Yksityisyys http://juhajr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135994/all Wed, 13 Mar 2019 18:01:33 +0200 fi Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot yritysten käyttöön http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271543-sosiaali-ja-terveydenhuollon-asiakastiedot-yritysten-kayttoon <p>Eduskunta hyväksyi tänään lain, joka mahdollistaa kaikkien kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen luovuttamisen mm. lääkeyritytysten innovaatiokäyttöön.</p> <p>&rdquo;Kyseessä on laki, jonka nojalla suomalaisten erittäin arkaluonteisia henkilötietoja tullaan yhdistelemään eri rekistereistä ja kokoamaan yhden tietolupaviranomaisen alaisuuteen. Kyse on tietoturvan ja kansalaisten yksityisyydensuojan kannalta keskeisistä kysymyksistä, mistä syystä myös lainsäädännön tulisi olla erityisen huolellista&rdquo; - kommentoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd).</p> <p>Kansalaisilta ei ole kysytty missään vaiheessa, saako heistä tallennettuja erittäin arkaluonteisia tietoja käyttää muuhunkin kuin alkuperäiseen tarkoitukseen. Tietojen luovuttamiseen eri terveysalan toimijoiden välilläkin on tähän saakka pyydetty asiakkaan lupa. Miten on siis mahdollista, että kysymättä kansalaisilta, saati käymättä keskustelua siitä miten tietoturvasta huolehditaan - annetaan koko kansan terveystiedot lainsäädännön keinoin erittäin laajaan kaupalliseen käyttöön?</p> <p>Onko vielä jotain missä tämän eduskunnan kauden aikana voidaan tuhota kansalaisten oikeutta yksityisyyteen? Ai niin - ei taida olla mitään enää jäljellä.</p> <p>Linkki uutiseen toisiolaista: <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274494-kansanedustaja-koko-suomi-otetaan-tassa-koelaboratorioksi-eduskunta-hyvaksyi">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274494-kansanedustaja-koko-suomi-otetaan-tassa-koelaboratorioksi-eduskunta-hyvaksyi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunta hyväksyi tänään lain, joka mahdollistaa kaikkien kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen luovuttamisen mm. lääkeyritytysten innovaatiokäyttöön.

”Kyseessä on laki, jonka nojalla suomalaisten erittäin arkaluonteisia henkilötietoja tullaan yhdistelemään eri rekistereistä ja kokoamaan yhden tietolupaviranomaisen alaisuuteen. Kyse on tietoturvan ja kansalaisten yksityisyydensuojan kannalta keskeisistä kysymyksistä, mistä syystä myös lainsäädännön tulisi olla erityisen huolellista” - kommentoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd).

Kansalaisilta ei ole kysytty missään vaiheessa, saako heistä tallennettuja erittäin arkaluonteisia tietoja käyttää muuhunkin kuin alkuperäiseen tarkoitukseen. Tietojen luovuttamiseen eri terveysalan toimijoiden välilläkin on tähän saakka pyydetty asiakkaan lupa. Miten on siis mahdollista, että kysymättä kansalaisilta, saati käymättä keskustelua siitä miten tietoturvasta huolehditaan - annetaan koko kansan terveystiedot lainsäädännön keinoin erittäin laajaan kaupalliseen käyttöön?

Onko vielä jotain missä tämän eduskunnan kauden aikana voidaan tuhota kansalaisten oikeutta yksityisyyteen? Ai niin - ei taida olla mitään enää jäljellä.

Linkki uutiseen toisiolaista: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274494-kansanedustaja-koko-suomi-otetaan-tassa-koelaboratorioksi-eduskunta-hyvaksyi

]]>
0 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271543-sosiaali-ja-terveydenhuollon-asiakastiedot-yritysten-kayttoon#comments Eduskunta lainsäädäntö Yksityisyys Wed, 13 Mar 2019 16:01:33 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271543-sosiaali-ja-terveydenhuollon-asiakastiedot-yritysten-kayttoon
Tiedustelulait - ei massavalvontaa, mutta riskejä ja aukkoja jää http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271503-tiedustelulait-ei-massavalvontaa-mutta-riskeja-ja-aukkoja-jaa <p>Eduskunta <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274262-vihdoin-eduskunta-hyvaksyi-tiedustelulait-ilman-aanestysta"><u>hyväksyi tiedustelulakipaketin</u></a>, jolla annetaan puolustusvoimille ja poliisille yhä laajempia oikeuksia puuttua ihmisten yksityisyyteen esimerkiksi puhelinkuuntelulla ja nettiliikenteen seurannalla. Poliisin tiedusteluoikeudet irrotetaan konkreettisista rikosepäilyistä ja kytketään epämääräiseen &quot;kansalliseen turvallisuuteen&quot;.</p><p>Seurasin tiedustelulakien valmistelua tiiviisti ja olin eduskunnan valiokunnissa asiantuntijana digitaalisia perusoikeuksia puolustavan <a href="https://effi.org/"><u>Effin</u></a> edustajana. Mitä tiedustelulaeista jää loppujen lopuksi käteen?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tarkkaan harkittu laki - kiitos Snowdenin</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Jos tiedustelulakeja olisi alettu säätää Suomessa kymmenen vuotta sitten, ennen kuin yhdysvaltalaisen tietovuotaja Edward Snowdenin <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/22/snowden-avasi-oven-outoon-maailmaan"><u>tekemät paljastukset</u></a> herättivät maailmanlaajuista huomiota, niistä olisi tullut paljon pahempia. Nyt laeissa on otettu huomioon muiden maiden kokemuksia, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja ja valmistelun alkuvaiheissa esitettyä kritiikkiä. Toisaalta Suomessa on tavallaan myös tehty välttämättömyydestä hyve: kun resurssit eivät kuitenkaan riitä massavalvontaan, on helppo sanoa, ettei tässä mitään massavalvontaa ole koskaan haluttukaan.</p><p>Tiedustelulakeja muutettiin vielä eduskuntakäsittelyn aikana parempaan suuntaan. Eduskunta rajasi tiedustelukeinojen laajuutta ja nosti hieman niiden käyttökynnystä. <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/PuVM_3+2018.aspx"><u>Sotilastiedustelulakiin</u></a> lisättiin esimerkiksi pykälät perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja tarkennettiin, ettei tiedustelutoiminta saa olla ihmisryhmiä syrjivää. Lisäksi kiellettiin selkeästi sellainen kansainvälinen tiedusteluyhteistyö, jossa joku voisi joutua kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun uhriksi.</p><p>Lakiin lisättiin &quot;yleisen ja kohdentamattoman tietoliikenteen seurannan&quot; eli massavalvonnan kielto, ja tiukennettiin hieman perusteita, joilla tiedustelutoiminnassa saatua tietoa saadaan luovuttaa poliisille rikostutkintaa varten. Nämä muutokset olivat sellaisia, joita <a href="https://effi.org/system/files?file=effi_lav_tiedustelulait.pdf"><u>Effikin oli toivonut</u></a>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valvonnan toimivuus ja riittävä avoimuus jäävät nähtäväksi</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tiedustelukeinojen käyttöä koskevat säännökset ovat väistämättä tulkinnanvaraisia. Sille ei voi mitään. Olennaista on se, toimiiko valvonta, ja pystyvätkö viranomaiset myös osoittamaan tavallisille kansalaisille, että valvonta toimii.</p><p>Nykyisellään tuomioistuimet <a href="https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/103819/metsaranta_tuomas_vaitoskirja_2015.pdf"><u>eivät juuri koskaan kyseenalaista</u></a> poliisin tekemiä pakkokeinohakemuksia. Tiedustelukeinoissakin todellinen valvonta jäänee tiedusteluvalvontavaltuutetun harteille. Olennaista on, tekeekö hän työnsä.</p><p>Yritin valiokunnissa ehdottaa, että tiedustelutoiminnan laajudesta pitäisi julkaista yleisluontoisia tilastotietoja. Niissä kerrottaisiin kuinka moneen henkilöön mitäkin tiedustelukeinoa on käytetty, ja kuinka suuria datamääriä tietoliikennetiedustelussa käsitellään. Tällöin voitaisiin julkisessa keskustelussa arvioida, onko tiedustelutoiminta lipsumassa massavalvonnan puolelle. Vastaanotto oli kuitenkin nihkeä, eikä tällaisia säännöksiä sisälly lakiin.</p><p>Tiedusteluvalvontavaltuutettu antaa kuitenkin vuosikertomuksen, ja lakiesityksen perusteluissa todetaan, että siinä olisi myös julkinen osuus. Avoimuus on mahdollista, muttei pakollista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lakeihin jäi huolestuttavia aukkoja</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tiedustelulakeihin jäi edelleen huolestuttavia aukkoja. Muiden muassa Effi huomautti niistä useita kertoja, joten niiden voi sanoa olevan tahallisia.</p><p>Kansainväliseen yhteistyöhön on jätetty merkittävä porsaanreikä. Suomen viranomaiset voivat kiertää lakia esimerkiksi hankkimalla ulkomailta sellaisia tietoja Suomen kansalaisten viestinnästä, joita niillä ei ole oikeutta hankkia itse. Tiedustelutietojen saamista ulkomailta ja luovuttamista ulkomaille ei ole rajoitettu juuri mitenkään, eikä siihen kohdistu kunnollista valvontaa.</p><p>Toinen porsaanreikä on jätetty siihen, että tiedustelutietoja voidaan luovuttaa varsin matalalla kynnyksellä rikostutkintaan (vaikka kynnystä hieman nostettiinkin). Tiedustelutoiminnan oikeutusta on perusteltu sillä, että se on selkeästi erotettu rikostutkinnasta, mutta näin ei käytännössä ole.</p><p>Erityisesti suojelupoliisille tulee ongelmallinen kaksoisrooli. Se voi saada &quot;vahingossa&quot; tietoa tavallisista rikoksista tai sellaisten &quot;valmistelusta&quot;, ja luovuttaa niitä poliisikavereille keskusrikospoliisiin. Näin voidaan kiertää tavalliselle poliisitoiminnalle asetettuja rajoituksia.</p><p>Kolmas aukko on se, ettei tiedustelun kohteeksi joutuneelle välttämättä tarvitse kertoa siitä jälkikäteen. Näin ei tarvitse tehdä, jos rikostutkintaa ei aloiteta - mikä on todennäköisesti varsin yleistä. Sitä ei myöskään tarvitse kertoa, jos jonkun viestejä on luettu vahingossa. Viranomaisen ei siis tarvitse paljastaa tekemiään virheitä kansalaisille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Riskit turvallisuuskoneiston ylilyönneille kasvavat</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suojelupoliisin saamien siviilitiedusteluvaltuuksien tarvetta ei mielestäni missään vaiheessa perusteltu hyvin. Poliisilla on jo nyt niin sanotut rikostiedusteluoikeudet, jotka koskevat rikosten estämistä (eivätkä vain jo tehtyjen rikosten selvittämistä). Minulle ei ole selvinnyt, miksei näiden oikeuksien tarkentaminen riittänyt. Miksi piti luoda kokonaan uusi tiedustelutoiminnan kategoria?</p><p>Tiedustelulakien myötä Suomi astuu mukaan kansainväliseen kovaan tiedustelutoimintaan, jossa vaihdetaan tietoja palveluksia vastaan. Joissain länsimaissakin menetelmät ovat olleet täysin villejä. Yhdysvallat ja Britannia harjoittavat todellista massavalvontaa.</p><p>Kun tietoa kerätään laajemmin ja tekoäly kehittyy, on täysin mahdollista, että länsimaihinkin aletaan luoda <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10135093"><u>Kiinan kaltaista valvontayhteiskuntaa</u></a>. Kiinassa pyritään siihen, että oikeasti jokaisen ihmisen jokaista askelta seurataan - ja harha-askelista rangaistaan. Suomessakin turvallisuuskoneiston asema vahvistuu, ja samalla kasvavat myös riskit ylilyönneille.</p><p>Noin viimeisen 30 vuoden aikana poliisin oikeuksia on lisätty jatkuvasti, ja tiedustelulakipaketin myötä niitä tuli kasa lisää. Itse odotan, kestääkö lakien voimaantulosta vuottakaan, ennen kuin poliisi alkaa vaatia taas uusia lisävaltuuksia. Voitaisiin ehkä sopia, että seuraavaan kymmeneen vuoteen ei sellaisia myönnetä?</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>&nbsp;</p><p>Olen aiemmin kommentoinut tiedustelulainsäädäntöä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9968865"><u>Ylen verkkosivuilla</u></a>, <a href="https://areena.yle.fi/1-4233700"><u>A-studiossa</u></a>, <a href="https://www.puheenaihe.fi/puheenaihe/tiedustelulaki-uhka-vai-mahdollisuus/"><u>Puheenaihe</u></a>- ja <a href="https://www.ulkopolitist.fi/2017/09/22/valmisteilla-oleva-tiedustelulaki-lupaa-turvaa-terrorismilta-mutta-vie-suomea-kohti-massavalvontaa/"><u>Ulkopolitist</u></a>-sivustoilla sekä <a href="https://effi.org/system/files?file=effi_lav_tiedustelulait.pdf"><u>Effin lausunnoissa</u></a>.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunta hyväksyi tiedustelulakipaketin, jolla annetaan puolustusvoimille ja poliisille yhä laajempia oikeuksia puuttua ihmisten yksityisyyteen esimerkiksi puhelinkuuntelulla ja nettiliikenteen seurannalla. Poliisin tiedusteluoikeudet irrotetaan konkreettisista rikosepäilyistä ja kytketään epämääräiseen "kansalliseen turvallisuuteen".

Seurasin tiedustelulakien valmistelua tiiviisti ja olin eduskunnan valiokunnissa asiantuntijana digitaalisia perusoikeuksia puolustavan Effin edustajana. Mitä tiedustelulaeista jää loppujen lopuksi käteen?

 

Tarkkaan harkittu laki - kiitos Snowdenin

 

Jos tiedustelulakeja olisi alettu säätää Suomessa kymmenen vuotta sitten, ennen kuin yhdysvaltalaisen tietovuotaja Edward Snowdenin tekemät paljastukset herättivät maailmanlaajuista huomiota, niistä olisi tullut paljon pahempia. Nyt laeissa on otettu huomioon muiden maiden kokemuksia, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja ja valmistelun alkuvaiheissa esitettyä kritiikkiä. Toisaalta Suomessa on tavallaan myös tehty välttämättömyydestä hyve: kun resurssit eivät kuitenkaan riitä massavalvontaan, on helppo sanoa, ettei tässä mitään massavalvontaa ole koskaan haluttukaan.

Tiedustelulakeja muutettiin vielä eduskuntakäsittelyn aikana parempaan suuntaan. Eduskunta rajasi tiedustelukeinojen laajuutta ja nosti hieman niiden käyttökynnystä. Sotilastiedustelulakiin lisättiin esimerkiksi pykälät perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja tarkennettiin, ettei tiedustelutoiminta saa olla ihmisryhmiä syrjivää. Lisäksi kiellettiin selkeästi sellainen kansainvälinen tiedusteluyhteistyö, jossa joku voisi joutua kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun uhriksi.

Lakiin lisättiin "yleisen ja kohdentamattoman tietoliikenteen seurannan" eli massavalvonnan kielto, ja tiukennettiin hieman perusteita, joilla tiedustelutoiminnassa saatua tietoa saadaan luovuttaa poliisille rikostutkintaa varten. Nämä muutokset olivat sellaisia, joita Effikin oli toivonut.

 

Valvonnan toimivuus ja riittävä avoimuus jäävät nähtäväksi

 

Tiedustelukeinojen käyttöä koskevat säännökset ovat väistämättä tulkinnanvaraisia. Sille ei voi mitään. Olennaista on se, toimiiko valvonta, ja pystyvätkö viranomaiset myös osoittamaan tavallisille kansalaisille, että valvonta toimii.

Nykyisellään tuomioistuimet eivät juuri koskaan kyseenalaista poliisin tekemiä pakkokeinohakemuksia. Tiedustelukeinoissakin todellinen valvonta jäänee tiedusteluvalvontavaltuutetun harteille. Olennaista on, tekeekö hän työnsä.

Yritin valiokunnissa ehdottaa, että tiedustelutoiminnan laajudesta pitäisi julkaista yleisluontoisia tilastotietoja. Niissä kerrottaisiin kuinka moneen henkilöön mitäkin tiedustelukeinoa on käytetty, ja kuinka suuria datamääriä tietoliikennetiedustelussa käsitellään. Tällöin voitaisiin julkisessa keskustelussa arvioida, onko tiedustelutoiminta lipsumassa massavalvonnan puolelle. Vastaanotto oli kuitenkin nihkeä, eikä tällaisia säännöksiä sisälly lakiin.

Tiedusteluvalvontavaltuutettu antaa kuitenkin vuosikertomuksen, ja lakiesityksen perusteluissa todetaan, että siinä olisi myös julkinen osuus. Avoimuus on mahdollista, muttei pakollista.

 

Lakeihin jäi huolestuttavia aukkoja

 

Tiedustelulakeihin jäi edelleen huolestuttavia aukkoja. Muiden muassa Effi huomautti niistä useita kertoja, joten niiden voi sanoa olevan tahallisia.

Kansainväliseen yhteistyöhön on jätetty merkittävä porsaanreikä. Suomen viranomaiset voivat kiertää lakia esimerkiksi hankkimalla ulkomailta sellaisia tietoja Suomen kansalaisten viestinnästä, joita niillä ei ole oikeutta hankkia itse. Tiedustelutietojen saamista ulkomailta ja luovuttamista ulkomaille ei ole rajoitettu juuri mitenkään, eikä siihen kohdistu kunnollista valvontaa.

Toinen porsaanreikä on jätetty siihen, että tiedustelutietoja voidaan luovuttaa varsin matalalla kynnyksellä rikostutkintaan (vaikka kynnystä hieman nostettiinkin). Tiedustelutoiminnan oikeutusta on perusteltu sillä, että se on selkeästi erotettu rikostutkinnasta, mutta näin ei käytännössä ole.

Erityisesti suojelupoliisille tulee ongelmallinen kaksoisrooli. Se voi saada "vahingossa" tietoa tavallisista rikoksista tai sellaisten "valmistelusta", ja luovuttaa niitä poliisikavereille keskusrikospoliisiin. Näin voidaan kiertää tavalliselle poliisitoiminnalle asetettuja rajoituksia.

Kolmas aukko on se, ettei tiedustelun kohteeksi joutuneelle välttämättä tarvitse kertoa siitä jälkikäteen. Näin ei tarvitse tehdä, jos rikostutkintaa ei aloiteta - mikä on todennäköisesti varsin yleistä. Sitä ei myöskään tarvitse kertoa, jos jonkun viestejä on luettu vahingossa. Viranomaisen ei siis tarvitse paljastaa tekemiään virheitä kansalaisille.

 

Riskit turvallisuuskoneiston ylilyönneille kasvavat

 

Suojelupoliisin saamien siviilitiedusteluvaltuuksien tarvetta ei mielestäni missään vaiheessa perusteltu hyvin. Poliisilla on jo nyt niin sanotut rikostiedusteluoikeudet, jotka koskevat rikosten estämistä (eivätkä vain jo tehtyjen rikosten selvittämistä). Minulle ei ole selvinnyt, miksei näiden oikeuksien tarkentaminen riittänyt. Miksi piti luoda kokonaan uusi tiedustelutoiminnan kategoria?

