Perustulokokeilu http://markopetys.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/146669/all Thu, 04 Apr 2019 12:04:36 +0300 fi KD:n Maanselän hutera näennäisanalyysi perustulon vaikutuksista http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273412-kdn-maanselan-hutera-naennaisanalyysi-perustulon-vaikutuksista <p>KD:n brittimallista universal creditiä ajava puoluesihteeri ja eduskuntavaaliehdokas Asmo Maanselkä sortuu varsin huteraan analyysiin <a href="http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273356-aktiivisuudesta-palkitaan-tyottomia-myos-perustulokokeilussa">blogissaan</a> pyrkiessään hyökkäämään perustulomallia vastaan. Hän esittää näennäisen vakuuttavia laskelmia etuisuuksista ja niiden vaikutuksista, joiden pohja on ottaen huomioon kokeilun laajuus ja erilaiset ryhmät varsin hutera. Lisäksi hän ilmeisesti kuvittelee yhdeksän euron kulukorvauksen toteutuvan paljon useammissa tilanteissa kuin todellisuudessa.</p><p>VATT kertoi ja myöhemmin Pekka Haavisto twiittasi, että perustulon saamisella ei ollut vaikutusta osallistumiseen työvoimahallinnon toimenpiteisiin vaikka saivatkin tuon 560 euroa ilman velvotteita. Eli pääsisältönä oli se, että kokeilussa olleet osallistuivat kuitenkin toimenpiteisiin vaikkei ole pakko.</p><p>Maanselkä pyrkii osoittamaan erilaisten lisäosien avulla, että olikin olemassa kannusteet, sillä osallistumatta olisi menettänyt lapsikorotukset ja mahdollisen kulukorvauksen. Hänen kristillinen ihmisiin luottava ajatuksensa vaikuttaa olevan, että tuo väki olisi syljeksinyt kattoon ilman näitä.</p><p><strong>Maanselän kertomien lapsikorotusten osuus</strong></p><p>Maanselkä on koostanut oikein taulukon, jossa kerrotaan kuinka lapsikorotukset vaikuttavat pariskuntiin tai yksihuoltajiin, joilla on 1-3 lasta.</p><p>Hän kertoo blogissaan:</p><p>&quot;<em>Työttömyysetuutta korotetaan, jos huollettavanasi on alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsikorotus on:</em></p><ul><li><em>yhdestä lapsesta 5,23 e/pv</em></li><li><em>kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 e/pv</em></li><li><em>kolmesta tai sitä useammasta lapsesta yhteensä 9,90 e/pv.</em></li></ul><p><em>Jos pariskunta on työttömänä korotus tulee molempien työmarkkinatukeen. Tämä tekee useita satoja euroja kuussa.</em>&quot;</p><p>Ensinnäkin kiinnittyy huomio johtopäätökseen satoja euroja kuussa. Taulukon maksimitilanne on siis pariskunta, jossa molemmat ovat työmarkkinatuella ja heillä on kolme lasta. Tällöin he saavat kuussa siis 340 euroa enemmän. Totta, onhan se satoja euroja kuussa.</p><p>Mutta aletaanpa miettiä tilanteen todennäköisyyttä ja merkittävyyttä. Kokeilussahan oli 2000 henkilöä. VATT:in raportin mukaan henkilöiden tilanne oli seuraava:</p><ol><li>Yksinasuvia 39,55%</li><li>Pariskuntia ilman lapsia 18,25%</li><li>Pariskunta, jolla lapsia 26,60%</li><li>Yksihuoltaja ja lapsia 15,60%</li></ol><p>Tuosta voidaan siis 57,8% ottaa tästä pohdinnasta pois eli 1 156 henkilöä.</p><p>Maanselän esiin nostama pariskunnan ja kolmen lapsen esimerkki osuisi tuohon 26,60%:n joukkoon. Näitä on noin 520 henkilöä. Kolmen tai useamman lapsen perheitä on Suomessa noin 20%:a, eli tuosta voidaan pudottaa 80%:a pois ja päädytään 104:n henkilöön.</p><p>Kukin voi sitten arvioida kuinka moni tällainen lapsiperhe on tilanteessa, jossa molemmat olisivat työmarkkinatuen varassa ja toinen olisi päässyt perustulokokeiluun. Veikkaisin että alle 5 henkilöä, mutten jaksa perstuntuman lisäksi enää kaivaa tähän tietoa.</p><p>Esimerkiksi nostetun tilanteen merkitys koko tilastossa on kuitenkin minimaalisen pieni, joten perustelu on todella hutera.</p><p><strong>Maanselän perustelu yhdeksän euron kulukorvauksesta</strong></p><p>Maanselkä kertoo lisäksi kulukorvauksen merkityksestä lainaten <a href="http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/168175/m56.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">VATT:in raportin</a> kertomaa:</p><p>&quot;<em>Toinen toimenpiteeseen osallistumiseen kannustava elementti on kulukorvaus, jota on mahdollista saada 9 euroa päivältä (18 euroa, jos työssäkäyntialueen ulkopuolella). Kulukorvaus tuo työmarkkinatukeen lähes 28 prosentin lisäyksen.</em>&quot;</p><p>Hänellä vaikuttaa olevan ajatus, että työtön saisi kovinkin usein kulukorvausta johonkin toimenpiteeseen osallistumisesta. Kuitenkaan tätä korvausta ei saa esimerkiksi osallistumisesta johonkin viiden päivän kurssille, opiskelusta vaikkapa avoimessa korkeakoulussa tai käymällä työvoimahallinnon tilaisuudessa.</p><p>Käytännössä yhdeksän euron kulukorvauksen saa osallistumalla johonkin pitempään koulutukseen tai palkattomaan työkokeiluun tms.</p><p>Jos nyt ajattelee vaikkapa sitä, että pääkaupunkiseudulla menet tuollaiseen, niin tuo kulukorvaus nipinnapin kattaa matkakustannukset yms eikä todellakaan ole mitään lisätoimeentuloa tuottava elementti. Maanselkä voisi kokeilla vaikka Vantaalta reissata päivittäin koulutukseen Espooseen ja ottaa huomioon, että matkustuksen lisäksi muitakin kuluja syntyy - ja miettiä kuinka paljon siitä yhdeksän euron kulukorvauksesta jää käpälään niiden jälkeen &quot;<em>merkittäväksi taloudelliseksi kannustimeksi</em>&quot; kuten hän kuvaa.</p><p><strong>Usko ihmisiin ja heidän haluunsa työllistyä on kovin vähäinen</strong></p><p>Kristillisdemokraattien puoluesihteerin ja eduskuntaehdokkaan usko työttömien ihmisten haluun työllistyä ja tehdä sen eteen asioita on kovin heikko. Oman mallinsa puolustamiseksi hän rientää luomaan kuvaa siitä, etteivät ihmiset tekisi mitään ilman näitä kannustimia.</p><p>Kuvittelisi kauppatieteen maisterin edes hieman pohtivan asioiden tilastollisia merkittävyyksiä ja vaikutuksia.</p><p>No, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/276530-kdn-puoluesihteeri-pekka-haaviston-tulkinta-perustulosta-harhaanjohtava">Uuden Suomen tästä kertovan uutisen</a> kommentissa taloustieteen professori Matti Viren toteaa:</p><p>&quot;<em>Miten voi joku tosissaan olettaa, että &quot;ilmaisen&quot; (työstä riippumattoman) rahan saanti lisää työvoiman tarjontaa? Otetaan rautalankaesimerkki. Jos joku voittaa Lotossa 10 miljoonaa euroa, meneekö hän seuraavana aamuna klo 7 margariinitehtaalle töihin (ja illalla vielä ylitöihin)?</em>&quot;</p><p>Jep, saattaa olla jotain eroa sillä liikutaanko toimeentulon rajamailla vai kymmenessä miljoonassa. Otaniemen kasvattina ihmettelen näitä taloustieteilijöiden juttuja entistäkin enemmän.</p><p>Kaikkein eniten minua kuitenkin sylettää tällaisten tahojen osoittama suunnaton epäluottamus ihmisiin ja heidän pyrkimyksiinsä parantaa tilannettaan ja työllistyä. Ylemmillä tulotasoilla porkkana toimii, mutta pohjalla vain kepissä on näemmä haluttua voimaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> KD:n brittimallista universal creditiä ajava puoluesihteeri ja eduskuntavaaliehdokas Asmo Maanselkä sortuu varsin huteraan analyysiin blogissaan pyrkiessään hyökkäämään perustulomallia vastaan. Hän esittää näennäisen vakuuttavia laskelmia etuisuuksista ja niiden vaikutuksista, joiden pohja on ottaen huomioon kokeilun laajuus ja erilaiset ryhmät varsin hutera. Lisäksi hän ilmeisesti kuvittelee yhdeksän euron kulukorvauksen toteutuvan paljon useammissa tilanteissa kuin todellisuudessa.

VATT kertoi ja myöhemmin Pekka Haavisto twiittasi, että perustulon saamisella ei ollut vaikutusta osallistumiseen työvoimahallinnon toimenpiteisiin vaikka saivatkin tuon 560 euroa ilman velvotteita. Eli pääsisältönä oli se, että kokeilussa olleet osallistuivat kuitenkin toimenpiteisiin vaikkei ole pakko.

Maanselkä pyrkii osoittamaan erilaisten lisäosien avulla, että olikin olemassa kannusteet, sillä osallistumatta olisi menettänyt lapsikorotukset ja mahdollisen kulukorvauksen. Hänen kristillinen ihmisiin luottava ajatuksensa vaikuttaa olevan, että tuo väki olisi syljeksinyt kattoon ilman näitä.

Maanselän kertomien lapsikorotusten osuus

Maanselkä on koostanut oikein taulukon, jossa kerrotaan kuinka lapsikorotukset vaikuttavat pariskuntiin tai yksihuoltajiin, joilla on 1-3 lasta.

Hän kertoo blogissaan:

"Työttömyysetuutta korotetaan, jos huollettavanasi on alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsikorotus on:

  • yhdestä lapsesta 5,23 e/pv
  • kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 e/pv
  • kolmesta tai sitä useammasta lapsesta yhteensä 9,90 e/pv.

