuollon ongelmia ei korjata pelkällä rahalla. Sitäkin tarvitaan, mutta myös asenteen, työ- ja toimintatapojen sekä johtamisjärjestelmän muutos on välttämätön. Olen aina ollut julkisen järjestelmän vankka puolustaja, mutta tällaista julkista terveydenhuoltoa en suostu puolustamaan. Joko sekä poliitikot että julkinen terveydenhuolto ottaa lusikan kauniiseen käteen ja alkaa kiireesti korjaamaan ongelmia tai sitten ryhdytään uudelleenarvioimaan koko järjestelmää. Näin ei voi jatkua, että rahaa palaa, mutta laatu on täysin onnetonta.</p><p>Sakkauksen varoitusmerkkejä on siis useita olemassa, kun ne vain nähtäisiin. Nyt on kiire oikaista kone ennen kuin olemme syöksyssä, joka johtaa järjestelmän romuttumiseen. Tämä ei ole maailman parasta terveydenhuoltoa.</p><p>Jk. Tässä valossa ottaa päähän Antti Rinteen esittelemät kysymykset, joissa haluttiin tietää ilmastonmuutoksesta, Afrikan asioista ja kehitysavusta. Aivan kuin ei olisi omiakin ongelmia ja rahareikiä, joihin tarvittaisiin kipeästi ratkaisuja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoittelen tätä blogikirjoitusta Malmin sairaalassa jossa lapseni on ”hoidossa”. Olemme nyt kahdeksatta viikkoa saaneet tutustua maailman parhaaksi kehuttuun julkiseen terveydenhuoltoon. Tämä matka on ollut hätkähdyttävä monellakin tapaa.

Olemme olleet päivystyksen, osaston sekä kotisairaalan asiakkaina. Kotisairaala saa näistä toiminnoista melko puhtaat paperit poislukien se fakta, että byrokratia estää tässäkin järkevän toiminnan esimerkiksi silloin kun kotisairaalan potilas tarvitsee vaikkapa röntgenkuvauksen. Tuolloin potilaan tulee mennä jonottamaan päivystykseen, josta röntgenlähete voidaan tuntien ja taas tuntien jonotuksen jälkeen kirjoittaa. Vaikuttaa siltä, että kellään ei ole enää aikaa tai kiinnostusta miettiä miten asiat soljuisi järkevimmin, niin järjestelmän kuin potilaan kannalta.

Päivystys on ollut näinä useina käyntikertoina järkyttävää nähtävää. Aivan kuin oltaisiin amerikkalaisessa ghettosairaalassa. Syy ei ole henkilökunnassa, heitä on liian vähän ja he ovat täysin ylikuormittuneita. Lääkärit ovat liian kokemattomia päivystystyöhön. Logistiikka päivystyksessä on lähes naurettava, lähtien jo siitä että kukaan ei näe potilaan nenänpäätä ennen kuin hänen vuoronumeronsa tulee, toisinaan vasta jopa kahden tunnin päästä nk. triagehoitajalle. Jos vaikkapa korkeariskisen oireen omaava rintakipupotilas tulee omin jaloin sairaalaan, ei sitä tiedä kukaan, potilaisiin kun otetaan kontakti suljetun oven takaa vuoronumerolla. Tällainen ei ole laadukkaan akuuttipäivystyksen toimintatapa jos käytävälle saa kuolla ennen kuin kukaan huomaa. Prosessit eivät ole kunnossa ja liian moni asia riippuu henkilökunnasta, ketä kulloinkin sattuu olevan paikalla.

Sairaalassa ei ole välineitä, meidänkin tapauksessa tarvittavat tuotteet tulivat taksilla toisesta sairaalasta. Osa hoitovälineistä pitää tuoda sairaalaan itse. Hoitajia on vähennetty, vaikka potilasmäärät eivät ole vähentyneet. Kivunhoito ei toimi. Diagnosointi ei toimi. Herää kysymys mikä toimii? Vai onko kyse siitä, että vammaisia ei tarvitse tai haluta hoitaa? Olemmeko ainoat, joilla tökkii?

Olen tämän reissun aikana keskustellut usean henkilökuntaan kuuluvan kanssa. He eivät itsekään katso järjestelmän toimivan, mutta mitä he voivat tehdä? Äänestää jaloillaan. Varsin moni niin tekeekin ja tilanne vain vaikeutuu. Ongelmana näyttäisi olevan myös se, että kun työtä on pakkotahtisesti, ei enää riitä energia toiminnan kehittämiseen vaan henkilöstö yrittää vain selvitä kustakin työvuorosta. Kuormitus alkaa näkyä käyttäytymisessä ja lopulta kaikesta kärsivät potilaat.

Tilanteeseen vaikuttaa moni asia. Kun Helsinki kasvaa vuosittain noin 8000 henkilöllä ja samaan aikaan ei tule lisää perusterveydenhuollon palveluja, kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia potilaita, vuodepaikkoja vähennetään ja sairaaloita ei tule lisää, käy suppilo liian pieneksi ja palvelut sakkautuu.

Olen jo pitkään sanonut, että julkisen terveydenhuollon ongelmia ei korjata pelkällä rahalla. Sitäkin tarvitaan, mutta myös asenteen, työ- ja toimintatapojen sekä johtamisjärjestelmän muutos on välttämätön. Olen aina ollut julkisen järjestelmän vankka puolustaja, mutta tällaista julkista terveydenhuoltoa en suostu puolustamaan. Joko sekä poliitikot että julkinen terveydenhuolto ottaa lusikan kauniiseen käteen ja alkaa kiireesti korjaamaan ongelmia tai sitten ryhdytään uudelleenarvioimaan koko järjestelmää. Näin ei voi jatkua, että rahaa palaa, mutta laatu on täysin onnetonta.

Sakkauksen varoitusmerkkejä on siis useita olemassa, kun ne vain nähtäisiin. Nyt on kiire oikaista kone ennen kuin olemme syöksyssä, joka johtaa järjestelmän romuttumiseen. Tämä ei ole maailman parasta terveydenhuoltoa.

Jk. Tässä valossa ottaa päähän Antti Rinteen esittelemät kysymykset, joissa haluttiin tietää ilmastonmuutoksesta, Afrikan asioista ja kehitysavusta. Aivan kuin ei olisi omiakin ongelmia ja rahareikiä, joihin tarvittaisiin kipeästi ratkaisuja.

]]>
21 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275162-hus-sakkaa#comments HUS Julkinen terveydenhuolto Laatu Terveydenhuolto Sun, 28 Apr 2019 08:37:35 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275162-hus-sakkaa
Kolme teemaa eduskuntavaaleihin http://jounitirkkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273501-kolme-teemaa-eduskuntavaaleihin <p>Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa minulla on kolme kärkiteemaa. Olen ammatiltani sairaanhoitaja ja tästä syystä terveydenhuolto on yksi teema jo työnkin puolesta. Toinen teema on maahanmuuttopolitiikka. Maahanmuuttopolitiikka muuttaa Suomea kaikkein nopeiten ja kaikkein pysyvimmin. Kolmas teema on aseharrastajien oikeudet ja tämä teema tulee omsta reserviläisharrastuksestani.</p><p>Edesmenneen hallituksen kuumin peruna oli SOTE -uudistus, joka onneksi kaatui. Oma arvioni on että uudistus kaatui tyhmyyden, ahneuden ja ennen kaikkea politikoinnin vuoksi. Kun seuraava hallitus alkaa muokata sosiaali- ja terveysuudistusta, kaikki puolueet tulisi kutsua saman neuvottelupöydän ääreen. Terveyspalveluiden yksityistäminen ei ole järkevää, koska yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa voittoa ja tämä ei ole välttämättä potilaan edun mukaista. Meillä pitäisi olla valtakunnallinen laadunvalvonta organisaatio, joka tekee pistokokeita sekä yksityisiin yrityksiin jotka tuottavat terveyspalveluita että kunnallisiin kohteisiin.</p><p>Maahanmuuttopolitiikka on kaikkialla muualla Euroopassa vaalien kärkiteema - kaikkialla muualla paitsi meillä täälä Suomessa. Maahanmuuton vaikutukset yhteiskunnalle tulisi olla positiivisia tai vähintäänkin neutraaleja. Meille tänne Suomeen tulee kahdenlaisia maahanmuuttajia, toisesta ryhmästä Suomi oikeasti hyötyy ja toinen ryhmä aiheuttaa lähinnä taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia. Oma mielipiteeni on että maahanmuuttaja joka ei pysty hyväksymään Eurooppalaisia arvoja, on tullut aivan väärään paikkaan.</p><p>Aseharrastajia on viime aikoina puhututtanut aselakiuudistus. Aselakien kiristäminen aiheuttaa hankaluuksia lähinnä lainkuuliaisten aseharrastajien keskuudessa. Aelakien kiristämistä perustellaan yleensä yleisellä turvallisuudella. Tässä on vain sellainen ongelma että kun aseet viedään lainkuuliaisilta harrastajilta, sen jälkeen niitä on vain rikollisilla. Koska rikolliset eivät mitään laista välitä, turvallisuus ei olennaisesti parane. Asia olisi hieman samankaltainen kun rattijuopumuksia yritettäisiin vähentää siten että selviltä ihmisiltä vietäisiin autot pois. Oma kantani on että aselainsäädännöstä päättävien poliitikkojen ja virkamiesten tulisi olla itsekkin aseharrastajia, koska poliitikko tai virkamies jolle ase symbolisoi tarkemmin määrittelemätöntä pahaa ei pysty tekemään järkeviä päätöksiä, koska tunteet ohjaavat häntä liikaa päätöksenteossa.</p><p>Toivotan kaikille hyvää kevättä, sekä viisautta oman ehdokasvalinnan tekemiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa minulla on kolme kärkiteemaa. Olen ammatiltani sairaanhoitaja ja tästä syystä terveydenhuolto on yksi teema jo työnkin puolesta. Toinen teema on maahanmuuttopolitiikka. Maahanmuuttopolitiikka muuttaa Suomea kaikkein nopeiten ja kaikkein pysyvimmin. Kolmas teema on aseharrastajien oikeudet ja tämä teema tulee omsta reserviläisharrastuksestani.

Edesmenneen hallituksen kuumin peruna oli SOTE -uudistus, joka onneksi kaatui. Oma arvioni on että uudistus kaatui tyhmyyden, ahneuden ja ennen kaikkea politikoinnin vuoksi. Kun seuraava hallitus alkaa muokata sosiaali- ja terveysuudistusta, kaikki puolueet tulisi kutsua saman neuvottelupöydän ääreen. Terveyspalveluiden yksityistäminen ei ole järkevää, koska yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa voittoa ja tämä ei ole välttämättä potilaan edun mukaista. Meillä pitäisi olla valtakunnallinen laadunvalvonta organisaatio, joka tekee pistokokeita sekä yksityisiin yrityksiin jotka tuottavat terveyspalveluita että kunnallisiin kohteisiin.

Maahanmuuttopolitiikka on kaikkialla muualla Euroopassa vaalien kärkiteema - kaikkialla muualla paitsi meillä täälä Suomessa. Maahanmuuton vaikutukset yhteiskunnalle tulisi olla positiivisia tai vähintäänkin neutraaleja. Meille tänne Suomeen tulee kahdenlaisia maahanmuuttajia, toisesta ryhmästä Suomi oikeasti hyötyy ja toinen ryhmä aiheuttaa lähinnä taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia. Oma mielipiteeni on että maahanmuuttaja joka ei pysty hyväksymään Eurooppalaisia arvoja, on tullut aivan väärään paikkaan.

Aseharrastajia on viime aikoina puhututtanut aselakiuudistus. Aselakien kiristäminen aiheuttaa hankaluuksia lähinnä lainkuuliaisten aseharrastajien keskuudessa. Aelakien kiristämistä perustellaan yleensä yleisellä turvallisuudella. Tässä on vain sellainen ongelma että kun aseet viedään lainkuuliaisilta harrastajilta, sen jälkeen niitä on vain rikollisilla. Koska rikolliset eivät mitään laista välitä, turvallisuus ei olennaisesti parane. Asia olisi hieman samankaltainen kun rattijuopumuksia yritettäisiin vähentää siten että selviltä ihmisiltä vietäisiin autot pois. Oma kantani on että aselainsäädännöstä päättävien poliitikkojen ja virkamiesten tulisi olla itsekkin aseharrastajia, koska poliitikko tai virkamies jolle ase symbolisoi tarkemmin määrittelemätöntä pahaa ei pysty tekemään järkeviä päätöksiä, koska tunteet ohjaavat häntä liikaa päätöksenteossa.

Toivotan kaikille hyvää kevättä, sekä viisautta oman ehdokasvalinnan tekemiseen.

]]>
0 http://jounitirkkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273501-kolme-teemaa-eduskuntavaaleihin#comments Aseharrastajat Eduskuntavaalit Maahanmuutto Perussuomalaiset Terveydenhuolto Fri, 05 Apr 2019 08:30:36 +0000 Jouni Tirkkonen http://jounitirkkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273501-kolme-teemaa-eduskuntavaaleihin
Kimppakämpät ja arvokas ikääntyminen http://ramivirtanen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272716-kimppakampat-ja-arvokas-ikaantyminen <p>Olen monesti miettinyt, että miten ikääntyvää Suomea ja sen ikääntyviä tulisi hoitaa. Kannatan perusajatusta, että ikääntyvä saisi viettää eläkevuosiaan mahdollisimman pitkään kotona, mutta se on tuonut mukanaan inhimillisiä ongelmia.</p><p>Ikääntyneiden yksinäisyydelle on monia syitä. Puolison menehtyminen, ystäväpiirin luonnollinen kapeneminen tai lähiomaisten muutto työnperässä muualle maahan. Vanhusten yksinäisyys aiheuttaa ylimääräisiä terveyskuluja, mielenterveysongelmia, masennusta ja jopa kasvavaa päihderiippuvuutta ja itsetuhoisuutta.</p><p>Sosiaalisten kontaktien ja ihmisläheisyyden kaipuu ei pääty vanhuuteen. Valitettavasti olemme monien vanhuksien kohdalla tilanteessa, jossa heidän ainoa sosiaalinen kontaktinsa tai ihmiskosketus voi olla kotipalvelun ruokalähetti tai hoitaja.</p><p>Luin ilahtuneena tanskalaisesta mallista nimeltä gruppboende, eli vanhusten kimppakämpistä. Kyseessä on kaupungin tai valtion omistamia asuntoja, joita on muokattu vanhuksille sopivammaksi. Kimppakämpässä vanhukset asuvat vuokralla ja heistä jokaisella on tilansa. Mutta tärkeintä on, että tällä tyylillä vanhukset saisivat sosiaalisia kontakteja, sekä toisistaan turvaa. Myös laajemmat yhteisötalot, jossa asuisi useampia vanhuksia olisi hyvä malli. Yhteisötaloissa ikääntyvät saisivat sosiaalisia kontakteja ja asuminen olisi kodinomaista, nykyisen laitosasumisen vastakohtana.&nbsp;Kaupunkien ja kuntien tulisi sopivien julkisessa omistuksessa olevien asuntojen vapautuessa tehdä kokeiluja tämän mallin eteen.</p><p>Uskon tämän olevan tulevaisuuden ratkaisu, se inhimillinen toimintamuoto, jolla tartutaan ikääntyneiden yksinäisyyteen. Samalla helpotetaan kotihoidon suurta taakkaa ja kiirettä, kun useampi ikääntyvä on saman katon alla saamassa tarvitsemiaan palveluita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen monesti miettinyt, että miten ikääntyvää Suomea ja sen ikääntyviä tulisi hoitaa. Kannatan perusajatusta, että ikääntyvä saisi viettää eläkevuosiaan mahdollisimman pitkään kotona, mutta se on tuonut mukanaan inhimillisiä ongelmia.

Ikääntyneiden yksinäisyydelle on monia syitä. Puolison menehtyminen, ystäväpiirin luonnollinen kapeneminen tai lähiomaisten muutto työnperässä muualle maahan. Vanhusten yksinäisyys aiheuttaa ylimääräisiä terveyskuluja, mielenterveysongelmia, masennusta ja jopa kasvavaa päihderiippuvuutta ja itsetuhoisuutta.

Sosiaalisten kontaktien ja ihmisläheisyyden kaipuu ei pääty vanhuuteen. Valitettavasti olemme monien vanhuksien kohdalla tilanteessa, jossa heidän ainoa sosiaalinen kontaktinsa tai ihmiskosketus voi olla kotipalvelun ruokalähetti tai hoitaja.

Luin ilahtuneena tanskalaisesta mallista nimeltä gruppboende, eli vanhusten kimppakämpistä. Kyseessä on kaupungin tai valtion omistamia asuntoja, joita on muokattu vanhuksille sopivammaksi. Kimppakämpässä vanhukset asuvat vuokralla ja heistä jokaisella on tilansa. Mutta tärkeintä on, että tällä tyylillä vanhukset saisivat sosiaalisia kontakteja, sekä toisistaan turvaa. Myös laajemmat yhteisötalot, jossa asuisi useampia vanhuksia olisi hyvä malli. Yhteisötaloissa ikääntyvät saisivat sosiaalisia kontakteja ja asuminen olisi kodinomaista, nykyisen laitosasumisen vastakohtana. Kaupunkien ja kuntien tulisi sopivien julkisessa omistuksessa olevien asuntojen vapautuessa tehdä kokeiluja tämän mallin eteen.

Uskon tämän olevan tulevaisuuden ratkaisu, se inhimillinen toimintamuoto, jolla tartutaan ikääntyneiden yksinäisyyteen. Samalla helpotetaan kotihoidon suurta taakkaa ja kiirettä, kun useampi ikääntyvä on saman katon alla saamassa tarvitsemiaan palveluita.