Tiedustelulakien myötä Suomi astuu mukaan kansainväliseen kovaan tiedustelutoimintaan, jossa vaihdetaan tietoja palveluksia vastaan. Joissain länsimaissakin menetelmät ovat olleet täysin villejä. Yhdysvallat ja Britannia harjoittavat todellista massavalvontaa.

Kun tietoa kerätään laajemmin ja tekoäly kehittyy, on täysin mahdollista, että länsimaihinkin aletaan luoda Kiinan kaltaista valvontayhteiskuntaa. Kiinassa pyritään siihen, että oikeasti jokaisen ihmisen jokaista askelta seurataan - ja harha-askelista rangaistaan. Suomessakin turvallisuuskoneiston asema vahvistuu, ja samalla kasvavat myös riskit ylilyönneille.

Noin viimeisen 30 vuoden aikana poliisin oikeuksia on lisätty jatkuvasti, ja tiedustelulakipaketin myötä niitä tuli kasa lisää. Itse odotan, kestääkö lakien voimaantulosta vuottakaan, ennen kuin poliisi alkaa vaatia taas uusia lisävaltuuksia. Voitaisiin ehkä sopia, että seuraavaan kymmeneen vuoteen ei sellaisia myönnetä?

 

***

 

Olen aiemmin kommentoinut tiedustelulainsäädäntöä Ylen verkkosivuilla, A-studiossa, Puheenaihe- ja Ulkopolitist-sivustoilla sekä Effin lausunnoissa.

 

]]>
2 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271503-tiedustelulait-ei-massavalvontaa-mutta-riskeja-ja-aukkoja-jaa#comments Internet Laki Perusoikeudet Yksityisyys Wed, 13 Mar 2019 10:02:15 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271503-tiedustelulait-ei-massavalvontaa-mutta-riskeja-ja-aukkoja-jaa
Yksityisyyden viimeinen rajapyykki http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270011-yksityisyyden-viimeinen-rajapyykki <p>Sieltä se sitten tuli. Kansalaisista kerätyn virallisen passikuvarekisterin aineistot halutaan liittää automaattisen kasvojentunnistuksen piiriin. Arvasin tämän siinä vaiheessa, kun luin uutisen poliisin kasvojentunnistusjärjestelmän testauksen aloittamisesta. Mitä Kiina edellä, sitä Suomi perässä, tuntuu olevan sopiva slogan kansalaisten massavalvontaa ajaneille puolueille näin vaalien alla.</p> <p>Yksityisyys on yksi perusoikeuksistamme. Samasta syystä tiedustelulait ovat törmänneet perustuslakiin lukuisia kertoja. Niin usein, että tulee mieleen kuva henkilöstä, joka hakkaa päätään seinään, vaikka seinä on kiveä. Se on perustuslain tehtävä, olla kiviseinänä yrityksille murentaa kansalaisten perusoikeuksia.</p> <p>Nyt halutaan oikeus lukea verkkoliikennettä, kertomatta kenen viestejä on vahingossa tai tarkoituksella seurattu, sekä oikeus tallentaa julkisilla paikoilla liikkuvien henkilöiden, tai autoissa kameratolppien ohi ajavien autojen kuljettajien kuva- ja sijaintitiedot poliisin rekistereihin. Kun näihin tietoihin yhdistetään pääsy terveystietoihin, pankkitileille, sosiaalisen median palveluihin - voi tietoja yhdistelemällä muodostaa kenestä tahansa niin yksityisille elämänalueille tarkentuvan kuvan, että tuskin olisit sillä tarkkuudella valmis kertomaan itsestäsi parhaalle ystävällesikään. Siitä massavalvonnassa on kyse.</p> <p>Miksi näitä lakeja yritetään saada väkisin läpi, ilman kunnollista keskustelua ja julkista pelisääntöjen sopimista? Käsillä ovat viimeiset hetket pysäyttää tämä järjetön kehitys.</p> <p>Uutinen kasvojentunnistuksesta: <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-no-tata-olikin-odotettu-kaikkien-passikuvat-halutaan-poliisin-kasvontunnistusjarjestelmaan/7291644">https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-no-tata-olikin-odotettu-kaikkien-passikuvat-halutaan-poliisin-kasvontunnistusjarjestelmaan/7291644</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sieltä se sitten tuli. Kansalaisista kerätyn virallisen passikuvarekisterin aineistot halutaan liittää automaattisen kasvojentunnistuksen piiriin. Arvasin tämän siinä vaiheessa, kun luin uutisen poliisin kasvojentunnistusjärjestelmän testauksen aloittamisesta. Mitä Kiina edellä, sitä Suomi perässä, tuntuu olevan sopiva slogan kansalaisten massavalvontaa ajaneille puolueille näin vaalien alla.

Yksityisyys on yksi perusoikeuksistamme. Samasta syystä tiedustelulait ovat törmänneet perustuslakiin lukuisia kertoja. Niin usein, että tulee mieleen kuva henkilöstä, joka hakkaa päätään seinään, vaikka seinä on kiveä. Se on perustuslain tehtävä, olla kiviseinänä yrityksille murentaa kansalaisten perusoikeuksia.

Nyt halutaan oikeus lukea verkkoliikennettä, kertomatta kenen viestejä on vahingossa tai tarkoituksella seurattu, sekä oikeus tallentaa julkisilla paikoilla liikkuvien henkilöiden, tai autoissa kameratolppien ohi ajavien autojen kuljettajien kuva- ja sijaintitiedot poliisin rekistereihin. Kun näihin tietoihin yhdistetään pääsy terveystietoihin, pankkitileille, sosiaalisen median palveluihin - voi tietoja yhdistelemällä muodostaa kenestä tahansa niin yksityisille elämänalueille tarkentuvan kuvan, että tuskin olisit sillä tarkkuudella valmis kertomaan itsestäsi parhaalle ystävällesikään. Siitä massavalvonnassa on kyse.

Miksi näitä lakeja yritetään saada väkisin läpi, ilman kunnollista keskustelua ja julkista pelisääntöjen sopimista? Käsillä ovat viimeiset hetket pysäyttää tämä järjetön kehitys.

Uutinen kasvojentunnistuksesta: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-no-tata-olikin-odotettu-kaikkien-passikuvat-halutaan-poliisin-kasvontunnistusjarjestelmaan/7291644

]]>
5 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270011-yksityisyyden-viimeinen-rajapyykki#comments Dystopia Massavalvonta Perustuslaki Yksityisyys Wed, 20 Feb 2019 22:53:04 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270011-yksityisyyden-viimeinen-rajapyykki
EU:n luonnos luotettavaa tekoälyä koskevista eettisistä ohjeista http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269437-eun-luonnos-luotettavaa-tekoalya-koskevista-eettisista-ohjeista <p>EU:n tekoälyä käsittelevä työryhmä on julkaissut 18.12.2018 luonnoksen <a href="https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/draft-ethics-guidelines-trustworthy-ai">Draft Ethics Guidelines for Trustworthy AI</a>, josta on olemassa suomenkielinen lyhyehkö <a href="https://ec.europa.eu/newsroom/dae/document.cfm?doc_id=57106">tiivistelmä</a>. Tekoälyn ja datan monipuolisen käytön kehitys luo meille valtavia mahdollisuuksia, mutta samalla se vaatii pohdintaa käytön etiikasta ja rajoista esimerkiksi yksityisyyden ja tasa-arvon kannalta.</p><p>Eurooppa suhtautuu kenties kireimmin tähän asiaan maailmassa, mikä toisaalta edesauttaa tarvittavaa sääntelyä pitäen siten huolta myös tarvittavista rajoitteista. Samalla tämä kuitenkin aiheuttaa kilpailukykyhaasteita verrattuna maihin, joissa yksityisyydensuoja sekä säännöt datan käytöstä eivät ole läheskään samalla tasolla. Usein on esitetty uhkakuvia, joiden mukaan sääntöjemme vuoksi jäämme jälkeen tämän alueen kehityksessä.</p><p>Kiinahan on täällä hetkellä tämän alueen villi itä, jossa lähes kaikki on mahdollista ja samalla asiat kytkeytyvät voimakkaasti myös valtion valvontakoneistoon. USA taas on villi länsi, jossa taas kaupalliset intressit ovat vahvoja ja tietoja myydään sekä luovutetaan paljon yhdistellen niitä myös toisiin. Kaupallisten toimjoiden ohessa esimerkiksi FBI:llä on paljon valtaa ja mahdollisuuksia hankkia tietoa. Esimerkiksi jokin aika sitten <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/kuluttajien-dna-testeja-tekeva-yritys-antoi-2-miljoonan-ihmisen-tietoja-fbi-n-kayttoon-ei-kertonut-asiakkailleen-6757083">paljastui tapaus</a>, jossa kuluttajien dna-testejä tekevä yritys antoi 2 miljoonan ihmisen tietoja FBI:n käyttöön kertomatta siitä asiakkailleen.</p><p>EU:ssa joudumme tekemään valintoja löytääksemme tasapainon mahdollisuuksien ja uhkien välillä.</p><p><strong>Luotettavan tekoälyn osa-alueet</strong></p><p>Luonnoksen mukaan <em>meidän tulee pyrkiä maksimoimaan tekoälyn hyödyt ja minimoimaan sen riskit. Tekoälyn kehittämisessä on noudatettava ihmiskeskeistä lähestymistapaa: tekoälyn kehittäminen ja käyttö eivät ole itseisarvo vaan keinoja parantaa ihmisten hyvinvointia. </em></p><p>Luonnoksessa määritellään kaksi osa-aluetta luotettavalle tekoälylle:</p><ol><li><em>Sen olisi kunnioitettava perusoikeuksia, sovellettavaa lainsäädäntöä sekä keskeisiä periaatteita ja arvoja, millä taataan sen &rdquo;eettinen tarkoitusperä&rdquo;</em></li><li><em>Sen olisi oltava teknisesti luotettava, sillä vaikka tarkoitus olisi hyvä, teknologian kömpelyys voi aiheuttaa tahatonta haittaa.</em></li></ol><p>Näiden totauttamiseksi annetaan mm seuraavia ylätason linjauksia:</p><ul><li><em>Varmista tekoälyn ihmiskeskeisyys: Tekoälyn kehittämisessä, käyttöönotossa ja käytössä tulisi pyrkiä kohti &rdquo;eettistä tarkoitusperää&rdquo;, joka perustuu perusoikeuksiin, yhteiskunnallisiin arvoihin sekä hyvään pyrkimisen, vahinkojen välttämisen, ihmisen itsemääräämisoikeuden, oikeudenmukaisuuden ja selitettävyyden (explicability) eettisiin periaatteisiin. Tämä on ratkaisevan tärkeää luotettavaa tekoälyä kohti pyrkiessä.</em></li><li><em>Arvioi tekoälyn mahdollisia vaikutuksia ihmisiin ja yhteiseen etuun perusoikeuksien, eettisten periaatteiden ja arvojen perusteella. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää tilanteisiin, joihin liittyy haavoittuvia ryhmiä, kuten lapsia, vammaisia tai vähemmistöjä, tai joissa vallitsee vallan tai tiedon epätasapaino, kuten työnantajien ja työntekijöiden tai yritysten ja kuluttajien välillä</em></li></ul><p>Yksi kohdista eli selitettävyys on kenties oudompi ja kaipaa selvennystä. Tekoälyhän rouskuttaessaan dataa päätyy johonkin tulokseen tekemiensä päätelmien pohjalta. On tärkeää, että kyseessä ei ole ns musta laatikko, jolloin emme tiedä miten se päätyi johonkin tulokseen. Ajatellaan esimerkkinä vaikkapa tekoälyn tekevän ehdotuksia tai jopa päätöksiä vakuutuksen hinnasta henkilön terveysdatan pohjalta. Jo kuluttajansuojan kannalta on oltava mahdollisuus saada selville, miten se päätelmänsä teki. Emme voi antaa jonkun mustan laatikon tehtäväksi päättää ilman mahdollisuutta selittää päätöksen perusteet.</p><p>Ensimmäisen luvun yleisten periaatteiden ja tavoitteiden jälkeen kaksi muuta lukua syventävät ohjeita tarkemmalle tasolle. Näihin tutustumisen jätän teille arvon lukijat mikäli aihe kiinnostaa.</p><p><strong>Politiikka ja lainsäädäntö jälkijunassa - teknologia porskuttaa kaukana edellä</strong></p><p>Poliittinen päätöksenteko on kaukana perässä verrattuna siihen, mikä on teknologisesti mahdollista. Osin eettiset ja moraaliset kysymykset ovat nyt kaupallisten toimijoiden vastuulla. Yleinen periaatehan on, että mikäli jotain ei olla erikseen kielletty, niin se on sallittua. Paitsi toki Suomessa alkoholiasioissa, kuten Korkeimman oikeuden päätös Varustelekan oluiden etämyyntitapauksessa osoitti. <img alt="wink" height="23" src="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /></p><p>Klassinen esimerkki eettisestä ongelmasta on itseohjautuvan auton päätöksenteko tilanteessa, jossa joko jalankulkija tai auton kuljettaja kuolee. Autonvalmistaja on jo nyt tehnyt järjestelmässään päätöksen tästä, missä suojellaan auton kuljettajaa. Tämä taas tarkoittaa sitä, että voidaan jyrätä kadulla oleva lapsi kuljettajan sijaan. Tässä on melkoinen eettinen ongelma ainakin minun mielestäni.</p><p>Suomessahan on Pekka Ala-Pietilän johtama <a href="https://www.tekoalyaika.fi/">tekoälyohjelma</a>, jossa pyritään ottamaan näihin asioihin kantaa ja varmistamaan Suomen kehitys tekoälyssä ja mm robotiikassa. Lisäksi esimerkiksi <a href="https://www.sitra.fi/blogit/eettinen-tekoaly-tarvitsee-eettista-dataa/">Sitra</a> on ottanut kantaa myös eettisiin kysymyksiin.</p><p>Poliitikot viljelevät digitalisaatiota ja tekoälyä ratkaisuina kaikkeen, mutta en ole vielä oikein vakuuttanut kuinka hyvin parisataa kansanedustajaa on perillä näistä asioista. Toivottavasti ovat, sillä tarvitsemme päätöksiä ja eduskunnassa niitä näistäkin asioista tehdään osin EU:n päätöksiä soveltaen.</p><p>Teknologinen kehitys menee kovaa vauhtia eteenpäin - joskus on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään minne se meitä vie ja varmistaa sen olevan haluamamme kohde.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:n tekoälyä käsittelevä työryhmä on julkaissut 18.12.2018 luonnoksen Draft Ethics Guidelines for Trustworthy AI, josta on olemassa suomenkielinen lyhyehkö tiivistelmä. Tekoälyn ja datan monipuolisen käytön kehitys luo meille valtavia mahdollisuuksia, mutta samalla se vaatii pohdintaa käytön etiikasta ja rajoista esimerkiksi yksityisyyden ja tasa-arvon kannalta.

Eurooppa suhtautuu kenties kireimmin tähän asiaan maailmassa, mikä toisaalta edesauttaa tarvittavaa sääntelyä pitäen siten huolta myös tarvittavista rajoitteista. Samalla tämä kuitenkin aiheuttaa kilpailukykyhaasteita verrattuna maihin, joissa yksityisyydensuoja sekä säännöt datan käytöstä eivät ole läheskään samalla tasolla. Usein on esitetty uhkakuvia, joiden mukaan sääntöjemme vuoksi jäämme jälkeen tämän alueen kehityksessä.

Kiinahan on täällä hetkellä tämän alueen villi itä, jossa lähes kaikki on mahdollista ja samalla asiat kytkeytyvät voimakkaasti myös valtion valvontakoneistoon. USA taas on villi länsi, jossa taas kaupalliset intressit ovat vahvoja ja tietoja myydään sekä luovutetaan paljon yhdistellen niitä myös toisiin. Kaupallisten toimjoiden ohessa esimerkiksi FBI:llä on paljon valtaa ja mahdollisuuksia hankkia tietoa. Esimerkiksi jokin aika sitten paljastui tapaus, jossa kuluttajien dna-testejä tekevä yritys antoi 2 miljoonan ihmisen tietoja FBI:n käyttöön kertomatta siitä asiakkailleen.

EU:ssa joudumme tekemään valintoja löytääksemme tasapainon mahdollisuuksien ja uhkien välillä.

Luotettavan tekoälyn osa-alueet

Luonnoksen mukaan meidän tulee pyrkiä maksimoimaan tekoälyn hyödyt ja minimoimaan sen riskit. Tekoälyn kehittämisessä on noudatettava ihmiskeskeistä lähestymistapaa: tekoälyn kehittäminen ja käyttö eivät ole itseisarvo vaan keinoja parantaa ihmisten hyvinvointia.

Luonnoksessa määritellään kaksi osa-aluetta luotettavalle tekoälylle:

  1. Sen olisi kunnioitettava perusoikeuksia, sovellettavaa lainsäädäntöä sekä keskeisiä periaatteita ja arvoja, millä taataan sen ”eettinen tarkoitusperä”
  2. Sen olisi oltava teknisesti luotettava, sillä vaikka tarkoitus olisi hyvä, teknologian kömpelyys voi aiheuttaa tahatonta haittaa.

Näiden totauttamiseksi annetaan mm seuraavia ylätason linjauksia:

  • Varmista tekoälyn ihmiskeskeisyys: Tekoälyn kehittämisessä, käyttöönotossa ja käytössä tulisi pyrkiä kohti ”eettistä tarkoitusperää”, joka perustuu perusoikeuksiin, yhteiskunnallisiin arvoihin sekä hyvään pyrkimisen, vahinkojen välttämisen, ihmisen itsemääräämisoikeuden, oikeudenmukaisuuden ja selitettävyyden (explicability) eettisiin periaatteisiin. Tämä on ratkaisevan tärkeää luotettavaa tekoälyä kohti pyrkiessä.
  • Arvioi tekoälyn mahdollisia vaikutuksia ihmisiin ja yhteiseen etuun perusoikeuksien, eettisten periaatteiden ja arvojen perusteella. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää tilanteisiin, joihin liittyy haavoittuvia ryhmiä, kuten lapsia, vammaisia tai vähemmistöjä, tai joissa vallitsee vallan tai tiedon epätasapaino, kuten työnantajien ja työntekijöiden tai yritysten ja kuluttajien välillä

Yksi kohdista eli selitettävyys on kenties oudompi ja kaipaa selvennystä. Tekoälyhän rouskuttaessaan dataa päätyy johonkin tulokseen tekemiensä päätelmien pohjalta. On tärkeää, että kyseessä ei ole ns musta laatikko, jolloin emme tiedä miten se päätyi johonkin tulokseen. Ajatellaan esimerkkinä vaikkapa tekoälyn tekevän ehdotuksia tai jopa päätöksiä vakuutuksen hinnasta henkilön terveysdatan pohjalta. Jo kuluttajansuojan kannalta on oltava mahdollisuus saada selville, miten se päätelmänsä teki. Emme voi antaa jonkun mustan laatikon tehtäväksi päättää ilman mahdollisuutta selittää päätöksen perusteet.

Ensimmäisen luvun yleisten periaatteiden ja tavoitteiden jälkeen kaksi muuta lukua syventävät ohjeita tarkemmalle tasolle. Näihin tutustumisen jätän teille arvon lukijat mikäli aihe kiinnostaa.