Jos pariskunta on työttömänä korotus tulee molempien työmarkkinatukeen. Tämä tekee useita satoja euroja kuussa."

Ensinnäkin kiinnittyy huomio johtopäätökseen satoja euroja kuussa. Taulukon maksimitilanne on siis pariskunta, jossa molemmat ovat työmarkkinatuella ja heillä on kolme lasta. Tällöin he saavat kuussa siis 340 euroa enemmän. Totta, onhan se satoja euroja kuussa.

Mutta aletaanpa miettiä tilanteen todennäköisyyttä ja merkittävyyttä. Kokeilussahan oli 2000 henkilöä. VATT:in raportin mukaan henkilöiden tilanne oli seuraava:

  1. Yksinasuvia 39,55%
  2. Pariskuntia ilman lapsia 18,25%
  3. Pariskunta, jolla lapsia 26,60%
  4. Yksihuoltaja ja lapsia 15,60%

Tuosta voidaan siis 57,8% ottaa tästä pohdinnasta pois eli 1 156 henkilöä.

Maanselän esiin nostama pariskunnan ja kolmen lapsen esimerkki osuisi tuohon 26,60%:n joukkoon. Näitä on noin 520 henkilöä. Kolmen tai useamman lapsen perheitä on Suomessa noin 20%:a, eli tuosta voidaan pudottaa 80%:a pois ja päädytään 104:n henkilöön.

Kukin voi sitten arvioida kuinka moni tällainen lapsiperhe on tilanteessa, jossa molemmat olisivat työmarkkinatuen varassa ja toinen olisi päässyt perustulokokeiluun. Veikkaisin että alle 5 henkilöä, mutten jaksa perstuntuman lisäksi enää kaivaa tähän tietoa.

Esimerkiksi nostetun tilanteen merkitys koko tilastossa on kuitenkin minimaalisen pieni, joten perustelu on todella hutera.

Maanselän perustelu yhdeksän euron kulukorvauksesta

Maanselkä kertoo lisäksi kulukorvauksen merkityksestä lainaten VATT:in raportin kertomaa:

"Toinen toimenpiteeseen osallistumiseen kannustava elementti on kulukorvaus, jota on mahdollista saada 9 euroa päivältä (18 euroa, jos työssäkäyntialueen ulkopuolella). Kulukorvaus tuo työmarkkinatukeen lähes 28 prosentin lisäyksen."

Hänellä vaikuttaa olevan ajatus, että työtön saisi kovinkin usein kulukorvausta johonkin toimenpiteeseen osallistumisesta. Kuitenkaan tätä korvausta ei saa esimerkiksi osallistumisesta johonkin viiden päivän kurssille, opiskelusta vaikkapa avoimessa korkeakoulussa tai käymällä työvoimahallinnon tilaisuudessa.

Käytännössä yhdeksän euron kulukorvauksen saa osallistumalla johonkin pitempään koulutukseen tai palkattomaan työkokeiluun tms.

Jos nyt ajattelee vaikkapa sitä, että pääkaupunkiseudulla menet tuollaiseen, niin tuo kulukorvaus nipinnapin kattaa matkakustannukset yms eikä todellakaan ole mitään lisätoimeentuloa tuottava elementti. Maanselkä voisi kokeilla vaikka Vantaalta reissata päivittäin koulutukseen Espooseen ja ottaa huomioon, että matkustuksen lisäksi muitakin kuluja syntyy - ja miettiä kuinka paljon siitä yhdeksän euron kulukorvauksesta jää käpälään niiden jälkeen "merkittäväksi taloudelliseksi kannustimeksi" kuten hän kuvaa.

Usko ihmisiin ja heidän haluunsa työllistyä on kovin vähäinen

Kristillisdemokraattien puoluesihteerin ja eduskuntaehdokkaan usko työttömien ihmisten haluun työllistyä ja tehdä sen eteen asioita on kovin heikko. Oman mallinsa puolustamiseksi hän rientää luomaan kuvaa siitä, etteivät ihmiset tekisi mitään ilman näitä kannustimia.

Kuvittelisi kauppatieteen maisterin edes hieman pohtivan asioiden tilastollisia merkittävyyksiä ja vaikutuksia.

No, Uuden Suomen tästä kertovan uutisen kommentissa taloustieteen professori Matti Viren toteaa:

"Miten voi joku tosissaan olettaa, että "ilmaisen" (työstä riippumattoman) rahan saanti lisää työvoiman tarjontaa? Otetaan rautalankaesimerkki. Jos joku voittaa Lotossa 10 miljoonaa euroa, meneekö hän seuraavana aamuna klo 7 margariinitehtaalle töihin (ja illalla vielä ylitöihin)?"

Jep, saattaa olla jotain eroa sillä liikutaanko toimeentulon rajamailla vai kymmenessä miljoonassa. Otaniemen kasvattina ihmettelen näitä taloustieteilijöiden juttuja entistäkin enemmän.

Kaikkein eniten minua kuitenkin sylettää tällaisten tahojen osoittama suunnaton epäluottamus ihmisiin ja heidän pyrkimyksiinsä parantaa tilannettaan ja työllistyä. Ylemmillä tulotasoilla porkkana toimii, mutta pohjalla vain kepissä on näemmä haluttua voimaa.

 

 

 

 