]]>
1 http://ramivirtanen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272716-kimppakampat-ja-arvokas-ikaantyminen#comments 2019 eduskuntavaalit Ikääntyneiden palvelut Terveydenhuolto vanhustenhoito Wed, 27 Mar 2019 12:56:46 +0000 Rami Virtanen http://ramivirtanen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272716-kimppakampat-ja-arvokas-ikaantyminen
Tasa-arvoa miehille ja naisille http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272497-tasa-arvoa-miehille-ja-naisille <p>Keräilin poikaiällä postimerkkejä, ja eräässä niistä oli Minna Canthin kuva. Joskus pohdin, mitä hän mahtoi tehdä saadakseen kunnian päätyä postimerkkiin. Rohkenin epäillä myös hänen sukupuoltaan, sillä hänen ryhdikäs asentonsa veti vertoja marskalkka Mannerheimille (voitte vertailla asiaa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Canth#/media/File:Minna-Canth-1944.jpg">täältä</a> ja <a href="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ac/Mannerheim-25M-1952.jpg">täältä</a>).</p> <p>Viime tiistaina Minna Canthin päivänä 19.3. vietettiin tasa-arvon päivää. Tasa-arvon käsite on filosofisesti epäilyttävä, sillä jos arvot ovat tasan, ei ole arvoja ollenkaan. Arvon käsite onkin hierarkkinen. Voidaksemme tunnistaa arvoja, jotkin arvot pitää määritellä tärkeämmiksi kuin toiset. Tämä taas perustuu kykyymme ja velvollisuuteemme erottaa hyvä huonosta, hyödyllinen haitallisesta ja oikea väärästä.</p> <p>Myöskään suvaitsevuus ei voi olla valikoimatonta, vaan sen pitää perustua arvostelukykyyn ja valitsemiseen. Jos arvojen kesken vallitsisi tasatilanne, eläisimme yksiarvoisuudessa, eli totalitarismissa. Välttääkseen tämän kiusallisen mielleyhtymän myös perustuslakimme kirjoittaja on puhunut vain yhdenvertaisuudesta eikä tasa-arvoisuudesta.</p> <p>Tasa-arvo on siis filosofisesti varsin kompleksinen ihanne. Selvää joka tapauksessa on, että mikäli tasa-arvoa on, se kasvaa tai heikkenee yhdessä koskien kaikkia ryhmiä. Kun jonkun asema kohentuu, toisen useasti heikkenee, jolloin tasa-arvon kokonaismäärä mahdollisesti nousee. Oikeudenmukaisuus taas ei ole tasa-arvoa, vaan sen pitää seurata ansaintaperiaatetta.</p> <p>Tämän kirjoituksen tarkoitus on tuottaa sukupuolista tasa-arvoa miehille, mutta samalla myös naisille, sillä sitähän tasa-arvo merkitsee. Tasa-arvoa ei voida tuottaa erikseen vain tietyille ihmisryhmille, sillä se olisi vastoin tasa-arvon olemusta. Niinpä tasa-arvoa ei tavoiteta telaketjuilla. Otetaanpa pari esimerkkiä.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Nykyistä paremmat terveystarkastukset miehille</strong></p> <p>Syöpäsairaudet näyttävät kohtelevan ihmisiä sukupuolisen tasa-arvon mukaisesti, sillä sukupuolisidonnaisia syöpiä löydettiin viime vuonna sekä miehiä että naisia koskien melkein yhtä paljon. Miesten eturauhassyöpiä todettiin vuoden aikana hieman yli 5000 ja rintasyöpiä noin 5000.</p> <p>Sen sijaan terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa miehiä ja naisia ei kohdella tasavertaisesti. Naisille on jatkuvat rintaryöpäseulonnat ja mammografia. Miehille ei systemaattisia eturauhastutkimuksia järjestetä.</p> <p>Jokin aika sitten eräs THL:n naispuolinen lääkäri selitteli televisio-ohjelmassa, että miehille tutkimuksia ei tarvitse tehdä, koska yli 90 prosenttia eturauhassyövistä paranee. Mutta täytyykö kaikki jättää vain jälkikäteishoitojen varaan? Tutkimusten mukaan eturauhassyöpä on levitessään tappava.</p> <p>Haastatellun lääkärin argumentaatiossa oli puolustelun sävyä. Terveyshallinnolle on kunnia-asia olla oikeassa ja puolustaa omaa linjaansa, vaikka väärässä olisikin. Norsunluutorneista ei laskeuduta varsinkaan silloin, jos on tullut sinne kepeillä ajetuksi.</p> <p>Siis tutkimukset voimaan. Koska miehet kuolevat naisia nuorempina, olisi perusteltua tehdä miehille myös laajempia terveyskatsastuksia.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Erektiolääkkeet korvattaviksi tai vapaiksi</strong></p> <p>Toinen merkittävä epätasa-arvon aihe on, että miesten erektiolääkkeistä ei myönnetä yleistä Kela-korvausta, vaikka kyseessä on sekä fyysisesti että psyykkisesti tärkeä asia eikä mikään mukavuustekijä, huvittelu tai ylellisyys, kuten usein väitetään.</p> <p>Miesten ja yleisen seksuaaliterveyden laiminlyöminen on väärin, sillä nauttisihan siitä monessa tapauksessa nainenkin. Nykyisessä puritaanisessa ja seksuaalisuutta vaarallistavassa yhteiskunnassa nautinnot arvotetaan ikään kuin niissä olisi jotakin pahaa. Katsotaan, että kärsimys kirkastaa sielua. Miestä alistetaan tai laiminlyödään etuoikeutetuksi (virheellisesti) mielletyn sukupuoliroolinsa vuoksi.</p> <p>Erektiolääkkeet ja niiden geneeriset valmisteet pitäisi tehdä Kela-korvattaviksi tai reseptivapaiksi, kuten muutamissa Etelä-Euroopan maissa. Viagran, Cialiksen ja niiden rinnakkaisvalmisteiden vapaus saattaa olla yksi syy eteläisten maiden aktiivisempaan seksuaalikulttuuriin, ja vapauttamisesta voisi olla apua myös Suomen heikkoon syntyvyyteen.</p> <p>Viagralla voitaisiin kohottaa myös &rdquo;taitettua indeksiä&rdquo; koskevan puheen tasoa. Mutta tasa-arvon alkajaisiksi Kela-korvattavuus pitäisi saattaa voimaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://3.bp.blogspot.com/-deU362h2YkY/XJh47XwMmuI/AAAAAAAAA5s/DDYAkloMuI89kThSU_ZI5EC_HmGaD9gAwCLcBGAs/s1600/Sairaanhoitajamessut.jpg"><img height="360" src="https://3.bp.blogspot.com/-deU362h2YkY/XJh47XwMmuI/AAAAAAAAA5s/DDYAkloMuI89kThSU_ZI5EC_HmGaD9gAwCLcBGAs/s640/Sairaanhoitajamessut.jpg" width="640" /></a>Juonsimme Marko Ekqvistin kanssa radio-ohjelmaa Sairaanhoitajapäiviltä Messukeskuksesta 21.3.2019.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Nämä ehdotukset tulivat mieleeni, sillä monissa vaalikoneissa kyseltiin ahkerasti muun muassa apteekkioikeuksista ja perättiin kannanottoja kysymykseen, pitäisikö yleisimpiä reseptivapaita lääkkeitä myydä ruokakaupoissa ja kioskeissa.</p> <p>Kysymys apteekkien toimiluvista on nähdäkseni marginaalinen, sillä ihmiset voivat nykyisinkin tilata sekä käsikauppa- että reseptilääkkeitä netistä suoraan koteihinsa, eikä päänsärkypillereitäkään tarvitse kärrätä ulos supermarkettien ostoskärryissä.</p> <p>Terveydenhuollossa olisi tärkeämpääkin uudistettavaa ja korjattavaa, vaikka toki myös apteekkien avaaminen kilpailulle voisi tervehdyttää tilannetta.</p> <p>Mitä merkitystä asialla on tasa-arvon kannalta? Olenko miesasiamies? &ndash; En. Olen MGTOW-mies, siis mies, joka kulkee omia polkujaan (<em>men go their own ways</em>). Miesasiamiehenä toimiminen olisi nähdäkseni vain käänteistä feminismiä, joka hyödyntää samoja menetelmiä, eli tasa-arvon tavoittelua irrallisena ja eturyhmäpoliittisena asiana&nbsp;&ndash; näkemättä, että tasa-arvo on yhteinen asiamme.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jukka Hankamäki</p> <p>FT, VTT</p> <p>Filosofi, sosiaalipsykologi</p> <p>Projektitutkija Suomen Perustassa</p> <p>Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keräilin poikaiällä postimerkkejä, ja eräässä niistä oli Minna Canthin kuva. Joskus pohdin, mitä hän mahtoi tehdä saadakseen kunnian päätyä postimerkkiin. Rohkenin epäillä myös hänen sukupuoltaan, sillä hänen ryhdikäs asentonsa veti vertoja marskalkka Mannerheimille (voitte vertailla asiaa täältä ja täältä).

Viime tiistaina Minna Canthin päivänä 19.3. vietettiin tasa-arvon päivää. Tasa-arvon käsite on filosofisesti epäilyttävä, sillä jos arvot ovat tasan, ei ole arvoja ollenkaan. Arvon käsite onkin hierarkkinen. Voidaksemme tunnistaa arvoja, jotkin arvot pitää määritellä tärkeämmiksi kuin toiset. Tämä taas perustuu kykyymme ja velvollisuuteemme erottaa hyvä huonosta, hyödyllinen haitallisesta ja oikea väärästä.

Myöskään suvaitsevuus ei voi olla valikoimatonta, vaan sen pitää perustua arvostelukykyyn ja valitsemiseen. Jos arvojen kesken vallitsisi tasatilanne, eläisimme yksiarvoisuudessa, eli totalitarismissa. Välttääkseen tämän kiusallisen mielleyhtymän myös perustuslakimme kirjoittaja on puhunut vain yhdenvertaisuudesta eikä tasa-arvoisuudesta.

Tasa-arvo on siis filosofisesti varsin kompleksinen ihanne. Selvää joka tapauksessa on, että mikäli tasa-arvoa on, se kasvaa tai heikkenee yhdessä koskien kaikkia ryhmiä. Kun jonkun asema kohentuu, toisen useasti heikkenee, jolloin tasa-arvon kokonaismäärä mahdollisesti nousee. Oikeudenmukaisuus taas ei ole tasa-arvoa, vaan sen pitää seurata ansaintaperiaatetta.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on tuottaa sukupuolista tasa-arvoa miehille, mutta samalla myös naisille, sillä sitähän tasa-arvo merkitsee. Tasa-arvoa ei voida tuottaa erikseen vain tietyille ihmisryhmille, sillä se olisi vastoin tasa-arvon olemusta. Niinpä tasa-arvoa ei tavoiteta telaketjuilla. Otetaanpa pari esimerkkiä.

 

Nykyistä paremmat terveystarkastukset miehille

Syöpäsairaudet näyttävät kohtelevan ihmisiä sukupuolisen tasa-arvon mukaisesti, sillä sukupuolisidonnaisia syöpiä löydettiin viime vuonna sekä miehiä että naisia koskien melkein yhtä paljon. Miesten eturauhassyöpiä todettiin vuoden aikana hieman yli 5000 ja rintasyöpiä noin 5000.

Sen sijaan terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa miehiä ja naisia ei kohdella tasavertaisesti. Naisille on jatkuvat rintaryöpäseulonnat ja mammografia. Miehille ei systemaattisia eturauhastutkimuksia järjestetä.

Jokin aika sitten eräs THL:n naispuolinen lääkäri selitteli televisio-ohjelmassa, että miehille tutkimuksia ei tarvitse tehdä, koska yli 90 prosenttia eturauhassyövistä paranee. Mutta täytyykö kaikki jättää vain jälkikäteishoitojen varaan? Tutkimusten mukaan eturauhassyöpä on levitessään tappava.

Haastatellun lääkärin argumentaatiossa oli puolustelun sävyä. Terveyshallinnolle on kunnia-asia olla oikeassa ja puolustaa omaa linjaansa, vaikka väärässä olisikin. Norsunluutorneista ei laskeuduta varsinkaan silloin, jos on tullut sinne kepeillä ajetuksi.

Siis tutkimukset voimaan. Koska miehet kuolevat naisia nuorempina, olisi perusteltua tehdä miehille myös laajempia terveyskatsastuksia.

 

Erektiolääkkeet korvattaviksi tai vapaiksi

Toinen merkittävä epätasa-arvon aihe on, että miesten erektiolääkkeistä ei myönnetä yleistä Kela-korvausta, vaikka kyseessä on sekä fyysisesti että psyykkisesti tärkeä asia eikä mikään mukavuustekijä, huvittelu tai ylellisyys, kuten usein väitetään.

Miesten ja yleisen seksuaaliterveyden laiminlyöminen on väärin, sillä nauttisihan siitä monessa tapauksessa nainenkin. Nykyisessä puritaanisessa ja seksuaalisuutta vaarallistavassa yhteiskunnassa nautinnot arvotetaan ikään kuin niissä olisi jotakin pahaa. Katsotaan, että kärsimys kirkastaa sielua. Miestä alistetaan tai laiminlyödään etuoikeutetuksi (virheellisesti) mielletyn sukupuoliroolinsa vuoksi.

Erektiolääkkeet ja niiden geneeriset valmisteet pitäisi tehdä Kela-korvattaviksi tai reseptivapaiksi, kuten muutamissa Etelä-Euroopan maissa. Viagran, Cialiksen ja niiden rinnakkaisvalmisteiden vapaus saattaa olla yksi syy eteläisten maiden aktiivisempaan seksuaalikulttuuriin, ja vapauttamisesta voisi olla apua myös Suomen heikkoon syntyvyyteen.

Viagralla voitaisiin kohottaa myös ”taitettua indeksiä” koskevan puheen tasoa. Mutta tasa-arvon alkajaisiksi Kela-korvattavuus pitäisi saattaa voimaan.

 

Juonsimme Marko Ekqvistin kanssa radio-ohjelmaa Sairaanhoitajapäiviltä Messukeskuksesta 21.3.2019.

 

Nämä ehdotukset tulivat mieleeni, sillä monissa vaalikoneissa kyseltiin ahkerasti muun muassa apteekkioikeuksista ja perättiin kannanottoja kysymykseen, pitäisikö yleisimpiä reseptivapaita lääkkeitä myydä ruokakaupoissa ja kioskeissa.

Kysymys apteekkien toimiluvista on nähdäkseni marginaalinen, sillä ihmiset voivat nykyisinkin tilata sekä käsikauppa- että reseptilääkkeitä netistä suoraan koteihinsa, eikä päänsärkypillereitäkään tarvitse kärrätä ulos supermarkettien ostoskärryissä.

Terveydenhuollossa olisi tärkeämpääkin uudistettavaa ja korjattavaa, vaikka toki myös apteekkien avaaminen kilpailulle voisi tervehdyttää tilannetta.

Mitä merkitystä asialla on tasa-arvon kannalta? Olenko miesasiamies? – En. Olen MGTOW-mies, siis mies, joka kulkee omia polkujaan (men go their own ways). Miesasiamiehenä toimiminen olisi nähdäkseni vain käänteistä feminismiä, joka hyödyntää samoja menetelmiä, eli tasa-arvon tavoittelua irrallisena ja eturyhmäpoliittisena asiana – näkemättä, että tasa-arvo on yhteinen asiamme.

 

Jukka Hankamäki

FT, VTT

Filosofi, sosiaalipsykologi

Projektitutkija Suomen Perustassa

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki

]]>
2 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272497-tasa-arvoa-miehille-ja-naisille#comments Etiikka Moraali Seksuaaliterveys Tasa-arvo Terveydenhuolto Tue, 26 Mar 2019 07:00:00 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272497-tasa-arvoa-miehille-ja-naisille
Suomi vs. USA - terveydenhuollon vaikuttavuus ja menot http://akilinden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272206-suomi-vs-usa-terveydenhuollon-vaikuttavuus-ja-menot <p>Ainakin Ilta-Sanomat ja nyt myös MTV Uutiset on referoinut Twitter-keskustelua, jossa USA:ssa sosialisti Bernie Sanders ja trumpilaisen kovan oikeiston Nikki Haley väittelevät Suomen terveydenhuollosta. Twitterissä moni suomalainenkin on siihen osallistunut mielestäni hyvin.</p><p><strong>USA käyttää yli 17 % bruttokansantuotteestaan terveysmenoihin.</strong> Tämä ei siis ole mikään budjettiluku vaan terveysmenojen osuus bruttokansantuotteesta. Siinä ovat mukana sekä julkiset terveysmenot että kansalaisten itse &quot;out of pocket&quot; tai vakuutusyhtiöiden kautta maksamat menot. <strong>Vastaava luku Suomessa on 9,5 %.</strong> Suomessa yksityiset menot ovat tuosta 9,5 %:sta noin 2 prosenttiyksikköä, muu on julkista eli verotuksella katettua.</p><p>Sandersin ja Haleyn kiistelyssä menivät mielestäni asiakkaan maksamat kustannukset ja palveluiden tuotantokustrannukset vähän sekaisin. Jos Suomessa asiakas maksaa kolmen sairaalapäivän maksun eli noin 150 euroa synnytyksestä, on sen todellinen kulu synnytyksestä riippuen 2500 - 5000 euroa. Tämä lasku lähetetään potilaan kotikunnalle. USA:ssa lasku voi olla 5-20 -kertainen. Siellähän ratkaisee vakuutuksen omavastuu. Tavallisen perheen sairauskuluvakuutus on noin 40 000 - 50 000 dollaria vuodessa.</p><p><strong>USA:ssa saadaan asukasta kohti nelinkertaisilla terveydenhuollon kuluilla väestötasolla vaatimattomampi terveystuotos kuin Suomessa.</strong> Yksittäisiä huippusairaaloita tietysti on ja niissä hoito on maailman huipputasoa, mutta niiden vaikutus kansanterveyteen on rajallinen.</p><p>Puolustan siis &quot;sosialisti&quot; Sandersin tavoin suomalaista terveydenhuollon mallia, jota USA:ssa haukutaan - kuinka ollakaan - sosialistiseksi! Oikeisto USA:ssa vastustaa tätä meidän malliamme. Suomessa en aina ole ihan vakuuttunut siitä, mitä oikeisto haluaa. Pääosin he korostavat joka käänteessä yksityisen palvelun merkitystä ja jarruttavat kunnissa verorahoituksella kustannetun &quot;sosialistisen&quot; terveydenhuollon laajentamista. Tavallaan siis sama linja kuin Nikki Haleylla, mutta pehmeämmin.</p><p>Tietenkin meidän järjestelmässämme on konkreettisissa palveluissa paljon kehittämistä. Osa niistä voidaan parantaa fiksuilla toiminnallisilla muutoksilla, mutta perusasia on kyllä aliresursointi. Ei maailmassa juuri missään saada näin hyvää terveydenhuoltoa yhtä halvalla. Järjestelmämme tarvitsee lisää resursseja. Olemme fiksuihin vertailumaihin (Ruotsi, Englanti, Tanska, Hollanti jne) ainakin 10-20 % jäljessä,</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ainakin Ilta-Sanomat ja nyt myös MTV Uutiset on referoinut Twitter-keskustelua, jossa USA:ssa sosialisti Bernie Sanders ja trumpilaisen kovan oikeiston Nikki Haley väittelevät Suomen terveydenhuollosta. Twitterissä moni suomalainenkin on siihen osallistunut mielestäni hyvin.