Politiikka ja lainsäädäntö jälkijunassa - teknologia porskuttaa kaukana edellä

Poliittinen päätöksenteko on kaukana perässä verrattuna siihen, mikä on teknologisesti mahdollista. Osin eettiset ja moraaliset kysymykset ovat nyt kaupallisten toimijoiden vastuulla. Yleinen periaatehan on, että mikäli jotain ei olla erikseen kielletty, niin se on sallittua. Paitsi toki Suomessa alkoholiasioissa, kuten Korkeimman oikeuden päätös Varustelekan oluiden etämyyntitapauksessa osoitti. wink

Klassinen esimerkki eettisestä ongelmasta on itseohjautuvan auton päätöksenteko tilanteessa, jossa joko jalankulkija tai auton kuljettaja kuolee. Autonvalmistaja on jo nyt tehnyt järjestelmässään päätöksen tästä, missä suojellaan auton kuljettajaa. Tämä taas tarkoittaa sitä, että voidaan jyrätä kadulla oleva lapsi kuljettajan sijaan. Tässä on melkoinen eettinen ongelma ainakin minun mielestäni.

Suomessahan on Pekka Ala-Pietilän johtama tekoälyohjelma, jossa pyritään ottamaan näihin asioihin kantaa ja varmistamaan Suomen kehitys tekoälyssä ja mm robotiikassa. Lisäksi esimerkiksi Sitra on ottanut kantaa myös eettisiin kysymyksiin.

Poliitikot viljelevät digitalisaatiota ja tekoälyä ratkaisuina kaikkeen, mutta en ole vielä oikein vakuuttanut kuinka hyvin parisataa kansanedustajaa on perillä näistä asioista. Toivottavasti ovat, sillä tarvitsemme päätöksiä ja eduskunnassa niitä näistäkin asioista tehdään osin EU:n päätöksiä soveltaen.

Teknologinen kehitys menee kovaa vauhtia eteenpäin - joskus on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään minne se meitä vie ja varmistaa sen olevan haluamamme kohde.

 

 

 

 

]]>
7 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269437-eun-luonnos-luotettavaa-tekoalya-koskevista-eettisista-ohjeista#comments Big data Etiikka ja moraali EU:n kilpailukyky Tekoäly Yksityisyys Mon, 11 Feb 2019 07:07:08 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269437-eun-luonnos-luotettavaa-tekoalya-koskevista-eettisista-ohjeista
Mitä itsenäisyys minulle merkitsee? http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265345-mita-itsenaisyys-minulle-merkitsee <p>Kysymys joka esitetään itsenäisyyspäivänä linnan juhlissa vierailijoille. Mutta sitä on hyvä pysähtyä miettimään, vaikkei kutsua juhliin olisi saanutkaan. No mitä se sitten minulle merkitsee?</p> <p>Ensimmäisenä tulee mieleen vapaus. Vapaus olla kuka olen. Vapaus asua missä haluan. Vapaus tehdä sellaisia töitä mitä haluan. Vapaus harrastaa mitä haluan. Vapaus ostaa mitä haluan. Vapaus rakastaa ketä haluan. Vapaus ilmaista itseäni miten haluan. Vapaus ystävystyä kenen kanssa haluan. Vapaus olla kuka olen.</p> <p>Olen itse onnellisessa asemassa, kun saan tehdä mielenkiintoisia töitä. Olen uskaltanut ja halunnut lähteä mukaan politiikkaan. Olen uskaltanut alkaa ilmaisemaan itseäni blogeissa, musiikissa ja kuvataiteissa. Ja kaiken tämän taustalla on vapaus - kukaan ei estä minua tekemästä näitä asioita. Suomessa saa olla poliittisesti aktiivinen ja ilmaista itseään vapaasti, kunhan ei vahingoita muita, tai ole liikaa häiriöksi.</p> <p>Toisena tulee mieleen yksityisyys. Yksityisyys on oleellinen osa vapautta. Voin valita itse, mitä itsestäni kerron ja miten itseäni tuon julki. Saan päättää mitkä asiat ovat yksityisiä ja mitkä ovat julkisia, tai vähemmän yksityisiä. Päätän itse mitä kerron työkavereilleni, ystävilleni, tai vaikkapa tämän blogin lukijoille. Valitsen itse aiheet ja asiat joita jaan somessa, ketä haluan kavereikseni siellä ja millaista huonoa huumoria viljelen ympäristööni. Päätän itse kerronko flunssasta tai murtuneesta varpaasta, saati perheenjäsenistäni.</p> <p>Yksityisyys on oleellinen osa itsenäisyyttä ja vapautta.</p> <p>Valitettavasti on todettava, että sekä vapaus, että yksityisyys ovat vaarassa 101-vuotiaan maamme poliittisen ilmapiirin johdosta. Ihmisiä halutaan luokitella, terveystietomme halutaan myydä, vapaan ilmaisun ja viestinnän kaikille mahdollistava internet ollaan valjastamassa yksityisyyden valvontakoneistoksi pelon ja turvallisuuden nimissä. Ilmaisunvapautta ollaan rajoittamassa kaupallisten intressien nimissä koko EU:n tasolla. Teknologiaa ollaan valjastamassa tunnistamaan vapaita kansalaisia omissa menoissaan julkisilla paikoillakin, vailla mitään syytä.</p> <p>En usko että tämä kehitys on sitä, mitä tavoiteltiin kun urheat sotilaat antoivat henkensä itsenäisyyden puolesta. Tämä kehitys kertoo pelosta, ei urheudesta. Suomi on urheiden ja periksiantamattomien ihmisten maa, ei pelolle valtaa antavien häviäjien maa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kysymys joka esitetään itsenäisyyspäivänä linnan juhlissa vierailijoille. Mutta sitä on hyvä pysähtyä miettimään, vaikkei kutsua juhliin olisi saanutkaan. No mitä se sitten minulle merkitsee?

Ensimmäisenä tulee mieleen vapaus. Vapaus olla kuka olen. Vapaus asua missä haluan. Vapaus tehdä sellaisia töitä mitä haluan. Vapaus harrastaa mitä haluan. Vapaus ostaa mitä haluan. Vapaus rakastaa ketä haluan. Vapaus ilmaista itseäni miten haluan. Vapaus ystävystyä kenen kanssa haluan. Vapaus olla kuka olen.

Olen itse onnellisessa asemassa, kun saan tehdä mielenkiintoisia töitä. Olen uskaltanut ja halunnut lähteä mukaan politiikkaan. Olen uskaltanut alkaa ilmaisemaan itseäni blogeissa, musiikissa ja kuvataiteissa. Ja kaiken tämän taustalla on vapaus - kukaan ei estä minua tekemästä näitä asioita. Suomessa saa olla poliittisesti aktiivinen ja ilmaista itseään vapaasti, kunhan ei vahingoita muita, tai ole liikaa häiriöksi.

Toisena tulee mieleen yksityisyys. Yksityisyys on oleellinen osa vapautta. Voin valita itse, mitä itsestäni kerron ja miten itseäni tuon julki. Saan päättää mitkä asiat ovat yksityisiä ja mitkä ovat julkisia, tai vähemmän yksityisiä. Päätän itse mitä kerron työkavereilleni, ystävilleni, tai vaikkapa tämän blogin lukijoille. Valitsen itse aiheet ja asiat joita jaan somessa, ketä haluan kavereikseni siellä ja millaista huonoa huumoria viljelen ympäristööni. Päätän itse kerronko flunssasta tai murtuneesta varpaasta, saati perheenjäsenistäni.

Yksityisyys on oleellinen osa itsenäisyyttä ja vapautta.

Valitettavasti on todettava, että sekä vapaus, että yksityisyys ovat vaarassa 101-vuotiaan maamme poliittisen ilmapiirin johdosta. Ihmisiä halutaan luokitella, terveystietomme halutaan myydä, vapaan ilmaisun ja viestinnän kaikille mahdollistava internet ollaan valjastamassa yksityisyyden valvontakoneistoksi pelon ja turvallisuuden nimissä. Ilmaisunvapautta ollaan rajoittamassa kaupallisten intressien nimissä koko EU:n tasolla. Teknologiaa ollaan valjastamassa tunnistamaan vapaita kansalaisia omissa menoissaan julkisilla paikoillakin, vailla mitään syytä.

En usko että tämä kehitys on sitä, mitä tavoiteltiin kun urheat sotilaat antoivat henkensä itsenäisyyden puolesta. Tämä kehitys kertoo pelosta, ei urheudesta. Suomi on urheiden ja periksiantamattomien ihmisten maa, ei pelolle valtaa antavien häviäjien maa.

]]>
1 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265345-mita-itsenaisyys-minulle-merkitsee#comments Ilmaisunvapaus Itsenäisyys Yksityisyys Thu, 06 Dec 2018 11:56:02 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265345-mita-itsenaisyys-minulle-merkitsee
Sipilän hallitus: yksityiset tiedot myydään - julkiset hävitetään? http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264824-sipilan-hallitus-yksityiset-tiedot-myydaan-julkiset-havitetaan <p>Tänään julkaistussa Uuden Suomen uutisessa nostetaan lopulta kunnolla esiin epäkohta, johon me aktivistit kiinnitimme huomiota jo yli kuukausi sitten: <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/265765-suomen-valtion-suunnitelmista-loytyi-isoveljen-marka-uni-tietosuojavaltuutettu">Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko on kuin &rdquo;isoveljen märkä uni&rdquo;.</a></p><p>Tietosuojavaltuutettu Aarnio puuttui asiaan <a href="https://tietosuoja.fi/artikkeli/-/asset_publisher/pyha-kayttotarkoitussidonnaisuus">blogissaan jo 23.10</a>.</p><p><a href="http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262752-tekoaly-seulomaan-tietojasi-sosiaalinen-pisteytysjarjestelma-suomeenkin">Oma kirjoitukseni </a>asiasta on nähtävästi julkaistu Puheenvuorossa jo 18.10.</p><p>Hallituksen oudoimpiin hankkeisiin kuuluu yksityisten ja julkisten toimijoiden keräämän, myös yksityisyydensuojan piiriin kuuluvan, tiedon estotonta yhdistelyä ja jakamista viranomaisten ja palveluntuottajien kesken mm. &quot;interventioita&quot; varten, sekä jopa terveys- ja genomidatan kauppaamista alan toimijoille.</p><p>Toki kyseessä ovat (vielä) vain ilmaan heitellyt ideat, joissa on varmaankin ollut monenkinlaisilla lobbareilla sormensa pelissä. Mutta niitä ei voi käyttää minkäänlaisina lähtökohtina tietosuojan kehittämiselle Suomessa - tai missään EU-maassa.</p><p><br /><strong>...</strong></p><p>Hallitus näyttää kuitenkin olevan <strong>myös</strong> huolissaan kansalaisten yksityisyydestä, silloin kun se palvelee heille sopivia tarkoitusperiä.</p><p>Äskettäin on nimittäin nostanut äläkkää elokuinen luonnos &quot;<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tiedonhallintalaki.aspx">tiedonhallintalaiksi</a>&quot;, joka korvaisi nykyisen <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940831">arkistolain</a>.</p><p>Hallituksen luonnoksen mukaan suuri osa nykyään historiallisissa ja tutkimustarkoituksissa arkistoitavasta tiedosta tulisi pääasiallisesti vain tuhota - tulevaisuudessa siis tutkijoille riittäisi, että heille säilytettäisiin vain sellaiset mielenkiintoiset ja tärkeät asiakirjat kuin tilastot ja toimintakertomukset. Arkistoitavasta tiedosta päättäisi - nykyisten koulutettujen asiantuntijoiden sijaan - poliittisesti nimitetty lautakunta.</p><p>Muun muassa historian ja arkistoalan ammattilaiset ovat <a href="https://www.longplay.fi/sivu%C3%A4%C3%A4net/tiedonhallintalautakunta-ja-historian-loppu">hyvästä syystä pöyristyneitä</a>. Koko tiedeyhteisön tulisi olla.</p><p>Kun Suomessa on lisäksi nostanut päätään maailmalla hyvinkin yleinen tapa, että poliitikot ja viranomaiset tilaavat tutkimustuloksensa konsulteilta, ja kun myös tiedeyhteisöä yritetään saada jatkuvasti tiukempaan poliittiseen ohjaukseen, niin aineistojen hävittäminen tarkoittaisi että tänään tehtyjä - mahdollisesti tarkoitushakuisia - tutkimuksia ei voitaisi enää muutaman vuoden kuluttua tarkastella ja uudelleenarvioida.</p><p>Mahdollisista tutkimusvirheistä tulisi virallinen totuus. Tutkimusdatan sijaan jälkipolville jäisi vain tilastoja, joista ei välttämättä pystyisi enää koskaan tuottamaan uutta tai uudenlaista tietoa.</p><p>Tätä nykyään aivan laillisesti arkistoitavan tiedon hävittämistä hallitus perustelee - erikoista kyllä - muun muassa kansalaisten yksityisyydellä. Ikäänkuin alan ammattilaiset eivät jo nyt noudattaisi tietosuojalainsäädäntöä.</p><p>Mutta onhan se hienoa, että oikeutemme kelpaavat edes joskus keppihevoseksi.</p><p><strong>Toivon</strong>, että kyse on vain siitä, että hallituksemme ja virkamiehemme touhuavat vain touhuamisen ilosta, kysymättä asiantuntijoilta, ja ymmärtämättä hankkeidensa seurauksia. Tältähän muun muassa sote-uudistus on pääosan ajasta vaikuttanut.</p><p>Ikävämpää on, että he eivät vaikuta edes välittävän. Kunhan panevat menemään.</p><p><br /><strong>...</strong></p><p><br />Jos oikein synkille teille mennään, niin mitä edes voi ajatella hallituksesta, joka haluaisi loukata yksityisyyttämme yhtä läpitunkevasti kuin Kiina omien kansalaistensa, <strong>mutta</strong> ei haluaisi säilyttää edes nykyään julkista, tärkeää tietoaineistoa jälkipolville?</p><p><em>&quot;Joka hallitsee menneisyyttä, hallitsee tulevaisuutta: joka hallitsee nykyisyyttä, hallitsee menneisyyttä&quot;</em> - näin kirjoitti eräs viisas setä aikoinaan.</p><p>Muistakaamme, miten Yhdysvalloissa ja Kanadassa on taannoin hävitetty - tai yritetty hävittää - kasapäin ilmastodataa vuosikymmenten varrelta. Ihan vain, koska kyseinen data ja siitä tehty tutkimus oli senhetkisten päättäjien kannalta vähän hankalaa.<br /><br />Mikä nykyinen tutkimusdata olisi ikävää meidän päättäjiemme kannalta?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään julkaistussa Uuden Suomen uutisessa nostetaan lopulta kunnolla esiin epäkohta, johon me aktivistit kiinnitimme huomiota jo yli kuukausi sitten: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko on kuin ”isoveljen märkä uni”.

Tietosuojavaltuutettu Aarnio puuttui asiaan blogissaan jo 23.10.

Oma kirjoitukseni asiasta on nähtävästi julkaistu Puheenvuorossa jo 18.10.

Hallituksen oudoimpiin hankkeisiin kuuluu yksityisten ja julkisten toimijoiden keräämän, myös yksityisyydensuojan piiriin kuuluvan, tiedon estotonta yhdistelyä ja jakamista viranomaisten ja palveluntuottajien kesken mm. "interventioita" varten, sekä jopa terveys- ja genomidatan kauppaamista alan toimijoille.

Toki kyseessä ovat (vielä) vain ilmaan heitellyt ideat, joissa on varmaankin ollut monenkinlaisilla lobbareilla sormensa pelissä. Mutta niitä ei voi käyttää minkäänlaisina lähtökohtina tietosuojan kehittämiselle Suomessa - tai missään EU-maassa.


...

Hallitus näyttää kuitenkin olevan myös huolissaan kansalaisten yksityisyydestä, silloin kun se palvelee heille sopivia tarkoitusperiä.

Äskettäin on nimittäin nostanut äläkkää elokuinen luonnos "tiedonhallintalaiksi", joka korvaisi nykyisen arkistolain.

Hallituksen luonnoksen mukaan suuri osa nykyään historiallisissa ja tutkimustarkoituksissa arkistoitavasta tiedosta tulisi pääasiallisesti vain tuhota - tulevaisuudessa siis tutkijoille riittäisi, että heille säilytettäisiin vain sellaiset mielenkiintoiset ja tärkeät asiakirjat kuin tilastot ja toimintakertomukset. Arkistoitavasta tiedosta päättäisi - nykyisten koulutettujen asiantuntijoiden sijaan - poliittisesti nimitetty lautakunta.

Muun muassa historian ja arkistoalan ammattilaiset ovat hyvästä syystä pöyristyneitä. Koko tiedeyhteisön tulisi olla.

Kun Suomessa on lisäksi nostanut päätään maailmalla hyvinkin yleinen tapa, että poliitikot ja viranomaiset tilaavat tutkimustuloksensa konsulteilta, ja kun myös tiedeyhteisöä yritetään saada jatkuvasti tiukempaan poliittiseen ohjaukseen, niin aineistojen hävittäminen tarkoittaisi että tänään tehtyjä - mahdollisesti tarkoitushakuisia - tutkimuksia ei voitaisi enää muutaman vuoden kuluttua tarkastella ja uudelleenarvioida.

Mahdollisista tutkimusvirheistä tulisi virallinen totuus. Tutkimusdatan sijaan jälkipolville jäisi vain tilastoja, joista ei välttämättä pystyisi enää koskaan tuottamaan uutta tai uudenlaista tietoa.

Tätä nykyään aivan laillisesti arkistoitavan tiedon hävittämistä hallitus perustelee - erikoista kyllä - muun muassa kansalaisten yksityisyydellä. Ikäänkuin alan ammattilaiset eivät jo nyt noudattaisi tietosuojalainsäädäntöä.

Mutta onhan se hienoa, että oikeutemme kelpaavat edes joskus keppihevoseksi.

Toivon, että kyse on vain siitä, että hallituksemme ja virkamiehemme touhuavat vain touhuamisen ilosta, kysymättä asiantuntijoilta, ja ymmärtämättä hankkeidensa seurauksia. Tältähän muun muassa sote-uudistus on pääosan ajasta vaikuttanut.

Ikävämpää on, että he eivät vaikuta edes välittävän. Kunhan panevat menemään.


...


Jos oikein synkille teille mennään, niin mitä edes voi ajatella hallituksesta, joka haluaisi loukata yksityisyyttämme yhtä läpitunkevasti kuin Kiina omien kansalaistensa, mutta ei haluaisi säilyttää edes nykyään julkista, tärkeää tietoaineistoa jälkipolville?

"Joka hallitsee menneisyyttä, hallitsee tulevaisuutta: joka hallitsee nykyisyyttä, hallitsee menneisyyttä" - näin kirjoitti eräs viisas setä aikoinaan.

Muistakaamme, miten Yhdysvalloissa ja Kanadassa on taannoin hävitetty - tai yritetty hävittää - kasapäin ilmastodataa vuosikymmenten varrelta. Ihan vain, koska kyseinen data ja siitä tehty tutkimus oli senhetkisten päättäjien kannalta vähän hankalaa.