]]>
2 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273412-kdn-maanselan-hutera-naennaisanalyysi-perustulon-vaikutuksista#comments Asmo Maanselkä Harhaanjohtaminen Kristillisdemokraatit Perustulokokeilu Työllisyyspolitiikka Thu, 04 Apr 2019 09:04:36 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273412-kdn-maanselan-hutera-naennaisanalyysi-perustulon-vaikutuksista
Perustulolle ei ole realistista vaihtoehtoa - nyt puhutaan enää summista http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272559-perustulolle-ei-ole-realistista-vaihtoehtoa-nyt-puhutaan-enaa-summista <p><strong>Mikä on perustulo</strong></p><p>Universal basic income, kansalaispalkka tai perustulo tarkoittaa sitä, että jokainen sosiaaliturvaan oikeutettu ihminen saa tietyn summan rahaa joka kuukausi, täysin vastikkeetta. Ihmisten ei siis tarvitse todistaa hakevansa töitä tai olevansa pienituloinen. Miljonääri saa tuen, kadulla asuva alkoholisti saa tuen. Joka kuukausi, tekemättä mitään. Perustulo on joko veroton, tai veronalainen yhdessä muiden tulojen kanssa.</p><p>Perustuloksi siis ei voi kutsua esimerkiksi briteissä testattua &ldquo;yleistukea&rdquo; tai mitään muuta vastikkeellista tukea. Perustulon ideaan sisältyy se, että se on sama kaikille ja sen saa ilman mitään byrokratiaa.</p><p><strong>Miksi perustuloa tarvitaan</strong></p><p>Sosiaaliturvaa on perinteisesti tarvittu siksi, että osa väestöstä ei joko tilapäisesti tai pysyvästi kykene sellaiseen työhön, jolla voisivat elättää itsensä. Suomalainen hyvinvointivaltio takaa vakaat olot perhevapaiden ajaksi, eläkkeellä, sairauden takia - ja maksaa elämisen kaikista köyhimpien puolesta.</p><p>Nykyisessä sosiaaliturvassa on tausta-ajatuksena vastikkeellisuus. Tuensaajan on tehtävä jotain saadakseen tukea. Perhevapailla hoidetaan lapsia, sairauslomilla toivutaan työkykyisiksi, opintotuella tuotetaan opintopisteitä, ja työttömänä sitoutuu hakemaan aktiivisesti töitä. Asumistuella korvataan asumisen menoja pienituloisille. Lapsilisä on tapa tasata lapsiin liittyviä menoja siten, ettei vanhempien kantama taloudellinen taakka ole kohtuuton.</p><p>Meillä on kuitenkin käsillämme työelämän valtava murros. Teknologian kehityksen vuoksi tarvitsemme yhä vähemmän ihmisiä tekemään<em> tuottavaa työtä</em>, eli tuottamaan tarvitsemiamme hyödykkeitä: Ruoka, vaatteet, asunnot. Kun maatalouden ensivuosina jokaikinen kykenevä ihminen iästä riippumatta tarvittiin peltotöihin, keräilemään marjoja ja hoitamaan eläimiä, tarvitaan nykyään enää alle 5% väestöstä maataloustyöhön. Teollistumisen myötä tuli tehdastöitä, ja ihmiset muuttivat kaupunkeihin. Sittemmin tehtaiden automaatioprosessit ovat kehittyneet, ja harva on enää tehtaalla töissä. Seuraava aalto oli palvelu- ja hoiva-alat. Hoiva-alan töitä ei voida automatisoida, mutta palvelualoilla on jo nähtävissä automaation aiheuttamaa työvoiman syrjäyttämistä. Itsepalvelukassat, robotisoidut varastot, erilaiset automatisoidut kulunvalvonnat, jotka vähentävät henkilökunnan tarvetta.</p><p>Mihin kaikki nämä ihmiset menevät töihin? Tietyt luovat alat ja jotkut asiantuntija-alat vetävät yhä, mutta ne vaativat huippuosaamista. Yhä useampi työpaikka on projektiluontoinen, lyhytkestoinen ja epävarma. Työelämä pirstaloituu, ja ainoa varma on muutos. Ruokaa ja muita perustarpeita tyydyttäviä hyödykkeitä voimme kuitenkin valmistaa kaikille kuten ennenkin, vaikkeivät ihmiset tekisi niin paljon töitä.</p><p>Tämä tosiasia tarkoittaa sitä, että meidän tulee hyväksyä, ettei ihmisille enää riitä sellaisia töitä millä he voivat tienata elantonsa. Meidän tulee hyväksyä se, että yhä suureneva joukko ihmisiä ovat kykenemättömiä tekemään jälkiteollisessa yhteiskunnassa sellaista työtä, josta kenenkään kannattaisi maksaa palkkaa. Meidän on myös hyväksyttävä se, että hoiva-alan töitä ei voida robotisoida, sillä vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa kuuluu aivan olennaisesti työnkuvaan. Siispä on löydettävä järjestelmä jolla voimme taata kaikille ihmisille töistä riippumatta katon pään päälle ja ruokaa pöytään - ja myöskin pitää huolta siitä, että yhä harvemmat työssäkäyvät sekä robottien omistajat maksavat tarpeeksi veroja, jotta voimme maksaa hoiva-alan työntekijöille heille kuuluvaa palkkaa.</p><p>Perustulo on nykyisissä olosuhteissa todella tehokas keino jakaa resurssit siten, että kaikille tulee se, mitä he tarvitsevat. Samalla kaikilla on myös vapaus tienata siihen päälle mitä haluavat ja mihin kykenevät! Tehokasta perustulo on siksi, ettei tarvita monimutkaisia lomakehäkkyröitä joilla tarkistaa, että kuka tarvitsee ja mitä ja miksi. Tehokasta se on myös siksi, että se vapauttaa saajan resurssit lomakkeiden täyttelemisestä ja liitteiden metsästämisestä ja jatkuvasti kalvavasta epävarmuudesta siihen, että voi elää omaa elämäänsä. Ihmiset voisivat nykyistä joustavammin yhdistää elämänsä eri osa-alueita.</p><p><strong>Vuosien 2017-2018 perustulokokeilu suomessa</strong></p><p>Suomessa tehtiin rajallinen kokeilu liittyen perustuloon. Saajiksi arvottiin 2000 henkilöä jotka saivat työttömyysetuutta tiettynä kuukautena. Heille maksettiin kahden vuoden ajan 560&euro; perustuloa. Tämä oli todella hyvä kokeilu - kannatan sitä, että uusia tapoja kokeillaan ja testaillaan ennen laajempaa käyttöönottoa. Samalla pitää muistaa kokeilun rajoitukset:</p><ul><li><p>Kokeiluun valittiin työttömiä, ei muita ryhmiä</p></li><li><p>Kokeilu kesti vain kaksi vuotta ja sen kesto oli etukäteen tiedossa</p></li><li><p>Summa oli kuitenkin aika pieni, eli yksi ihminen ei pysty itseään sillä elättämään</p></li></ul><p>Rajoituksista huolimatta kokeilun lopputulos oli varsin myönteinen: Työllisyys ei laskenut lainkaan ja osallistujien hyvinvointi ja mielenterveys koheni! Juuri tätä me siis tarvitsemme. Perustulon vastustajat ovat vedonneet siihen, että työllisyys ei myöskään kasvanut. Itse tässä kohtaa kuitenkin muistuttaisin, että kokeilu oli loppujen lopuksi aika lyhyt. Ja kun työllisyys ei kuitenkaan laskenut, mutta osallistujien mielenterveys koheni, niin eikö tämä silti ole todella hyvä tulos? Perustulon vastustajien mielestä työttömien mielenterveys ei ilmeisesti ole tärkeä asia. Monella ihmisellä istuu vielä tiukasti asenne siitä, että työttömyyden pitääkin olla kurjaa ja raskasta.</p><p><strong>Mitä riskejä on perustulossa</strong></p><p>Perustulo ei tietenkään ole täydellinen ratkaisu. Mikään ratkaisu ei ole täydellinen. Omissa tutkimuksissani olen tullut siihen tulokseen, että keskeisiä riskejä on kaksi: 1. Perustulon taso jää liian matalaksi, ja ihmiset kamppailevat äärimmäisen köyhyyden kanssa. 2. Suurempi osuus naisista jää kotiäideiksi ja työelämän ulkopuolelle. Nämä riskit pitää ottaa todesta ja muitakin riskejä kartoittaa kun lähdemme perustuloa toteuttamaan. Ensimmäinen on vältettävissä yksinkertaisella matematiikalla. Toiseen taas sanoisin, että toisaalta perustulo on loistava keino saada ihmiset pidettyä edes osittain työelämässä mukana, kun osa-aikatyö ja keikkatyö ovat kannattavia ja helppoja käytännössä järjestää. Ei siis tarvitse jäädä kokonaan työelämän ulkopuolelle vaikka tahtoisikin hoitaa lapset kotona pitkään!</p><p><strong>Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta?</strong></p><p>Perustuloa vastustavat sanovat, että järjestelmä on aivan liian kallis. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että jaamme nykyistä enemmän rahaa kaikille, keräämättä yhtään lisää. On aivan selvää, että verotusjärjestelmää pitää muuttaa. Itse kannatan mallia missä on lähes tasavero, ehkä yhdellä tai kahdella progressioportaalla. Kun nykyään pienipalkkainen maksaa hyvin vähän tai ei ollenkaan veroja koska työnteko on haluttu pitää houkuttelevana, alkaisi perustulomallissa normaali veronmaksu jo ensimmäisestä tienatusta eurosta. Työnteko olisi silti kannattavaa, sillä mitään tukia ei leikattaisi työsskäynnistä huolimatta.</p><p>Perustulon käyttöönotto tulee myös vaatimaan hyvää, portaittaista etenemissuunnitelmaa. Liian nopea kertarysäys laittaisi (vuokra-)asuntomarkkinat kaaokseen ja rytäkässä saattaisi monet jäädä kodittomiksi. Jokaisen askeleen kohdalla on pysähdyttävä miettimään, että onko suunta oikea ja tarvitseeko joku osa vielä hiomista. Perustulomallihan vaatii esimerkiksi sitäkin, että terveydenhuollon asiakasmaksuista ja lääkkeiden omavastuuosuuksista luovutaan, ainakin melkein kokonaan: Muuten tarvitaan yhä tarveharkintaista toimeentulotukea ja se taas estäisi pitkäaikaissairaita ja vammaisia hyötymästä työnteon tuomista mahdollisuuksista elintasonsa nostamiseksi.</p><p><em>Lisälukemista ja linkkivinkkejä:</em></p><p><a href="https://www.kela.fi/perustulokokeilu">Kelan sivuilla perustulosta</a></p><p><a href="http://arimartti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271918-perustulomallini">Piraattitoveri Arimartti Hopiavuorin malli &amp; laskelma</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikä on perustulo

Universal basic income, kansalaispalkka tai perustulo tarkoittaa sitä, että jokainen sosiaaliturvaan oikeutettu ihminen saa tietyn summan rahaa joka kuukausi, täysin vastikkeetta. Ihmisten ei siis tarvitse todistaa hakevansa töitä tai olevansa pienituloinen. Miljonääri saa tuen, kadulla asuva alkoholisti saa tuen. Joka kuukausi, tekemättä mitään. Perustulo on joko veroton, tai veronalainen yhdessä muiden tulojen kanssa.

Perustuloksi siis ei voi kutsua esimerkiksi briteissä testattua “yleistukea” tai mitään muuta vastikkeellista tukea. Perustulon ideaan sisältyy se, että se on sama kaikille ja sen saa ilman mitään byrokratiaa.

Miksi perustuloa tarvitaan

Sosiaaliturvaa on perinteisesti tarvittu siksi, että osa väestöstä ei joko tilapäisesti tai pysyvästi kykene sellaiseen työhön, jolla voisivat elättää itsensä. Suomalainen hyvinvointivaltio takaa vakaat olot perhevapaiden ajaksi, eläkkeellä, sairauden takia - ja maksaa elämisen kaikista köyhimpien puolesta.

Nykyisessä sosiaaliturvassa on tausta-ajatuksena vastikkeellisuus. Tuensaajan on tehtävä jotain saadakseen tukea. Perhevapailla hoidetaan lapsia, sairauslomilla toivutaan työkykyisiksi, opintotuella tuotetaan opintopisteitä, ja työttömänä sitoutuu hakemaan aktiivisesti töitä. Asumistuella korvataan asumisen menoja pienituloisille. Lapsilisä on tapa tasata lapsiin liittyviä menoja siten, ettei vanhempien kantama taloudellinen taakka ole kohtuuton.

Meillä on kuitenkin käsillämme työelämän valtava murros. Teknologian kehityksen vuoksi tarvitsemme yhä vähemmän ihmisiä tekemään tuottavaa työtä, eli tuottamaan tarvitsemiamme hyödykkeitä: Ruoka, vaatteet, asunnot. Kun maatalouden ensivuosina jokaikinen kykenevä ihminen iästä riippumatta tarvittiin peltotöihin, keräilemään marjoja ja hoitamaan eläimiä, tarvitaan nykyään enää alle 5% väestöstä maataloustyöhön. Teollistumisen myötä tuli tehdastöitä, ja ihmiset muuttivat kaupunkeihin. Sittemmin tehtaiden automaatioprosessit ovat kehittyneet, ja harva on enää tehtaalla töissä. Seuraava aalto oli palvelu- ja hoiva-alat. Hoiva-alan töitä ei voida automatisoida, mutta palvelualoilla on jo nähtävissä automaation aiheuttamaa työvoiman syrjäyttämistä. Itsepalvelukassat, robotisoidut varastot, erilaiset automatisoidut kulunvalvonnat, jotka vähentävät henkilökunnan tarvetta.

Mihin kaikki nämä ihmiset menevät töihin? Tietyt luovat alat ja jotkut asiantuntija-alat vetävät yhä, mutta ne vaativat huippuosaamista. Yhä useampi työpaikka on projektiluontoinen, lyhytkestoinen ja epävarma. Työelämä pirstaloituu, ja ainoa varma on muutos. Ruokaa ja muita perustarpeita tyydyttäviä hyödykkeitä voimme kuitenkin valmistaa kaikille kuten ennenkin, vaikkeivät ihmiset tekisi niin paljon töitä.

Tämä tosiasia tarkoittaa sitä, että meidän tulee hyväksyä, ettei ihmisille enää riitä sellaisia töitä millä he voivat tienata elantonsa. Meidän tulee hyväksyä se, että yhä suureneva joukko ihmisiä ovat kykenemättömiä tekemään jälkiteollisessa yhteiskunnassa sellaista työtä, josta kenenkään kannattaisi maksaa palkkaa. Meidän on myös hyväksyttävä se, että hoiva-alan töitä ei voida robotisoida, sillä vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa kuuluu aivan olennaisesti työnkuvaan. Siispä on löydettävä järjestelmä jolla voimme taata kaikille ihmisille töistä riippumatta katon pään päälle ja ruokaa pöytään - ja myöskin pitää huolta siitä, että yhä harvemmat työssäkäyvät sekä robottien omistajat maksavat tarpeeksi veroja, jotta voimme maksaa hoiva-alan työntekijöille heille kuuluvaa palkkaa.