USA käyttää yli 17 % bruttokansantuotteestaan terveysmenoihin. Tämä ei siis ole mikään budjettiluku vaan terveysmenojen osuus bruttokansantuotteesta. Siinä ovat mukana sekä julkiset terveysmenot että kansalaisten itse "out of pocket" tai vakuutusyhtiöiden kautta maksamat menot. Vastaava luku Suomessa on 9,5 %. Suomessa yksityiset menot ovat tuosta 9,5 %:sta noin 2 prosenttiyksikköä, muu on julkista eli verotuksella katettua.

Sandersin ja Haleyn kiistelyssä menivät mielestäni asiakkaan maksamat kustannukset ja palveluiden tuotantokustrannukset vähän sekaisin. Jos Suomessa asiakas maksaa kolmen sairaalapäivän maksun eli noin 150 euroa synnytyksestä, on sen todellinen kulu synnytyksestä riippuen 2500 - 5000 euroa. Tämä lasku lähetetään potilaan kotikunnalle. USA:ssa lasku voi olla 5-20 -kertainen. Siellähän ratkaisee vakuutuksen omavastuu. Tavallisen perheen sairauskuluvakuutus on noin 40 000 - 50 000 dollaria vuodessa.

USA:ssa saadaan asukasta kohti nelinkertaisilla terveydenhuollon kuluilla väestötasolla vaatimattomampi terveystuotos kuin Suomessa. Yksittäisiä huippusairaaloita tietysti on ja niissä hoito on maailman huipputasoa, mutta niiden vaikutus kansanterveyteen on rajallinen.

Puolustan siis "sosialisti" Sandersin tavoin suomalaista terveydenhuollon mallia, jota USA:ssa haukutaan - kuinka ollakaan - sosialistiseksi! Oikeisto USA:ssa vastustaa tätä meidän malliamme. Suomessa en aina ole ihan vakuuttunut siitä, mitä oikeisto haluaa. Pääosin he korostavat joka käänteessä yksityisen palvelun merkitystä ja jarruttavat kunnissa verorahoituksella kustannetun "sosialistisen" terveydenhuollon laajentamista. Tavallaan siis sama linja kuin Nikki Haleylla, mutta pehmeämmin.

Tietenkin meidän järjestelmässämme on konkreettisissa palveluissa paljon kehittämistä. Osa niistä voidaan parantaa fiksuilla toiminnallisilla muutoksilla, mutta perusasia on kyllä aliresursointi. Ei maailmassa juuri missään saada näin hyvää terveydenhuoltoa yhtä halvalla. Järjestelmämme tarvitsee lisää resursseja. Olemme fiksuihin vertailumaihin (Ruotsi, Englanti, Tanska, Hollanti jne) ainakin 10-20 % jäljessä,

]]>
4 http://akilinden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272206-suomi-vs-usa-terveydenhuollon-vaikuttavuus-ja-menot#comments Julkinen terveydenhuolto Terveydenhuollon vaikuttavuus Terveydenhuolto Thu, 21 Mar 2019 14:18:11 +0000 Aki Linden http://akilinden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272206-suomi-vs-usa-terveydenhuollon-vaikuttavuus-ja-menot
Paras terveydenhuolto on kokonaisuus http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272174-paras-terveydenhuolto-on-kokonaisuus <p>Ihminen on kokonaisuus ja toimivan terveydenhuollon tulisi kohdella sinuakin kokonaisuutena. Jokainen suomalainen ansaitsee hyvää hoitoa, asuinpaikasta ja iästä riippumatta.</p><p>Sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytila on kestämätön. Parannusta yritettiin tällä vaalikaudella jälleen sote-uudistuksella, mutta hanke tyssäsi. Seuraavalla vaalikaudella siinä on onnistuttava. Tarvitsemme uudistuksen, joka turvaa laadukkaat, tasavertaiset palvelut ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Myös palveluiden ennaltaehkäisevyys ja oikea-aikaisuus ovat keskeisiä seikkoja.</p><p>Lisäksi ikäihmisten ja vammaisten palveluista on pidettävä erityistä huolta. Hoitajamitoitus on kirjattava lakiin ja riittävät resurssit on turvattava. Myös valvontaa on kehitettävä. Hyvä ja luotettava hoito on keskeinen osa kansanturvallisuutta ja vastaavasti hoidon laiminlyönti on rikos. Kunnilla ja kuntapäättäjillä on tässä suuri vastuu.</p><p>Sinisten Paras terveydenhuolto &ndash;kokonaisuus sisältää myös terapiatakuun. Olemme kansa, joka on tottunut puremaan hammasta ja itkemään yksin kannonnokassa. Meidän on vaikea hyväksyä itsessämme ja toisissamme sitä, että mielikin voi hajota. Mielen mustumista ei uskalleta tunnustaa itselleen tai läheisilleen. Selkäkipuun on helpompi hakea helpotusta kuin masennukseen. Ehkä se on syy siihen, miksi mielenterveyspalvelut eivät ole kehittyneet niin hyvälle mallille kuin esimerkiksi lasten neuvolapalvelut.</p><p>Suomessa mielenterveyspalvelujen piiriin on liian vaikea päästä. Kelan kuntoutuspsykoterapian saaminen on pitkä ja työläs prosessi, jossa heikompi hyytyy jo monisivuisen hakemuspumaskan eteen.&nbsp; Keskusteluapua olisi silti hyvä saada, koska tutkitusti tehokkain hoitomuoto on lääkkeiden ja terapian yhdistelmä. Monesti jo pelkkä keskusteluapukin auttaa, eikä lääkkeitä tarvita.</p><p>Suurin syy nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla on mielenterveysdiagnoosit. Tämä on hälyttävä tilanne ja kertoo jotain myös yhteiskunnastamme ja terveyspalveluiden saatavuudesta. Me Siniset haluamme kehittää Suomeen mielenterveyspalvelujen verkoston, johon ei tarvitse jonottaa ja jonne pääsee ilman lääkärin lähetettä. Mitä nopeammin apua on saatavilla, sitä vähemmän yksilö joutuu kärsimään ja sitä vähemmän yhteiskunta joutuu siitä maksamaan.</p><p>Siniset kannattavat terapiatakuuta. Mielenterveyspalveluihin tulisi päästä helposti ja nopeasti. Asiasta on tehty kansalaisaloite, joka on nostanut aiheen kiitettävästi keskusteluun. Seuraava hallitus voi nopeuttaa käsittelyä kirjaamalla terapiatakuun hallitusohjelmaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihminen on kokonaisuus ja toimivan terveydenhuollon tulisi kohdella sinuakin kokonaisuutena. Jokainen suomalainen ansaitsee hyvää hoitoa, asuinpaikasta ja iästä riippumatta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytila on kestämätön. Parannusta yritettiin tällä vaalikaudella jälleen sote-uudistuksella, mutta hanke tyssäsi. Seuraavalla vaalikaudella siinä on onnistuttava. Tarvitsemme uudistuksen, joka turvaa laadukkaat, tasavertaiset palvelut ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Myös palveluiden ennaltaehkäisevyys ja oikea-aikaisuus ovat keskeisiä seikkoja.

Lisäksi ikäihmisten ja vammaisten palveluista on pidettävä erityistä huolta. Hoitajamitoitus on kirjattava lakiin ja riittävät resurssit on turvattava. Myös valvontaa on kehitettävä. Hyvä ja luotettava hoito on keskeinen osa kansanturvallisuutta ja vastaavasti hoidon laiminlyönti on rikos. Kunnilla ja kuntapäättäjillä on tässä suuri vastuu.

Sinisten Paras terveydenhuolto –kokonaisuus sisältää myös terapiatakuun. Olemme kansa, joka on tottunut puremaan hammasta ja itkemään yksin kannonnokassa. Meidän on vaikea hyväksyä itsessämme ja toisissamme sitä, että mielikin voi hajota. Mielen mustumista ei uskalleta tunnustaa itselleen tai läheisilleen. Selkäkipuun on helpompi hakea helpotusta kuin masennukseen. Ehkä se on syy siihen, miksi mielenterveyspalvelut eivät ole kehittyneet niin hyvälle mallille kuin esimerkiksi lasten neuvolapalvelut.

Suomessa mielenterveyspalvelujen piiriin on liian vaikea päästä. Kelan kuntoutuspsykoterapian saaminen on pitkä ja työläs prosessi, jossa heikompi hyytyy jo monisivuisen hakemuspumaskan eteen.  Keskusteluapua olisi silti hyvä saada, koska tutkitusti tehokkain hoitomuoto on lääkkeiden ja terapian yhdistelmä. Monesti jo pelkkä keskusteluapukin auttaa, eikä lääkkeitä tarvita.

Suurin syy nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla on mielenterveysdiagnoosit. Tämä on hälyttävä tilanne ja kertoo jotain myös yhteiskunnastamme ja terveyspalveluiden saatavuudesta. Me Siniset haluamme kehittää Suomeen mielenterveyspalvelujen verkoston, johon ei tarvitse jonottaa ja jonne pääsee ilman lääkärin lähetettä. Mitä nopeammin apua on saatavilla, sitä vähemmän yksilö joutuu kärsimään ja sitä vähemmän yhteiskunta joutuu siitä maksamaan.

Siniset kannattavat terapiatakuuta. Mielenterveyspalveluihin tulisi päästä helposti ja nopeasti. Asiasta on tehty kansalaisaloite, joka on nostanut aiheen kiitettävästi keskusteluun. Seuraava hallitus voi nopeuttaa käsittelyä kirjaamalla terapiatakuun hallitusohjelmaan.

 