Mikä nykyinen tutkimusdata olisi ikävää meidän päättäjiemme kannalta?

 

]]>
2 http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264824-sipilan-hallitus-yksityiset-tiedot-myydaan-julkiset-havitetaan#comments Huippututkimus Tiede Yksityisyys Tue, 27 Nov 2018 19:48:21 +0000 Ville Hautakangas http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264824-sipilan-hallitus-yksityiset-tiedot-myydaan-julkiset-havitetaan
Yksityisyys, tietoyhteiskunta ja lainsäätäjä http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264396-yksityisyys-tietoyhteiskunta-ja-lainsaataja <p>Piraattipuolue puhuu paljon oikeudesta yksityisyyteen. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus päättää siitä, että kuinka paljon he itsestään ja elämästään kertovat muille ihmisille. Vaikkemme tekisi mitään rikollista tai moraalisesti paheksuttavaa, useimmat meistä tykkäävät laittaa vessan oven kiinni käydessämme asioillamme, ja alastomuuskin on asia mitä tahdomme itse säädellä: Missä olemme alasti, kenen kanssa ja millä ehdoilla. Sama pätee elämäämme yleisesti: Minä en ainakaan halua jakaa Google-hakuhistoriaani! Käydään tässä nyt läpi kolme eri aspektia yksityisyydestä ja mitä haasteita lainsäätäjillä on nopeasti kehittyvän tietoyhteiskunnan ja digitalisaation takia.</p><p><strong>Kanssakansalaiset</strong></p><p>Naapureilta ja työkavereiltamme olemme aika hyvin suojassa. Ehkä suurin murros muutaman vuosikymmenen taakse on yhdistelmä kamerat ja internet. Siinä missä 30 vuotta sitten tilanteen matka kuviksi kesti vähintään useamman päivän, ja kuvien kopiointi maksoi rahaa ja vaivaa, on viive nykyään korkeintaan sekunteja eikä kopiointi maksa mitään. Etenkin naiskehoisten ihmisten alastonkuvat kiinnostavat ja innostavat jakamaan. Kuntosalin pukuhuoneessa räpsäisty kuva tai ex-poikaystävän puhelimella olevat kuvat vähäpukeisista naisista voivat saada paljon laajempaa levitystä kuin mitä kuvassa esiintyvä toivoisi. Suomessa on voimassa pykälä <em>yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen</em> josta voi saada jopa kaksi vuotta vankeutta sekä <em>salakatselu</em> josta televisiojuontaja Axl Smith jäi kiinni vuonna 2016. Monelle tuli yllätyksenä, että omassa kodissaankaan ei saa kuvata ihmisiä vapaasti. <em>Salakuuntelu </em>on myös määritelty rikoslain 24. luvussa rangaistettavaksi teoksi.</p><p>Näiden pykälien lisäksi meidän on hyvä olla tietoisia siitä, että mitä tietoa itse jaemme itsestämme esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Minkälaiset kuvat sopivat julkiseen jakoon? Kuka näkee puhelinnumeron profiilista? Tässä asiassa koen, että palveluntarjoajilla on suuri vastuu: Palvelussa tulee voida hallita omia yksityisyysasetuksiaan helposti ja vaivattomasti. Mikään yrityksen tekemä ohjelmistopäivitys ei saa muuttaa näitä asetuksia ainakaan avoimempaan suuntaan.</p><p><strong>Yritykset</strong></p><p>Jo edellä tuli ilmi, että erilaisia internet-välitteisiä palveluita tarjoavilla yrityksillä on suuri merkitys yksilön tietoturvan ja yksityisyydensuojan osalta palveluiden käytettävyyden näkökulmasta. Tämän lisäksi yrityksillä on vastuu säilyttää tietojamme niin, etteivät ne päädy esimerkiksi rikollisten käsiin. Tietoturvamurrot kohdistuvat useimmiten käyttäjänimiin ja salasanoihin joiden avulla pyritään saamaan taloudellista hyötyä, mutta joskus tietomurtojen avulla saadaan saaliiksi sensitiivistä dataa jota voidaan myydä tai jolla voidaan kiristää kohdetta.</p><p>Tällä hetkellä käymme myös tärkeää arvokeskustelua siitä, että kuinka paljon yritykset saavat hyödyntää meistä keräämiään tietoja. Onko kohdennettu mainonta eettistä? Onko se eettistä vain silloin jos käyttäjä on itse kertonut tietoja itsestään - vai voidaanko hänen tietojaan urkkia käyttämällä teknologiaa joka seuraa muita sivustoja millä hän käy tai kaivavat esille sijaintitietoja? Pitääkö palveluita tai tuotteita voida hinnoitella eri ryhmille eri tavalla, esimerkiksi ottaa enemmän rahaa sukupuolen tai ihonvärin perusteella?</p><p>GDPR on tuonut paljon parannuksia tietoturva- ja yksityisyysasetuksiin mutta tällä saralla lainsäädäntö on ihan lapsenkengissä. Siinä missä yksityisihmiset voivat saada jopa kaksi vuotta vankeutta rikkoessaan yksityisyyttä suojelevia lakeja, ei yrityksissä vastuuhenkilöitä saada henkilökohtaiseen vastuuseen vaan yritykselle voidaan vain langettaa sakkoja. Emmekä me vielä tiedä mikä on oikein ja mikä ei. Tavallisessa kivijalkakaupassa ei saa olla eri hintoja sukupuolen tai ihonvärin perusteella sillä se olisi syrjintää, mutta erilaisten algoritmien vuoksi näin saattaa käydä nettikaupassa emmekä me ole vielä päättäneet, että onko se hyväksyttävää.</p><p><strong>Poliisi ja viranomaiset</strong></p><p>Kolmas oikeudellisesti merkityksellinen ryhmä yksityisyyskysymyksessä on viranomaiset. Viime aikoina otsikoissa on ollut poliisin tahto päästä kansalaisten potilastietoihin. Tapetilla on myös ollut eduskunnan hyväksymä uusi tiedustelulaki - ja sitä seurannut poru kun kansanedustajat kuulivat, että uuteen tiedusteluvaliokuntaan haluavien tausta tutkittaisiin perin pohjin Suojelupoliisin toimesta. Kansalaisilta oli helppo viedä yksityisyyttä mutta kun osui omaan nilkkaan niin älähdettiin.</p><p>Yleisesti suomalaisilla on korkea luottamus viranomaisiin ja monet ajattelevat, että kun luotettava viranomainen valvoo mahdollisimman paljon, on yhteiskunta turvallisempi. Valitettavasti asia on kuitenkin niin, että korkeasta tasostaan huolimatta suomen poliisivoimiin mahtuu ihmisiä jotka rikkovat lakia: He käyvät urkkimassa julkisuuden henkilön tietoja uteliaisuudesta, tai tarkistavat taustat uudelta seurustelukumppaniltaan. Rikoksia tämmöisellä valvonnalla harvoin estetään. Joskus se mahdollistaa tarvittavien todisteiden keräämisen, mutta vaikutus on vähäinen. Rikollisuutta ennaltaehkäistään parhaiten lisäämällä asukkaiden hyvinvointia: Köyhyyttä pois, matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita, mahdollisimman luotettavat viranomaiset.</p><p>Nämä viime aikona esille tulleet hankkeet joilla pyritään kajoamaan ihmisten terveystietoihin, rikkomaan kirjesalaisuutta ja laajentamaan viranomaisten valtuutuksia ovat äärimmäisen huolestuttavaa kehitystä. Suomesta ei saa tulla poliisivaltiota.</p><p><strong>Yhteenveto</strong></p><p>Tavallisten ihmisten oikeus yksityisyyteen on äärimmäisen tärkeä asia. Itse koen, että lainsäätäjien prioriteetit ovat tällä hetkellä hukassa: Pienin riski, eli toiset yksityishenkilöt, on lainsäädännöllisesti saatu hyvään kuntoon jo aikoja sitten. Suurten yritysten osalta tilanne on epäselvä ja sekava loppukäyttäjälle. Ja viranomaisten sekä poliitikkojen osalta kehitys kulkee aivan väärään suuntaan: Lainsäätäjä tahtoo päästä viranomaisten kanssa kansalaisten kirjesalaisuutta rikkomaan, mutta kavahtaa itseensä kohdistuvaa turvallisuuselvitystä. Tämä kehitys täytyy pysäyttää mitä pikimmiten ja meidän tulee siirtyä siihen, että yhteiskunnan varoilla yhteiskunnallisesti merkittäviä tehtäviä hoitavia ihmisiä valvotaan asianmukaisesti - ja tavalliset pulliaiset saavat säilyttää yksityiset asiansa yksityisinä.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lähteitä ja lisälukemista</em></p><p><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L24">Finlex - Rikoslain luku 24</a></p><p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005899720.html">Supo saattaa tutkia 11 kansanedustajan taustat perin pohjin &ndash; osa edustajista pelkää seurauksia</a></p><p><a href="https://piraattipuolue.fi/politiikka/yksilonvapaus/yksityisyys/">Piraattipuolueen sivu yksityisyydestä</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10493962">Poliisille halutaan helpompi pääsy arkaluontoisiin potilastietoihin</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Piraattipuolue puhuu paljon oikeudesta yksityisyyteen. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus päättää siitä, että kuinka paljon he itsestään ja elämästään kertovat muille ihmisille. Vaikkemme tekisi mitään rikollista tai moraalisesti paheksuttavaa, useimmat meistä tykkäävät laittaa vessan oven kiinni käydessämme asioillamme, ja alastomuuskin on asia mitä tahdomme itse säädellä: Missä olemme alasti, kenen kanssa ja millä ehdoilla. Sama pätee elämäämme yleisesti: Minä en ainakaan halua jakaa Google-hakuhistoriaani! Käydään tässä nyt läpi kolme eri aspektia yksityisyydestä ja mitä haasteita lainsäätäjillä on nopeasti kehittyvän tietoyhteiskunnan ja digitalisaation takia.

Kanssakansalaiset

Naapureilta ja työkavereiltamme olemme aika hyvin suojassa. Ehkä suurin murros muutaman vuosikymmenen taakse on yhdistelmä kamerat ja internet. Siinä missä 30 vuotta sitten tilanteen matka kuviksi kesti vähintään useamman päivän, ja kuvien kopiointi maksoi rahaa ja vaivaa, on viive nykyään korkeintaan sekunteja eikä kopiointi maksa mitään. Etenkin naiskehoisten ihmisten alastonkuvat kiinnostavat ja innostavat jakamaan. Kuntosalin pukuhuoneessa räpsäisty kuva tai ex-poikaystävän puhelimella olevat kuvat vähäpukeisista naisista voivat saada paljon laajempaa levitystä kuin mitä kuvassa esiintyvä toivoisi. Suomessa on voimassa pykälä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen josta voi saada jopa kaksi vuotta vankeutta sekä salakatselu josta televisiojuontaja Axl Smith jäi kiinni vuonna 2016. Monelle tuli yllätyksenä, että omassa kodissaankaan ei saa kuvata ihmisiä vapaasti. Salakuuntelu on myös määritelty rikoslain 24. luvussa rangaistettavaksi teoksi.

Näiden pykälien lisäksi meidän on hyvä olla tietoisia siitä, että mitä tietoa itse jaemme itsestämme esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Minkälaiset kuvat sopivat julkiseen jakoon? Kuka näkee puhelinnumeron profiilista? Tässä asiassa koen, että palveluntarjoajilla on suuri vastuu: Palvelussa tulee voida hallita omia yksityisyysasetuksiaan helposti ja vaivattomasti. Mikään yrityksen tekemä ohjelmistopäivitys ei saa muuttaa näitä asetuksia ainakaan avoimempaan suuntaan.

Yritykset

Jo edellä tuli ilmi, että erilaisia internet-välitteisiä palveluita tarjoavilla yrityksillä on suuri merkitys yksilön tietoturvan ja yksityisyydensuojan osalta palveluiden käytettävyyden näkökulmasta. Tämän lisäksi yrityksillä on vastuu säilyttää tietojamme niin, etteivät ne päädy esimerkiksi rikollisten käsiin. Tietoturvamurrot kohdistuvat useimmiten käyttäjänimiin ja salasanoihin joiden avulla pyritään saamaan taloudellista hyötyä, mutta joskus tietomurtojen avulla saadaan saaliiksi sensitiivistä dataa jota voidaan myydä tai jolla voidaan kiristää kohdetta.

Tällä hetkellä käymme myös tärkeää arvokeskustelua siitä, että kuinka paljon yritykset saavat hyödyntää meistä keräämiään tietoja. Onko kohdennettu mainonta eettistä? Onko se eettistä vain silloin jos käyttäjä on itse kertonut tietoja itsestään - vai voidaanko hänen tietojaan urkkia käyttämällä teknologiaa joka seuraa muita sivustoja millä hän käy tai kaivavat esille sijaintitietoja? Pitääkö palveluita tai tuotteita voida hinnoitella eri ryhmille eri tavalla, esimerkiksi ottaa enemmän rahaa sukupuolen tai ihonvärin perusteella?

GDPR on tuonut paljon parannuksia tietoturva- ja yksityisyysasetuksiin mutta tällä saralla lainsäädäntö on ihan lapsenkengissä. Siinä missä yksityisihmiset voivat saada jopa kaksi vuotta vankeutta rikkoessaan yksityisyyttä suojelevia lakeja, ei yrityksissä vastuuhenkilöitä saada henkilökohtaiseen vastuuseen vaan yritykselle voidaan vain langettaa sakkoja. Emmekä me vielä tiedä mikä on oikein ja mikä ei. Tavallisessa kivijalkakaupassa ei saa olla eri hintoja sukupuolen tai ihonvärin perusteella sillä se olisi syrjintää, mutta erilaisten algoritmien vuoksi näin saattaa käydä nettikaupassa emmekä me ole vielä päättäneet, että onko se hyväksyttävää.

Poliisi ja viranomaiset

Kolmas oikeudellisesti merkityksellinen ryhmä yksityisyyskysymyksessä on viranomaiset. Viime aikoina otsikoissa on ollut poliisin tahto päästä kansalaisten potilastietoihin. Tapetilla on myös ollut eduskunnan hyväksymä uusi tiedustelulaki - ja sitä seurannut poru kun kansanedustajat kuulivat, että uuteen tiedusteluvaliokuntaan haluavien tausta tutkittaisiin perin pohjin Suojelupoliisin toimesta. Kansalaisilta oli helppo viedä yksityisyyttä mutta kun osui omaan nilkkaan niin älähdettiin.

Yleisesti suomalaisilla on korkea luottamus viranomaisiin ja monet ajattelevat, että kun luotettava viranomainen valvoo mahdollisimman paljon, on yhteiskunta turvallisempi. Valitettavasti asia on kuitenkin niin, että korkeasta tasostaan huolimatta suomen poliisivoimiin mahtuu ihmisiä jotka rikkovat lakia: He käyvät urkkimassa julkisuuden henkilön tietoja uteliaisuudesta, tai tarkistavat taustat uudelta seurustelukumppaniltaan. Rikoksia tämmöisellä valvonnalla harvoin estetään. Joskus se mahdollistaa tarvittavien todisteiden keräämisen, mutta vaikutus on vähäinen. Rikollisuutta ennaltaehkäistään parhaiten lisäämällä asukkaiden hyvinvointia: Köyhyyttä pois, matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita, mahdollisimman luotettavat viranomaiset.

Nämä viime aikona esille tulleet hankkeet joilla pyritään kajoamaan ihmisten terveystietoihin, rikkomaan kirjesalaisuutta ja laajentamaan viranomaisten valtuutuksia ovat äärimmäisen huolestuttavaa kehitystä. Suomesta ei saa tulla poliisivaltiota.

Yhteenveto

Tavallisten ihmisten oikeus yksityisyyteen on äärimmäisen tärkeä asia. Itse koen, että lainsäätäjien prioriteetit ovat tällä hetkellä hukassa: Pienin riski, eli toiset yksityishenkilöt, on lainsäädännöllisesti saatu hyvään kuntoon jo aikoja sitten. Suurten yritysten osalta tilanne on epäselvä ja sekava loppukäyttäjälle. Ja viranomaisten sekä poliitikkojen osalta kehitys kulkee aivan väärään suuntaan: Lainsäätäjä tahtoo päästä viranomaisten kanssa kansalaisten kirjesalaisuutta rikkomaan, mutta kavahtaa itseensä kohdistuvaa turvallisuuselvitystä. Tämä kehitys täytyy pysäyttää mitä pikimmiten ja meidän tulee siirtyä siihen, että yhteiskunnan varoilla yhteiskunnallisesti merkittäviä tehtäviä hoitavia ihmisiä valvotaan asianmukaisesti - ja tavalliset pulliaiset saavat säilyttää yksityiset asiansa yksityisinä.