Perustulo on nykyisissä olosuhteissa todella tehokas keino jakaa resurssit siten, että kaikille tulee se, mitä he tarvitsevat. Samalla kaikilla on myös vapaus tienata siihen päälle mitä haluavat ja mihin kykenevät! Tehokasta perustulo on siksi, ettei tarvita monimutkaisia lomakehäkkyröitä joilla tarkistaa, että kuka tarvitsee ja mitä ja miksi. Tehokasta se on myös siksi, että se vapauttaa saajan resurssit lomakkeiden täyttelemisestä ja liitteiden metsästämisestä ja jatkuvasti kalvavasta epävarmuudesta siihen, että voi elää omaa elämäänsä. Ihmiset voisivat nykyistä joustavammin yhdistää elämänsä eri osa-alueita.

Vuosien 2017-2018 perustulokokeilu suomessa

Suomessa tehtiin rajallinen kokeilu liittyen perustuloon. Saajiksi arvottiin 2000 henkilöä jotka saivat työttömyysetuutta tiettynä kuukautena. Heille maksettiin kahden vuoden ajan 560€ perustuloa. Tämä oli todella hyvä kokeilu - kannatan sitä, että uusia tapoja kokeillaan ja testaillaan ennen laajempaa käyttöönottoa. Samalla pitää muistaa kokeilun rajoitukset:

  • Kokeiluun valittiin työttömiä, ei muita ryhmiä

  • Kokeilu kesti vain kaksi vuotta ja sen kesto oli etukäteen tiedossa

  • Summa oli kuitenkin aika pieni, eli yksi ihminen ei pysty itseään sillä elättämään

Rajoituksista huolimatta kokeilun lopputulos oli varsin myönteinen: Työllisyys ei laskenut lainkaan ja osallistujien hyvinvointi ja mielenterveys koheni! Juuri tätä me siis tarvitsemme. Perustulon vastustajat ovat vedonneet siihen, että työllisyys ei myöskään kasvanut. Itse tässä kohtaa kuitenkin muistuttaisin, että kokeilu oli loppujen lopuksi aika lyhyt. Ja kun työllisyys ei kuitenkaan laskenut, mutta osallistujien mielenterveys koheni, niin eikö tämä silti ole todella hyvä tulos? Perustulon vastustajien mielestä työttömien mielenterveys ei ilmeisesti ole tärkeä asia. Monella ihmisellä istuu vielä tiukasti asenne siitä, että työttömyyden pitääkin olla kurjaa ja raskasta.

Mitä riskejä on perustulossa

Perustulo ei tietenkään ole täydellinen ratkaisu. Mikään ratkaisu ei ole täydellinen. Omissa tutkimuksissani olen tullut siihen tulokseen, että keskeisiä riskejä on kaksi: 1. Perustulon taso jää liian matalaksi, ja ihmiset kamppailevat äärimmäisen köyhyyden kanssa. 2. Suurempi osuus naisista jää kotiäideiksi ja työelämän ulkopuolelle. Nämä riskit pitää ottaa todesta ja muitakin riskejä kartoittaa kun lähdemme perustuloa toteuttamaan. Ensimmäinen on vältettävissä yksinkertaisella matematiikalla. Toiseen taas sanoisin, että toisaalta perustulo on loistava keino saada ihmiset pidettyä edes osittain työelämässä mukana, kun osa-aikatyö ja keikkatyö ovat kannattavia ja helppoja käytännössä järjestää. Ei siis tarvitse jäädä kokonaan työelämän ulkopuolelle vaikka tahtoisikin hoitaa lapset kotona pitkään!

Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta?

Perustuloa vastustavat sanovat, että järjestelmä on aivan liian kallis. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että jaamme nykyistä enemmän rahaa kaikille, keräämättä yhtään lisää. On aivan selvää, että verotusjärjestelmää pitää muuttaa. Itse kannatan mallia missä on lähes tasavero, ehkä yhdellä tai kahdella progressioportaalla. Kun nykyään pienipalkkainen maksaa hyvin vähän tai ei ollenkaan veroja koska työnteko on haluttu pitää houkuttelevana, alkaisi perustulomallissa normaali veronmaksu jo ensimmäisestä tienatusta eurosta. Työnteko olisi silti kannattavaa, sillä mitään tukia ei leikattaisi työsskäynnistä huolimatta.

Perustulon käyttöönotto tulee myös vaatimaan hyvää, portaittaista etenemissuunnitelmaa. Liian nopea kertarysäys laittaisi (vuokra-)asuntomarkkinat kaaokseen ja rytäkässä saattaisi monet jäädä kodittomiksi. Jokaisen askeleen kohdalla on pysähdyttävä miettimään, että onko suunta oikea ja tarvitseeko joku osa vielä hiomista. Perustulomallihan vaatii esimerkiksi sitäkin, että terveydenhuollon asiakasmaksuista ja lääkkeiden omavastuuosuuksista luovutaan, ainakin melkein kokonaan: Muuten tarvitaan yhä tarveharkintaista toimeentulotukea ja se taas estäisi pitkäaikaissairaita ja vammaisia hyötymästä työnteon tuomista mahdollisuuksista elintasonsa nostamiseksi.

Lisälukemista ja linkkivinkkejä:

Kelan sivuilla perustulosta

Piraattitoveri Arimartti Hopiavuorin malli & laskelma

 

 

]]>
9 http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272559-perustulolle-ei-ole-realistista-vaihtoehtoa-nyt-puhutaan-enaa-summista#comments Perustulo Perustulokokeilu Sosiaaliturva Mon, 25 Mar 2019 20:45:34 +0000 Saga Nyrén http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272559-perustulolle-ei-ole-realistista-vaihtoehtoa-nyt-puhutaan-enaa-summista
Olivatko perustulokokeilun tulokset pettymys? http://samimattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269783-olivatko-perustulokokeilun-tulokset-pettymys <p>Perustulo on ollut viime aikoina kuuma puheenaihe, koska viikko sitten sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi perustulokokeilun ensimmäisen vuoden alustavat tulokset. Julkaisun myötä olemme saaneet nähdä eri tahojen julistuksia siitä, miten perustulokokeilun <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/72fe7c29-4362-4fcf-b43b-bf780b6826ae?_gl=1*1t6n40w*_ga*MTcwNDU4ODE4Ny4xNTMzNzUzNTA3*_gid*MTE0NjIwMDY3OC4xNTUwMzAyMDY0">tulokset olivat tyrmääviä</a>, koska siihen osallistuneiden pitkäaikaistyöttömien työllistyminen ei parantunutkaan, vaikka heille maksettiin perustuloa.</p> <p>On totta, että perustuloa saaneilla ei työllisyys kasvanut merkittävästi verrattuna vertailuryhmään. Kuitenkaan perustulolla ei ollut negatiivista vaikutusta työllisyyteen, vaan perustuloa saaneet työllistyivät yhtä hyvin kuin vertailuryhmäkin. Eli toisin kuin perustulon vastustajat usein väittävät, perustuloa saaneet eivät jääneet kotiin makaamaan, vaan he olivat vähintään yhtä aktiivisia kuin vertailuryhmäkin.</p> <p>On myös hyvä muistaa, että perustulokokeilussa oli mukana pelkästään pitkäaikaistyöttömiä, joiden on muutenkin todella vaikea työllistyä. Olisikin ollut mielenkiintoista nähdä, että minkälainen vaikutus perustulolla olisi ollut muihin ryhmiin, kuten opiskelijoihin ja pätkätyöläisiin. Eli jos perustulokokeiluja päätetään jatkaa, niin jatkossa olisi erittäin tärkeää saada mukaan myös muitakin kuin pitkäaikaistyöttömiä.</p> <p>Perustulokokeilun tuloksissa ei kuitenkaan voida keskittyä pelkästään työllisyysnäkökulmaan, sillä perustulon tarkoituksena ei ole ainostaan parantaa työllisyyttä, vaan myös vähentää byrokratiaa ja lisätä hyvinvointia. Ja siinä tämä perustulokokeilu on onnistunut. Perustuloa saaneet nimittäin kokivat hyvinvointinsa lisääntyneen ja stressinsä vähentyneen. Myös heidän luottamuksensa omaan tulevaisuuteensa oli parantunut.</p> <p>Nämä tulokset eivät olleet mikään yllätys, sillä samankaltaisia tuloksia on saatu myös muiden maiden perustulokokeiluissa. Esimerkiksi 70-luvulla Kanadassa tehdyssä perustulokokeilussa havaittiin, että toimeentulon varmuus paransi kokeiluun osallistuneiden terveyttä ja vähensi erityisesti mielenterveysongelmia.</p> <p>Tähän menessä on siis todistettu se, että perustulo lisää hyvinvointia ja, ettei perustulo vähennä työllisyyttä. Vaikka perustulolla ei ollutkaan merkittävää vaikutusta työllisyyteen, niin lisääntyneen hyvinvoinnin ansiosta perustulo on kuitenkin selkeästi nykyistä järjestelmää parempi. Vielä kun päästäisiin näkemään perustulon vaikutus myös muihin ryhmiin kuin ainoastaan pitkäaikaistyöttömiin. Näillä muilla ryhmillä työllisyys saattaisi jopa nousta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustulo on ollut viime aikoina kuuma puheenaihe, koska viikko sitten sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi perustulokokeilun ensimmäisen vuoden alustavat tulokset. Julkaisun myötä olemme saaneet nähdä eri tahojen julistuksia siitä, miten perustulokokeilun tulokset olivat tyrmääviä, koska siihen osallistuneiden pitkäaikaistyöttömien työllistyminen ei parantunutkaan, vaikka heille maksettiin perustuloa.

On totta, että perustuloa saaneilla ei työllisyys kasvanut merkittävästi verrattuna vertailuryhmään. Kuitenkaan perustulolla ei ollut negatiivista vaikutusta työllisyyteen, vaan perustuloa saaneet työllistyivät yhtä hyvin kuin vertailuryhmäkin. Eli toisin kuin perustulon vastustajat usein väittävät, perustuloa saaneet eivät jääneet kotiin makaamaan, vaan he olivat vähintään yhtä aktiivisia kuin vertailuryhmäkin.