]]>
0 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272174-paras-terveydenhuolto-on-kokonaisuus#comments Terapiatakuu Terveydenhuolto Thu, 21 Mar 2019 09:02:34 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272174-paras-terveydenhuolto-on-kokonaisuus
Ehdottiko Orpo todellakin miljardi euroa lisää julkiseen terveydenhuoltoon? http://akilinden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271799-ehdottiko-orpo-todellakin-miljardi-euroa-lisaa-julkiseen-terveydenhuoltoon <p>Helsingin Sanomien esittämän arvion mukaan kaikki puolueet ovat nyt siirtyneet ennen vaaleja &rdquo;vasemmalle&rdquo;. Onko kyse vain sote-uudistuksessa ja yksityisten terveys- ja hoivafirmojen suosimisessa tahraantuneen julkisuuskuvan kiillottamisesta?&nbsp;</p><p>Olen tehnyt pitkän työrupeaman ns. ruohonjuuritason terveydenhuollon työntekijänä, terveydenhuollon johtajana ja paikallisen tason päättäjänä. Tavoitteeni on aina ollut väestön terveyden ja siihen vaikuttavien terveyspalveluiden parantaminen. Siksi suhtaudun vakavasti siihen, mitä maamme johtavat poliitikot sanovat kyseisestä asiasta. Esittävätkö he jotain sellaista, joka todella auttaa ihmisiä ja on toteutettavissa, vai onko puhe vain löysistä vaalilupauksista, jotka unohdetaan vaalien jälkeen. Katsoin torstaisen YLEn vaalikeskustelun ja vielä sen tietyt kohdat uusintana YLE Areenasta. Käsittelen seuraavaksi &ndash; vakavasti &ndash; Kokoomuksen Petteri Orpon esittämiä linjauksia.</p><p>Vasemmistoliiton Li Andersson totesi vaalikeskustelussa, että Kokoomuksen takia juuri menetettiin kolme ja puoli vuotta ja 200 miljoonaa euroa perjantaina 8.3.2019 kaatuneessa sote-paketissa. Juuri Kokoomus vaati suurten terveysfirmojen etujen mukaista markkinamallia. Tämän on todennut aivan tuoreeltaan Kokoomuksen entinen kansanedustaja, lääketieteen professori Sirpa Asko-Seljavaara kirjoituksessaan &rdquo;Kaksi kautta kansanedustajana&rdquo;, joka julkaistiin Erikoislääkäri &ndash;lehdessä. Toki tämä on ollut kaikkien nähtävänä ilman hänen &rdquo;todistustaan&rdquo;, niin ilmiselvästä asiasta on kysymys.</p><p><strong>Miksi tämä markkinamalli oli se asia, johon sote-uudistus kaatui? </strong></p><p>Muitakin syitä oli, mm. aikapula ns. maku-2 &ndash;asioiden käsittelyssä, mutta tämä oli se keskeinen periaatteellinen ongelma, jonka takia perustuslakivaliokunta oli joutunut käsittelemään asiaa perusteellisesti kolme eri kertaa (loppukevät 2017, loppukevät ja kesäkuu 2018 ja loppusyksy 2018). Perustuslakivaliokunnan yksimielisen (huom! myös kokoomuslaiset mukana) arvion mukaan ongelmat johtuivat siitä, että Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää oltiin &rdquo;olennaisilta osilta&rdquo; muuttamassa yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin perustuvaksi. Tämän mukanaan tuomiin vaikeuksiin asia kaatui &rdquo;kalkkiviivoilla&rdquo; &ndash; ja hyvä, että se kaatui.</p><p>Mitä Kokoomus nyt &ndash; hallituksen kaaduttua &ndash; esittää sote-linjanaan, ikään kuin se ei olisi koskaan Sipilän hallituksessa ollutkaan?</p><p>Kolme asiaa tuli selväksi Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon puheenvuoroista YLEn vaalikeskustelussa;</p><ol><li>Kokoomus vaatii edelleen laajaa markkinamallia. Kun sitä ei lakisääteisesti saatu läpi, esitetään sitä nyt kuntavetoisesti.</li><li>Kokoomus esittää, että Suomeen ei muodosteta lakisääteisesti sote-alueita, vaan kuntien vapaaehtoisia sote-alueita. Esimerkkinä puheenjohtaja Orpo mainitsi Etelä-Karjalan Eksoten.</li><li>Tavoitteena Kokoomus esittää (suora lainaus Orpon puheenvuorosta): &rdquo;&hellip; että jokaisella suomalaisella on työterveyshuollon tasoiset terveyspalvelut.&rdquo;</li></ol><p>Viittaan aloituslauseisiini. Terveydenhuolto ja laajemmin sosiaali- ja terveydenhuolto on minulle vakava ja tärkeä asia. Sitä se on myös miljoonille suomalaisille. Se on koulutuksen ohella tärkein peruspalvelumme, jonka kanssa jokainen joutuu jossain elämänsä vaiheessa tekemisiin. Siksi on syytä pohtia edellä esitettyjä linjauksia. Mitä ne tarkoittavat?</p><p>Aloitan markkinamallista eli yksityisten palveluiden saamisesta julkisen rahoituksen piiriin, eli ns. &rdquo;samalle viivalle&rdquo; julkisten palveluiden kanssa. Tätähän on tarjottu keinoksi poistaa jonot. Niinhän siinä tapahtuisikin, koska julkisesti rahoitettua tarjontaa lisättäisiin.</p><p>Tämä asia on lähes kokonaan rahasta kiinni. Mitään estettä sille, että jokin kunta tai sairaanhoitopiiri jo nyt voisi ostaa alueensa väestölle heidän tarvitsemiaan yksityisiä palveluita jo olemassa olevien julkisten palveluiden lisäksi, ei ole. Jos esimerkiksi 100&nbsp;000 asukkaan kaupungissa on riittämättömän terveyskeskuslääkäreiden määrän takia liian pitkät jonot, koska tarjolla vain 100&nbsp;000 vastaanottoaikaa kun tarve olisi 200&nbsp;000, voi kaupunki ostaa puuttuvat 100&nbsp;000 käyntiä yksityisiltä lääkäreiltä ja lääkärikeskuksilta. Miksi niin ei tehdä niissäkään kaupungeissa, joita Kokoomus nyt johtaa? Siksi, että siihen ei ole rahaa. Esimerkkini tapauksessa se maksaisi noin 10 miljoonaa euroa eli puolen prosentin kuntaveron korotuksen verran.</p><p><strong>Onko Kokoomus nyt löytänyt &rdquo;rahasäkin&rdquo;, jolla tämä voidaan toteuttaa? </strong></p><p>&rdquo;Talousosaajien&rdquo; puolueelta en ole tähän vastausta saanut nyt enkä aikaisemminkaan. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että kyllä ostopalveluja ja palveluseteleitä käytetään, mutta ei edellä kertomallani tavalla ja laajuudessa. HUSissa, jota johdin 2010-2018, leikattiin puolet kaihileikkauksista eli noin 5000 vuodessa käyttäen palveluseteliä. Tässä ei nyt ole mahdollisuutta käydä läpi yksityiskohtia. Ongelmiakin oli, mutta pääosin malli toimi hyvin: julkinen sektori oli isäntä, rahoitus oli julkista ja yksityinen oli alihankkija. Kaikkeen tämä malli ei kuitenkaan sovellu. Mutta palaan ydinasiaan: kyse on julkisesti rahoitetun palvelun laajentamisesta ja se vaatii lisää julkista rahaa!</p><p><strong>Mikä sitten on sosialidemokraattien kanta tähän asiaan? </strong></p><p>Terveydenhuollossa yhdeksässä tapauksessa kymmenestä julkisen palvelutarjonnan laajentaminen on edullisempaa julkisen työnantajan omana työnä kuin ostettuna yksityiseltä. Tällöin saa samalla rahalla enemmän palveluja väestölle kuin ostamalla yksityiseltä. Tässä on yksi syy siihen, että ostopalveluja käytetään lähinnä pullonkaulojen ja ruuhkatilanteiden hoidossa tai silloin kun ei millään saada omaa henkilöstöä. HUSin kaihileikkauksissakin pääsyy oli se, että halusimme säästää omien silmälääkäreidemme työpanosta vaativimpiin asioihin. Edellä sanottu pätee nimenomaan terveyspalveluihin. Se johtuu siitä, että keskeisessä resurssissa eli ihmistyövoimassa (erityisesti lääkärit) kysyntä ylittää tarjonnan, josta seuraa se, että yksityiseltä ostettu (lääkäri)työvoima on melkein aina kalliimpaa kuin itse palkattu työvoima. Suurimmillaan ero on ollut kolminkertainen.</p><p>Toinen puheenjohtaja Orpon esittämä asia olivat vapaaehtoiset kuntayhtymät eli sote-alueet. Niitä on nyt kahdeksan. Viimeisimpänä aloitti tämän vuoden alussa Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä. Näiden kahdeksan piirin alueella asuu yhteensä noin miljoona suomalaista. Kyse on siis verraten pienistä alueista. Itse kannatan voimakkaasti näitä alueita ja toivon niitä syntyvän nopeasti lisää. Olisi hienoa, jos sellaiset syntyisi esimerkiksi Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Satakuntaan tai Pohjois-Savoon.</p><p>Tähän asti Kokoomus ei ole johtotasolta suhtautunut myönteisesti kuntayhtymiin. Edellinen puheenjohtaja Katainen suututti laajasti sairaanhoitopiirien väen puhumalla kuntayhtymien &rdquo;isännättömästä rahasta&rdquo; tai siitä, että &rdquo;kuntayhtymät vain laskuttavat kuntia&rdquo; &ndash; ikään kuin laskutuksen vastikkeena ei saataisi hengen pelastavia hoitoja! Nyt suhtautuminen on siis muuttunut? Se on myönteistä. Siis jos näin on tapahtunut. Maanantaina 11.3. tapaamani Kokoomuksen johtava turkulainen poliitikko haukkui Eksoten &rdquo;maan rakoon&rdquo;. Yritin parhaani mukaan korjata hänen virheellisiä käsityksiään.</p><p><strong>Yhdessäkään mainituista kahdeksasta kuntayhtymästä ei ole toteutettu Kokoomuksen ajamaa valinnanvapausmallia.</strong></p><p>Suurin haaste, joka uusien kuntayhtymien muodostamiseen liittyy, on juuri tämä vapaaehtoisuus. Niitä ei synny, elleivät alueen kaikki kunnat ole siihen halukkaita. Olen itse paljon kiertänyt Suomea ja tiedän, että vastarannan kiiskiä on melkein kaikissa niissä maakunnissa, joissa ei vielä näitä kuntayhtymiä ole. Miten silloin turvataan pienten ja keskisuurtenkin kuntien palvelut? Juuri kuntien välinen palveluiden ja niiden rahoitusmahdollisuuksien eriarvoisuus oli se syy, joka johti viisi vuotta sitten kaikki puolueet hyväksymään sote-alueet. Tämän totesi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne hyvin avauspuheenvuorossaan YLEn vaalikeskustelussa.&nbsp;Kokoomuksenkin hyväksynnän aikajana lakisääteisille sote-alueille on jo vuosien mittainen: 1) Paula Risikon malli 29.8.2009, 2) Kataisen hallituksen ohjelma 2011, 3) Orpon työryhmän esitys 2013, 4) Kaikkien puolueiden yhteinen esitys 2014 viidestä sote-alueesta, 5) Stubbin hallituksen esitys 2015 18 sote-alueesta, 6) Sipilän hallituksen ohjelma 2015 ja koko sen jälkeinen &rdquo;sotehistoria&rdquo;</p><p><strong>Selvyyden vuoksi totean, että sellaista pakkokuntayhtymää, joka perustuu kuntien verotukseen ja joka käyttää 2/3 kuntien verotuloista, ei voida Suomeen lailla säätää. </strong></p><p>Tähän juuri kaatuivat edellä mainitut mallit 4) ja 5). Joten vain vapaaehtoiset kuntien sote-alueet ovat mahdollisia. Mutta ongelmaksi jää se, että syntyykö niitä. Ja jos ei synny, mitä sitten tapahtuu? Putoaako silloin pieni tai keskisuuri kunta kerrallaan kokonaisulkoistusten kautta suurten terveysyritysten syliin? Sitä en rohkene väittää, että tämä olisi minkään puolueen &ndash; Kokoomuksenkaan &ndash; tavoite. Valinnanvapaudestahan ei kokonaisulkoistuksessa ole merkkiäkään.</p><p>Kolmas ja tavallaan mielenkiintoisin asia, koska se oli &rdquo;uusi avaus&rdquo;, oli <strong>Orpon esittämä tavoite: &rdquo;jokaisella suomalaisella on työterveyshuollon tasoiset terveyspalvelut&rdquo;</strong>. Käsittelen sitä seuraavaksi.</p><p>En halua ilkeillä, mutta törmäsin sanasta sanaan tähän samaan tavoitteeseen Keskuskauppakamarin kirjeessä 28.2.2019, jossa sen esitti kyseisen yhteisön toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Onko tämä vain sattumaa? Sinänsähän ei ole mitään kummallista siinä, että jonkun puolueen ja jonkun etujärjestön kanta johonkin asiaan on sama. En kuitenkaan voi sille mitään, että onko tässä(kin) asiassa nyt Orpolla ollut kuiskaaja, jonka neuvoja ei olisi kannattanut kuunnella, vaan turvautua todellisten asiantuntijoiden tietoon.</p><p>Työterveyshuolto nykyisessä laajuudessaan on suomalainen erikoisuus. Monet kritisoivat sitä esimerkkinä eriarvoistavasta terveydenhuollosta. Itse en ole tähän &rdquo;kuoroon&rdquo; liittynyt. Olen työskennellyt pääosin paikkakunnilla, joissa suurteollisuus oli aikoinaan vahva ja työterveyshuollon merkitys keskeinen. En kannata sen supistamista. Sen maksaa pääosin työnantaja. Suoraan työnantaja maksaa 50 % sairaanhoidosta ja 40 % ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta. Muu rahoitus tulee Kelan kautta ja siitäkin työnantaja maksaa valtaosan. Työterveyshuolto on maksutonta työntekijöille. Vuonna 2016 olivat työterveyshuollon kulut 805 miljoonaa euroa ja sen piirissä oli 87 % palkansaajina toimivasta työvoimasta eli 1,8 miljoonaa henkilöä ja 35&nbsp;000 yrittäjää. Työterveyshuollon piirissä olevaa kohti kustannukset olivat 440 euroa vuodessa. Tällä rahalla saatiin työpaikkaselvityksiä, ryhmäneuvontaa ja -ohjausta, yksilöneuvontaa ja -ohjausta, terveystarkastuksia, sairaanhoitokäyntejä, laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Lääkärikäyntejä toteutui 3,8 miljoonaa ja terveydenhoitajan käyntejä 1,5 miljoonaa. Työterveyshuolto on siis merkittävä osa suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, vaikka kaikilla henkilöillä ja ammattialoilla työterveyspalvelutkaan eivät ole kattavia. Jonoja lääkärin vastaanotoille on ja henkilöstöä ohjataan &rdquo;omiin terveyskeskuksiin&rdquo; tai &rdquo;päivystyksiin&rdquo; sairaustapauksissa. Nämä asiat eivät itse asiassa edes kuulu monen työantajan järjestämään työterveyshuoltoon. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin työterveyshuollon palveluita ei ole tarjolla. Työterveyshuolto tukeutuu siis merkittävältä osin siihen, että samaan aikaan Suomessa on terveyskeskus- ja sairaalapalvelut, joita työterveyshuollonkin asiakkaat käyttävät hankalina aikoina ja vaikeissa tapauksissa.</p><p>Nyt esitän sen vakavan kysymyksen: <strong>onko Kokoomus todella tehnyt tai tekemässä sellaisen linjauksen, että &rdquo;jokaiselle suomalaisella on työterveyshuollon tasoiset terveyspalvelut&rdquo;?</strong> Jos on tehnyt, niin sanon, että &rdquo;tervetuloa vihdoinkin julkisen terveyden laajentajien joukkoon&rdquo;. Tämän linjauksen kustannukset ovat yli miljardi euroa. Laskelma on seuraava.</p><p>Koko terveyskeskustoiminnan nettokustannukset ovat 650 euroa asukasta kohti eli 5,5 miljoonaa asukasta x 650 euroa = 3&nbsp;575 miljoonaa euroa. Tämä kattaa kaikki terveyskeskuksen 32 toimintoa: vuodeosastot, hammashuollon, kotisairaanhoidon, seulonnat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, neuvolat, vuodeosastot, fysioterapian, lääkinnällisen kuntoutuksen, lääkärivastaanotot jne. Terveyskeskukset käyttävät paljon vähemmän rahaa asukasta kohti lääkäri- ja hoitajapalveluihin kuin käytetään työterveyshuollossa sen piirissä olevaa henkilö kohti. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat &rdquo;rahapulassaan&rdquo; näin päättäneet. Lisäksi työterveyshuolto on maksutonta. Terveyskeskusten monet palvelut eivät ole. Tämän eron kurominen umpeen maksaa siis yli miljardi euroa. Suomalaisista työterveyshuollon ulkopuolella on 3,7 miljoonaa henkilöä. Tähän ryhmään kuuluvat ovat keskimäärin sairaampia kuin työterveyshuollon piirissä olevat. Ja kuten edellä totesin, työterveyshuolto ei käyttämästään yli 800 miljoonasta eurosta huolimatta hoida kuin osan heidän terveydenhuollostaan. Sivuhuomautuksena totean, että työterveyshuollossa, kuten ei kokonaisulkoistuksissakaan, ole valinnanvapautta, vaan työnantaja päättää missä henkilön työterveyshuolto on.</p><p>Petteri Orpo on ollut kolme vuotta valtiovarainministeri. <strong>Nyt hän siis ehdottaa erittäin merkittävää julkisen terveydenhuollon laajennusta, joka kattaisi koko väestön</strong>. Kunnat vastaavat terveyskeskustoiminnan rahoituksesta. Itse ilmoitan kannattavani tätä miljardin lisäystä. Se on ollut linjani jo pitkään. Tämä asia on helposti googlattavissa. Olen vaatinut merkittävää julkisen rahoituksen lisäystä terveydenhuoltoon. Totesin jo vuonna 2010, että Suomen julkinen terveydenhuolto on laittomassa tilassa liian niukkojen resurssien takia. Tilanne ei ole perusterveydenhuollossa yhtään siitä parantunut. Nyt on todella aika korjata tämä asia. Me sosialidemokraatit olemme siihen valmiita. Jään tarkasti seuraamaan Kokoomuksen esityksiä julkisen terveydenhuollon rahoituksen lisäämiseksi. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomien esittämän arvion mukaan kaikki puolueet ovat nyt siirtyneet ennen vaaleja ”vasemmalle”. Onko kyse vain sote-uudistuksessa ja yksityisten terveys- ja hoivafirmojen suosimisessa tahraantuneen julkisuuskuvan kiillottamisesta? 

Olen tehnyt pitkän työrupeaman ns. ruohonjuuritason terveydenhuollon työntekijänä, terveydenhuollon johtajana ja paikallisen tason päättäjänä. Tavoitteeni on aina ollut väestön terveyden ja siihen vaikuttavien terveyspalveluiden parantaminen. Siksi suhtaudun vakavasti siihen, mitä maamme johtavat poliitikot sanovat kyseisestä asiasta. Esittävätkö he jotain sellaista, joka todella auttaa ihmisiä ja on toteutettavissa, vai onko puhe vain löysistä vaalilupauksista, jotka unohdetaan vaalien jälkeen. Katsoin torstaisen YLEn vaalikeskustelun ja vielä sen tietyt kohdat uusintana YLE Areenasta. Käsittelen seuraavaksi – vakavasti – Kokoomuksen Petteri Orpon esittämiä linjauksia.

Vasemmistoliiton Li Andersson totesi vaalikeskustelussa, että Kokoomuksen takia juuri menetettiin kolme ja puoli vuotta ja 200 miljoonaa euroa perjantaina 8.3.2019 kaatuneessa sote-paketissa. Juuri Kokoomus vaati suurten terveysfirmojen etujen mukaista markkinamallia. Tämän on todennut aivan tuoreeltaan Kokoomuksen entinen kansanedustaja, lääketieteen professori Sirpa Asko-Seljavaara kirjoituksessaan ”Kaksi kautta kansanedustajana”, joka julkaistiin Erikoislääkäri –lehdessä. Toki tämä on ollut kaikkien nähtävänä ilman hänen ”todistustaan”, niin ilmiselvästä asiasta on kysymys.

Miksi tämä markkinamalli oli se asia, johon sote-uudistus kaatui?

Muitakin syitä oli, mm. aikapula ns. maku-2 –asioiden käsittelyssä, mutta tämä oli se keskeinen periaatteellinen ongelma, jonka takia perustuslakivaliokunta oli joutunut käsittelemään asiaa perusteellisesti kolme eri kertaa (loppukevät 2017, loppukevät ja kesäkuu 2018 ja loppusyksy 2018). Perustuslakivaliokunnan yksimielisen (huom! myös kokoomuslaiset mukana) arvion mukaan ongelmat johtuivat siitä, että Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää oltiin ”olennaisilta osilta” muuttamassa yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin perustuvaksi. Tämän mukanaan tuomiin vaikeuksiin asia kaatui ”kalkkiviivoilla” – ja hyvä, että se kaatui.

Mitä Kokoomus nyt – hallituksen kaaduttua – esittää sote-linjanaan, ikään kuin se ei olisi koskaan Sipilän hallituksessa ollutkaan?

Kolme asiaa tuli selväksi Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon puheenvuoroista YLEn vaalikeskustelussa;

  1. Kokoomus vaatii edelleen laajaa markkinamallia. Kun sitä ei lakisääteisesti saatu läpi, esitetään sitä nyt kuntavetoisesti.
  2. Kokoomus esittää, että Suomeen ei muodosteta lakisääteisesti sote-alueita, vaan kuntien vapaaehtoisia sote-alueita. Esimerkkinä puheenjohtaja Orpo mainitsi Etelä-Karjalan Eksoten.
  3. Tavoitteena Kokoomus esittää (suora lainaus Orpon puheenvuorosta): ”… että jokaisella suomalaisella on työterveyshuollon tasoiset terveyspalvelut.”

Viittaan aloituslauseisiini. Terveydenhuolto ja laajemmin sosiaali- ja terveydenhuolto on minulle vakava ja tärkeä asia. Sitä se on myös miljoonille suomalaisille. Se on koulutuksen ohella tärkein peruspalvelumme, jonka kanssa jokainen joutuu jossain elämänsä vaiheessa tekemisiin. Siksi on syytä pohtia edellä esitettyjä linjauksia. Mitä ne tarkoittavat?

Aloitan markkinamallista eli yksityisten palveluiden saamisesta julkisen rahoituksen piiriin, eli ns. ”samalle viivalle” julkisten palveluiden kanssa. Tätähän on tarjottu keinoksi poistaa jonot. Niinhän siinä tapahtuisikin, koska julkisesti rahoitettua tarjontaa lisättäisiin.

Tämä asia on lähes kokonaan rahasta kiinni. Mitään estettä sille, että jokin kunta tai sairaanhoitopiiri jo nyt voisi ostaa alueensa väestölle heidän tarvitsemiaan yksityisiä palveluita jo olemassa olevien julkisten palveluiden lisäksi, ei ole. Jos esimerkiksi 100 000 asukkaan kaupungissa on riittämättömän terveyskeskuslääkäreiden määrän takia liian pitkät jonot, koska tarjolla vain 100 000 vastaanottoaikaa kun tarve olisi 200 000, voi kaupunki ostaa puuttuvat 100 000 käyntiä yksityisiltä lääkäreiltä ja lääkärikeskuksilta. Miksi niin ei tehdä niissäkään kaupungeissa, joita Kokoomus nyt johtaa? Siksi, että siihen ei ole rahaa. Esimerkkini tapauksessa se maksaisi noin 10 miljoonaa euroa eli puolen prosentin kuntaveron korotuksen verran.

Onko Kokoomus nyt löytänyt ”rahasäkin”, jolla tämä voidaan toteuttaa?

”Talousosaajien” puolueelta en ole tähän vastausta saanut nyt enkä aikaisemminkaan. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että kyllä ostopalveluja ja palveluseteleitä käytetään, mutta ei edellä kertomallani tavalla ja laajuudessa. HUSissa, jota johdin 2010-2018, leikattiin puolet kaihileikkauksista eli noin 5000 vuodessa käyttäen palveluseteliä. Tässä ei nyt ole mahdollisuutta käydä läpi yksityiskohtia. Ongelmiakin oli, mutta pääosin malli toimi hyvin: julkinen sektori oli isäntä, rahoitus oli julkista ja yksityinen oli alihankkija. Kaikkeen tämä malli ei kuitenkaan sovellu. Mutta palaan ydinasiaan: kyse on julkisesti rahoitetun palvelun laajentamisesta ja se vaatii lisää julkista rahaa!

Mikä sitten on sosialidemokraattien kanta tähän asiaan?