 

Lähteitä ja lisälukemista

Finlex - Rikoslain luku 24

Supo saattaa tutkia 11 kansanedustajan taustat perin pohjin – osa edustajista pelkää seurauksia

Piraattipuolueen sivu yksityisyydestä

Poliisille halutaan helpompi pääsy arkaluontoisiin potilastietoihin

]]>
1 http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264396-yksityisyys-tietoyhteiskunta-ja-lainsaataja#comments Gdpr Poliisi Tiedustelulaki Yksityisyys Sun, 18 Nov 2018 22:06:21 +0000 Saga Nyrén http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264396-yksityisyys-tietoyhteiskunta-ja-lainsaataja
Poliisille laajemmat valtuudet terveystietoihin - yksityisyydensuoja vähenee http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263746-poliisille-laajemmat-valtuudet-terveystietoihin-yksityisyydensuoja-vahenee <p>Sisäministeriö ajaa kiireellä läpi lakia, jossa poliisilla olisi entistä laajemmat oikeudet henkilöiden terveystietoihin sekä lääkäreillä olisi suurempi velvollisuus ilmoittaa mahdollisesta uhasta poliisille. Laki ei koskisi pelkästään tapahtuneita rikoksia vaan sillä pyrittäisiin ennaltaehkäisemään niitä.</p><p>Tavoitteen ollessa kiistämättä hyvä herättää tämä kuitenkin merkittäviä kysymyksiä kansalaisten yksityisyydensuojasta terveyteen liittyvien tietojen ollessa perinteisesti keskeisimpiä salassapidettäviä tietoja.&nbsp; Lailla pyritään mm tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa vakavia rikoksia ehkä suunnittelevat mielenterveyspotilaat.</p><p>Laki saattaisi toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi näiden potilaiden hakeutumista hoitoon sekä muokata hoidoissa kerrottavien sekä käsiteltävien asioiden sisältöä. Näin ollen näennäisesti hyödylliseksi suunniteltu laki saattaisi aiheuttaa merkittäviä ongelmia hoidon toteutuksen ja laadun kannalta.</p><p><strong>Lain tavoitteista ja sisällöstä</strong></p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005889468.html">Helsingin Sanomat kertoo artikkelissaan</a> STM:lle lähetetystä pykäläluonnoksesta, jossa todetaan mm seuraavaa:</p><p><em>Ministeriön luonnoksen mukaan tietoja voisi antaa, jos ne olisivat välttämättömiä &rdquo;poliisitutkinnan suorittamiseksi, vakavan hengen ja terveyden vaaran tai merkittävän omaisuusvahingon torjumiseksi taikka milloin erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii&rdquo;</em>.</p><p>Tuohan on varsin lavea kuvaus. Toki tarkennuksia saatetaan myöhemmässä vaiheessa tehdä, mutta vaikea on käytännön toiminnassa päätellä ilman lakitietämystä, mitkä tuon kuvauksen sisälle oikein kuuluvat.</p><p>HS kertoo myös:</p><p>&quot;<em>Jos ministeriön toive hyväksytään, potilastietoja voitaisiin jatkossa luovuttaa poliisitutkinnan suorittamiseksi. Muun muassa ulkomaalaisen maassa oleskelun, tulipalon tai työtapaturman selvittäminen ovat poliisitutkintaa. Niin on myös kadonneen henkilön etsintä.</em>&quot;</p><p>Melkoisen epämääräisellä ja tulkinnanvaraisella tavalla oltaisiin laajentamassa tiedustelulain hyväksynnän jälkimainingeissa jälleen yksityisyyttä.</p><p><strong>Vaikutukset mielenterveyspotilaisten hoitoon hakeutumiseen ja hoitoon</strong></p><p>Hesarin artikkelissa monet terveydenhuollon ammattilaiset ovat huolissaan siitä, mitä vaikutuksia tällä saattaisi olla vaikkapa mielenterveys- ja huumeongelmista kärsivien hoitoon hakeutumiselle sekä luottamukselliseen hoitosuhteeseen.</p><p>Mielestäni huoli on varsin aiheellinen. Jos nyt otetaan vaikka moneen mielenterveyden ongelmaan liittyvä vainoharhaisuus, niin miten ajattelette tällaisen lain vaikuttavan potilaan haluun kertoa asioista lääkärille tai muulle hoitohenkilökunnalle?</p><p>HS;n mukaan <em>poliisi haluaa potilastietoja uhka-arviotyökaluaan varten. Kouluampumisten jälkeen kehitetyllä työkalulla pyritään tunnistamaan vaarallisina pidettyjä ihmisiä ja ehkäisemään rikoksia. Eräs asiaa tunteva virkamies arvioi, että tavoitteen kannalta merkitykselliset potilastiedot ovat pääosin psykiatrian tietoja.</em></p><p>Psykiatristen tietojen yhdistäminen jonkinlaiseen uhkatyökaluun alkaa kuulostaa jo melko dystooppiselta.</p><p><strong>Saarikon ja Mykkäsen kuvaukset epämääräisiä ja osin ristiriitaisia</strong></p><p>HS kyseli sisäministeri Mykkäseltä sekä sosiaali- ja terveysministeri Saarikolta miksi potilastietoja halutaan avata. Vastaukset olivat varsin epämääräisiä ja&nbsp; herättivät paljonkin kysymyksiä.</p><p>Asiantuntijoiden mukaan vaarana on se, että ihmiset eivät menisi hoitoon, ja ongelmat pahenisivat. Tähän kommenttiin vastauksena Mykkänen totesi seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Lähtökohtaisesti kannattaa miettiä, ettei mene tekemään sellaisia suunnitelmia tai antamaan sellaista kuvaa, että on ajautumassa mukaan rikolliseen toimintaan.</em>&quot;</p><p>Tuota noin, nyt puhutaan mielenterveyspotilaiden hoidosta. Tähän varsin usein liittyy vaikkapa häiritseviä ajatuksia tms ja parasta olisi pystyä puhumaan niistä ilman pelkoa poliisin puheille joutumisesta. Miettimisen kanssakin lienee joskus haasteita,&nbsp; Mykkänen lisäksi toteaa yhdessä vastauksestaan seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Poliisi voisi esimerkiksi puhuttaa henkilön tai miettiä sopivia tukitoimia. Ennalta estävässä työssä ei ole kyse rangaistuksen hakemisesta, koska väkivaltaiset ajatukset eivät ole rangaistavia, vaan mahdollisen väkivallan teon estämisestä.</em>&quot;</p><p><strong>Potilastietojen yksityisyys yksi länsimaisen demokratian keskeisiä arvoja</strong></p><p>Huolimatta hyvästä tavoitteestaan tällaista lakia ei pidä tehdä kiireellä ja pohtimatta asioita huolellisesti. Hesarin tietojen mukaan tätäkin lakia ollaan ajamassa nimittäin kiireellä ja tavoitteena on lakiesityksen tuominen eduskuntaan jo kuukauden päästä vaikkei lauusntokierrosta olla käyty läpi eikä edes virallista lakiluonnosta ole olemassa.</p><p>Ei näin merkittävää muutosta voida viedä läpi tällä tavalla.</p><p>Eduskunnassa on myös käsittelyssä toinenkin laki liittyen potilastietojen luovuttamiseen eli ns toisiolaki. Siinä puolestaan oltaisiin luovuttamassa tietoja mm erilaisille terveysyrityksille.</p><p>Nyt jäitä hattuun ja ensin sotet sekä muut maaliin. Vasta sen jälkeen on syytä pohtia mahdollisia muutoksia terveystietojen yksityisyyteen.</p><p>Tästäkin lakiprosessista tulee nimittäin mieleen vanha sanonta: tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sisäministeriö ajaa kiireellä läpi lakia, jossa poliisilla olisi entistä laajemmat oikeudet henkilöiden terveystietoihin sekä lääkäreillä olisi suurempi velvollisuus ilmoittaa mahdollisesta uhasta poliisille. Laki ei koskisi pelkästään tapahtuneita rikoksia vaan sillä pyrittäisiin ennaltaehkäisemään niitä.

Tavoitteen ollessa kiistämättä hyvä herättää tämä kuitenkin merkittäviä kysymyksiä kansalaisten yksityisyydensuojasta terveyteen liittyvien tietojen ollessa perinteisesti keskeisimpiä salassapidettäviä tietoja.  Lailla pyritään mm tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa vakavia rikoksia ehkä suunnittelevat mielenterveyspotilaat.

Laki saattaisi toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi näiden potilaiden hakeutumista hoitoon sekä muokata hoidoissa kerrottavien sekä käsiteltävien asioiden sisältöä. Näin ollen näennäisesti hyödylliseksi suunniteltu laki saattaisi aiheuttaa merkittäviä ongelmia hoidon toteutuksen ja laadun kannalta.

Lain tavoitteista ja sisällöstä

Helsingin Sanomat kertoo artikkelissaan STM:lle lähetetystä pykäläluonnoksesta, jossa todetaan mm seuraavaa:

Ministeriön luonnoksen mukaan tietoja voisi antaa, jos ne olisivat välttämättömiä ”poliisitutkinnan suorittamiseksi, vakavan hengen ja terveyden vaaran tai merkittävän omaisuusvahingon torjumiseksi taikka milloin erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii”.

Tuohan on varsin lavea kuvaus. Toki tarkennuksia saatetaan myöhemmässä vaiheessa tehdä, mutta vaikea on käytännön toiminnassa päätellä ilman lakitietämystä, mitkä tuon kuvauksen sisälle oikein kuuluvat.

HS kertoo myös:

"Jos ministeriön toive hyväksytään, potilastietoja voitaisiin jatkossa luovuttaa poliisitutkinnan suorittamiseksi. Muun muassa ulkomaalaisen maassa oleskelun, tulipalon tai työtapaturman selvittäminen ovat poliisitutkintaa. Niin on myös kadonneen henkilön etsintä."

Melkoisen epämääräisellä ja tulkinnanvaraisella tavalla oltaisiin laajentamassa tiedustelulain hyväksynnän jälkimainingeissa jälleen yksityisyyttä.

Vaikutukset mielenterveyspotilaisten hoitoon hakeutumiseen ja hoitoon

Hesarin artikkelissa monet terveydenhuollon ammattilaiset ovat huolissaan siitä, mitä vaikutuksia tällä saattaisi olla vaikkapa mielenterveys- ja huumeongelmista kärsivien hoitoon hakeutumiselle sekä luottamukselliseen hoitosuhteeseen.

Mielestäni huoli on varsin aiheellinen. Jos nyt otetaan vaikka moneen mielenterveyden ongelmaan liittyvä vainoharhaisuus, niin miten ajattelette tällaisen lain vaikuttavan potilaan haluun kertoa asioista lääkärille tai muulle hoitohenkilökunnalle?

HS;n mukaan poliisi haluaa potilastietoja uhka-arviotyökaluaan varten. Kouluampumisten jälkeen kehitetyllä työkalulla pyritään tunnistamaan vaarallisina pidettyjä ihmisiä ja ehkäisemään rikoksia. Eräs asiaa tunteva virkamies arvioi, että tavoitteen kannalta merkitykselliset potilastiedot ovat pääosin psykiatrian tietoja.

Psykiatristen tietojen yhdistäminen jonkinlaiseen uhkatyökaluun alkaa kuulostaa jo melko dystooppiselta.

Saarikon ja Mykkäsen kuvaukset epämääräisiä ja osin ristiriitaisia

HS kyseli sisäministeri Mykkäseltä sekä sosiaali- ja terveysministeri Saarikolta miksi potilastietoja halutaan avata. Vastaukset olivat varsin epämääräisiä ja  herättivät paljonkin kysymyksiä.

Asiantuntijoiden mukaan vaarana on se, että ihmiset eivät menisi hoitoon, ja ongelmat pahenisivat. Tähän kommenttiin vastauksena Mykkänen totesi seuraavaa:

"Lähtökohtaisesti kannattaa miettiä, ettei mene tekemään sellaisia suunnitelmia tai antamaan sellaista kuvaa, että on ajautumassa mukaan rikolliseen toimintaan."

Tuota noin, nyt puhutaan mielenterveyspotilaiden hoidosta. Tähän varsin usein liittyy vaikkapa häiritseviä ajatuksia tms ja parasta olisi pystyä puhumaan niistä ilman pelkoa poliisin puheille joutumisesta. Miettimisen kanssakin lienee joskus haasteita,  Mykkänen lisäksi toteaa yhdessä vastauksestaan seuraavaa:

"Poliisi voisi esimerkiksi puhuttaa henkilön tai miettiä sopivia tukitoimia. Ennalta estävässä työssä ei ole kyse rangaistuksen hakemisesta, koska väkivaltaiset ajatukset eivät ole rangaistavia, vaan mahdollisen väkivallan teon estämisestä."

Potilastietojen yksityisyys yksi länsimaisen demokratian keskeisiä arvoja

Huolimatta hyvästä tavoitteestaan tällaista lakia ei pidä tehdä kiireellä ja pohtimatta asioita huolellisesti. Hesarin tietojen mukaan tätäkin lakia ollaan ajamassa nimittäin kiireellä ja tavoitteena on lakiesityksen tuominen eduskuntaan jo kuukauden päästä vaikkei lauusntokierrosta olla käyty läpi eikä edes virallista lakiluonnosta ole olemassa.

Ei näin merkittävää muutosta voida viedä läpi tällä tavalla.

Eduskunnassa on myös käsittelyssä toinenkin laki liittyen potilastietojen luovuttamiseen eli ns toisiolaki. Siinä puolestaan oltaisiin luovuttamassa tietoja mm erilaisille terveysyrityksille.

Nyt jäitä hattuun ja ensin sotet sekä muut maaliin. Vasta sen jälkeen on syytä pohtia mahdollisia muutoksia terveystietojen yksityisyyteen.

Tästäkin lakiprosessista tulee nimittäin mieleen vanha sanonta: tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla.

 

 

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263746-poliisille-laajemmat-valtuudet-terveystietoihin-yksityisyydensuoja-vahenee#comments Juha Sipilän hallitus Poliisin valvonta Sisäministeri Kai Mykkänen Yksilön oikeudet Yksityisyys Tue, 06 Nov 2018 11:26:23 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263746-poliisille-laajemmat-valtuudet-terveystietoihin-yksityisyydensuoja-vahenee
Tekoäly seulomaan tietojasi - sosiaalinen pisteytysjärjestelmä Suomeenkin? http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262752-tekoaly-seulomaan-tietojasi-sosiaalinen-pisteytysjarjestelma-suomeenkin <p><em>&quot;...yhdistämällä koneellisesti vaikkapa sosiaalisen median tuottamaa tietoa yksilön sosiaalisten suhteiden määrästä, lääkärin dataa painoindeksistä ja suvun terveyshistoriasta, tulorekisterin tietoa toimeentulosta ja kaupan dataa ruokaostoksista voidaan ennakoida ja ennaltaehkäistä terveysongelmia.&quot;</em></p><p>Miltä tämä kuulostaa?</p><p>Mitä tästä tulee mieleen?</p><p>Miten tämä voisi <strong>mitenkään</strong> istua nykyiseen lainsäädäntöön yksityisyyden suojasta, ihmisten tasapuolisesta kohtelusta saati sitten viranomaisten oikeuksista ja velvollisuuksista?</p><p>Kyseinen teksti löytyy osiosta &quot;toimeentulo&quot;, Valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/VNS_5+2018.aspx">VNS 5/2018</a>.</p><p>Selonteossa maalaillaan, että ihmisten tietoja käytäisiin läpi &quot;koneoppimisen&quot; ja &quot;tekoälyn&quot; voimin. Miten tämä eroaa siitä, että julkisten palvelujen tarjoajat päästettäisiin vapaasti kaivelemaan salassapidettäviä tietoja? Miten leimaavaa olisikaan joutua terveystarkastukseen sen vuoksi, että osti jonkin algoritmin mielestä liikaa makkaraa?</p><p>Kuten tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10454960">hiljattain totesi</a>, lakonisesti, &quot;Meillä on tässä maassa kova usko erilaisiin rekistereihin&quot;.</p><p>Noita rekistereitä täytyisi hiljalleen alkaa purkaa ja hävittää, ei suinkaan luoda lisää. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Right_to_be_forgotten">Oikeus tulla unohdetuksi </a>tulee laajentaa Internetin hakukoneista kaikkeen henkilökohtaiseen tietoon. Kaikilla tietueilla tulisi vähintään olla parasta ennen -päivämäärä, kuten rikoksilla ja maksuhäiriöilläkin käytännössä on.</p><p><strong>...</strong></p><p>En kyllä tiedä keitä tuo Aarnion &quot;me&quot; tarkoitti. Itse haluan olla mahdollisimman vähissä rekistereissä, ja olen viimeisen vuoden aikana vähentänyt myös sosiaalisen median käyttöäni reilusti ja poistanut tilini haitallisimmista palveluista kuten Facebookista.</p><p>En käytä &quot;etukortteja&quot;, jotka tallentaisivat ostoshistoriani - sen sijaan käytän mahdollisuuksien mukaan käteistä rahaa.</p><p>En käytä Applen tai Googlen mobiiliekosysteemejä vakoilevine käyttöjärjestelmineen ja tietoja vuotavine appeineen. Enkä muitakaan pilvipalveluita sikäli kuin voin niiden käyttöä välttää.</p><p>Olen kieltänyt tietojeni luovuttamisen ja ylimääräisen käytön kaikista niistä rekistereistä, joista sen voin kätevästi tehdä.</p><p>Nämä ovat pieniä asioita, jotka itse kunkin on helppo tehdä vaikka vain protestina. Bonuksena samalla säästyy valtavalta määrältä kohdistettua markkinointia sun muuta ajan, energian ja materian haaskausta.</p><p>Joissain asioissa datan keräämiseen - tai sen käsittelyyn - ei kuitenkaan voi itse vaikuttaa. Esimerkkejä elävästä elämästä riittää, listaan vain muutaman.</p><p>- <strong>En saa ostaa sähköä</strong> ilman, että kotonani on mittari joka raportoi sähkön kulutuksen minuuttien tarkkuudella ympäri vuorokauden ja vuoden. En edes kalliimmalla. Vielä ei ole tiedossa, että tätä dataa olisi väärinkäytetty - mutta mahdollisuudet ovat ilmeiset.</p><p>- <strong>En saa käyttää pankkitiliä</strong> ilman, että Kela, verottaja ja poliisi saavat koska tahansa <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005856028.html?share=0733054ff020bdb7617aebe2b4445aab">tutkia tilitapahtumiani </a><br />&nbsp;- eikä heille tule rangaistusta, vaikka urkkisivat vain uteliaisuuttaan.</p><p>- <strong>En saa käyttää terveyspalveluja</strong> ilman, että minusta kerätään arkaluontoistakin tietoa rekisteriin, josta sitä ei saa pois. Ja joka on erityisen haluttua kauppatavaraa, myös muille kuin terveysalan toimijoille.</p><p>Tämän opin jo vuosituhannen alkupäässä; tuolloin en saanut erästä vakuutusta, koska terveystiedoissani oli maininta eräästä sairaudesta ja sen (onnistuneesta, jo päättyneestä) hoidosta vuosia aikaisemmin. Tuolloin ajattelin, että onpa hyvä että julkisella puolella ei toimita näin.</p><p><strong>...</strong></p><p><br />Yksityisyyden suoja Suomessa on yhä monin tavoin puutteellinen ja sitä tulisi korjata, ei murentaa lisää. Taloudellisia säästöjä ei tule missään tilanteessa hakea perusoikeuksia ja yksilönvapautta murentamalla. Jos jokin järjestelmä - kuten nyt vaikka &quot;oppivat&quot; algoritmit - tuottaakin voittoa täysin moraalittomalle mainosyritykselle Atlantin takana, ei se tarkoita että se olisi yhteiskunnallisesti järkevä ratkaisu hyvinvointipalvelujen tehostamiseen.</p><p>Hallituksen rustaamasta visiosta tulee väkisin mieleen kiinalainen <a href="https://www.abc.net.au/news/2018-09-18/china-social-credit-a-model-citizen-in-a-digital-dictatorship/10200278?pfmredir=sm">&quot;sosiaalisen pisteytyksen&quot;</a> malli, joka lienee jo kaikille tuttu. Osta vaippoja, saat pluspisteitä; osta olutta, saat miinuspisteitä. Tunne vääriä ihmisiä, saat miinuspisteitä. Ja kun olet tarpeeksi miinuksella, et enää saa joitain palveluita ja olet oikeasti toisen luokan kansalainen.</p><p>Vaan miten tuttuja ovat &quot;tekoälyn&quot; ja &quot;koneoppimisen&quot; käytöstä viime vuosina tehdyt kokeilut? Koneet eivät tyypillisissä sovellutuksissa useinkaan &quot;opi&quot; mitään, paitsi toistamaan samaa mitä ihmisetkin tekevät. &quot;Tekoäly&quot; on <a href="https://www.independent.co.uk/life-style/gadgets-and-tech/news/ai-robots-artificial-intelligence-racism-sexism-prejudice-bias-language-learn-from-humans-a7683161.html">kerran</a>, <a href="https://www.theguardian.com/inequality/2017/aug/08/rise-of-the-racist-robots-how-ai-is-learning-all-our-worst-impulses">toisensa</a> jälkeen, todettu rasistiseksi, seksistiseksi ja parempiosaisia suosivaksi - koska sille syötetty data perustuu ihmisten toimintaan. Joka valitettavasti on aina, ainakin vähän, ennakkoluuloihin perustuvaa.<br /><br />Jos miehet saavat helpommin töitä jollain alalla, tekoäly &quot;oppii&quot; sen ja mainostaa tuon alan töitä vain miehille - koska se on tehokkaampaa. Jos poliisit partioivat usein tietyllä alueella, he havaitsevat usein järjestyshäiriöitäkin siellä - siispä tekoäly &quot;oppii&quot; ohjaamaan partiot aina samoille alueille joilla he muutenkin partioisivat.<br /><br />Monissa tapauksissa &quot;tekoälyä&quot; käytetään vain kumileimasimena vahvistamaan jo olemassaolevia toimintamalleja - joita sen olisi pitänyt &quot;tehostaa&quot;.<br /><br />Meille kaikille tämä lienee tuttua sosiaalisen median mainonnasta - jotkut kohdennukset menevät aivan päin mäntyä. Kun olin vuonna 2016 vaihtanut autooni tuulilasin ja maininnut siitä Facebookissa, näin jonkun tuulilasifirman maksetun mainoksen, saman mainoksen, lähes joka päivä noin puolen vuoden ajan.<br /><br />Ei kovin tehokasta, mutta sitten vasta käpy palaisi, jos grillibileiden jälkeen tulisikin jatkuvasti kutsuja johonkin laihdutusohjelmaan ja diabetesseulontaan terveyspisteiden laskemisen uhalla.<br /><br /><strong>...</strong></p><p>&quot;Data on nykyajan öljy&quot;, sanovat jotkut. Kyllä! Kuten öljyn, myös datan ylikäyttö uhkaa sekä elämämme monimuotoisuutta, valinnanvapauttamme, että jopa koko yhteiskuntaa sellaisena kuin sen tunnemme.<br /><br />Sen sijaan, että valtio hyppäisi mukaan datataloushypeen, sen tulisi olla valmis rajoittamaan sekä tiedon keräystä että algoritmien käyttöä jo ennen kuin siitä seuraa nykyistä suurempia ongelmia.<br /><br />Tietojesi, ja niiden jakamisen ja jalostamisen, tulee kuulua yksin sinulle. Kaikenlaista lyhytnäköistä hyötyä tärkeämpää tulisi olla varmuus siitä, että tietoja ei käytetä väärin tarkoitusperin - saati väärin seurauksin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "...yhdistämällä koneellisesti vaikkapa sosiaalisen median tuottamaa tietoa yksilön sosiaalisten suhteiden määrästä, lääkärin dataa painoindeksistä ja suvun terveyshistoriasta, tulorekisterin tietoa toimeentulosta ja kaupan dataa ruokaostoksista voidaan ennakoida ja ennaltaehkäistä terveysongelmia."