On myös hyvä muistaa, että perustulokokeilussa oli mukana pelkästään pitkäaikaistyöttömiä, joiden on muutenkin todella vaikea työllistyä. Olisikin ollut mielenkiintoista nähdä, että minkälainen vaikutus perustulolla olisi ollut muihin ryhmiin, kuten opiskelijoihin ja pätkätyöläisiin. Eli jos perustulokokeiluja päätetään jatkaa, niin jatkossa olisi erittäin tärkeää saada mukaan myös muitakin kuin pitkäaikaistyöttömiä.

Perustulokokeilun tuloksissa ei kuitenkaan voida keskittyä pelkästään työllisyysnäkökulmaan, sillä perustulon tarkoituksena ei ole ainostaan parantaa työllisyyttä, vaan myös vähentää byrokratiaa ja lisätä hyvinvointia. Ja siinä tämä perustulokokeilu on onnistunut. Perustuloa saaneet nimittäin kokivat hyvinvointinsa lisääntyneen ja stressinsä vähentyneen. Myös heidän luottamuksensa omaan tulevaisuuteensa oli parantunut.

Nämä tulokset eivät olleet mikään yllätys, sillä samankaltaisia tuloksia on saatu myös muiden maiden perustulokokeiluissa. Esimerkiksi 70-luvulla Kanadassa tehdyssä perustulokokeilussa havaittiin, että toimeentulon varmuus paransi kokeiluun osallistuneiden terveyttä ja vähensi erityisesti mielenterveysongelmia.

Tähän menessä on siis todistettu se, että perustulo lisää hyvinvointia ja, ettei perustulo vähennä työllisyyttä. Vaikka perustulolla ei ollutkaan merkittävää vaikutusta työllisyyteen, niin lisääntyneen hyvinvoinnin ansiosta perustulo on kuitenkin selkeästi nykyistä järjestelmää parempi. Vielä kun päästäisiin näkemään perustulon vaikutus myös muihin ryhmiin kuin ainoastaan pitkäaikaistyöttömiin. Näillä muilla ryhmillä työllisyys saattaisi jopa nousta.

]]>
2 http://samimattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269783-olivatko-perustulokokeilun-tulokset-pettymys#comments Perustulo Perustulokokeilu Sosiaaliturvajärjestelmä Sun, 17 Feb 2019 12:37:00 +0000 Sami Mattila http://samimattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269783-olivatko-perustulokokeilun-tulokset-pettymys
Harhautunut ymmärrys perustulokokeilun tarkoituksesta http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269367-harhautunut-ymmarrys-perustulokokeilun-tarkoituksesta <p>Kun katselee uutisia, vähän näyttäisi ihmisillä olevan jokseenkin harhautunut ymmärrys, mitä nyt tämän perustulokokeilun tarkoitus oli ja on. Maailmallakin osa uutisoinnista on ollut tyyliin: &rdquo;Suomen perustulokokeilu epäonnistui tavoitteissaan edistää työllistymistä&rdquo;. Ihan kuin työllistyminen olisi perustulon ensisijainen tavoite.</p><p>Toki sitähän se olikin alkujaan, kun <strong>Juha Sipilän</strong> hallituksen toimesta perustulokokeilu päätettiin järjestää. Kokeilun ominaisuudet selkeästi kertoivat tutkimustavoitteen olevan se, että voisiko toisenlainen työttömyysturvamalli kannustaa ihmistä paremmin työllistymään. Tämä kun tiedostettiin, kieltämättä kokeilun alustavat tulokset koeryhmän stagnaatista työllistymisestä oli yllätys monelle, josta sitten sen mukainen uutisointi. Ymmärrettävästi tästä on syntynyt monelle käsitys siitä, että tämä kokeilu olisi vain epäonnistunut työllistämiskokeilu.</p><p>Nyt kun kokeilun alustavat tulokset ovat julki, saatu tieto on <a href="http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269272-alustavia-tuloksia-suomen-perustulokokeilusta">kyseenalaistettavissa</a>, ja kokonaisuudessan aiheutti enemmän kysymyksiä kuin tarjosi vastauksia. Vaikka tieto oli vähäistä, siitä vähästä halutaan mehustaa kaikki mahdollinen irti, mutta ongelmana on, että vain alustavien yhden vuoden tuloksista helposti sorrutaan tekemään outoja johtopäätöksiä.</p><p><strong>Perustulokokeilun tavoite</strong></p><p>Mitä sitten tällaisten kokeilujen tavoitteisiin tulee, päätavoite on ihmisen työllistymisen sijasta selvittää, että voidaanko me parantaa nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää. Parantamisessa sitten oleellisimpia asioita on selvittää, että voidaanko tehdä järjestelmästä kevyempi, kustannustehokkaampi, ottaa mukaan väliinputoajat, edistää tasa-arvoa ja hyvinvointia sekä varmistaa riittävä toimeentulo kansalaiselle. Näin ollen paljon uutisoitu kokeilun työllistymisvaikutus onkin vain yksi osa kustannustehokkuutta.</p><p><strong>Hyvinvoinnin edistämisellä rooli myös kustannustehokkuudessa</strong></p><p>Tulokset antoivat myös osviittaa positiivisiin vaikutuksiin ihmisen terveyteen ja muutenkin hyvinvointiin, joilla on sitten aivan oma vaikutuksensa kustannustehokkuudessa, sillä paranevan terveydentilan voidaan olettaa vähentävän kuormitusta terveyspalveluiden käyttämisessä sekä vähentää syrjäytymistä. Näin ollen kustannustehokkuudestakin on näyttöä, vaikka alustavissa tuloksissa ei löydetty positiivista vaikutusta työllistymisessä. Toki tämän kustannustehokkuuden rahallista vaikutusta on äärimmäisen vaikea laskea, sillä se on epäsuora vaikutus. Tällaiset asiat on kuitenkin hyvä muistaa jatkossa, kun tulee uusia tuloksia, tai jos ja kun lähdetään laajentaa vastaavia kokeiluja tulevien hallitusten toimesta.</p><p><strong>Miksi sosiaaliturvajärjestelmän uudistus on paikallaan?</strong></p><p>Tunnetusti meidän nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on byrokraattinen, holhoava, epäoikeudenmukainen ja aktivoimisen sijaan passivoiva. Yksi toimeentulotuen ominaisuuksista onkin se, että tuki leikkaantuu suoraan pois tienatun 150&euro;/kk jälkeen saatujen tulojen myötä, eikä toimeentulotukea myöskään myönnetä, jos on olemassa olevaa varallisuutta, jolla voidaan katsoa ihmisen elättävän itsensä. Tämä ominaisuus suorastaan kannustaa kansalaista olemaan säästämättä ja pyrkiä mahdollisimman varattomaan elämiseen, jotta perus toimeentulotuki ei vaarantuisi.</p><p>Niin perustulo kuin <a href="https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2017/tulorekisteri_kayttoon_2019__tiesitko_t/" target="_blank">reaaliaikaiseen tulorekisteriin</a> sitoutettu käänteinen tulovero olisivat ominaisuuksiltaan ainakin tämän kannustinloukun poistava sekä vielä mahdollistaisi aikaisemmin toimentulon varassa olevien varallisuuden kerryttämisen. Toki erilaisia malleja voidaan miettiä ja tutkia, ja on syytäkin, sillä sosiaaliturvajärjestelmän uusiminen näyttäisi olevan vääjäämättä edessä.</p><p><strong>Kokeilujen tulevaisuus&nbsp;</strong></p><p>Onhan meidän nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä parempi kuin suurimmassa osassa maapalloa, mutta ainahan se voisi olla parempi, sillä utopiassa emme missään tapauksessa elä. Härdelli sote-uudistuksen parissa on oiva esimerkki siitä, ettemme ainakaan halua liian nopeasti uudistaa sosiaaliturvajärjestelmäämme.</p><p>Uudistus luonnollisesti tulisi koskemaan meitä kaikkia, joten kansan jakautuminen kahtia ei ainakaan ole toivottavaa, niin kuin se nyt on perustulon osalta. Jotta sitten puoluerajojen läpäisevä kannatus olisi edes mahdollista, näen tämän tapahtuvan vain laajojen tutkimustuloksien kautta, joita fyysisessä todellisuudessa elävät ihmiset eivät kykenisi kyseenalaistamaan.</p><p>Luonnollisesti haluamme uuden sosiaaliturvajärjestelmän olevan myös mahdollisimman pitkäkestoinen, joten sen täytyisi ottaa erilaiset ulkopuoliset &rdquo;uhat&rdquo; huomioon, kuten näköpiirissä olevan teknologisen kehityksen, minkä arvioitu vaikutus työmarkkinoiden voi olla todella suuri jo aivan lähitulevaisuudessa. Tarvitsemme siis mallin, joka on sopeutuvainen tarvittaessa jakamaan työmarkkinoita ja muutenkin ominaisuuksiltaan tarpeeksi joustava.</p><p>Toki odotetaan nyt vielä, mitä tuloksia saamme jo päättyneestä kokeilusta ja näiden tuloksien vertailuista muiden maiden perustulokokeiluihin. En kuitenkaan näe syytä sille, miksi emme voisi myös jatkaa ja laajentaa näitä kokeiluja odotellesakin tulevalla hallituskaudella.</p><p><strong>Sinun sosiaaliturvajärjestelmäsi?</strong></p><p>Jos sinusta tuntuisikin, ettei perustulo kuulosta hyvältä ajatukselta, kannustan sinua sitten miettimään sitä, että jos menettäisit nyt työpaikkasi syystä tai toisesta, eikä sinulla olisi varallisuutta, millaisen sosiaaliturvajärjestelmän haluaisit ympärillesi?</p><p>Ainakin itse koen, ettei jatkotyöllistyminen ole lähellekään kaikille varmaa, ja näen &nbsp;työmarkkinoiden todella raadolliseksi paikaksi, missä ihminen voi helposti lähettää kymmeniä tai satoja hakemuksia, ennen kuin kutsutaan edes haastatteluun &ndash; jos edes kutsutaan. Siellä menestyminen ei ole taattua, eikä todellakaan jokainen voi olla voittaja. Ihminen ole myöskään kuin kone, vaan jokaisella menee myös raja siinä, että kuinka paljon epäonnistumista kestetään kerralla. Jokaisella on siis raja siinäkin, kuinka paljon kestetään maahan polkemista, kunnes ei enää huvita nousta ylös vähään aikaan.</p><p>Jo pelkästään tämän vuoksi haluaisin ainakin itse mallin, mikä ei rankaise, ei alista, vaan hyväksyy ihmisen sellaisenaan kuin on. Minun mallini olisi sellainen turvaverkko, johon voisi aina luottaa ja tarvittaessa hypätä.</p><p>Pystytäänkö me luomaan vastaavaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun katselee uutisia, vähän näyttäisi ihmisillä olevan jokseenkin harhautunut ymmärrys, mitä nyt tämän perustulokokeilun tarkoitus oli ja on. Maailmallakin osa uutisoinnista on ollut tyyliin: ”Suomen perustulokokeilu epäonnistui tavoitteissaan edistää työllistymistä”. Ihan kuin työllistyminen olisi perustulon ensisijainen tavoite.