Terveydenhuollossa yhdeksässä tapauksessa kymmenestä julkisen palvelutarjonnan laajentaminen on edullisempaa julkisen työnantajan omana työnä kuin ostettuna yksityiseltä. Tällöin saa samalla rahalla enemmän palveluja väestölle kuin ostamalla yksityiseltä. Tässä on yksi syy siihen, että ostopalveluja käytetään lähinnä pullonkaulojen ja ruuhkatilanteiden hoidossa tai silloin kun ei millään saada omaa henkilöstöä. HUSin kaihileikkauksissakin pääsyy oli se, että halusimme säästää omien silmälääkäreidemme työpanosta vaativimpiin asioihin. Edellä sanottu pätee nimenomaan terveyspalveluihin. Se johtuu siitä, että keskeisessä resurssissa eli ihmistyövoimassa (erityisesti lääkärit) kysyntä ylittää tarjonnan, josta seuraa se, että yksityiseltä ostettu (lääkäri)työvoima on melkein aina kalliimpaa kuin itse palkattu työvoima. Suurimmillaan ero on ollut kolminkertainen.

Toinen puheenjohtaja Orpon esittämä asia olivat vapaaehtoiset kuntayhtymät eli sote-alueet. Niitä on nyt kahdeksan. Viimeisimpänä aloitti tämän vuoden alussa Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä. Näiden kahdeksan piirin alueella asuu yhteensä noin miljoona suomalaista. Kyse on siis verraten pienistä alueista. Itse kannatan voimakkaasti näitä alueita ja toivon niitä syntyvän nopeasti lisää. Olisi hienoa, jos sellaiset syntyisi esimerkiksi Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Satakuntaan tai Pohjois-Savoon.

Tähän asti Kokoomus ei ole johtotasolta suhtautunut myönteisesti kuntayhtymiin. Edellinen puheenjohtaja Katainen suututti laajasti sairaanhoitopiirien väen puhumalla kuntayhtymien ”isännättömästä rahasta” tai siitä, että ”kuntayhtymät vain laskuttavat kuntia” – ikään kuin laskutuksen vastikkeena ei saataisi hengen pelastavia hoitoja! Nyt suhtautuminen on siis muuttunut? Se on myönteistä. Siis jos näin on tapahtunut. Maanantaina 11.3. tapaamani Kokoomuksen johtava turkulainen poliitikko haukkui Eksoten ”maan rakoon”. Yritin parhaani mukaan korjata hänen virheellisiä käsityksiään.

Yhdessäkään mainituista kahdeksasta kuntayhtymästä ei ole toteutettu Kokoomuksen ajamaa valinnanvapausmallia.

Suurin haaste, joka uusien kuntayhtymien muodostamiseen liittyy, on juuri tämä vapaaehtoisuus. Niitä ei synny, elleivät alueen kaikki kunnat ole siihen halukkaita. Olen itse paljon kiertänyt Suomea ja tiedän, että vastarannan kiiskiä on melkein kaikissa niissä maakunnissa, joissa ei vielä näitä kuntayhtymiä ole. Miten silloin turvataan pienten ja keskisuurtenkin kuntien palvelut? Juuri kuntien välinen palveluiden ja niiden rahoitusmahdollisuuksien eriarvoisuus oli se syy, joka johti viisi vuotta sitten kaikki puolueet hyväksymään sote-alueet. Tämän totesi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne hyvin avauspuheenvuorossaan YLEn vaalikeskustelussa. Kokoomuksenkin hyväksynnän aikajana lakisääteisille sote-alueille on jo vuosien mittainen: 1) Paula Risikon malli 29.8.2009, 2) Kataisen hallituksen ohjelma 2011, 3) Orpon työryhmän esitys 2013, 4) Kaikkien puolueiden yhteinen esitys 2014 viidestä sote-alueesta, 5) Stubbin hallituksen esitys 2015 18 sote-alueesta, 6) Sipilän hallituksen ohjelma 2015 ja koko sen jälkeinen ”sotehistoria”

Selvyyden vuoksi totean, että sellaista pakkokuntayhtymää, joka perustuu kuntien verotukseen ja joka käyttää 2/3 kuntien verotuloista, ei voida Suomeen lailla säätää.

Tähän juuri kaatuivat edellä mainitut mallit 4) ja 5). Joten vain vapaaehtoiset kuntien sote-alueet ovat mahdollisia. Mutta ongelmaksi jää se, että syntyykö niitä. Ja jos ei synny, mitä sitten tapahtuu? Putoaako silloin pieni tai keskisuuri kunta kerrallaan kokonaisulkoistusten kautta suurten terveysyritysten syliin? Sitä en rohkene väittää, että tämä olisi minkään puolueen – Kokoomuksenkaan – tavoite. Valinnanvapaudestahan ei kokonaisulkoistuksessa ole merkkiäkään.

Kolmas ja tavallaan mielenkiintoisin asia, koska se oli ”uusi avaus”, oli Orpon esittämä tavoite: ”jokaisella suomalaisella on työterveyshuollon tasoiset terveyspalvelut”. Käsittelen sitä seuraavaksi.

En halua ilkeillä, mutta törmäsin sanasta sanaan tähän samaan tavoitteeseen Keskuskauppakamarin kirjeessä 28.2.2019, jossa sen esitti kyseisen yhteisön toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Onko tämä vain sattumaa? Sinänsähän ei ole mitään kummallista siinä, että jonkun puolueen ja jonkun etujärjestön kanta johonkin asiaan on sama. En kuitenkaan voi sille mitään, että onko tässä(kin) asiassa nyt Orpolla ollut kuiskaaja, jonka neuvoja ei olisi kannattanut kuunnella, vaan turvautua todellisten asiantuntijoiden tietoon.

Työterveyshuolto nykyisessä laajuudessaan on suomalainen erikoisuus. Monet kritisoivat sitä esimerkkinä eriarvoistavasta terveydenhuollosta. Itse en ole tähän ”kuoroon” liittynyt. Olen työskennellyt pääosin paikkakunnilla, joissa suurteollisuus oli aikoinaan vahva ja työterveyshuollon merkitys keskeinen. En kannata sen supistamista. Sen maksaa pääosin työnantaja. Suoraan työnantaja maksaa 50 % sairaanhoidosta ja 40 % ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta. Muu rahoitus tulee Kelan kautta ja siitäkin työnantaja maksaa valtaosan. Työterveyshuolto on maksutonta työntekijöille. Vuonna 2016 olivat työterveyshuollon kulut 805 miljoonaa euroa ja sen piirissä oli 87 % palkansaajina toimivasta työvoimasta eli 1,8 miljoonaa henkilöä ja 35 000 yrittäjää. Työterveyshuollon piirissä olevaa kohti kustannukset olivat 440 euroa vuodessa. Tällä rahalla saatiin työpaikkaselvityksiä, ryhmäneuvontaa ja -ohjausta, yksilöneuvontaa ja -ohjausta, terveystarkastuksia, sairaanhoitokäyntejä, laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Lääkärikäyntejä toteutui 3,8 miljoonaa ja terveydenhoitajan käyntejä 1,5 miljoonaa. Työterveyshuolto on siis merkittävä osa suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, vaikka kaikilla henkilöillä ja ammattialoilla työterveyspalvelutkaan eivät ole kattavia. Jonoja lääkärin vastaanotoille on ja henkilöstöä ohjataan ”omiin terveyskeskuksiin” tai ”päivystyksiin” sairaustapauksissa. Nämä asiat eivät itse asiassa edes kuulu monen työantajan järjestämään työterveyshuoltoon. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin työterveyshuollon palveluita ei ole tarjolla. Työterveyshuolto tukeutuu siis merkittävältä osin siihen, että samaan aikaan Suomessa on terveyskeskus- ja sairaalapalvelut, joita työterveyshuollonkin asiakkaat käyttävät hankalina aikoina ja vaikeissa tapauksissa.

Nyt esitän sen vakavan kysymyksen: onko Kokoomus todella tehnyt tai tekemässä sellaisen linjauksen, että ”jokaiselle suomalaisella on työterveyshuollon tasoiset terveyspalvelut”? Jos on tehnyt, niin sanon, että ”tervetuloa vihdoinkin julkisen terveyden laajentajien joukkoon”. Tämän linjauksen kustannukset ovat yli miljardi euroa. Laskelma on seuraava.

Koko terveyskeskustoiminnan nettokustannukset ovat 650 euroa asukasta kohti eli 5,5 miljoonaa asukasta x 650 euroa = 3 575 miljoonaa euroa. Tämä kattaa kaikki terveyskeskuksen 32 toimintoa: vuodeosastot, hammashuollon, kotisairaanhoidon, seulonnat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, neuvolat, vuodeosastot, fysioterapian, lääkinnällisen kuntoutuksen, lääkärivastaanotot jne. Terveyskeskukset käyttävät paljon vähemmän rahaa asukasta kohti lääkäri- ja hoitajapalveluihin kuin käytetään työterveyshuollossa sen piirissä olevaa henkilö kohti. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat ”rahapulassaan” näin päättäneet. Lisäksi työterveyshuolto on maksutonta. Terveyskeskusten monet palvelut eivät ole. Tämän eron kurominen umpeen maksaa siis yli miljardi euroa. Suomalaisista työterveyshuollon ulkopuolella on 3,7 miljoonaa henkilöä. Tähän ryhmään kuuluvat ovat keskimäärin sairaampia kuin työterveyshuollon piirissä olevat. Ja kuten edellä totesin, työterveyshuolto ei käyttämästään yli 800 miljoonasta eurosta huolimatta hoida kuin osan heidän terveydenhuollostaan. Sivuhuomautuksena totean, että työterveyshuollossa, kuten ei kokonaisulkoistuksissakaan, ole valinnanvapautta, vaan työnantaja päättää missä henkilön työterveyshuolto on.

Petteri Orpo on ollut kolme vuotta valtiovarainministeri. Nyt hän siis ehdottaa erittäin merkittävää julkisen terveydenhuollon laajennusta, joka kattaisi koko väestön. Kunnat vastaavat terveyskeskustoiminnan rahoituksesta. Itse ilmoitan kannattavani tätä miljardin lisäystä. Se on ollut linjani jo pitkään. Tämä asia on helposti googlattavissa. Olen vaatinut merkittävää julkisen rahoituksen lisäystä terveydenhuoltoon. Totesin jo vuonna 2010, että Suomen julkinen terveydenhuolto on laittomassa tilassa liian niukkojen resurssien takia. Tilanne ei ole perusterveydenhuollossa yhtään siitä parantunut. Nyt on todella aika korjata tämä asia. Me sosialidemokraatit olemme siihen valmiita. Jään tarkasti seuraamaan Kokoomuksen esityksiä julkisen terveydenhuollon rahoituksen lisäämiseksi.  

 

]]>
0 http://akilinden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271799-ehdottiko-orpo-todellakin-miljardi-euroa-lisaa-julkiseen-terveydenhuoltoon#comments 2019 eduskuntavaalit Sosialidemokratia Sote Terveydenhuolto Sat, 16 Mar 2019 18:16:37 +0000 Aki Linden http://akilinden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271799-ehdottiko-orpo-todellakin-miljardi-euroa-lisaa-julkiseen-terveydenhuoltoon
Miksi ihmeessä terveydenhuollosta tuli niin vaikeaa? http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271384-miksi-ihmeessa-terveydenhuollosta-tuli-niin-vaikeaa <p>Suomi ja suomalaiset ovat sotensa kanssa joutuneet tilaan, jota voisi kuvata Bill Murrayn ja Angie McDowellin tähdittämässä elokuvassa &quot;Päiväni murmelina&quot;, jossa elokuvan päähenkilö Phil Connors (Murray) herää joka aamu samaan päivään. Suomen hallitus, mikä sen koostumus lieneekin, joutuu joka hallituskauden alussa toteamaan, että sosiaali- ja terveysuudistus on yhtä alkutekijöissään kuin edellisenkin hallituskauden alussa.<br /><br />Mutta mikä teki sotesta niin valtavan möykyn, että hallitus toisensa jälkeen nostaa kätensä ylös Mission Impossiblen edessä?<br /><br />Ehkä syytä olisi lähteä etsimään vastausta edellisen soten juurilta - vuoden 1972 kansanterveyslaista, jossa terveyspalvelujen järjestäminen siirrettiin &quot;vasemmistohallituksen&quot; toimesta kunnille - ja kunnanlääkärien virka lakkautettiin. Tämä oli paha virhe, sillä mainittu uudistus loitonsi lääketieteellisen, taloudellisen ja hallinnollisen johtamisen pois sieltä, missä terveydenhoidollinen työ tehdään. Ei toki heti, mutta Suomessa tapahtuneen rakennemuutoksen jälkeen (mm. maaseudun väestön muuttaminen kaupunkeihin) pieniin kuntiin oli yhä vaikeampaa saada pitkälle koulutettuja lääkäreitä.&nbsp;<br /><br />Jos sotea olisi v. 1972 kehitetty &quot;johtavan lääkärin&quot; mallin mukaisesti, saattaisimme tänään olla tilanteessa, jossa kokenut lääkäri järjestäisi&nbsp; oman yksikkönsä lääketieteellisen asiantuntemuksensa ja liiketaloudellisen ajattelunsa avulla. Luvanvaraista lääkärintoimintaa toki arvosteltaisiin tänään kalliiksi ja mahdollisesti tehottomaksi (ja markkinaliberaalit olisivat avaamassa alaa terveysyhtiöille, kuten taksi- ja apteekkipuolta nykyisin todellisuudessakin), mutta vastaavasti järjestelmää voitaisiin kiitellä vahvasta professionaalisesta osaamisesta, jota alan parhaat osaajat saavat toteuttaa. Ihan kokemattomalle kandille ei tällaista vastuunalaista tehtävää voisi antaa vaan kokeneelle ja ansioituneelle ammattilaiselle.<br /><br />Nykyisen kaatuneen soten avainsanat &quot;valinnanvapaus&quot;, &quot;maakunnat&quot;, &quot;palveluseteli&quot; jne. eivät välittömästi taivu professionaaliseksi osaamiseksi vaan kuvaavat nykyisen terveydenhuollon päivittämistä varsin toissijaisilla elementeillä.<br /><br />Kunta, maakunta tai palveluntuottaja eivät ole yksi ja sama toimija ja tämä tekee terveydenhuollon hallinnan, johtamisen sekä kehittämisen erittäin monimutkaiseksi - kun &quot;kaikki johtavat&quot;... kukaan ei johda.<br /><br />Seuraavan soten &quot;Gordionin solmun&quot; avaamisessa poliitikkojen osuuden pitää - kuluneen vaalikauden (ja edellistenkin) kokemusten perusteella - olla minimaalinen. Jatkossa olisi lääkäri- ja sairaanhoitokunnan nostettava profiiliaan ja todettava: &quot;me teemme tämän!&quot;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi ja suomalaiset ovat sotensa kanssa joutuneet tilaan, jota voisi kuvata Bill Murrayn ja Angie McDowellin tähdittämässä elokuvassa "Päiväni murmelina", jossa elokuvan päähenkilö Phil Connors (Murray) herää joka aamu samaan päivään. Suomen hallitus, mikä sen koostumus lieneekin, joutuu joka hallituskauden alussa toteamaan, että sosiaali- ja terveysuudistus on yhtä alkutekijöissään kuin edellisenkin hallituskauden alussa.

Mutta mikä teki sotesta niin valtavan möykyn, että hallitus toisensa jälkeen nostaa kätensä ylös Mission Impossiblen edessä?

Ehkä syytä olisi lähteä etsimään vastausta edellisen soten juurilta - vuoden 1972 kansanterveyslaista, jossa terveyspalvelujen järjestäminen siirrettiin "vasemmistohallituksen" toimesta kunnille - ja kunnanlääkärien virka lakkautettiin. Tämä oli paha virhe, sillä mainittu uudistus loitonsi lääketieteellisen, taloudellisen ja hallinnollisen johtamisen pois sieltä, missä terveydenhoidollinen työ tehdään. Ei toki heti, mutta Suomessa tapahtuneen rakennemuutoksen jälkeen (mm. maaseudun väestön muuttaminen kaupunkeihin) pieniin kuntiin oli yhä vaikeampaa saada pitkälle koulutettuja lääkäreitä. 

Jos sotea olisi v. 1972 kehitetty "johtavan lääkärin" mallin mukaisesti, saattaisimme tänään olla tilanteessa, jossa kokenut lääkäri järjestäisi  oman yksikkönsä lääketieteellisen asiantuntemuksensa ja liiketaloudellisen ajattelunsa avulla. Luvanvaraista lääkärintoimintaa toki arvosteltaisiin tänään kalliiksi ja mahdollisesti tehottomaksi (ja markkinaliberaalit olisivat avaamassa alaa terveysyhtiöille, kuten taksi- ja apteekkipuolta nykyisin todellisuudessakin), mutta vastaavasti järjestelmää voitaisiin kiitellä vahvasta professionaalisesta osaamisesta, jota alan parhaat osaajat saavat toteuttaa. Ihan kokemattomalle kandille ei tällaista vastuunalaista tehtävää voisi antaa vaan kokeneelle ja ansioituneelle ammattilaiselle.

Nykyisen kaatuneen soten avainsanat "valinnanvapaus", "maakunnat", "palveluseteli" jne. eivät välittömästi taivu professionaaliseksi osaamiseksi vaan kuvaavat nykyisen terveydenhuollon päivittämistä varsin toissijaisilla elementeillä.

Kunta, maakunta tai palveluntuottaja eivät ole yksi ja sama toimija ja tämä tekee terveydenhuollon hallinnan, johtamisen sekä kehittämisen erittäin monimutkaiseksi - kun "kaikki johtavat"... kukaan ei johda.

Seuraavan soten "Gordionin solmun" avaamisessa poliitikkojen osuuden pitää - kuluneen vaalikauden (ja edellistenkin) kokemusten perusteella - olla minimaalinen. Jatkossa olisi lääkäri- ja sairaanhoitokunnan nostettava profiiliaan ja todettava: "me teemme tämän!".