Miltä tämä kuulostaa?

Mitä tästä tulee mieleen?

Miten tämä voisi mitenkään istua nykyiseen lainsäädäntöön yksityisyyden suojasta, ihmisten tasapuolisesta kohtelusta saati sitten viranomaisten oikeuksista ja velvollisuuksista?

Kyseinen teksti löytyy osiosta "toimeentulo", Valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta VNS 5/2018.

Selonteossa maalaillaan, että ihmisten tietoja käytäisiin läpi "koneoppimisen" ja "tekoälyn" voimin. Miten tämä eroaa siitä, että julkisten palvelujen tarjoajat päästettäisiin vapaasti kaivelemaan salassapidettäviä tietoja? Miten leimaavaa olisikaan joutua terveystarkastukseen sen vuoksi, että osti jonkin algoritmin mielestä liikaa makkaraa?

Kuten tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio hiljattain totesi, lakonisesti, "Meillä on tässä maassa kova usko erilaisiin rekistereihin".

Noita rekistereitä täytyisi hiljalleen alkaa purkaa ja hävittää, ei suinkaan luoda lisää. Oikeus tulla unohdetuksi tulee laajentaa Internetin hakukoneista kaikkeen henkilökohtaiseen tietoon. Kaikilla tietueilla tulisi vähintään olla parasta ennen -päivämäärä, kuten rikoksilla ja maksuhäiriöilläkin käytännössä on.

...

En kyllä tiedä keitä tuo Aarnion "me" tarkoitti. Itse haluan olla mahdollisimman vähissä rekistereissä, ja olen viimeisen vuoden aikana vähentänyt myös sosiaalisen median käyttöäni reilusti ja poistanut tilini haitallisimmista palveluista kuten Facebookista.

En käytä "etukortteja", jotka tallentaisivat ostoshistoriani - sen sijaan käytän mahdollisuuksien mukaan käteistä rahaa.

En käytä Applen tai Googlen mobiiliekosysteemejä vakoilevine käyttöjärjestelmineen ja tietoja vuotavine appeineen. Enkä muitakaan pilvipalveluita sikäli kuin voin niiden käyttöä välttää.

Olen kieltänyt tietojeni luovuttamisen ja ylimääräisen käytön kaikista niistä rekistereistä, joista sen voin kätevästi tehdä.

Nämä ovat pieniä asioita, jotka itse kunkin on helppo tehdä vaikka vain protestina. Bonuksena samalla säästyy valtavalta määrältä kohdistettua markkinointia sun muuta ajan, energian ja materian haaskausta.

Joissain asioissa datan keräämiseen - tai sen käsittelyyn - ei kuitenkaan voi itse vaikuttaa. Esimerkkejä elävästä elämästä riittää, listaan vain muutaman.

- En saa ostaa sähköä ilman, että kotonani on mittari joka raportoi sähkön kulutuksen minuuttien tarkkuudella ympäri vuorokauden ja vuoden. En edes kalliimmalla. Vielä ei ole tiedossa, että tätä dataa olisi väärinkäytetty - mutta mahdollisuudet ovat ilmeiset.

- En saa käyttää pankkitiliä ilman, että Kela, verottaja ja poliisi saavat koska tahansa tutkia tilitapahtumiani
 - eikä heille tule rangaistusta, vaikka urkkisivat vain uteliaisuuttaan.

- En saa käyttää terveyspalveluja ilman, että minusta kerätään arkaluontoistakin tietoa rekisteriin, josta sitä ei saa pois. Ja joka on erityisen haluttua kauppatavaraa, myös muille kuin terveysalan toimijoille.

Tämän opin jo vuosituhannen alkupäässä; tuolloin en saanut erästä vakuutusta, koska terveystiedoissani oli maininta eräästä sairaudesta ja sen (onnistuneesta, jo päättyneestä) hoidosta vuosia aikaisemmin. Tuolloin ajattelin, että onpa hyvä että julkisella puolella ei toimita näin.

...


Yksityisyyden suoja Suomessa on yhä monin tavoin puutteellinen ja sitä tulisi korjata, ei murentaa lisää. Taloudellisia säästöjä ei tule missään tilanteessa hakea perusoikeuksia ja yksilönvapautta murentamalla. Jos jokin järjestelmä - kuten nyt vaikka "oppivat" algoritmit - tuottaakin voittoa täysin moraalittomalle mainosyritykselle Atlantin takana, ei se tarkoita että se olisi yhteiskunnallisesti järkevä ratkaisu hyvinvointipalvelujen tehostamiseen.

Hallituksen rustaamasta visiosta tulee väkisin mieleen kiinalainen "sosiaalisen pisteytyksen" malli, joka lienee jo kaikille tuttu. Osta vaippoja, saat pluspisteitä; osta olutta, saat miinuspisteitä. Tunne vääriä ihmisiä, saat miinuspisteitä. Ja kun olet tarpeeksi miinuksella, et enää saa joitain palveluita ja olet oikeasti toisen luokan kansalainen.

Vaan miten tuttuja ovat "tekoälyn" ja "koneoppimisen" käytöstä viime vuosina tehdyt kokeilut? Koneet eivät tyypillisissä sovellutuksissa useinkaan "opi" mitään, paitsi toistamaan samaa mitä ihmisetkin tekevät. "Tekoäly" on kerran, toisensa jälkeen, todettu rasistiseksi, seksistiseksi ja parempiosaisia suosivaksi - koska sille syötetty data perustuu ihmisten toimintaan. Joka valitettavasti on aina, ainakin vähän, ennakkoluuloihin perustuvaa.

Jos miehet saavat helpommin töitä jollain alalla, tekoäly "oppii" sen ja mainostaa tuon alan töitä vain miehille - koska se on tehokkaampaa. Jos poliisit partioivat usein tietyllä alueella, he havaitsevat usein järjestyshäiriöitäkin siellä - siispä tekoäly "oppii" ohjaamaan partiot aina samoille alueille joilla he muutenkin partioisivat.

Monissa tapauksissa "tekoälyä" käytetään vain kumileimasimena vahvistamaan jo olemassaolevia toimintamalleja - joita sen olisi pitänyt "tehostaa".

Meille kaikille tämä lienee tuttua sosiaalisen median mainonnasta - jotkut kohdennukset menevät aivan päin mäntyä. Kun olin vuonna 2016 vaihtanut autooni tuulilasin ja maininnut siitä Facebookissa, näin jonkun tuulilasifirman maksetun mainoksen, saman mainoksen, lähes joka päivä noin puolen vuoden ajan.

Ei kovin tehokasta, mutta sitten vasta käpy palaisi, jos grillibileiden jälkeen tulisikin jatkuvasti kutsuja johonkin laihdutusohjelmaan ja diabetesseulontaan terveyspisteiden laskemisen uhalla.

...

"Data on nykyajan öljy", sanovat jotkut. Kyllä! Kuten öljyn, myös datan ylikäyttö uhkaa sekä elämämme monimuotoisuutta, valinnanvapauttamme, että jopa koko yhteiskuntaa sellaisena kuin sen tunnemme.

Sen sijaan, että valtio hyppäisi mukaan datataloushypeen, sen tulisi olla valmis rajoittamaan sekä tiedon keräystä että algoritmien käyttöä jo ennen kuin siitä seuraa nykyistä suurempia ongelmia.

Tietojesi, ja niiden jakamisen ja jalostamisen, tulee kuulua yksin sinulle. Kaikenlaista lyhytnäköistä hyötyä tärkeämpää tulisi olla varmuus siitä, että tietoja ei käytetä väärin tarkoitusperin - saati väärin seurauksin.

]]>
19 http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262752-tekoaly-seulomaan-tietojasi-sosiaalinen-pisteytysjarjestelma-suomeenkin#comments Tietosuoja Yksityisyys Thu, 18 Oct 2018 18:41:30 +0000 Ville Hautakangas http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262752-tekoaly-seulomaan-tietojasi-sosiaalinen-pisteytysjarjestelma-suomeenkin
SDP ja Vihreät nielivät tyhjän väitteen tiedustelulain kiireellisyydestä http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261678-sdp-ja-vihreat-nielivat-tyhjan-vaitteen-tiedustelulain-kiireellisyydesta <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://demokraatti.fi/antti-rinne-sdp-valmis-hyvaksymaan-kiireellisen-menettelyn/">SDP</a> ja <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/260032-vihreat-kaantyi-kiireellisyyden-kannalle-tiedustelulain-vaatima-perustuslain-muutos">Vihreät</a> ovat päättäneet tukea luottamuksellisen viestinnän suojan murtamiseen vaadittua perustuslakimuutoksen läpiviemistä kiirellisesti.&nbsp;Tämä perustuslaissa turvattu luottamuksellisen viestinnän suoja halutaan lakkauttaa, jotta tiedustelulaissa kuvattu massavalvontajärjestelmä voidaan toteuttaa. Nykyinen perustuslaki ei salli massavalvontaa.&nbsp;</p> <p>Muutosta kiirehditään, sillä oletettavasti hanketta ajavat tahot eivät halua ottaa sitä riskiä, että kansalaiset pääsisivät nurkan takana odottavissa eduskuntavaaleissa ottamaan kantaa luottamuksellisen viestinnän suojan puolesta. Julkisuudessa kiirettä perustellaan turvallisuusmaisemalla, mutta tämä lienee vain tyhjää puhetta, sillä ajansäästö on vähäinen, eikä laissa kuvattua massavalvontajärjestelmää voida näin nopealla aikataululla edes saada käyttökuntoon. Järjestelmää, joka kykenee käsittelemään kaiken Suomessa tapahtuvan tietoliikenteen, ei tuosta vain osteta kaupan hyllyltä. Vaikka perustuslain hätiköity käpälöinti menisi läpi, pitäisi järjestelmä ensin saada käyttökuntoon,&nbsp; ennen kuin kansalaisten viestejä voidaan alkaa lukemaan.&nbsp;</p> <p>Tiedustelulain muut tärkeämmät&nbsp;osat taas eivät vaadi perustuslain muutosta, joten niiden kiireellisyys ei voi olla peruste peruslakimuutoksen kiirellisyydelle. Niiden kanssa on varmasti tarpeeksi tekemistä seuraavan hallituskauden alkuun asti. Nykyinen perustuslaki ei myöskään ole viestien lukemiselle este, silloin kun lakia on rikottu. Perustuslakimuutos vain mahdollistaa viestien lukeminen myös silloin, kun lakia ei ole rikottu.</p> <p>Oikeutta luottamukselliseen viestintään ei missään tapauksessa tule riistää kiireellisenä perustuslain muutoksena, vaan jokaisella äänestäjällä on oltava mahdollisuus ottaa kantaa näin rajuun ja perustavanlaatuiseen muutokseen seuraavissa eduskuntavaaleissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

SDP ja Vihreät ovat päättäneet tukea luottamuksellisen viestinnän suojan murtamiseen vaadittua perustuslakimuutoksen läpiviemistä kiirellisesti. Tämä perustuslaissa turvattu luottamuksellisen viestinnän suoja halutaan lakkauttaa, jotta tiedustelulaissa kuvattu massavalvontajärjestelmä voidaan toteuttaa. Nykyinen perustuslaki ei salli massavalvontaa. 

Muutosta kiirehditään, sillä oletettavasti hanketta ajavat tahot eivät halua ottaa sitä riskiä, että kansalaiset pääsisivät nurkan takana odottavissa eduskuntavaaleissa ottamaan kantaa luottamuksellisen viestinnän suojan puolesta. Julkisuudessa kiirettä perustellaan turvallisuusmaisemalla, mutta tämä lienee vain tyhjää puhetta, sillä ajansäästö on vähäinen, eikä laissa kuvattua massavalvontajärjestelmää voida näin nopealla aikataululla edes saada käyttökuntoon. Järjestelmää, joka kykenee käsittelemään kaiken Suomessa tapahtuvan tietoliikenteen, ei tuosta vain osteta kaupan hyllyltä. Vaikka perustuslain hätiköity käpälöinti menisi läpi, pitäisi järjestelmä ensin saada käyttökuntoon,  ennen kuin kansalaisten viestejä voidaan alkaa lukemaan. 

Tiedustelulain muut tärkeämmät osat taas eivät vaadi perustuslain muutosta, joten niiden kiireellisyys ei voi olla peruste peruslakimuutoksen kiirellisyydelle. Niiden kanssa on varmasti tarpeeksi tekemistä seuraavan hallituskauden alkuun asti. Nykyinen perustuslaki ei myöskään ole viestien lukemiselle este, silloin kun lakia on rikottu. Perustuslakimuutos vain mahdollistaa viestien lukeminen myös silloin, kun lakia ei ole rikottu.

Oikeutta luottamukselliseen viestintään ei missään tapauksessa tule riistää kiireellisenä perustuslain muutoksena, vaan jokaisella äänestäjällä on oltava mahdollisuus ottaa kantaa näin rajuun ja perustavanlaatuiseen muutokseen seuraavissa eduskuntavaaleissa.

]]>
21 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261678-sdp-ja-vihreat-nielivat-tyhjan-vaitteen-tiedustelulain-kiireellisyydesta#comments Perustuslaki Tiedustelulaki Yksityisyys Thu, 27 Sep 2018 21:54:52 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261678-sdp-ja-vihreat-nielivat-tyhjan-vaitteen-tiedustelulain-kiireellisyydesta
Annanko luvan syyllistymällä rikokseen? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259135-annanko-luvan-syyllistymalla-rikokseen <p><em>&quot;Länsi-Pasilan K-Market Ratis nousi julkisuuteen, kun kauppias julkaisi videon, jossa yksi kaupan myyjistä taltuttaa kaljavarkaan.&quot;</em> (<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808062201118427_u0.shtml">Lehtijuttu asiasta</a>).</p><p>Kuten voimme havaita niin myyjä on laittanut kauppaansa ilmoituksen:&nbsp;<em>&quot;Näpistämällä tai varastamalla hyväksyn, että kuvani julkaistaan facebookissa ja valituissa lehdissä&quot;.</em></p><p>Onko sitten laillista julkaista rikollisen kuva jos kaupassa on tuollainen ilmoitus. Miten on varmistettu, että jokainen kauppaan tuleva tuon lukee ja ymmärtää - tai eihän&nbsp; jokaisen tarvitse, ainoastaan rikollisten.</p><p>Entä voiko näpistelijä luottaa siihen, että jos kuva julkaistaan niin se julkaistaan sekä facebookissa, että valituissa lehdissä koska on todettu: ja, eikä ja/tai. Onko valittujen lehtien luettelo saatavissa jostain, mistä?</p><p>Voitaisiinko tuollaista mallia laajentaa? Ottamalla vastaava säädös jopa lainsäädäntöön. Tai alkamalla osana perusopetusta ottaa 15-vuotta täyttäneiltä allekirjoitus asiakirjaan jossa lukisi: &quot;Mikäli joskus syyllistyn rikokseen niin kuvani saa julkaista missä tahansa sosiaalisessa mediassa ja/tai missä tahansa lehdessä.&quot;</p><p>Toisaalta jos hyväksyykin kuvansa julkaisemisen niin hyväksyykö samalla sen, että kuvan yhteydessä kerrotaan miksi kuva on julkaistu?&nbsp;</p><p>Riittääkö ap. jutun kaltaisessa tapauksessa julkaisemisen sallimiseen <a href="https://www.minilex.fi/a/konkludenttinen-sopimus-eli-hiljainen-sopimus">konkludentti</a> (ns. hiljainen) suostumus?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Länsi-Pasilan K-Market Ratis nousi julkisuuteen, kun kauppias julkaisi videon, jossa yksi kaupan myyjistä taltuttaa kaljavarkaan." (Lehtijuttu asiasta).

Kuten voimme havaita niin myyjä on laittanut kauppaansa ilmoituksen: "Näpistämällä tai varastamalla hyväksyn, että kuvani julkaistaan facebookissa ja valituissa lehdissä".

Onko sitten laillista julkaista rikollisen kuva jos kaupassa on tuollainen ilmoitus. Miten on varmistettu, että jokainen kauppaan tuleva tuon lukee ja ymmärtää - tai eihän  jokaisen tarvitse, ainoastaan rikollisten.

Entä voiko näpistelijä luottaa siihen, että jos kuva julkaistaan niin se julkaistaan sekä facebookissa, että valituissa lehdissä koska on todettu: ja, eikä ja/tai. Onko valittujen lehtien luettelo saatavissa jostain, mistä?

Voitaisiinko tuollaista mallia laajentaa? Ottamalla vastaava säädös jopa lainsäädäntöön. Tai alkamalla osana perusopetusta ottaa 15-vuotta täyttäneiltä allekirjoitus asiakirjaan jossa lukisi: "Mikäli joskus syyllistyn rikokseen niin kuvani saa julkaista missä tahansa sosiaalisessa mediassa ja/tai missä tahansa lehdessä."

Toisaalta jos hyväksyykin kuvansa julkaisemisen niin hyväksyykö samalla sen, että kuvan yhteydessä kerrotaan miksi kuva on julkaistu? 

Riittääkö ap. jutun kaltaisessa tapauksessa julkaisemisen sallimiseen konkludentti (ns. hiljainen) suostumus?