Toki sitähän se olikin alkujaan, kun Juha Sipilän hallituksen toimesta perustulokokeilu päätettiin järjestää. Kokeilun ominaisuudet selkeästi kertoivat tutkimustavoitteen olevan se, että voisiko toisenlainen työttömyysturvamalli kannustaa ihmistä paremmin työllistymään. Tämä kun tiedostettiin, kieltämättä kokeilun alustavat tulokset koeryhmän stagnaatista työllistymisestä oli yllätys monelle, josta sitten sen mukainen uutisointi. Ymmärrettävästi tästä on syntynyt monelle käsitys siitä, että tämä kokeilu olisi vain epäonnistunut työllistämiskokeilu.

Nyt kun kokeilun alustavat tulokset ovat julki, saatu tieto on kyseenalaistettavissa, ja kokonaisuudessan aiheutti enemmän kysymyksiä kuin tarjosi vastauksia. Vaikka tieto oli vähäistä, siitä vähästä halutaan mehustaa kaikki mahdollinen irti, mutta ongelmana on, että vain alustavien yhden vuoden tuloksista helposti sorrutaan tekemään outoja johtopäätöksiä.

Perustulokokeilun tavoite

Mitä sitten tällaisten kokeilujen tavoitteisiin tulee, päätavoite on ihmisen työllistymisen sijasta selvittää, että voidaanko me parantaa nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää. Parantamisessa sitten oleellisimpia asioita on selvittää, että voidaanko tehdä järjestelmästä kevyempi, kustannustehokkaampi, ottaa mukaan väliinputoajat, edistää tasa-arvoa ja hyvinvointia sekä varmistaa riittävä toimeentulo kansalaiselle. Näin ollen paljon uutisoitu kokeilun työllistymisvaikutus onkin vain yksi osa kustannustehokkuutta.

Hyvinvoinnin edistämisellä rooli myös kustannustehokkuudessa

Tulokset antoivat myös osviittaa positiivisiin vaikutuksiin ihmisen terveyteen ja muutenkin hyvinvointiin, joilla on sitten aivan oma vaikutuksensa kustannustehokkuudessa, sillä paranevan terveydentilan voidaan olettaa vähentävän kuormitusta terveyspalveluiden käyttämisessä sekä vähentää syrjäytymistä. Näin ollen kustannustehokkuudestakin on näyttöä, vaikka alustavissa tuloksissa ei löydetty positiivista vaikutusta työllistymisessä. Toki tämän kustannustehokkuuden rahallista vaikutusta on äärimmäisen vaikea laskea, sillä se on epäsuora vaikutus. Tällaiset asiat on kuitenkin hyvä muistaa jatkossa, kun tulee uusia tuloksia, tai jos ja kun lähdetään laajentaa vastaavia kokeiluja tulevien hallitusten toimesta.

Miksi sosiaaliturvajärjestelmän uudistus on paikallaan?

Tunnetusti meidän nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on byrokraattinen, holhoava, epäoikeudenmukainen ja aktivoimisen sijaan passivoiva. Yksi toimeentulotuen ominaisuuksista onkin se, että tuki leikkaantuu suoraan pois tienatun 150€/kk jälkeen saatujen tulojen myötä, eikä toimeentulotukea myöskään myönnetä, jos on olemassa olevaa varallisuutta, jolla voidaan katsoa ihmisen elättävän itsensä. Tämä ominaisuus suorastaan kannustaa kansalaista olemaan säästämättä ja pyrkiä mahdollisimman varattomaan elämiseen, jotta perus toimeentulotuki ei vaarantuisi.

Niin perustulo kuin reaaliaikaiseen tulorekisteriin sitoutettu käänteinen tulovero olisivat ominaisuuksiltaan ainakin tämän kannustinloukun poistava sekä vielä mahdollistaisi aikaisemmin toimentulon varassa olevien varallisuuden kerryttämisen. Toki erilaisia malleja voidaan miettiä ja tutkia, ja on syytäkin, sillä sosiaaliturvajärjestelmän uusiminen näyttäisi olevan vääjäämättä edessä.

Kokeilujen tulevaisuus 

Onhan meidän nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä parempi kuin suurimmassa osassa maapalloa, mutta ainahan se voisi olla parempi, sillä utopiassa emme missään tapauksessa elä. Härdelli sote-uudistuksen parissa on oiva esimerkki siitä, ettemme ainakaan halua liian nopeasti uudistaa sosiaaliturvajärjestelmäämme.

Uudistus luonnollisesti tulisi koskemaan meitä kaikkia, joten kansan jakautuminen kahtia ei ainakaan ole toivottavaa, niin kuin se nyt on perustulon osalta. Jotta sitten puoluerajojen läpäisevä kannatus olisi edes mahdollista, näen tämän tapahtuvan vain laajojen tutkimustuloksien kautta, joita fyysisessä todellisuudessa elävät ihmiset eivät kykenisi kyseenalaistamaan.

Luonnollisesti haluamme uuden sosiaaliturvajärjestelmän olevan myös mahdollisimman pitkäkestoinen, joten sen täytyisi ottaa erilaiset ulkopuoliset ”uhat” huomioon, kuten näköpiirissä olevan teknologisen kehityksen, minkä arvioitu vaikutus työmarkkinoiden voi olla todella suuri jo aivan lähitulevaisuudessa. Tarvitsemme siis mallin, joka on sopeutuvainen tarvittaessa jakamaan työmarkkinoita ja muutenkin ominaisuuksiltaan tarpeeksi joustava.

Toki odotetaan nyt vielä, mitä tuloksia saamme jo päättyneestä kokeilusta ja näiden tuloksien vertailuista muiden maiden perustulokokeiluihin. En kuitenkaan näe syytä sille, miksi emme voisi myös jatkaa ja laajentaa näitä kokeiluja odotellesakin tulevalla hallituskaudella.

Sinun sosiaaliturvajärjestelmäsi?

Jos sinusta tuntuisikin, ettei perustulo kuulosta hyvältä ajatukselta, kannustan sinua sitten miettimään sitä, että jos menettäisit nyt työpaikkasi syystä tai toisesta, eikä sinulla olisi varallisuutta, millaisen sosiaaliturvajärjestelmän haluaisit ympärillesi?

Ainakin itse koen, ettei jatkotyöllistyminen ole lähellekään kaikille varmaa, ja näen  työmarkkinoiden todella raadolliseksi paikaksi, missä ihminen voi helposti lähettää kymmeniä tai satoja hakemuksia, ennen kuin kutsutaan edes haastatteluun – jos edes kutsutaan. Siellä menestyminen ei ole taattua, eikä todellakaan jokainen voi olla voittaja. Ihminen ole myöskään kuin kone, vaan jokaisella menee myös raja siinä, että kuinka paljon epäonnistumista kestetään kerralla. Jokaisella on siis raja siinäkin, kuinka paljon kestetään maahan polkemista, kunnes ei enää huvita nousta ylös vähään aikaan.

Jo pelkästään tämän vuoksi haluaisin ainakin itse mallin, mikä ei rankaise, ei alista, vaan hyväksyy ihmisen sellaisenaan kuin on. Minun mallini olisi sellainen turvaverkko, johon voisi aina luottaa ja tarvittaessa hypätä.

Pystytäänkö me luomaan vastaavaa?