]]>
18 http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271384-miksi-ihmeessa-terveydenhuollosta-tuli-niin-vaikeaa#comments Elämänlaatu Johtajuus Sote Terveydenhuolto Vastuu Mon, 11 Mar 2019 22:19:18 +0000 Petteri Pietikäinen http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271384-miksi-ihmeessa-terveydenhuollosta-tuli-niin-vaikeaa
Nyt tarvitaan sote-johtajuutta http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270513-nyt-tarvitaan-sote-johtajuutta <p>Eduskuntakautta on jäljellä kaksi viikkoa ja kauden suurin uudistus on yhä pahasti kesken ja solmussa. Hallituksen sote-esitykseen tulisi tehdä vielä isoja muutoksia ja varmistaa sen EU-oikeudellinen kestävyys ennen istuntokauden loppua.</p><p>Yhtälö on ajallisesti mahdoton. Tarvittavia laajoja muutoksia ei ehditä tekemään, ei ainakaan huolellisesti.</p><p>Vaikeuskerrointa lisää vielä se, ettei sote-uudistukselle näytä olevan eduskunnassa enemmistöä. Eli vaikka sosiaali- ja terveysvaliokunta saisi puskettua mietintönsä eduskunnan suuren saliin äänestykseen, ei esitys saisi välttämättä enemmistön tukea eikä tulisi hyväksytyksi.</p><p>Ei ole ihme, että myös jotkut hallituspuolueiden edustajat ovat kääntyneet vastustamaan hallituksen esitystä, sillä niin syvästi ongelmallinen sote-malli on.</p><p>Ongelmien taustalla on keskustan ja kokoomuksen tekemä lehmänkauppa, jossa maakuntamalli ja markkinamalli sidottiin yhteen. Ilman tätä lehmänkauppaa sote-uudistus olisi tehty jo.</p><p>Edessä häämöttää siis hallituksen sote-esityksen nolo loppu. Eduskunnassa vallitsee tunne siitä, että seuraamme irvokasta näytelmää, joka päättyy todennäköisesti mahalaskuun.</p><p>Hallituksen tulisi nyt viheltää peli poikki. Todellista poliittista johtajuutta olisi myöntää, että esitys on niin ongelmallinen, ettei sitä voi eikä edes kannata viedä eteenpäin, ei varsinkaan tällaisella kiireellä.</p><p>Pääministerin pitäisikin viipymättä kutsua koolle kaikkien puolueiden puheenjohtajien palaveri. Parlamentaarisesti voitaisiin yhdessä sopia niistä askelmerkeistä, joilla seuraava hallitus vie sote-uudistusta eteenpäin.</p><p>Näin merkittävien, koko yhteiskuntaa koskettavien uudistusten on perustuttava laajaan yhteisymmärrykseen. Lähihistorian suurinta uudistusta ei kannata runnoa läpi olemattomalla enemmistöllä &ndash; eikä varsinkaan sellaista mallia, jonka tiedetään hyvin todennäköisesti kasvattavan kuluja ja johtavan palveluiden leikkauksiin tai palvelumaksujen korotuksiin.</p><p>Pääministerin arvovallalle olisi parempi rakentaa siltaa eteenpäin parempaan ja yhteisesti hyväksyttävään sote-uudistukseen, kuin yrittää viimeiseen asti pelastaa keskustan ja kokoomuksen lehmänkauppaa.</p><p>Varsinkin kokoomuksen hellimä markkinamalli on se osa sote-uudistusta, joka aiheuttaa EU-oikeudelliset ongelmat, rikkoo palveluketjut sekä tekee rahoitusmallista mahdottoman ja uhkaa nostaa kustannuksia. Sote-uudistus voidaan aivan hyvin, ja paljon paremmin, toteuttaa ilman markkinamallia.</p><p>Yhteinen sävel voisi löytyä niin, että viedään eteenpäin maakuntapohjaisia sote-alueita, mutta luovutaan ongelmia aiheuttavasta markkinamallista ja rakennetaan palvelut julkiselle tuotannolle, jota yksityiset palvelut täydentävät. Samalla sovitaan siitä, että uudistus toteutetaan vaiheittain ja hallitusti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntakautta on jäljellä kaksi viikkoa ja kauden suurin uudistus on yhä pahasti kesken ja solmussa. Hallituksen sote-esitykseen tulisi tehdä vielä isoja muutoksia ja varmistaa sen EU-oikeudellinen kestävyys ennen istuntokauden loppua.

Yhtälö on ajallisesti mahdoton. Tarvittavia laajoja muutoksia ei ehditä tekemään, ei ainakaan huolellisesti.

Vaikeuskerrointa lisää vielä se, ettei sote-uudistukselle näytä olevan eduskunnassa enemmistöä. Eli vaikka sosiaali- ja terveysvaliokunta saisi puskettua mietintönsä eduskunnan suuren saliin äänestykseen, ei esitys saisi välttämättä enemmistön tukea eikä tulisi hyväksytyksi.

Ei ole ihme, että myös jotkut hallituspuolueiden edustajat ovat kääntyneet vastustamaan hallituksen esitystä, sillä niin syvästi ongelmallinen sote-malli on.

Ongelmien taustalla on keskustan ja kokoomuksen tekemä lehmänkauppa, jossa maakuntamalli ja markkinamalli sidottiin yhteen. Ilman tätä lehmänkauppaa sote-uudistus olisi tehty jo.

Edessä häämöttää siis hallituksen sote-esityksen nolo loppu. Eduskunnassa vallitsee tunne siitä, että seuraamme irvokasta näytelmää, joka päättyy todennäköisesti mahalaskuun.

Hallituksen tulisi nyt viheltää peli poikki. Todellista poliittista johtajuutta olisi myöntää, että esitys on niin ongelmallinen, ettei sitä voi eikä edes kannata viedä eteenpäin, ei varsinkaan tällaisella kiireellä.

Pääministerin pitäisikin viipymättä kutsua koolle kaikkien puolueiden puheenjohtajien palaveri. Parlamentaarisesti voitaisiin yhdessä sopia niistä askelmerkeistä, joilla seuraava hallitus vie sote-uudistusta eteenpäin.

Näin merkittävien, koko yhteiskuntaa koskettavien uudistusten on perustuttava laajaan yhteisymmärrykseen. Lähihistorian suurinta uudistusta ei kannata runnoa läpi olemattomalla enemmistöllä – eikä varsinkaan sellaista mallia, jonka tiedetään hyvin todennäköisesti kasvattavan kuluja ja johtavan palveluiden leikkauksiin tai palvelumaksujen korotuksiin.

Pääministerin arvovallalle olisi parempi rakentaa siltaa eteenpäin parempaan ja yhteisesti hyväksyttävään sote-uudistukseen, kuin yrittää viimeiseen asti pelastaa keskustan ja kokoomuksen lehmänkauppaa.

Varsinkin kokoomuksen hellimä markkinamalli on se osa sote-uudistusta, joka aiheuttaa EU-oikeudelliset ongelmat, rikkoo palveluketjut sekä tekee rahoitusmallista mahdottoman ja uhkaa nostaa kustannuksia. Sote-uudistus voidaan aivan hyvin, ja paljon paremmin, toteuttaa ilman markkinamallia.

Yhteinen sävel voisi löytyä niin, että viedään eteenpäin maakuntapohjaisia sote-alueita, mutta luovutaan ongelmia aiheuttavasta markkinamallista ja rakennetaan palvelut julkiselle tuotannolle, jota yksityiset palvelut täydentävät. Samalla sovitaan siitä, että uudistus toteutetaan vaiheittain ja hallitusti.

]]>
3 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270513-nyt-tarvitaan-sote-johtajuutta#comments Parlamentarismi Sote Sote-uudistus Terveydenhuolto Thu, 28 Feb 2019 16:26:33 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270513-nyt-tarvitaan-sote-johtajuutta
Nyt tarvitaan sote-johtajuutta http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270512-nyt-tarvitaan-sote-johtajuutta <p>Eduskuntakautta on jäljellä kaksi viikkoa ja kauden suurin uudistus on yhä pahasti kesken ja solmussa. Hallituksen sote-esitykseen tulisi tehdä vielä isoja muutoksia ja varmistaa sen EU-oikeudellinen kestävyys ennen istuntokauden loppua.</p><p>Yhtälö on ajallisesti mahdoton. Tarvittavia laajoja muutoksia ei ehditä tekemään, ei ainakaan huolellisesti.</p><p>Vaikeuskerrointa lisää vielä se, ettei sote-uudistukselle näytä olevan eduskunnassa enemmistöä. Eli vaikka sosiaali- ja terveysvaliokunta saisi puskettua mietintönsä eduskunnan suuren saliin äänestykseen, ei esitys saisi välttämättä enemmistön tukea eikä tulisi hyväksytyksi.</p><p>Ei ole ihme, että myös jotkut hallituspuolueiden edustajat ovat kääntyneet vastustamaan hallituksen esitystä, sillä niin syvästi ongelmallinen sote-malli on.</p><p>Ongelmien taustalla on keskustan ja kokoomuksen tekemä lehmänkauppa, jossa maakuntamalli ja markkinamalli sidottiin yhteen. Ilman tätä lehmänkauppaa sote-uudistus olisi tehty jo.</p><p>Edessä häämöttää siis hallituksen sote-esityksen nolo loppu. Eduskunnassa vallitsee tunne siitä, että seuraamme irvokasta näytelmää, joka päättyy todennäköisesti mahalaskuun.</p><p>Hallituksen tulisi nyt viheltää peli poikki. Todellista poliittista johtajuutta olisi myöntää, että esitys on niin ongelmallinen, ettei sitä voi eikä edes kannata viedä eteenpäin, ei varsinkaan tällaisella kiireellä.</p><p>Pääministerin pitäisikin viipymättä kutsua koolle kaikkien puolueiden puheenjohtajien palaveri. Parlamentaarisesti voitaisiin yhdessä sopia niistä askelmerkeistä, joilla seuraava hallitus vie sote-uudistusta eteenpäin.</p><p>Näin merkittävien, koko yhteiskuntaa koskettavien uudistusten on perustuttava laajaan yhteisymmärrykseen. Lähihistorian suurinta uudistusta ei kannata runnoa läpi olemattomalla enemmistöllä &ndash; eikä varsinkaan sellaista mallia, jonka tiedetään hyvin todennäköisesti kasvattavan kuluja ja johtavan palveluiden leikkauksiin tai palvelumaksujen korotuksiin.</p><p>Pääministerin arvovallalle olisi parempi rakentaa siltaa eteenpäin parempaan ja yhteisesti hyväksyttävään sote-uudistukseen, kuin yrittää viimeiseen asti pelastaa keskustan ja kokoomuksen lehmänkauppaa.</p><p>Varsinkin kokoomuksen hellimä markkinamalli on se osa sote-uudistusta, joka aiheuttaa EU-oikeudelliset ongelmat, rikkoo palveluketjut sekä tekee rahoitusmallista mahdottoman ja uhkaa nostaa kustannuksia. Sote-uudistus voidaan aivan hyvin, ja paljon paremmin, toteuttaa ilman markkinamallia.</p><p>Yhteinen sävel voisi löytyä niin, että viedään eteenpäin maakuntapohjaisia sote-alueita, mutta luovutaan ongelmia aiheuttavasta markkinamallista ja rakennetaan palvelut julkiselle tuotannolle, jota yksityiset palvelut täydentävät. Samalla sovitaan siitä, että uudistus toteutetaan vaiheittain ja hallitusti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntakautta on jäljellä kaksi viikkoa ja kauden suurin uudistus on yhä pahasti kesken ja solmussa. Hallituksen sote-esitykseen tulisi tehdä vielä isoja muutoksia ja varmistaa sen EU-oikeudellinen kestävyys ennen istuntokauden loppua.

Yhtälö on ajallisesti mahdoton. Tarvittavia laajoja muutoksia ei ehditä tekemään, ei ainakaan huolellisesti.

Vaikeuskerrointa lisää vielä se, ettei sote-uudistukselle näytä olevan eduskunnassa enemmistöä. Eli vaikka sosiaali- ja terveysvaliokunta saisi puskettua mietintönsä eduskunnan suuren saliin äänestykseen, ei esitys saisi välttämättä enemmistön tukea eikä tulisi hyväksytyksi.

Ei ole ihme, että myös jotkut hallituspuolueiden edustajat ovat kääntyneet vastustamaan hallituksen esitystä, sillä niin syvästi ongelmallinen sote-malli on.

Ongelmien taustalla on keskustan ja kokoomuksen tekemä lehmänkauppa, jossa maakuntamalli ja markkinamalli sidottiin yhteen. Ilman tätä lehmänkauppaa sote-uudistus olisi tehty jo.

Edessä häämöttää siis hallituksen sote-esityksen nolo loppu. Eduskunnassa vallitsee tunne siitä, että seuraamme irvokasta näytelmää, joka päättyy todennäköisesti mahalaskuun.

Hallituksen tulisi nyt viheltää peli poikki. Todellista poliittista johtajuutta olisi myöntää, että esitys on niin ongelmallinen, ettei sitä voi eikä edes kannata viedä eteenpäin, ei varsinkaan tällaisella kiireellä.

Pääministerin pitäisikin viipymättä kutsua koolle kaikkien puolueiden puheenjohtajien palaveri. Parlamentaarisesti voitaisiin yhdessä sopia niistä askelmerkeistä, joilla seuraava hallitus vie sote-uudistusta eteenpäin.

Näin merkittävien, koko yhteiskuntaa koskettavien uudistusten on perustuttava laajaan yhteisymmärrykseen. Lähihistorian suurinta uudistusta ei kannata runnoa läpi olemattomalla enemmistöllä – eikä varsinkaan sellaista mallia, jonka tiedetään hyvin todennäköisesti kasvattavan kuluja ja johtavan palveluiden leikkauksiin tai palvelumaksujen korotuksiin.

Pääministerin arvovallalle olisi parempi rakentaa siltaa eteenpäin parempaan ja yhteisesti hyväksyttävään sote-uudistukseen, kuin yrittää viimeiseen asti pelastaa keskustan ja kokoomuksen lehmänkauppaa.

Varsinkin kokoomuksen hellimä markkinamalli on se osa sote-uudistusta, joka aiheuttaa EU-oikeudelliset ongelmat, rikkoo palveluketjut sekä tekee rahoitusmallista mahdottoman ja uhkaa nostaa kustannuksia. Sote-uudistus voidaan aivan hyvin, ja paljon paremmin, toteuttaa ilman markkinamallia.

Yhteinen sävel voisi löytyä niin, että viedään eteenpäin maakuntapohjaisia sote-alueita, mutta luovutaan ongelmia aiheuttavasta markkinamallista ja rakennetaan palvelut julkiselle tuotannolle, jota yksityiset palvelut täydentävät. Samalla sovitaan siitä, että uudistus toteutetaan vaiheittain ja hallitusti.

]]>
0 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270512-nyt-tarvitaan-sote-johtajuutta#comments Parlamentarismi Sote Sote-uudistus Terveydenhuolto Thu, 28 Feb 2019 16:26:28 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270512-nyt-tarvitaan-sote-johtajuutta
Älykäs 5G tai jopa älykkäämpi 6G http://eerokilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270125-alykas-5g-tai-jopa-alykkaampi-6g <p>Yhdysvaltain presidentti Trump herätti mobiiliverkkotwiitillään joukon tunteita. Kenties pintaa syvemmältä paistaa esiin tarve tunnustaa kansainvälisen teknologiateollisuuden tämänhetkinen kilpatilanne, jossa kaikesta negatiivisesta julkisuudesta huolimatta kiinalainen Huawei edustaa 5G-yhteyksien aatelia monen länsimaisen yrityksen kustannuksella. Ehkä kyse laajemmasta ilmiöstä, jossa ei-länsimaiset yritykset ottavat kehityskulun viestinviejän soihdun kolmen suurimman teknologiayhtiön Applen, Googlen ja Amazonin nenän edestä. Trump on vahvisti ilmaissut tukensa protektionismille aiemmin jo määrätessään terästulleja. Vaikka vielä suurimpien valtaa eivät itämaiset yhtiöt uhkaa, tämä siirtymä on väistämätön ja herättää suurta harmistusta toisella puolella yhtälöä: valta lipuu vähitellen pois heiltä.</p><p>Pitää muistaa, että teknologiajätti Google on etenkin valtioiden hampaissa verosuunnittelun ja alati laajenevan ja demokratiaa uhkaavan markkina-asemansa takia. Voi olla, että tulevaisuudessa too big to fail -yritykset täytyy pilkkoa hallittavimpiin palasiin. Pankkien suhteen samansuuntainen malli voi tulla tarpeeseen, sillä mikään keskuspankkien velkaelvytys ei tule markkinoita palauttamaan finanssikriisiä edeltävään nousukausi-laskukausi sykliin.</p><p>Geopoliittinen painopiste hivuttautuu kohti itää. Vastareaktio kuitenkin tarjoaa entiselle kotoisalle Nokialla mahdollisuuden markkinaosuuteen, mikäli suuri joukko 5G-palveluita kaipaavia maita päättää poliittisista syistä torjua Huawein, koska yritys on liian lähellä Kiinan totalitaristista valtionjohtoa.</p><p>Joka tapauksessa 5G toppuuttelu voisi olla ihan paikallaan, vaikka markkinavoimat jo lipovat kieliään IoT-sovelluksilla ja uusilla verkostopalveluilla. Samaan aikaan nimittäin lisääntyvät laitteiden tietoturvahaavoittuvuudet ja pahimmissa kuvitelmissa älyjääkaappi alistetaan spam-viestejä levittäväksi botiksi, joiden verkolla voidaan suorittaa sivustoille palvelunestohyökkäyksiä. Ilman muuta 5G rahahuuma on kannustanut monia poliitikkoja ja valvontavirastoja katsomaan toiseen suuntaan ja esittämään tietämätöntä, kun huolestuneet kansalaiset ovat tiedustelleet mikroaaltoteknologian mahdollisia haittavaikutuksia ihmisiin. Näin on ainakin käynyt helmikuun alussa pidetyssä Yhdysvaltain senaatin julkisissa 5G-teollisuuden kuulemisissa. Tilaisuuden sanoma kiteytyi vahvasti senaattori Richard Blumenthalin toteamukseen: &ldquo;Yhtään tutkimusta ei ole parhaillaan käynnissä. Mitä tulee terveyteen ja turvallisuuteen, lennämme tavallaan silmät sidottuina.&rdquo; Suomessa tilanne ei Nokia vuosien vaikenemisen jäljiltä vaikuta yhtään paremmalta, sillä STUK peukuttaa sokeasti tulevalle teknologialle. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun viranomainen asettuu puolustamaan firmojen voittoja kansalaisten turvallisuuden kustannuksella.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltain presidentti Trump herätti mobiiliverkkotwiitillään joukon tunteita. Kenties pintaa syvemmältä paistaa esiin tarve tunnustaa kansainvälisen teknologiateollisuuden tämänhetkinen kilpatilanne, jossa kaikesta negatiivisesta julkisuudesta huolimatta kiinalainen Huawei edustaa 5G-yhteyksien aatelia monen länsimaisen yrityksen kustannuksella. Ehkä kyse laajemmasta ilmiöstä, jossa ei-länsimaiset yritykset ottavat kehityskulun viestinviejän soihdun kolmen suurimman teknologiayhtiön Applen, Googlen ja Amazonin nenän edestä. Trump on vahvisti ilmaissut tukensa protektionismille aiemmin jo määrätessään terästulleja. Vaikka vielä suurimpien valtaa eivät itämaiset yhtiöt uhkaa, tämä siirtymä on väistämätön ja herättää suurta harmistusta toisella puolella yhtälöä: valta lipuu vähitellen pois heiltä.