]]>
1 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259135-annanko-luvan-syyllistymalla-rikokseen#comments Kunnia Näpistys Rikollisuus Rikos Yksityisyys Tue, 07 Aug 2018 03:31:51 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259135-annanko-luvan-syyllistymalla-rikokseen
Hoitoketjujen tehokkuus ja oikeus yksityisyyteen http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258411-hoitoketjujen-tehokkuus-ja-oikeus-yksityisyyteen <p>Kapitaatiomalli nousi odotetusti keskusteluun Porissa SuomiAreena -tapahtumassa keskiviikkona, kertoo Hesarin artikkeli <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005761612.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005761612.html</a></p> <p>Ex-kansanedustaja Tuija Brax kaipaa kansalaisten pisteytyksen rinnalle palveluntarjoajien pisteytystä, sekä on huolissaan kansalaisten pisteytyksen tietoturvasta. Palveluntarjoajien pisteytys onkin ainoa järkevänkuuloinen idea tähän mennessä koko pisteytyskeskustelussa. Mutta millaista tehokkuutta tavoitellaan? Yleensä kaupalliset organisaatiot tarkoittavat tehokkuudella kustannuksissa säästämistä. Terveysalan yritykset ovat ostaneet sote-hurmoksessa toisiaan pois markkinoilta kilpailemasta. Suuremmat toimijat hyötyvät massatuotetuista palveluista kuten kuuluukin. Toivottavasti palveluntuottajia mittaroidaan myös asiakastyytyväisyydellä kustannustehokkuuden lisäksi.</p> <p>Huoli kansalaisten pisteiden tietoturvasta on hyvin aiheellista. Vaikka tiedot olisikin anonymisoitu ja teknisesti turvattu onnistuneesti (mikään järjestelmä ei ole täysin murtovarma), on aina mukana inhimillinen tekijä. Ihmiset ovat mm. kateellisia, uteliaita, kostonhimoisia, ajattelemattomia ja niin edespäin. En usko että menee monta kuukautta, että pisteytyksen parametrit ja yksittäisiä esimerkkejä vuodoista tulee esille pisteytysjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Vakuutusyhtiöt, pankit ja monet muut tahot luultavasti rakentavat nykyisten asiakkaiden pisteytysjärjestelmien rinnalle uusia toiminnallisuuksia, joilla tuotteita voidaan personoida entistä paremmin. Eli voidaan periä asiakkailta henkilökohtaisiin terveystietoihin liittyen lisämaksuja kaikenlaisista syistä.</p> <p>Tietoa kerätään ihmisten omaan suostumukseen perustuen tai perustumatta jo aivan tarpeeksi.&nbsp;</p> <p>Älylaitteet taskuissamme keskustelevat ympäristöstä löytyvän teknologian kanssa ja sovelluksille täytyy antaa huomattavan laajoja oikeuksia että niitä voi käyttää. Esimerkiksi osa kuntoilu/urheiluvalmennussovelluksista pyytää käyttöehdoissaan täysin avointa valtakirjaa kaiken tiedon hyödyntämiseen kaupallisesti. Jos käyttöehdot jäävät lukematta, reealiaikainen analyysi liikkumisestasi on jo luultavasti hyödynnetty kaupallisesti.</p> <p>Aivan kaikkea tietoa ei saa valjastaa kaupalliseen käyttöön. Terveystietojen kerääminen pisteytystä varten on yksi suurimmista uhkista yksityisyydelle - tiedustelulakien lisäksi. Toivottavasti poliitikoilla riittää rohkeutta olla murentamatta yksityisyyttämme kaupallisuuden ja uhkakuvien ehdoilla - oikeus yksityisyyteen on jokaisen ihmisen perusoikeus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kapitaatiomalli nousi odotetusti keskusteluun Porissa SuomiAreena -tapahtumassa keskiviikkona, kertoo Hesarin artikkeli https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005761612.html

Ex-kansanedustaja Tuija Brax kaipaa kansalaisten pisteytyksen rinnalle palveluntarjoajien pisteytystä, sekä on huolissaan kansalaisten pisteytyksen tietoturvasta. Palveluntarjoajien pisteytys onkin ainoa järkevänkuuloinen idea tähän mennessä koko pisteytyskeskustelussa. Mutta millaista tehokkuutta tavoitellaan? Yleensä kaupalliset organisaatiot tarkoittavat tehokkuudella kustannuksissa säästämistä. Terveysalan yritykset ovat ostaneet sote-hurmoksessa toisiaan pois markkinoilta kilpailemasta. Suuremmat toimijat hyötyvät massatuotetuista palveluista kuten kuuluukin. Toivottavasti palveluntuottajia mittaroidaan myös asiakastyytyväisyydellä kustannustehokkuuden lisäksi.

Huoli kansalaisten pisteiden tietoturvasta on hyvin aiheellista. Vaikka tiedot olisikin anonymisoitu ja teknisesti turvattu onnistuneesti (mikään järjestelmä ei ole täysin murtovarma), on aina mukana inhimillinen tekijä. Ihmiset ovat mm. kateellisia, uteliaita, kostonhimoisia, ajattelemattomia ja niin edespäin. En usko että menee monta kuukautta, että pisteytyksen parametrit ja yksittäisiä esimerkkejä vuodoista tulee esille pisteytysjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Vakuutusyhtiöt, pankit ja monet muut tahot luultavasti rakentavat nykyisten asiakkaiden pisteytysjärjestelmien rinnalle uusia toiminnallisuuksia, joilla tuotteita voidaan personoida entistä paremmin. Eli voidaan periä asiakkailta henkilökohtaisiin terveystietoihin liittyen lisämaksuja kaikenlaisista syistä.

Tietoa kerätään ihmisten omaan suostumukseen perustuen tai perustumatta jo aivan tarpeeksi. 

Älylaitteet taskuissamme keskustelevat ympäristöstä löytyvän teknologian kanssa ja sovelluksille täytyy antaa huomattavan laajoja oikeuksia että niitä voi käyttää. Esimerkiksi osa kuntoilu/urheiluvalmennussovelluksista pyytää käyttöehdoissaan täysin avointa valtakirjaa kaiken tiedon hyödyntämiseen kaupallisesti. Jos käyttöehdot jäävät lukematta, reealiaikainen analyysi liikkumisestasi on jo luultavasti hyödynnetty kaupallisesti.

Aivan kaikkea tietoa ei saa valjastaa kaupalliseen käyttöön. Terveystietojen kerääminen pisteytystä varten on yksi suurimmista uhkista yksityisyydelle - tiedustelulakien lisäksi. Toivottavasti poliitikoilla riittää rohkeutta olla murentamatta yksityisyyttämme kaupallisuuden ja uhkakuvien ehdoilla - oikeus yksityisyyteen on jokaisen ihmisen perusoikeus.

]]>
0 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258411-hoitoketjujen-tehokkuus-ja-oikeus-yksityisyyteen#comments Kapitaatiomalli Yksityisyys Thu, 19 Jul 2018 12:03:16 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258411-hoitoketjujen-tehokkuus-ja-oikeus-yksityisyyteen
Yksityisyyden suoja virastoissa (kuva) http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257933-yksityisyyden-suoja-virastoissa-kuva <p>Voiko ihminen nykypäivänä luottaa siihen, että hänen yksityiset asiansa pysyvät salassa kun hän asioi viranomaisessa?</p><p>Julkisessa tilassa saa kuvata, mutta onko Kelan konttori sellainen tila joka on kyseisellä tavalla julkinen kun jo se seikka, että joku henkilö on Kelan asiakas on salassapidettävä tieto?</p><p>Kuvan tapauksessa lienee selvää, että virkailijan olisi pitänyt huolehtia siitä, että ovi olisi suljettu ennen kuin asiointi alkoi.</p><p>Kysyä voi myös toteutuuko tietoturva riittävästi terveyskeskuksissa joiden odotusauloissa kuvaaminen on lain mukaisesti sallittua - myös sukupuolitautien poliklinikalla, kaiketi?</p><p>Joissain toimistoissa/konttoreissa on merkitystä mm. sillä miten tietokoneet sijoitetaan, jotta esim. näyttöä ei pysty ulkopuolelta lukemaan ja/tai kuvaamaan.</p><p>Onko yksityisyytemme riittävästi suojattu kun asioimme eri viranomaisissa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Voiko ihminen nykypäivänä luottaa siihen, että hänen yksityiset asiansa pysyvät salassa kun hän asioi viranomaisessa?

Julkisessa tilassa saa kuvata, mutta onko Kelan konttori sellainen tila joka on kyseisellä tavalla julkinen kun jo se seikka, että joku henkilö on Kelan asiakas on salassapidettävä tieto?

Kuvan tapauksessa lienee selvää, että virkailijan olisi pitänyt huolehtia siitä, että ovi olisi suljettu ennen kuin asiointi alkoi.

Kysyä voi myös toteutuuko tietoturva riittävästi terveyskeskuksissa joiden odotusauloissa kuvaaminen on lain mukaisesti sallittua - myös sukupuolitautien poliklinikalla, kaiketi?

Joissain toimistoissa/konttoreissa on merkitystä mm. sillä miten tietokoneet sijoitetaan, jotta esim. näyttöä ei pysty ulkopuolelta lukemaan ja/tai kuvaamaan.

Onko yksityisyytemme riittävästi suojattu kun asioimme eri viranomaisissa?

]]>
5 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257933-yksityisyyden-suoja-virastoissa-kuva#comments Salakatselu Salakuvaaminen Tietoturva Yksityisyyden suoja Yksityisyys Fri, 06 Jul 2018 15:36:10 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257933-yksityisyyden-suoja-virastoissa-kuva
Yksityisyyden rajat työpaikalla - kunto, terveys ja persoonallisuus http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255577-yksityisyyden-rajat-tyopaikalla-kunto-terveys-ja-persoonallisuus <p>Missä kulkee yksityisyyden raja työssä vaikkapa terveystietojen, persoonallisuuden tahi fyysisen kunnon suhteen? Kuinka paljon työnanantajan ja toisten työntekijöiden tulee näistä tietää ja milloin rajat ylittyvät? Nämä asiat alkoivat jälleen pohdituttaa itseäni luettuani Yleltä Mona Mannevuon kolumnin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10211736">Kontrolliyhteiskunnassa tuupataan ja optimoidaan aivoja</a>.</p><p>Kolumnissa pohdittiin erilaisia keinoja kuinka yhteiskunta ja työnantajat pyrkivät mittaamaan meitä yhä lisää sekä ohjaamaan haluamaansa suuntaan. Nän toteaa kolumnissaan:</p><p>&quot;<em>Työntekijöitä mitataan jo nyt ja jatkossa vielä enemmän. Asiasta on syytä keskustella laajemmin, koska se herättää myös eettisiä ja kriittisiä kysymyksiä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää terveystietojen käyttöön ja yksityisyyden suojaan.</em>&quot;</p><p>Hän maalailee mahdollisia tulevaisuudenkuvia, joissa työntutkijat ja kellokallet palaavat työpaikoille työkaluinaan aktiivirannekkeet ja aivomyssyt mitaten työntekijän tehokkuutta. Hänen mukaansa siirtymä kontrolliyhteiskuntaan on jo tapahtunut, mutta jatkon ei tarvitse olla ylhäältä alas annettu itsestäänselvyys:</p><p>&quot;<em>Kiperät kysymykset yksityisyydestä avaavat myös kiinnostavan ikkunan sekä kansalaisen ja valtion että työntekijän ja työnantajan väliseen alati muutoksessa olevaan valtasuhteeseen. Tällä hetkellä digitaaliset alustat, mittaamiset ja tuuppaamiset esitetään niin, että ne herättävät vähintään ihmetyksen kummastusta. Aivan kuin työkansalainen esittäisi sivuroolia Orwell-inspiroituneessa b-luokan scifi-elokuvassa.</em>&quot;</p><p><strong>Työpaikoilla on tehty paljon hyvää työtä kannustamalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia</strong></p><p>Monilla työpaikoilla on hyviä käytäntöjä, joilla työntekijöille on tarjottu erilaisia mahdollisuuksia kunnon ylläpitämiseen ja myös vaikkapa henkilökohtaiseen kehittymiseen. Keskeistä onnistuneille malleille on vapaaehtoisuus sekä riittävä yksityisyys halutessaan. Yksityisyyden voi kuitenkin helposti rikkoa myös porukan paine vaikkei joku haluaisikaan omia tietojaan tai tekemisiään kaikkien tietoon. Siksi on tarkoin mietittävä millaisia tietoja porukassa on tarpeen käsitellä.</p><p>Kovasti muodissa 2000-luvulla ovat olleet myös erilaiset persoonallisuustestit. Nämäkin oikein toteutettuina voivat auttaa ymmärtämään toisiamme sekä itseämme paremmin. On vaikkapa hyvä tietää millaisia ihmisiä tiimissä on ja mikä heitä motivoi.</p><p>Terveiden elämäntapojen edistäminen tarjoten mahdollisuuksia on myös usein toimiva ratkaisu kunhan esimerkiksi osallistumattomuuden kautta sillä ei lähdetä arvottamaan työntekijöitä.</p><p><strong>Kolikon toinen puoli - milloin mennään liian pitkälle?</strong></p><p>Tästä lienee kullakin oma mielipiteensä ja rajaa on vaikea vetää. Mieleeni tuli muutama esimerkki, joista ensimmäinen liittyy kuntotesteihin. Koko myyntitiimi vietiin osana tiimipäiviä kuntotestiin - toki olisi ollut mahdollista olla ottamatta osaa testiin, mutta porukan painostuksessa kukaan ei näin tehnyt. Tuloksia käsiteltiin myöhemmin ja kaikki saivat tuloksensa. Tulokset olivat lähtökohtaisesti luottamuksellisia, mutta urheilusta innostuneen pomon kannustamana ja joukon muutaman myötämielisen innostamana tuloksia sitten ruodittiin porukalla. Yksi heikossa kunnossa oleva oli vaikeassa tilanteessa silloin ja vielä enemmän illanvieton aikana saadessaan kuunnella kuittia muutamalta paremmin pärjänneeltä kilpailuhenkisessä myyntiorganisaatiossa.</p><p>Tällaiset tilanteet ovat varsin yleisiä nykyään, mutta kannattaisi harkita ovatko ne tarpeen ja kaikille miellyttäviä - vain onko joukossa joku, jolla traumat lähtee jo syvältä koululiikunnasta ja vahvuudet ovat ihan muualla. Mikäli halutaan tukea ja mahdollistaa kunnon testaus niin parempi on antaa sille mahdollisuus vaikkapa lahjakortilla ja lisäksi asiantuntijan neuvot päälle.</p><p>Kuinka paljon meidän on sitten tarpeen tietää toistemme persoonallisuudesta? Erilaisia testejä on lukuisia kuten vaikkapa 360 astetta tai 16 persoonallisuustyyppiä -testi. Omasta mielestäni nämä ovat vielä rajan alapuolella ja jossain määrin hyödyllisiä. Tosin näistä tunnutaan vedettävän joskus turhan pitkälle meneviä johtopäätöksiä ja ne saattavat vaikuttaa ihmisten kohtaamiseen - joskus hyvällä tavalla ymmärrystä lisäten, mutta kenties myös aiheuttaen vääriä tulkintoja.</p><p>Edellistä pitemmälle tiedän mennyn joissain firmoissa, jossa ollaan vaikkapa tuomassa jotain mindfullnessin tms kaltaisia tekniikoita tilaisuuksiin. Näissä ollaan joskus menty hyvinkin syvälle ihmisen tuntoihin ja vaikkapa historiaan. Mielestäni tällaiset eivät kuulu työpaikalle paitsi täysin vapaaehtoisina mahdollisuuksina vailla mitään työnantajan tai porukan paineen luomaa pakkoa.</p><p>Varsinkin esimiehille on myös kustannettu erilaisia useamman päivän seurantaa elintavoista ja mm stressin sekä unen vaikutuksesta. Näissä usein esimerkiksi aktiivisuusrannekkeen avulla tarkkaillaan sykettä ja sen ominaisuuksia samalla pitäen kirjaa tekemisistä sekä työssä että vapaa-ajalla. Täsäs mennään mielestäni alueelle, joka ei ole enää työnantajan eikä esimiehen asia. Voidaan tarjota mahdollisuus tiukalla yksityisyydellä ja näin onneksi useimmiten tapahtuukin. Ainakin tietämäni näitä palveluja tarjoavat yritykset pitävät tarkoin huolta tästä.</p><p>Vaatimukset, mittaaminen ja tehokkuusvaatimukset kasvavat koko ajan ja työntekijöistä halutaan puristaa yhä enemmän. Jos ajatellaan vaikkapa uutisia siitä, kuinka Amazonin työntekijät eivät tehokkuusvaatimusten vuoksi käy edes vessassa, niin onhan tilanne jo mennyt liian pitkälle. Näemmekö pian yrityksen, joka haluaa laittaa aktiivisuusrannekkeen suoritteen seuraamiseksi työntekijöille? Toivottavasti emme.</p><p>Erityisesti esimiesasemassa ja HR:ssä toimivien olisi hyvä välillä pohtia näitä asioita, jotteivät työntekijät joudu ikäviin ja kohtuuttomiin tilanteisiin menettäen sellaista yksityisyyttä, joka ei ole työn kannalta tarpeen.</p><p><strong>Miten sinä näet&nbsp; työn ja yksityisyyden rajan - mikä on vielä ok ja milloin mennään liian pitkälle?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Missä kulkee yksityisyyden raja työssä vaikkapa terveystietojen, persoonallisuuden tahi fyysisen kunnon suhteen? Kuinka paljon työnanantajan ja toisten työntekijöiden tulee näistä tietää ja milloin rajat ylittyvät? Nämä asiat alkoivat jälleen pohdituttaa itseäni luettuani Yleltä Mona Mannevuon kolumnin Kontrolliyhteiskunnassa tuupataan ja optimoidaan aivoja.

Kolumnissa pohdittiin erilaisia keinoja kuinka yhteiskunta ja työnantajat pyrkivät mittaamaan meitä yhä lisää sekä ohjaamaan haluamaansa suuntaan. Nän toteaa kolumnissaan:

"Työntekijöitä mitataan jo nyt ja jatkossa vielä enemmän. Asiasta on syytä keskustella laajemmin, koska se herättää myös eettisiä ja kriittisiä kysymyksiä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää terveystietojen käyttöön ja yksityisyyden suojaan."

Hän maalailee mahdollisia tulevaisuudenkuvia, joissa työntutkijat ja kellokallet palaavat työpaikoille työkaluinaan aktiivirannekkeet ja aivomyssyt mitaten työntekijän tehokkuutta. Hänen mukaansa siirtymä kontrolliyhteiskuntaan on jo tapahtunut, mutta jatkon ei tarvitse olla ylhäältä alas annettu itsestäänselvyys:

"Kiperät kysymykset yksityisyydestä avaavat myös kiinnostavan ikkunan sekä kansalaisen ja valtion että työntekijän ja työnantajan väliseen alati muutoksessa olevaan valtasuhteeseen. Tällä hetkellä digitaaliset alustat, mittaamiset ja tuuppaamiset esitetään niin, että ne herättävät vähintään ihmetyksen kummastusta. Aivan kuin työkansalainen esittäisi sivuroolia Orwell-inspiroituneessa b-luokan scifi-elokuvassa."