]]>
8 http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269367-harhautunut-ymmarrys-perustulokokeilun-tarkoituksesta#comments Perustulo Perustulokokeilu Sosiaaliturvajärjestelmä Toimeentulotuki Sun, 10 Feb 2019 07:49:24 +0000 Jari Robson http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269367-harhautunut-ymmarrys-perustulokokeilun-tarkoituksesta
Perustulo lisää hyvinvointia eikä vähennä työllisyyttä http://elmorautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269351-perustulo-lisaa-hyvinvointia-eika-vahenna-tyollisyytta <p>Jotenkin tähän tapaan media olisi voinut uutisoida Sipilän hallituksen perustulokokeilun tuloksista. Sen sijaan olemme saaneet lukea tutkijoiden, poliitikkojen ja virkamiesten julistuksia siitä, miten perustulokokeilun <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/72fe7c29-4362-4fcf-b43b-bf780b6826ae">tulokset oli &quot;tyrmääviä&quot; perustulon kannattajille</a>, koska siihen osallistuneet pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuudet eivät jostain kumman syystä parantuneetkaan vain siksi, että karensseilla uhkailu määräajaksi lopetettiin.</p><p>Jotenkin kuvittelisi sosiaaliturvan uudistamista pohtivien virkamiesten päähän ilmaantuvan edes joskus ajatus, että <strong>perustulo on sosiaaliturvan muoto</strong>. Tulosten mukaan perustuloa saaneiden hyvinvointi ja tulevaisuudenusko paranivat merkittävästi ja heidän kokemansa taloudellinen stressi väheni. Mikä sosiaaliturvan tarkoitus on, ellei hyvinvoinnin lisääminen ja taloudellisen stressin torjuminen?<br /><br />Silti perustulosta uutisoidaan yksinomaan työllisyysnäkökulmasta käsin. Kaikki kunnia SAK:lle ja Palkansaajien tutkimuslaitokselle, mutta nämä edustavat keskustelussa näkökulmaa, jonka pitäisi olla siinä toissijainen. Silti juuri heidän näkökulmansa on nostettu uutisoinnissa etusijalle. Molemmat pelkäävät perustulon muuttavan työmarkkinoita siten, että perinteinen jako työllisiin ja työttömiin murtuu myös virallisesti (käytännössähän tämä on jo tapahtunut, <a href="https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/07/13/valetyolliset/">mikä näkyy myös hallituksen kovasti hehkuttamassa työllisyysasteessa</a>), mikä suoraan uhkaa heidän asemaansa - huolimatta siitä, että muun muassa <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002530286.html">SAK:n jäsenistöltä perustulolla on 50 % tuki</a>.</p><p>Mitä ne työllisyysvaikutukset sitten olivat? Kun kyseessä on kerran Iltalehden-otsikonkin mukaan KARU SALDO, tulosten täytynee tolla todella hurjia. Työttöllistymisen on täytynyt romahtaa rajusti. Jäivätkö kaikki perustulolle siirtyneet pitkäaikaistyöttömät kotiin makamaan?<br /><br />Kuinka ollakaan, ei sinne päinkään. Kokeilun mukaan ihmiset työllistyivät &quot;perustulolla&quot; (eli tässä tapauksessa <em>de facto</em> <a href="https://www.kela.fi/perustulokokeilu-2017-2018">saktiottomalla ja byrokratiattomalla työttömyyspäivärahalla</a>) <strong>tismalleen yhtä hyvin</strong> kuin nykyisessä karenssien ja aktiivimallien ansaviidakossa. Tämän pitäisi nyt viimeistään tehdä tyhjäksi ne väitteet, joiden mukaan karenssit ja muu työttömiin kohdistetut voimakeinot ovat tarpeellisia ylläpitämään heidän aktiivisuuttaan työmarkkinoilla. Tähän asti tarina on ollut suurinpiirtein sellainen, että jos karensseista luovutaan, kukaan ei tee enää yhtään mitään. Tulokset ovat linjassa kansainvälisten esimerkkien kanssa (mediahan ei koskaan kerro, että 80 miljoonan asukkaan<a href="https://basicincome.org/news/2017/06/study-irans-basic-income-shows-not-harm-employment/"> Iranissa perustulo on ollut käytössä vuodesta 2011</a>).<br /><br />Johdonmukaisuus ei ole koskaan kuulunut kovin vahvasti politiikkaan, mutta en silti ole voinut välttyä hymähtelemässä lukiessani oikeistopoliitikkojen näkemyksiä perustulosta. Samat ihmiset, jotka <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kokoomuksen-vartiainen-puolustaa-aktiivimallia-mukavia-ratkaisuja-tyottomyyden-vahentamiseen-ei-ole/6711354">kannattivat näkyvästi aktiivimallia sen työllisyysvaikutusten takia</a>, leukailevat nyt kilvan <a href="https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-perustulosta-tyytyvaista-elamaa-veronmaksajien-piikkiin/">perustulon epäonnistumisesta</a>, vaikka molempien työllisyysvaikutus oli tismalleen sama - varsinkin, kun ne olivat voimassa yhtä aikaa. Erona tietysti se, että perustulo lisäsi vähäosaisten hyvinvointia, kun taas aktiivimalli vähensi sitä. Kuullostaa kokoomuslaiselta arvovalinnalta.</p><p>Oliko joku sitten yllättynyt, ettei perustulo lisännyt työllisyyttä? Eipä juuri. Jos olisin kyyninen, tekisi mieli väittää koko kokeilun olleen suunniteltu juuri tämän tuloksen saavuttamiseksi. Osallistuneiden määrä oli aivan liian pieni ja rajattu, jotta isompia työllistymisvaikutuksia olisi päässyt syntymään. Käytännössä perustulokokeilussa ei ollut kyse perustulosta, vaan työttömyysturvan muuttamisesta sanktiottomaksi.<br /><br />Työllisyys ei lisääntynyt siitä yksinkertaisesta syystä, että <strong>työttömyys ei johdu työttömistä vaan työmarkkinoista</strong>. Uskokaa huviksenne, mutta yksittäisen ihmisen kyvyt vaikuttaa työpaikkojen määrään ovat hyvin rajalliset. Perustulo kyllä kannustaa ottamaan työtä vastaan, mutta ensin sitä täytyy jonkun tarjota. Kokeilun perusteella perustulolla olleet eivät torjuneet työtarjouksia yhtään sen enempää kuin nykyisen työttömyysturvan piirissä olevat.<br /><br />Tästä pääsemme faktaan, jota juuri kenelläkään politiikan huipulla tai virkamieseliittiin kuuluvalla ei näytä olevan munaa myöntää. Työttömyys on osa yhteiskunnallista todellisuutta. Tänä päivänä kaikille halukkaille ei riitä sellaisia töitä, josta joku olisi valmis maksamaan palkkaa. Siksi <a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/ilmaistyota-tekeekin-alle-500%E2%80%89000-suomalaista/">lähes 500 000 ihmistä tekee Suomessa palkatonta työtä</a> niiden 146 000 lisäksi, jotka ovat virallisesti töitä vailla. Ja toisin kuin joskus väitetään, <a href="http://tamapaiva.blogspot.com/2016/07/miksi-palkata-ketaan-jos-saat.html">palkatta tehtävä työ ei juuri koskaan johda työllistymiseen</a> ja saattavat pahimmillaan johtaa, varsinkin nuorten kohdalla, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5439256">syrjäytymisriskin kasvamiseen</a>.<br /><br />Vaikka Sipilän hallitus keikistelee <a href="https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/07/13/valetyolliset/">tilastokikkailulla saavutetulla työlisyysasteellaan</a>, tulevaisuudessa ongelma tulee kasvamaan entisestään. Automaatio, tekoäly ja halvan työvoiman maat tulevat viemään valtaosan nykyisistä länsimaalaisista työpaikoistamme. Jos haluamme, että meillä on tulevaisuudessa aktiivisia kuluttajia tukemaan elinkeinoelämäämme, perustulo on pidemmällä tähtäimellä käytännössä välttämättömyys. Sen ymmärtävät niin <a href="https://nordic.businessinsider.com/elon-musk-universal-basic-income-2017-2?r=US&amp;IR=T">piilaakson IT-miljonäärit</a>, <a href="https://www.newsweek.com/stephen-hawking-wealth-redistribution-reddit-845497">maailman älykkäimmät ihmiset</a>, <a href="https://www.ksml.fi/kotimaa/Keskusta-kiistelee-perustulosta-%E2%80%93-kentt%C3%A4-kannattaa-mutta-Sipil%C3%A4-vastustaa/1296091">keskustapuolueen kenttäväki</a> kuin <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/70-kannattaa-perustuloa-1-000-euroa-kuussa-on-sopiva-maara-6000383">valtaosa suomalaisistakin</a>.</p><p>Mutta kyllähän me tiedämme, miksi perustulo on saanut tällaisen vastaanoton. Kun asiaa tutkineet ja kommentoineet ovat pitkälti niitä, jotka hyötyvät henkilökohtaisesti vähintäänkin välillisesti nykyisen&nbsp; järjestelmästämme olemassaolosta, mitä muuta voi odottaakaan? Sanktioilla ja kiristämisellä haetaan sosiaaliturvassa ennen muuta pelotevaikutusta, jonka pitkän aikavälin tavoite on saada ihmiset suostumaan työskentelemään millaisin ehdoin tahansa. Samalla sillä tarjotaan mielihyvää paremmassa asemassa oleville, jolloin voidaan ilman lisäkysymyksiä jakaa veronalennuksia rikkaille lähes saman verran kuin köyhiltä leikattiin valtiontalouden tasapainottamisen nimissä.</p><p>Suurin pelko perustuloon liittyen on epäilemättä se, että se ja sen vaatimat veronkorotukset ovat uhka valtaapitävälle talouseliitille, tuhansien Kelan ja TE-toimistojen virkamiesten työpaikkoille sekä työttömyydestä suoraan hyötyvän orjatyöbisneksen voittoille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jotenkin tähän tapaan media olisi voinut uutisoida Sipilän hallituksen perustulokokeilun tuloksista. Sen sijaan olemme saaneet lukea tutkijoiden, poliitikkojen ja virkamiesten julistuksia siitä, miten perustulokokeilun tulokset oli "tyrmääviä" perustulon kannattajille, koska siihen osallistuneet pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuudet eivät jostain kumman syystä parantuneetkaan vain siksi, että karensseilla uhkailu määräajaksi lopetettiin.

Jotenkin kuvittelisi sosiaaliturvan uudistamista pohtivien virkamiesten päähän ilmaantuvan edes joskus ajatus, että perustulo on sosiaaliturvan muoto. Tulosten mukaan perustuloa saaneiden hyvinvointi ja tulevaisuudenusko paranivat merkittävästi ja heidän kokemansa taloudellinen stressi väheni. Mikä sosiaaliturvan tarkoitus on, ellei hyvinvoinnin lisääminen ja taloudellisen stressin torjuminen?

Silti perustulosta uutisoidaan yksinomaan työllisyysnäkökulmasta käsin. Kaikki kunnia SAK:lle ja Palkansaajien tutkimuslaitokselle, mutta nämä edustavat keskustelussa näkökulmaa, jonka pitäisi olla siinä toissijainen. Silti juuri heidän näkökulmansa on nostettu uutisoinnissa etusijalle. Molemmat pelkäävät perustulon muuttavan työmarkkinoita siten, että perinteinen jako työllisiin ja työttömiin murtuu myös virallisesti (käytännössähän tämä on jo tapahtunut, mikä näkyy myös hallituksen kovasti hehkuttamassa työllisyysasteessa), mikä suoraan uhkaa heidän asemaansa - huolimatta siitä, että muun muassa SAK:n jäsenistöltä perustulolla on 50 % tuki.