Pitää muistaa, että teknologiajätti Google on etenkin valtioiden hampaissa verosuunnittelun ja alati laajenevan ja demokratiaa uhkaavan markkina-asemansa takia. Voi olla, että tulevaisuudessa too big to fail -yritykset täytyy pilkkoa hallittavimpiin palasiin. Pankkien suhteen samansuuntainen malli voi tulla tarpeeseen, sillä mikään keskuspankkien velkaelvytys ei tule markkinoita palauttamaan finanssikriisiä edeltävään nousukausi-laskukausi sykliin.

Geopoliittinen painopiste hivuttautuu kohti itää. Vastareaktio kuitenkin tarjoaa entiselle kotoisalle Nokialla mahdollisuuden markkinaosuuteen, mikäli suuri joukko 5G-palveluita kaipaavia maita päättää poliittisista syistä torjua Huawein, koska yritys on liian lähellä Kiinan totalitaristista valtionjohtoa.

Joka tapauksessa 5G toppuuttelu voisi olla ihan paikallaan, vaikka markkinavoimat jo lipovat kieliään IoT-sovelluksilla ja uusilla verkostopalveluilla. Samaan aikaan nimittäin lisääntyvät laitteiden tietoturvahaavoittuvuudet ja pahimmissa kuvitelmissa älyjääkaappi alistetaan spam-viestejä levittäväksi botiksi, joiden verkolla voidaan suorittaa sivustoille palvelunestohyökkäyksiä. Ilman muuta 5G rahahuuma on kannustanut monia poliitikkoja ja valvontavirastoja katsomaan toiseen suuntaan ja esittämään tietämätöntä, kun huolestuneet kansalaiset ovat tiedustelleet mikroaaltoteknologian mahdollisia haittavaikutuksia ihmisiin. Näin on ainakin käynyt helmikuun alussa pidetyssä Yhdysvaltain senaatin julkisissa 5G-teollisuuden kuulemisissa. Tilaisuuden sanoma kiteytyi vahvasti senaattori Richard Blumenthalin toteamukseen: “Yhtään tutkimusta ei ole parhaillaan käynnissä. Mitä tulee terveyteen ja turvallisuuteen, lennämme tavallaan silmät sidottuina.” Suomessa tilanne ei Nokia vuosien vaikenemisen jäljiltä vaikuta yhtään paremmalta, sillä STUK peukuttaa sokeasti tulevalle teknologialle. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun viranomainen asettuu puolustamaan firmojen voittoja kansalaisten turvallisuuden kustannuksella.     

]]>
1 http://eerokilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270125-alykas-5g-tai-jopa-alykkaampi-6g#comments 5G Huawei Nokia Terveydenhuolto Trump Fri, 22 Feb 2019 13:25:00 +0000 Eero Kilpinen http://eerokilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270125-alykas-5g-tai-jopa-alykkaampi-6g
Suomalainen ei saa verovaroilla enää mitään palveluja. Ei edes Suomalaisuutta. http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269883-kuntayhtymakaksineuvoisen-johtava-hammaslaakari-r-hautala-evaa-hoidon-koyhilta <p><strong>KOHTI HUUTOLAISUUTTA!</strong><em> Jumala meitä armahtakoon!</em></p><p><em><strong>Jotain on pielessä Suomalaisessa yhteiskunnassa. Samaan aikaan kun Irakilaiset saavat täydet terveyspalvelut ilmaisina saa Suomalainen osuutensa köyhyysrasismista kunnassa johon maksaa veronsa. Maksamaton lasku ja hammashoitoon pääsyyn tulee nykyisin kielto Kauhavalla.</strong></em></p><p><em><strong>Kauhava (Kuntayhtymäkaksineuvoinen )linjaa hammashuoltoa köyhien osalta, joilla on hammashoidosta laskuja maksamatta.</strong> Palaan hammashoitoon uudelleen, mutta ensimmäiseksi käsittelen jo rakenteellista köyhyyttä, ja yhteiskunnan rattaisiin jäämisen ongelmia. Yhteiskunta aktiivimallillaan sanktio ja rangaisee ihmisiä ottamalla pois perustulosta, mikä se tulo lieneekään&nbsp; ellei täytä ns aktiivisuuskriteerejä. Rangaistuksia ropisee. </em></p><p><em><strong>Tässä yhteiskunnallisessa tilassa, jossa meillä on maksuhäiriötilastoissa jo 400.000 ihmistä,</strong> puhumattakaan siihen miten määrä tuplaantuu jos perheen sisällä on vaikkapa 2-4 henkeä. Perheen pääasiallisen huoltajan taloudelliset ongelmat vaikuttaa koko perheen toimeentuloon. Saamme näin lähes 1,5 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät maksuhäriöstä.&nbsp; </em></p><p><em>Yhteiskuntamme tila on arveluttava. Koska valtiovalta antaa kaikenmaailman perintäfirmojen triplata velkoja pääomineen, ja saattaa lopulta perheiden selviytymiseen kierteestä vuosia kestäväksi prosessiksi, jossa ei näy päätä eikä häntää. Yhteiskunnassa eli valtiovallassa ei minkäännäköistä omatunnon toimintaa näytä olevan, että voisivat alkaa rajata näitä mielipuolisia perintäbisneksiä. </em></p><p><em>Kuntayhtymäkaksineuvoisen sosiaalitoimen apua eräs tuttava perhe haki (toinen kansaneläkkeellä ja toinen pätkätöissä), sähkälaskuihin. Jylhän sähkö tekee joka kevät katkaisuilmoituksen perheille, joilla on sähköjä maksamatta. Ja sähköjä todellakin katkotaan. Ko. perhe haki apua maksamattomiin sähkölaskuihin. He saivat apua, mutta kotiin tuli uhkaus sosiaalitoimesta, <strong>että jos perhe vielä kerran hakee sähkölaskuihin toimeentulotukea hakevat he perheen äidille holhousta! </strong>Pyysin ko, henkilöä säilyttämään paperin visusti, koska tiesin sen olevan laiton. Siellä se on kaapin kätköissä rouvalla. </em></p><p><em><strong>Kuntayhtymäkaksineuvoisen hammashoidon ajanvarauksesta soitettiin eräälle henkilölle, jonka hampaan juurihoito oli kesken, ja sanottiin että Johtava hammaslääkäri Riitta Hautala oli käskenyt perua seuraavan ajan, koska laskuja hammashoidosta oli maksamatta.</strong> Hautala oli sanonut, että asia oli esitetty taloustoimistosta, mutta taloustoimisto sanoi, että Hautala oli itse pyytänyt tietoja. Hammaslääkärin ajanvaraaja esitti henkilölle, että onhan hammas hoidettava loppuun, koska sen sisällä on väliaikainen paikka ja aineet. Mitään kirjallista paperia ei ko. henkilölle tullut. </em></p><p><em>Köyhät kyykkyyn ..... Tilanne on nyt teidän ja meidän sekä kaikkien osalta tulevaisuudessa tämä! Jos et yllä perustoimeentulotuelle sen laskentakaavojen mukaan, jäät välinnputoojaksi. Meillä on jo valtava määrä ihmisiä joilla ei ole varaa perusterveydenhuoltoon, jota hammashoitokin on. Märkäneviä hampaita ja pahenevia tilanteita. Syy; köyhyys! Syy; et ole perustoimeentuloasiakas, Syy, Kuntayhtymän johtava hammaslääkäri on kieltänyt ajanvarausta antamasta sinulle aikaa. </em></p><p><em><strong>Suomi mihin olet matkalla kansasi osalta.? </strong>Turvapaikanhakijoilla on täysi ylläpito, perusterveys, erikoisterveydenhuolto, ja hammashoito- tämä on monen Suomalaisen ison paikkakunnan päätös- samaan aikaan yhteiskuntamme köyhät ovat saman järjestelmän käsissä täysin eriarvoisessa asemassa. </em></p><p><em><strong>Onko tälläinen maa hyvinvointiyhteiskunnan nimellä? Tasajakoa? Oikeudenmukaisuutta? </strong></em></p><p><em><strong>Oman kansan hyvinvoinnin tappaja valtio- Suomi- Finland.</strong> Maksa veroja, ja alvit kaikkialla missä kuljet, mutta jos et pysty elämäntilanteesi takia maksamaan hammashoitoa etkä saa siihen toimeentulotukea voidaan hoitosi keskeyttää. Hammaslääkäri Riitta Hautalan palkkio saattaa toimia samoin kun ulosottomiehen joka ottaa prosentit, koska hänen etikkkansa hoitoalalla on huolehtia talon rahoista eikä hoitoalan etiikalla ole mitään tekemistä rahaideologian kanssa, joka hänellä on asiassa selkeästi ykkösenä. </em></p><p><em>Sitten ihmetellään jos samainen rahanteko ideologia ja deletoi asiakkaita kuntayhtymän sisällä miksi se on ideologiana myös yksityisissä hoivalaitoksissa. </em></p><p><em>Suomi ei ole enää minun isänmaani- ennenvanhaan ihmisiä ei jätetty hoitamatta. Tämä yhteiskunta, joka hylkää ja jättää omat lapsensa hoitamatta on karu ja ilkeä. Siksi monen rinnassa on kaipuu muualle. Kohti muutosta toivottavasti vaalien avulla. <strong>Jumala meitä armahtakoon jos köyhille ei saada hallituksesta ystäviä.</strong></em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> KOHTI HUUTOLAISUUTTA! Jumala meitä armahtakoon!

Jotain on pielessä Suomalaisessa yhteiskunnassa. Samaan aikaan kun Irakilaiset saavat täydet terveyspalvelut ilmaisina saa Suomalainen osuutensa köyhyysrasismista kunnassa johon maksaa veronsa. Maksamaton lasku ja hammashoitoon pääsyyn tulee nykyisin kielto Kauhavalla.

Kauhava (Kuntayhtymäkaksineuvoinen )linjaa hammashuoltoa köyhien osalta, joilla on hammashoidosta laskuja maksamatta. Palaan hammashoitoon uudelleen, mutta ensimmäiseksi käsittelen jo rakenteellista köyhyyttä, ja yhteiskunnan rattaisiin jäämisen ongelmia. Yhteiskunta aktiivimallillaan sanktio ja rangaisee ihmisiä ottamalla pois perustulosta, mikä se tulo lieneekään  ellei täytä ns aktiivisuuskriteerejä. Rangaistuksia ropisee.

Tässä yhteiskunnallisessa tilassa, jossa meillä on maksuhäiriötilastoissa jo 400.000 ihmistä, puhumattakaan siihen miten määrä tuplaantuu jos perheen sisällä on vaikkapa 2-4 henkeä. Perheen pääasiallisen huoltajan taloudelliset ongelmat vaikuttaa koko perheen toimeentuloon. Saamme näin lähes 1,5 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät maksuhäriöstä. 

Yhteiskuntamme tila on arveluttava. Koska valtiovalta antaa kaikenmaailman perintäfirmojen triplata velkoja pääomineen, ja saattaa lopulta perheiden selviytymiseen kierteestä vuosia kestäväksi prosessiksi, jossa ei näy päätä eikä häntää. Yhteiskunnassa eli valtiovallassa ei minkäännäköistä omatunnon toimintaa näytä olevan, että voisivat alkaa rajata näitä mielipuolisia perintäbisneksiä.

Kuntayhtymäkaksineuvoisen sosiaalitoimen apua eräs tuttava perhe haki (toinen kansaneläkkeellä ja toinen pätkätöissä), sähkälaskuihin. Jylhän sähkö tekee joka kevät katkaisuilmoituksen perheille, joilla on sähköjä maksamatta. Ja sähköjä todellakin katkotaan. Ko. perhe haki apua maksamattomiin sähkölaskuihin. He saivat apua, mutta kotiin tuli uhkaus sosiaalitoimesta, että jos perhe vielä kerran hakee sähkölaskuihin toimeentulotukea hakevat he perheen äidille holhousta! Pyysin ko, henkilöä säilyttämään paperin visusti, koska tiesin sen olevan laiton. Siellä se on kaapin kätköissä rouvalla.

Kuntayhtymäkaksineuvoisen hammashoidon ajanvarauksesta soitettiin eräälle henkilölle, jonka hampaan juurihoito oli kesken, ja sanottiin että Johtava hammaslääkäri Riitta Hautala oli käskenyt perua seuraavan ajan, koska laskuja hammashoidosta oli maksamatta. Hautala oli sanonut, että asia oli esitetty taloustoimistosta, mutta taloustoimisto sanoi, että Hautala oli itse pyytänyt tietoja. Hammaslääkärin ajanvaraaja esitti henkilölle, että onhan hammas hoidettava loppuun, koska sen sisällä on väliaikainen paikka ja aineet. Mitään kirjallista paperia ei ko. henkilölle tullut.

Köyhät kyykkyyn ..... Tilanne on nyt teidän ja meidän sekä kaikkien osalta tulevaisuudessa tämä! Jos et yllä perustoimeentulotuelle sen laskentakaavojen mukaan, jäät välinnputoojaksi. Meillä on jo valtava määrä ihmisiä joilla ei ole varaa perusterveydenhuoltoon, jota hammashoitokin on. Märkäneviä hampaita ja pahenevia tilanteita. Syy; köyhyys! Syy; et ole perustoimeentuloasiakas, Syy, Kuntayhtymän johtava hammaslääkäri on kieltänyt ajanvarausta antamasta sinulle aikaa.

Suomi mihin olet matkalla kansasi osalta.? Turvapaikanhakijoilla on täysi ylläpito, perusterveys, erikoisterveydenhuolto, ja hammashoito- tämä on monen Suomalaisen ison paikkakunnan päätös- samaan aikaan yhteiskuntamme köyhät ovat saman järjestelmän käsissä täysin eriarvoisessa asemassa.

Onko tälläinen maa hyvinvointiyhteiskunnan nimellä? Tasajakoa? Oikeudenmukaisuutta?

Oman kansan hyvinvoinnin tappaja valtio- Suomi- Finland. Maksa veroja, ja alvit kaikkialla missä kuljet, mutta jos et pysty elämäntilanteesi takia maksamaan hammashoitoa etkä saa siihen toimeentulotukea voidaan hoitosi keskeyttää. Hammaslääkäri Riitta Hautalan palkkio saattaa toimia samoin kun ulosottomiehen joka ottaa prosentit, koska hänen etikkkansa hoitoalalla on huolehtia talon rahoista eikä hoitoalan etiikalla ole mitään tekemistä rahaideologian kanssa, joka hänellä on asiassa selkeästi ykkösenä.

Sitten ihmetellään jos samainen rahanteko ideologia ja deletoi asiakkaita kuntayhtymän sisällä miksi se on ideologiana myös yksityisissä hoivalaitoksissa.

Suomi ei ole enää minun isänmaani- ennenvanhaan ihmisiä ei jätetty hoitamatta. Tämä yhteiskunta, joka hylkää ja jättää omat lapsensa hoitamatta on karu ja ilkeä. Siksi monen rinnassa on kaipuu muualle. Kohti muutosta toivottavasti vaalien avulla. Jumala meitä armahtakoon jos köyhille ei saada hallituksesta ystäviä.