Työpaikoilla on tehty paljon hyvää työtä kannustamalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia

Monilla työpaikoilla on hyviä käytäntöjä, joilla työntekijöille on tarjottu erilaisia mahdollisuuksia kunnon ylläpitämiseen ja myös vaikkapa henkilökohtaiseen kehittymiseen. Keskeistä onnistuneille malleille on vapaaehtoisuus sekä riittävä yksityisyys halutessaan. Yksityisyyden voi kuitenkin helposti rikkoa myös porukan paine vaikkei joku haluaisikaan omia tietojaan tai tekemisiään kaikkien tietoon. Siksi on tarkoin mietittävä millaisia tietoja porukassa on tarpeen käsitellä.

Kovasti muodissa 2000-luvulla ovat olleet myös erilaiset persoonallisuustestit. Nämäkin oikein toteutettuina voivat auttaa ymmärtämään toisiamme sekä itseämme paremmin. On vaikkapa hyvä tietää millaisia ihmisiä tiimissä on ja mikä heitä motivoi.

Terveiden elämäntapojen edistäminen tarjoten mahdollisuuksia on myös usein toimiva ratkaisu kunhan esimerkiksi osallistumattomuuden kautta sillä ei lähdetä arvottamaan työntekijöitä.

Kolikon toinen puoli - milloin mennään liian pitkälle?

Tästä lienee kullakin oma mielipiteensä ja rajaa on vaikea vetää. Mieleeni tuli muutama esimerkki, joista ensimmäinen liittyy kuntotesteihin. Koko myyntitiimi vietiin osana tiimipäiviä kuntotestiin - toki olisi ollut mahdollista olla ottamatta osaa testiin, mutta porukan painostuksessa kukaan ei näin tehnyt. Tuloksia käsiteltiin myöhemmin ja kaikki saivat tuloksensa. Tulokset olivat lähtökohtaisesti luottamuksellisia, mutta urheilusta innostuneen pomon kannustamana ja joukon muutaman myötämielisen innostamana tuloksia sitten ruodittiin porukalla. Yksi heikossa kunnossa oleva oli vaikeassa tilanteessa silloin ja vielä enemmän illanvieton aikana saadessaan kuunnella kuittia muutamalta paremmin pärjänneeltä kilpailuhenkisessä myyntiorganisaatiossa.

Tällaiset tilanteet ovat varsin yleisiä nykyään, mutta kannattaisi harkita ovatko ne tarpeen ja kaikille miellyttäviä - vain onko joukossa joku, jolla traumat lähtee jo syvältä koululiikunnasta ja vahvuudet ovat ihan muualla. Mikäli halutaan tukea ja mahdollistaa kunnon testaus niin parempi on antaa sille mahdollisuus vaikkapa lahjakortilla ja lisäksi asiantuntijan neuvot päälle.

Kuinka paljon meidän on sitten tarpeen tietää toistemme persoonallisuudesta? Erilaisia testejä on lukuisia kuten vaikkapa 360 astetta tai 16 persoonallisuustyyppiä -testi. Omasta mielestäni nämä ovat vielä rajan alapuolella ja jossain määrin hyödyllisiä. Tosin näistä tunnutaan vedettävän joskus turhan pitkälle meneviä johtopäätöksiä ja ne saattavat vaikuttaa ihmisten kohtaamiseen - joskus hyvällä tavalla ymmärrystä lisäten, mutta kenties myös aiheuttaen vääriä tulkintoja.

Edellistä pitemmälle tiedän mennyn joissain firmoissa, jossa ollaan vaikkapa tuomassa jotain mindfullnessin tms kaltaisia tekniikoita tilaisuuksiin. Näissä ollaan joskus menty hyvinkin syvälle ihmisen tuntoihin ja vaikkapa historiaan. Mielestäni tällaiset eivät kuulu työpaikalle paitsi täysin vapaaehtoisina mahdollisuuksina vailla mitään työnantajan tai porukan paineen luomaa pakkoa.

Varsinkin esimiehille on myös kustannettu erilaisia useamman päivän seurantaa elintavoista ja mm stressin sekä unen vaikutuksesta. Näissä usein esimerkiksi aktiivisuusrannekkeen avulla tarkkaillaan sykettä ja sen ominaisuuksia samalla pitäen kirjaa tekemisistä sekä työssä että vapaa-ajalla. Täsäs mennään mielestäni alueelle, joka ei ole enää työnantajan eikä esimiehen asia. Voidaan tarjota mahdollisuus tiukalla yksityisyydellä ja näin onneksi useimmiten tapahtuukin. Ainakin tietämäni näitä palveluja tarjoavat yritykset pitävät tarkoin huolta tästä.

Vaatimukset, mittaaminen ja tehokkuusvaatimukset kasvavat koko ajan ja työntekijöistä halutaan puristaa yhä enemmän. Jos ajatellaan vaikkapa uutisia siitä, kuinka Amazonin työntekijät eivät tehokkuusvaatimusten vuoksi käy edes vessassa, niin onhan tilanne jo mennyt liian pitkälle. Näemmekö pian yrityksen, joka haluaa laittaa aktiivisuusrannekkeen suoritteen seuraamiseksi työntekijöille? Toivottavasti emme.

Erityisesti esimiesasemassa ja HR:ssä toimivien olisi hyvä välillä pohtia näitä asioita, jotteivät työntekijät joudu ikäviin ja kohtuuttomiin tilanteisiin menettäen sellaista yksityisyyttä, joka ei ole työn kannalta tarpeen.

Miten sinä näet  työn ja yksityisyyden rajan - mikä on vielä ok ja milloin mennään liian pitkälle?

 

 

]]>
11 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255577-yksityisyyden-rajat-tyopaikalla-kunto-terveys-ja-persoonallisuus#comments Hyvinvointi ja terveys Persoonallisuus Tehokkuus Työhyvinvointi Yksityisyys Sun, 20 May 2018 15:05:48 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255577-yksityisyyden-rajat-tyopaikalla-kunto-terveys-ja-persoonallisuus
Tiedustelulaki tulee http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252737-tiedustelulaki-tulee <p>Viime kuukaudet medioissa on juoksutettu Supon johtajasta alkaen koko tiedotusosastoa kertomassa miksi maahan on aivan välttämätöntä saada juuri samojen tahojen itse valmistelema tiedustelulaki. <strong>Ainoa julkinen keskustelu on käyty siitä pitäisikö koko paketti saada käyttöön heti vai voidaanko perustuslaki muuttaa normaalissa järjestyksessä, eli vasta ensi vuoden vaalien jälkeen.</strong></p><p>Mitä ilmeisemmin kuvio on sama kuin mm. poliisilakien uudistuksissa, eli jo käytössä olleet menetelmät kirjataan kiireellä lakiin, jotta toiminta voi jatkua ennallaan ja lakien mukaisesti. Samasta syystä lakien sisällöstä ei sitten saa syntyä mitään julkista keskustelua.</p><p>Tiedustelulaki legitimoi tiedonvaihdon erityisesti läntisten tiedustelukumppaneiden kuten Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa. <strong>Kumppani voi pyytää Suomea vakoilemaan omia kohteitaan ja Suomi saa vaihtokaupassa itseään hyödyttävää tiedustelutietoa.</strong> Tämä on koko uudistuksen keskeinen ja oikeastaan ainoa ydin.</p><p>Terrorismin kanssa tällä asialla ei tosiasiassa ole mitään tekemistä, vaan kyseessä on kätevä keppihevonen. Vaikka nykyään on turvallisempaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa, turvattomuutta <em>koetaan</em> aiempaa enemmän.</p><p>Turun puukottajasta oli tehty ilmiantoja ja tutkintaan oli nykyisenkin lain mukaan täydet valtuudet (<em>konkreettisena rikosepäilynä</em> terroristisen teon valmistelu, jolloin kaikki pakkokeinot ovat käytettävissä), mutta asia jäi silti tutkimatta. Rikostutkinnassa teon jälkeen ei ole edes tullut ilmi mitään sellaista, mitä verkkotiedustelun keinoin ylipäätään olisi ollut selvitettävissä.</p><p>Tiedustelun on luvattu tapahtuvan voimakkaan valvonnan alaisena, ihan Helsingin käräjäoikeuden kumileimasimella avustettuna (pakkokeinohakemuksia ei oikeastaan ikinä hylätä).</p><p>Supon johtajasta kaarteineen ei ole tullut kovin teknisesti valveutunutta kuvaa ja onkin syytä epäillä ymmärtävätkö he lainkaan millaisia keinoja tässä varsinaisesti ollaan sallimassa. <strong>Piraattina minun kai pitäisi olla äärimmäisen huolestunut tällaisesta massavalvonnasta</strong>, joten katsotaan mitä se varsinaisesti mahdollistaa.</p><p>Vielä muutama vuosi sitten valtaosa Internet-yhteyksistä oli salaamattomia, joten verkkotiedustelija pystyi seuraamaan esimerkiksi millaisia verkkohakuja henkilö tekee. Tilanne on muuttunut radikaalisti ja nykyään <strong>verkkotiedustelija näkee ainoastaan käyttäjän koneen ja Googlen tai Facebookin tietokoneen olevan yhteydessä keskenään</strong>, ilman minkäänlaista tietoa yhteyden sisällöstä tai edes palveluissa käytettävistä tunnuksista. Terroristit ovat käyttäneet mm. WhatsAppia, jossa kaikki yhteydet ovat päästä päähän salattuja.</p><p>Pääosin siis täysin hyödytöntä tietoa.</p><p>Joissain viestimissä tiedostojen siirrot tai ääni/videopuhelut käyttäjien välillä käyttävät suoraa yhteyttä käyttäjien välillä, ja tällöin verkkotiedustelija saa selville kahden henkilön olevan keskenään yhteydessä. Melkoista neulan hakua heinäsuovasta, koska viestien sisällöstä ei kuitenkaan saada mitään tietoa. Lisäksi osa verkkosivuista ja jotkin sähköpostiyhteydet ovat edelleen salaamattomia, eli näiltä osin valvonta on toistaiseksi mahdollista.</p><p><strong>Kukakohan näitä sitten ehtii tutkia, jos edes suoria varoituksia Turun terroristista ei tutkittu?</strong></p><p>Hanke on kansainvälinen ja meille kerrotaan tiedusteluvaltuuksien olevan välttämättömiä siksi kun muillakin mailla on. Tai siis oikeammin muissakin maissa ajetaan vastaavaa läpi ja perustellaan sitä sillä kun muuallakin...</p><p><strong>Hollannissa vakoilulait kaatuivat kansanäänestyksessä.</strong> Pakettiin olisivat kuuluneet DNA-rekisterit ja oikeus hakkeroida kansalaisten laitteille (mitkä meillä kuuluvat jo poliisilakiin) sekä tiedustelulakia vastaavat valtuudet massavalvontaan ja tietojen jakoon tiedustelukumppaneille. Kumma kyllä, tätä uutista ei noteerattu Suomen mediassa mitenkään.</p><p><strong>Suomessa asia on lobattu sen verran taitavasti ja median täysin yhtenäisellä tuella saatu kansakin peloissaan sen taakse, ettei hanketta voi enää mitenkään pysäyttää.</strong> Toisaalta en jaksa olla huolissani, koska reitittimiltä tehtävä verkkotiedustelu on auttamatta ajastaan jäljessä, Internetin jo käyttäessä lähes pelkästään salattuja yhteyksiä.</p><p>Haluaisin kommenteissa kuulla originaaleja ajatuksia siitä miksi tiedustelulakeja tarvitaan tai ei tarvita, tai miten niitä pitäisi muuttaa, vai ollaanko tässä säätämässä lakiin taas kuollutta kirjainta lapsipornofiltterin ja Lex Nokian tapaan...</p><p>&nbsp;</p><p>Lisää luettavaa ja viitteitä:</p><ul><li>Huomattavasti laajempi katsaus tiedustelulakiin <a href="http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244117-kuinka-suojasta-tuli-uhka" title="http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244117-kuinka-suojasta-tuli-uhka">http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244117-kuinka-suojasta-tu...</a></li><li>Oma laajempi kirjoitukseni aiheesta <a href="http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243979-tiedan-yha-mita-teit-viime-kesana" title="http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243979-tiedan-yha-mita-teit-viime-kesana">http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243979-tiedan-yha-mita-teit-viime...</a></li><li>Hollannin vakoilulait torjuttu <a href="https://news.vice.com/en_us/article/xw7xgq/dutch-voters-just-shot-down-a-major-spying-law-that-would-allow-dna-database" title="https://news.vice.com/en_us/article/xw7xgq/dutch-voters-just-shot-down-a-major-spying-law-that-would-allow-dna-database">https://news.vice.com/en_us/article/xw7xgq/dutch-voters-just-shot-down-a...</a></li><li>Helsingin käräjäoikeus pakkokeinoasioissa <a href="http://www.fredman-mansson.fi/images/stories/DL_317_Fredman_e.pdf" title="http://www.fredman-mansson.fi/images/stories/DL_317_Fredman_e.pdf">http://www.fredman-mansson.fi/images/stories/DL_317_Fredman_e.pdf</a></li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime kuukaudet medioissa on juoksutettu Supon johtajasta alkaen koko tiedotusosastoa kertomassa miksi maahan on aivan välttämätöntä saada juuri samojen tahojen itse valmistelema tiedustelulaki. Ainoa julkinen keskustelu on käyty siitä pitäisikö koko paketti saada käyttöön heti vai voidaanko perustuslaki muuttaa normaalissa järjestyksessä, eli vasta ensi vuoden vaalien jälkeen.

Mitä ilmeisemmin kuvio on sama kuin mm. poliisilakien uudistuksissa, eli jo käytössä olleet menetelmät kirjataan kiireellä lakiin, jotta toiminta voi jatkua ennallaan ja lakien mukaisesti. Samasta syystä lakien sisällöstä ei sitten saa syntyä mitään julkista keskustelua.

Tiedustelulaki legitimoi tiedonvaihdon erityisesti läntisten tiedustelukumppaneiden kuten Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa. Kumppani voi pyytää Suomea vakoilemaan omia kohteitaan ja Suomi saa vaihtokaupassa itseään hyödyttävää tiedustelutietoa. Tämä on koko uudistuksen keskeinen ja oikeastaan ainoa ydin.

Terrorismin kanssa tällä asialla ei tosiasiassa ole mitään tekemistä, vaan kyseessä on kätevä keppihevonen. Vaikka nykyään on turvallisempaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa, turvattomuutta koetaan aiempaa enemmän.

Turun puukottajasta oli tehty ilmiantoja ja tutkintaan oli nykyisenkin lain mukaan täydet valtuudet (konkreettisena rikosepäilynä terroristisen teon valmistelu, jolloin kaikki pakkokeinot ovat käytettävissä), mutta asia jäi silti tutkimatta. Rikostutkinnassa teon jälkeen ei ole edes tullut ilmi mitään sellaista, mitä verkkotiedustelun keinoin ylipäätään olisi ollut selvitettävissä.

Tiedustelun on luvattu tapahtuvan voimakkaan valvonnan alaisena, ihan Helsingin käräjäoikeuden kumileimasimella avustettuna (pakkokeinohakemuksia ei oikeastaan ikinä hylätä).

Supon johtajasta kaarteineen ei ole tullut kovin teknisesti valveutunutta kuvaa ja onkin syytä epäillä ymmärtävätkö he lainkaan millaisia keinoja tässä varsinaisesti ollaan sallimassa. Piraattina minun kai pitäisi olla äärimmäisen huolestunut tällaisesta massavalvonnasta, joten katsotaan mitä se varsinaisesti mahdollistaa.

Vielä muutama vuosi sitten valtaosa Internet-yhteyksistä oli salaamattomia, joten verkkotiedustelija pystyi seuraamaan esimerkiksi millaisia verkkohakuja henkilö tekee. Tilanne on muuttunut radikaalisti ja nykyään verkkotiedustelija näkee ainoastaan käyttäjän koneen ja Googlen tai Facebookin tietokoneen olevan yhteydessä keskenään, ilman minkäänlaista tietoa yhteyden sisällöstä tai edes palveluissa käytettävistä tunnuksista. Terroristit ovat käyttäneet mm. WhatsAppia, jossa kaikki yhteydet ovat päästä päähän salattuja.

Pääosin siis täysin hyödytöntä tietoa.

Joissain viestimissä tiedostojen siirrot tai ääni/videopuhelut käyttäjien välillä käyttävät suoraa yhteyttä käyttäjien välillä, ja tällöin verkkotiedustelija saa selville kahden henkilön olevan keskenään yhteydessä. Melkoista neulan hakua heinäsuovasta, koska viestien sisällöstä ei kuitenkaan saada mitään tietoa. Lisäksi osa verkkosivuista ja jotkin sähköpostiyhteydet ovat edelleen salaamattomia, eli näiltä osin valvonta on toistaiseksi mahdollista.

Kukakohan näitä sitten ehtii tutkia, jos edes suoria varoituksia Turun terroristista ei tutkittu?

Hanke on kansainvälinen ja meille kerrotaan tiedusteluvaltuuksien olevan välttämättömiä siksi kun muillakin mailla on. Tai siis oikeammin muissakin maissa ajetaan vastaavaa läpi ja perustellaan sitä sillä kun muuallakin...

Hollannissa vakoilulait kaatuivat kansanäänestyksessä. Pakettiin olisivat kuuluneet DNA-rekisterit ja oikeus hakkeroida kansalaisten laitteille (mitkä meillä kuuluvat jo poliisilakiin) sekä tiedustelulakia vastaavat valtuudet massavalvontaan ja tietojen jakoon tiedustelukumppaneille. Kumma kyllä, tätä uutista ei noteerattu Suomen mediassa mitenkään.

Suomessa asia on lobattu sen verran taitavasti ja median täysin yhtenäisellä tuella saatu kansakin peloissaan sen taakse, ettei hanketta voi enää mitenkään pysäyttää. Toisaalta en jaksa olla huolissani, koska reitittimiltä tehtävä verkkotiedustelu on auttamatta ajastaan jäljessä, Internetin jo käyttäessä lähes pelkästään salattuja yhteyksiä.

Haluaisin kommenteissa kuulla originaaleja ajatuksia siitä miksi tiedustelulakeja tarvitaan tai ei tarvita, tai miten niitä pitäisi muuttaa, vai ollaanko tässä säätämässä lakiin taas kuollutta kirjainta lapsipornofiltterin ja Lex Nokian tapaan...

 

Lisää luettavaa ja viitteitä:

  • Huomattavasti laajempi katsaus tiedustelulakiin http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244117-kuinka-suojasta-tuli-uhka
  • Oma laajempi kirjoitukseni aiheesta http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243979-tiedan-yha-mita-teit-viime-kesana
  • Hollannin vakoilulait torjuttu https://news.vice.com/en_us/article/xw7xgq/dutch-voters-just-shot-down-a-major-spying-law-that-would-allow-dna-database
  • Helsingin käräjäoikeus pakkokeinoasioissa http://www.fredman-mansson.fi/images/stories/DL_317_Fredman_e.pdf
]]>
10 http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252737-tiedustelulaki-tulee#comments Tiedustelulaki Valvonta Yksityisyys Fri, 23 Mar 2018 09:49:37 +0000 Lasse Kärkkäinen http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252737-tiedustelulaki-tulee