 

]]>
6 http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269883-kuntayhtymakaksineuvoisen-johtava-hammaslaakari-r-hautala-evaa-hoidon-koyhilta#comments Hyvinvointi köyhyys Kuntayhtymäkaksineuvoinen Terveydenhuolto Toimeentulo Tue, 19 Feb 2019 06:49:34 +0000 Katriina Minna Koskela http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269883-kuntayhtymakaksineuvoisen-johtava-hammaslaakari-r-hautala-evaa-hoidon-koyhilta
Sanoja ja sloganeita - Työstä ja palveluista http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269435-sanoja-ja-sloganeita-tyosta-ja-palveluista <p>Elämme sanahelinän aikaa, jossa todellisuus ja markkinaväen luomat mielikuvat karkaavat yhä kauemmas toisistaan. Ikävintä asiassa on se että poliitikot ovat hukkuneet tuohon mielikuvien maailmaan palveuseteleineen, kilpailutuksineen ja yhtiöittämisineen.</p><p>Jos tuossa olisi kaikki niin voisimme vielä ehkä selvitä. No, emme selviä, koska markkinatalous pissii meitä silmään aamusta iltaan ja illasta aamuun, ja aivan erityisesti tietotekniikan puolella, Digidigi!</p><p>Markkintalous toimii kuin evoluutio, eikä siis tuota parasta mahdollista lopputulosta, vaan sattuman kautta vahvimpien maailman. Etenkin tietotekniikan ja politiikan puolella. Esimerkiksi näin:</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10634473" title="https://yle.fi/uutiset/3-10634473">https://yle.fi/uutiset/3-10634473</a></p><p>Kymmeniä tuhansia palveluseteleitä lojuu käyttämättömänä, koska tietotekniikka on on unohtanut käytettävyyden, eikä se sitä ole Suomessa koskaan edes osannutkaan.&nbsp;</p><p>Laitan vielä toisen linkin, jotta markkintalouden ja aktiivimallien sote-palvojat voisivat pohtia miten ihmiset töihin piestäisiin.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10619126" title="https://yle.fi/uutiset/3-10619126">https://yle.fi/uutiset/3-10619126</a></p><p>Elämme tyhminä maassa, jota johtavat hyvin tyhmä päättääjät. Ihan tulee vanha Neuvostoliitto mieleen. Sielläkin läjä itseään viisaina pitäviä istui Moskovassa päättämässä kaikesta, myös siitä millaisia eläinsuojia Tbilisissä piti rakentaa.</p><p>Tietäähän sen miten siinä käy kun paikallisuus ja asiakkaat unohdetaan. Ihan kuten meillä nyt.</p><p>Käy huonosti ja rahaa palaa rekkakuormittain, suorastaan lapioimalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elämme sanahelinän aikaa, jossa todellisuus ja markkinaväen luomat mielikuvat karkaavat yhä kauemmas toisistaan. Ikävintä asiassa on se että poliitikot ovat hukkuneet tuohon mielikuvien maailmaan palveuseteleineen, kilpailutuksineen ja yhtiöittämisineen.

Jos tuossa olisi kaikki niin voisimme vielä ehkä selvitä. No, emme selviä, koska markkinatalous pissii meitä silmään aamusta iltaan ja illasta aamuun, ja aivan erityisesti tietotekniikan puolella, Digidigi!

Markkintalous toimii kuin evoluutio, eikä siis tuota parasta mahdollista lopputulosta, vaan sattuman kautta vahvimpien maailman. Etenkin tietotekniikan ja politiikan puolella. Esimerkiksi näin:

https://yle.fi/uutiset/3-10634473

Kymmeniä tuhansia palveluseteleitä lojuu käyttämättömänä, koska tietotekniikka on on unohtanut käytettävyyden, eikä se sitä ole Suomessa koskaan edes osannutkaan. 

Laitan vielä toisen linkin, jotta markkintalouden ja aktiivimallien sote-palvojat voisivat pohtia miten ihmiset töihin piestäisiin.

https://yle.fi/uutiset/3-10619126

Elämme tyhminä maassa, jota johtavat hyvin tyhmä päättääjät. Ihan tulee vanha Neuvostoliitto mieleen. Sielläkin läjä itseään viisaina pitäviä istui Moskovassa päättämässä kaikesta, myös siitä millaisia eläinsuojia Tbilisissä piti rakentaa.

Tietäähän sen miten siinä käy kun paikallisuus ja asiakkaat unohdetaan. Ihan kuten meillä nyt.

Käy huonosti ja rahaa palaa rekkakuormittain, suorastaan lapioimalla.

]]>
8 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269435-sanoja-ja-sloganeita-tyosta-ja-palveluista#comments Koulutus Slogan Terveydenhuolto Työllistyminen Valinnanvapaus Mon, 11 Feb 2019 06:37:13 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269435-sanoja-ja-sloganeita-tyosta-ja-palveluista
Laadukasta terveydenhuoltoako? Menevätkö rahamme pyörän keksimiseen uudestaan? http://kirsivisunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269291-laadukasta-terveydenhuoltoako-menevatko-rahamme-pyoran-keksimiseen-uudestaan <p>&nbsp;</p><p>Tuntuu surulliselta, että mm. Pekka Haavisto on viime aikoina kannustanut palkkaamaan hoitotyöntekijöitä EU-alueen ulkopuolelta. Itse nuorena Ruotsissa sairaalassa työskenneenä tiedän, että kieliongelmat helposti estävät syvällisemmän keskustelun. Jos resurssit, työolot ja palkkaus&nbsp; ovat kunnossa, löytyy kyllä suomalaisia nuoria opiskelemaan hoitoalalle. Suomalaisten työllistäminen on ykkösasia. Suomalainen sairaanhoitajakoulutus on tasokas ja hoitajat kouluttautuvat myös omatoimisesti. Itselläni on terveydenhoitajan tutkinnon lisäksi toinen erikoistuminen ja hoitotieteen sekä kasvatustieteen approt suoritettu.</p><p>Lääkärivajaukseen maaseudulla tulee eduskunnan puuttua velvoittamalla valmistuvat lääkärit työskenetelemään riittävän pitkään valmistumisensa jälkeen terveyskeskuksissa. Suurten kaupunkien vinkkelistä voi olla vaikea ymmärtää todellisuutta maaseudulla, missä ei edes sitä yksityistä lääkäriä ole saatavissa kohtuulliseen aikaan. Varsinkin pienituloiset vanhukset ovat turvattomia asian vuoksi. Lääkäriliitto teki karhunpalveluksen ihmisille vastustaessaan vuosia lääkäreiden lisäämistä. Seuraukset ovat nähtävissä ja se osuu myös lääkäreihin heidän uupuessaan ruuhkaisissa terveyskeskuksissa. Olen ongelmasta viestitellyt ministereille jo kymmenisen vuotta. Vastaus oli Sote, joka meni mielestäni överiksi. Ongelmahan oli lääkäripula etenkin maaseudulla.</p><p>Kansanterveyslaki on hyvä ja kunnallinen riittävästi resursoitu terveyskeskus on hyvä perusta. Olen nyt eläkkeellä, mutta paljon olen 40 työvuoteni aikana saanut venyä lääkärinpulan vuoksi, milloin olen ollut koko vuoden illman koululääkäriä ja koettanut paikata mitä osaan jne. Reseptihoitajia kannattaa edelleen kouluttaa, he vähentävät lääkärille pääsyn tarvetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyviä kokemuksisa on lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyssä saatu liittämällä neuvolateamiin PERHETYÖNTEKIJÄ, jolla on erityinen koulutus tukea lapsiperhettä lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Vähän kuin Supernanny tv-sarjassa, jossa vanhemmat saivat ohjausta lapsensa kanssa, jonka kanssa oli syntynyt ongelmia.</p><p>Olin joitakin vuosia sitten kehittäjäterveydenhoitajana Terveyttä Tukien-hankkeessa, jossa itä-suomalaiset kunnat miettivät miten parhaiten vastata lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ja ehkäistä niitä. Haastattelin tunnin haastatteluja noin 40 ammattilaiselle, terveydenhoitajille, lääkäreille, psykologeille, kuraattoreille, lastensuojelutyöntekijöille, poliiseille, opettajille, rehtoreille. työvoimaviranomaisille.&nbsp; Kuin yhdestä suusta he kaikki olivat sitä mieltä, että lasten ja ja nuorten mielenterveysongelmia pitää pystyä ehkäisemään tukemalla perheitä ja lasta aiemmin kuin nyt, jolloin ongelmat ovat kasvaneet. Eli jo neuvolassa terveydenhoitajat havaitsevat ne lapset, jotka on riskialttiita&nbsp; ja päädyin ehdottamaan loppuraportissani, että terveydenhoitajien arvion mukaan niihin perheisiin, joissa tarvetta ohjattaisiin perhetyöntekijä tai perhetyöntekijäpari. Ehdotus toteutettiin ja siitä on ollut hyviä tuloksia kotikaupungissani.</p><p>&nbsp;</p><p>Kyseisen toimintamuodon soisin leviävän koko Suomeen. Erilaisia projekteja ei kannata pystyttää aina uudelleen, vaan hyödyntää aiempia. Tämä olisi yksi hyvä keino myös Oulunkin tilanteeseen, jonne lehtitietojen mukaan ollaan kohdistamassa mittavia varoja projektiin, jossa etsitään keinoja estää lapsien seksuaalista hyväksikäyttöä.</p><p>Juuri ne lapset, joiden perheisiin kokeneet neuvolaterveydenhoitajat ohjaavat perhetyöntekijän ovat niitä lapsia ja nuoria, joilla on riski ajautua hyväksikäytetyiksi. Terveyttä Tukien hankkeen loppuraportissa oli neljä muutakin ehdotusta toimenpiteiksi terveydenhuollosa ja koulutoimessa, mutta niiden esittely vaatisi jo toisen kirjoituksen. Niistäkin on hyviä tuloksia etenkin peruskoulun puolella.</p><p>&nbsp;</p><p>Pyörää ei tarvitse keksiä aina uudelleen. Käyttäkää hyväksi havaittuja käytänteitä. Tämä malli koko Suomeen!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tuntuu surulliselta, että mm. Pekka Haavisto on viime aikoina kannustanut palkkaamaan hoitotyöntekijöitä EU-alueen ulkopuolelta. Itse nuorena Ruotsissa sairaalassa työskenneenä tiedän, että kieliongelmat helposti estävät syvällisemmän keskustelun. Jos resurssit, työolot ja palkkaus  ovat kunnossa, löytyy kyllä suomalaisia nuoria opiskelemaan hoitoalalle. Suomalaisten työllistäminen on ykkösasia. Suomalainen sairaanhoitajakoulutus on tasokas ja hoitajat kouluttautuvat myös omatoimisesti. Itselläni on terveydenhoitajan tutkinnon lisäksi toinen erikoistuminen ja hoitotieteen sekä kasvatustieteen approt suoritettu.

Lääkärivajaukseen maaseudulla tulee eduskunnan puuttua velvoittamalla valmistuvat lääkärit työskenetelemään riittävän pitkään valmistumisensa jälkeen terveyskeskuksissa. Suurten kaupunkien vinkkelistä voi olla vaikea ymmärtää todellisuutta maaseudulla, missä ei edes sitä yksityistä lääkäriä ole saatavissa kohtuulliseen aikaan. Varsinkin pienituloiset vanhukset ovat turvattomia asian vuoksi. Lääkäriliitto teki karhunpalveluksen ihmisille vastustaessaan vuosia lääkäreiden lisäämistä. Seuraukset ovat nähtävissä ja se osuu myös lääkäreihin heidän uupuessaan ruuhkaisissa terveyskeskuksissa. Olen ongelmasta viestitellyt ministereille jo kymmenisen vuotta. Vastaus oli Sote, joka meni mielestäni överiksi. Ongelmahan oli lääkäripula etenkin maaseudulla.

Kansanterveyslaki on hyvä ja kunnallinen riittävästi resursoitu terveyskeskus on hyvä perusta. Olen nyt eläkkeellä, mutta paljon olen 40 työvuoteni aikana saanut venyä lääkärinpulan vuoksi, milloin olen ollut koko vuoden illman koululääkäriä ja koettanut paikata mitä osaan jne. Reseptihoitajia kannattaa edelleen kouluttaa, he vähentävät lääkärille pääsyn tarvetta.

 

Hyviä kokemuksisa on lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyssä saatu liittämällä neuvolateamiin PERHETYÖNTEKIJÄ, jolla on erityinen koulutus tukea lapsiperhettä lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Vähän kuin Supernanny tv-sarjassa, jossa vanhemmat saivat ohjausta lapsensa kanssa, jonka kanssa oli syntynyt ongelmia.

Olin joitakin vuosia sitten kehittäjäterveydenhoitajana Terveyttä Tukien-hankkeessa, jossa itä-suomalaiset kunnat miettivät miten parhaiten vastata lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ja ehkäistä niitä. Haastattelin tunnin haastatteluja noin 40 ammattilaiselle, terveydenhoitajille, lääkäreille, psykologeille, kuraattoreille, lastensuojelutyöntekijöille, poliiseille, opettajille, rehtoreille. työvoimaviranomaisille.  Kuin yhdestä suusta he kaikki olivat sitä mieltä, että lasten ja ja nuorten mielenterveysongelmia pitää pystyä ehkäisemään tukemalla perheitä ja lasta aiemmin kuin nyt, jolloin ongelmat ovat kasvaneet. Eli jo neuvolassa terveydenhoitajat havaitsevat ne lapset, jotka on riskialttiita  ja päädyin ehdottamaan loppuraportissani, että terveydenhoitajien arvion mukaan niihin perheisiin, joissa tarvetta ohjattaisiin perhetyöntekijä tai perhetyöntekijäpari. Ehdotus toteutettiin ja siitä on ollut hyviä tuloksia kotikaupungissani.

 

Kyseisen toimintamuodon soisin leviävän koko Suomeen. Erilaisia projekteja ei kannata pystyttää aina uudelleen, vaan hyödyntää aiempia. Tämä olisi yksi hyvä keino myös Oulunkin tilanteeseen, jonne lehtitietojen mukaan ollaan kohdistamassa mittavia varoja projektiin, jossa etsitään keinoja estää lapsien seksuaalista hyväksikäyttöä.

Juuri ne lapset, joiden perheisiin kokeneet neuvolaterveydenhoitajat ohjaavat perhetyöntekijän ovat niitä lapsia ja nuoria, joilla on riski ajautua hyväksikäytetyiksi. Terveyttä Tukien hankkeen loppuraportissa oli neljä muutakin ehdotusta toimenpiteiksi terveydenhuollosa ja koulutoimessa, mutta niiden esittely vaatisi jo toisen kirjoituksen. Niistäkin on hyviä tuloksia etenkin peruskoulun puolella.

 

Pyörää ei tarvitse keksiä aina uudelleen. Käyttäkää hyväksi havaittuja käytänteitä. Tämä malli koko Suomeen!

 

]]>
2 http://kirsivisunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269291-laadukasta-terveydenhuoltoako-menevatko-rahamme-pyoran-keksimiseen-uudestaan#comments Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mielenterveysongelmat Perhetyöntekijä Terveydenhuolto Ulkomainen työvoima Fri, 08 Feb 2019 14:53:37 +0000 Kirsi Visunen http://kirsivisunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269291-laadukasta-terveydenhuoltoako-menevatko-rahamme-pyoran-keksimiseen-uudestaan
Soveltuvuustestit takaisin hoitoalle pyrkiville. http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269267-soveltuvuustestit-takaisin-hoitoalle-pyrkiville <p>Järkiteko hallitukselta, toivottavasti toteutuu eikä tule välistä vatulointia, ettei oppositio keksi tässäkin jotain huonoa.</p><p>Soveltuvuustestien poisto aikoinaan ihmetytti.</p><p>Ei hoitajat mitään yli-ihmisiä tartte olla, mutta määrätynlaista kanttia tarvitaan, että hoitoammateilla leipänsä tienaa jopa eläkeikään asti.</p><p>Hoitaminen&nbsp; on tullut määrätyltä osin ihmisille tutuksi tosiTV ohjelman kautta,&nbsp; mutta ei se niin mediaseksikästä aina ole siihen kuuluu paljon muutakin.&nbsp;</p><p>Ensihoitajat ovat todella&nbsp; sitä tarpeellista valioluokkaa. &nbsp;</p><p>Osastotyössä erillaisilla osastoilla vanhuksia myöten hoitajan sopeutuminen ammattiinsa punnitaan.</p><p>On sääli jos nuori 16 vuotias hakee kolutukseen, johon hän jo ominaisuuksiensa puolesta ei sopeutuisi. Näin on käynyt monta vuotta, pettymyksiä on tullut, toiset lopettavat, sitkeät&nbsp; sinnittelelevät koulunsa loppuun asti. Tuskinpa siinä työniloa voi kokea, kun huomaa ettei hommaa kestäkkään.&nbsp; Kun hoitoammatin &nbsp; omakseen kokee on se mitä antoisin ammatti.</p><p>Hoitamisen tasosta puhutaan, on hyvä, että aletaan taas puhua myös kouluttamisen tasosta.</p><p>Hyvä koulutus&nbsp; antaa ammattiylpeyden, silloin haluaa tehdä työnsä hyvin ja korkealla työmoraalilla.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Järkiteko hallitukselta, toivottavasti toteutuu eikä tule välistä vatulointia, ettei oppositio keksi tässäkin jotain huonoa.

Soveltuvuustestien poisto aikoinaan ihmetytti.

Ei hoitajat mitään yli-ihmisiä tartte olla, mutta määrätynlaista kanttia tarvitaan, että hoitoammateilla leipänsä tienaa jopa eläkeikään asti.

Hoitaminen  on tullut määrätyltä osin ihmisille tutuksi tosiTV ohjelman kautta,  mutta ei se niin mediaseksikästä aina ole siihen kuuluu paljon muutakin. 

Ensihoitajat ovat todella  sitä tarpeellista valioluokkaa.  

Osastotyössä erillaisilla osastoilla vanhuksia myöten hoitajan sopeutuminen ammattiinsa punnitaan.

On sääli jos nuori 16 vuotias hakee kolutukseen, johon hän jo ominaisuuksiensa puolesta ei sopeutuisi. Näin on käynyt monta vuotta, pettymyksiä on tullut, toiset lopettavat, sitkeät  sinnittelelevät koulunsa loppuun asti. Tuskinpa siinä työniloa voi kokea, kun huomaa ettei hommaa kestäkkään.  Kun hoitoammatin   omakseen kokee on se mitä antoisin ammatti.

Hoitamisen tasosta puhutaan, on hyvä, että aletaan taas puhua myös kouluttamisen tasosta.

Hyvä koulutus  antaa ammattiylpeyden, silloin haluaa tehdä työnsä hyvin ja korkealla työmoraalilla.

 

]]>
4 http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269267-soveltuvuustestit-takaisin-hoitoalle-pyrkiville#comments Kolutus Koulutus Soveltuvuustestit Soveltvuustestit Terveydenhoitoalan koulutus Terveydenhuolto Fri, 08 Feb 2019 10:49:14 +0000 Elle Marketta Lazarov http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269267-soveltuvuustestit-takaisin-hoitoalle-pyrkiville