Mitä ne työllisyysvaikutukset sitten olivat? Kun kyseessä on kerran Iltalehden-otsikonkin mukaan KARU SALDO, tulosten täytynee tolla todella hurjia. Työttöllistymisen on täytynyt romahtaa rajusti. Jäivätkö kaikki perustulolle siirtyneet pitkäaikaistyöttömät kotiin makamaan?

Kuinka ollakaan, ei sinne päinkään. Kokeilun mukaan ihmiset työllistyivät "perustulolla" (eli tässä tapauksessa de facto saktiottomalla ja byrokratiattomalla työttömyyspäivärahalla) tismalleen yhtä hyvin kuin nykyisessä karenssien ja aktiivimallien ansaviidakossa. Tämän pitäisi nyt viimeistään tehdä tyhjäksi ne väitteet, joiden mukaan karenssit ja muu työttömiin kohdistetut voimakeinot ovat tarpeellisia ylläpitämään heidän aktiivisuuttaan työmarkkinoilla. Tähän asti tarina on ollut suurinpiirtein sellainen, että jos karensseista luovutaan, kukaan ei tee enää yhtään mitään. Tulokset ovat linjassa kansainvälisten esimerkkien kanssa (mediahan ei koskaan kerro, että 80 miljoonan asukkaan Iranissa perustulo on ollut käytössä vuodesta 2011).

Johdonmukaisuus ei ole koskaan kuulunut kovin vahvasti politiikkaan, mutta en silti ole voinut välttyä hymähtelemässä lukiessani oikeistopoliitikkojen näkemyksiä perustulosta. Samat ihmiset, jotka kannattivat näkyvästi aktiivimallia sen työllisyysvaikutusten takia, leukailevat nyt kilvan perustulon epäonnistumisesta, vaikka molempien työllisyysvaikutus oli tismalleen sama - varsinkin, kun ne olivat voimassa yhtä aikaa. Erona tietysti se, että perustulo lisäsi vähäosaisten hyvinvointia, kun taas aktiivimalli vähensi sitä. Kuullostaa kokoomuslaiselta arvovalinnalta.

Oliko joku sitten yllättynyt, ettei perustulo lisännyt työllisyyttä? Eipä juuri. Jos olisin kyyninen, tekisi mieli väittää koko kokeilun olleen suunniteltu juuri tämän tuloksen saavuttamiseksi. Osallistuneiden määrä oli aivan liian pieni ja rajattu, jotta isompia työllistymisvaikutuksia olisi päässyt syntymään. Käytännössä perustulokokeilussa ei ollut kyse perustulosta, vaan työttömyysturvan muuttamisesta sanktiottomaksi.

Työllisyys ei lisääntynyt siitä yksinkertaisesta syystä, että työttömyys ei johdu työttömistä vaan työmarkkinoista. Uskokaa huviksenne, mutta yksittäisen ihmisen kyvyt vaikuttaa työpaikkojen määrään ovat hyvin rajalliset. Perustulo kyllä kannustaa ottamaan työtä vastaan, mutta ensin sitä täytyy jonkun tarjota. Kokeilun perusteella perustulolla olleet eivät torjuneet työtarjouksia yhtään sen enempää kuin nykyisen työttömyysturvan piirissä olevat.

Tästä pääsemme faktaan, jota juuri kenelläkään politiikan huipulla tai virkamieseliittiin kuuluvalla ei näytä olevan munaa myöntää. Työttömyys on osa yhteiskunnallista todellisuutta. Tänä päivänä kaikille halukkaille ei riitä sellaisia töitä, josta joku olisi valmis maksamaan palkkaa. Siksi lähes 500 000 ihmistä tekee Suomessa palkatonta työtä niiden 146 000 lisäksi, jotka ovat virallisesti töitä vailla. Ja toisin kuin joskus väitetään, palkatta tehtävä työ ei juuri koskaan johda työllistymiseen ja saattavat pahimmillaan johtaa, varsinkin nuorten kohdalla, syrjäytymisriskin kasvamiseen.

Vaikka Sipilän hallitus keikistelee tilastokikkailulla saavutetulla työlisyysasteellaan, tulevaisuudessa ongelma tulee kasvamaan entisestään. Automaatio, tekoäly ja halvan työvoiman maat tulevat viemään valtaosan nykyisistä länsimaalaisista työpaikoistamme. Jos haluamme, että meillä on tulevaisuudessa aktiivisia kuluttajia tukemaan elinkeinoelämäämme, perustulo on pidemmällä tähtäimellä käytännössä välttämättömyys. Sen ymmärtävät niin piilaakson IT-miljonäärit, maailman älykkäimmät ihmiset, keskustapuolueen kenttäväki kuin valtaosa suomalaisistakin.

Mutta kyllähän me tiedämme, miksi perustulo on saanut tällaisen vastaanoton. Kun asiaa tutkineet ja kommentoineet ovat pitkälti niitä, jotka hyötyvät henkilökohtaisesti vähintäänkin välillisesti nykyisen  järjestelmästämme olemassaolosta, mitä muuta voi odottaakaan? Sanktioilla ja kiristämisellä haetaan sosiaaliturvassa ennen muuta pelotevaikutusta, jonka pitkän aikavälin tavoite on saada ihmiset suostumaan työskentelemään millaisin ehdoin tahansa. Samalla sillä tarjotaan mielihyvää paremmassa asemassa oleville, jolloin voidaan ilman lisäkysymyksiä jakaa veronalennuksia rikkaille lähes saman verran kuin köyhiltä leikattiin valtiontalouden tasapainottamisen nimissä.

Suurin pelko perustuloon liittyen on epäilemättä se, että se ja sen vaatimat veronkorotukset ovat uhka valtaapitävälle talouseliitille, tuhansien Kelan ja TE-toimistojen virkamiesten työpaikkoille sekä työttömyydestä suoraan hyötyvän orjatyöbisneksen voittoille.

]]>
18 http://elmorautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269351-perustulo-lisaa-hyvinvointia-eika-vahenna-tyollisyytta#comments KELA Perustulo Perustulokokeilu Työelämä Työttömyys Sat, 09 Feb 2019 13:57:30 +0000 Elmo Rautio http://elmorautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269351-perustulo-lisaa-hyvinvointia-eika-vahenna-tyollisyytta
Perustulo vai "perustulo"? http://villesavonlahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269313-perustulo-vai-perustulo <p>Perustulolla on ollut melkoinen viikko. Ensin vihreät ja keskusta julkaisivat omat mallinsa, sitten saatiin kuulla ensimmäisiä tuloksia valtakunnallisesta perustulokokeilusta.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2019/02/vihreat-julkaisi-paivitetyn-perustulomallinsa">Vihreiden mallissa summa nousi 560 eurosta 600:aan</a> ja palvelujen vahvistaminen entistä suurempaan rooliin. Paljon radikaalimpi muutos nähtiin kuitenkin <a href="https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Uusia-ohjelmia-ja-linjauksia/Keskustan-perustulomalli">keskustan &quot;kannustavan perustulon&quot; mallissa</a>, johon liitettiin nyt vastikkeellisuus ja syyperustaisuus. Koska perustulo on määritelmällisesti vastikkeeton ja universaali, useampi <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005992645.html">politiikan ja talouden toimittaja on jo todennut</a>, ettei keskustan mallia voi enää kutsua perustuloksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustan suunnanmuutos oli poliittisesti merkittävä kolmesta syystä:</p><p>&nbsp;</p><p>Ensinnäkin, heidän ylimmät päättävät elimensä, puoluekokous ja puoluevaltuusto, ovat linjanneet universaalin ja vastikkeettoman perustulon puolesta - puoluehallituksen hyväksymä muutos on siis puoluedemokratiaa ajatellen vähintäänkin arveluttavaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Toiseksi, äänestäjien keskuudessa varsin suositun perustulobrändin alle on tunkua, joten keskustaa ei saa kritiikittä päästää omaa malliaan siihen viiteryhmään liittämään - tässä yllä mainitsemani toimittajat ovatkin jo tehneet osuutensa. Äänestäjälle ei sosiaaliturvan kannalta ole yhdentekevää äänestääkö keskustaa vai vihreitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kolmanneksi, suuren puolueen suunnanmuutos perustulosta vastikkeelliseen &quot;perustuloon&quot; on kova isku luottamukseen perustuvan sosiaaliturvan ajajille Suomessa. Tämä tekee minut vilpittömän surulliseksi, sillä sotu-uudistus on ensi vaalikauden merkittävimpiä hankkeita, ja perustulo kaipaa puolustajia kokoomuksen ja demareiden vastikkeellisuuden ja syyperustaisuuden vastapainoksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaksivuotisen perustulokokeilun tuloksista on nyt julkaistu ensimmäisen vuoden tulokset, joiden perusteella työllisyysvaikutuksia ei ollut, mutta perustulo ei toisaalta myöskään saajiaan passivoinut. Kokeiluun osallistuneiden hyvinvointi oli sen sijaan kyselyiden perusteella selvästi parantunut, mikä on jo itsessään hyvä saavutus.</p><p>&nbsp;</p><p>Tulokset eivät ole erityisen yllättäviä, sillä koeryhmäksi valittiin eri elämäntilanteissa olevien kattavan otoksen sijaan 2000 pitkäaikaistyötöntä. Heidän kohdallaan työllistymisessä ei ole kyse pelkistä kannustimista, mutta poistuneen byrokratian ja tulevaisuudenuskon tuoma hyvinvoinnin kasvu auttanee silläkin saralla pitkällä tähtäimellä. <a href="https://www.vihrealanka.fi/juttu/%E2%80%9Dperustulokokeilussa-olisi-pit%C3%A4nyt-tehd%C3%A4-kaikki-toisin%E2%80%9D">Seuraavaksi pitäisikin toteuttaa kunnon kokeilu</a> vähintään 10 000 otoksella muillekin kuin työttömille, kuten yrittäjille, taiteilijoille, tutkijoille ja freelancereille.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustulon puolesta kannattaa taistella, vaaditaan siis yhdessä vähintään askeleita sen suuntaan ensi vaalikaudella.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustulolla on ollut melkoinen viikko. Ensin vihreät ja keskusta julkaisivat omat mallinsa, sitten saatiin kuulla ensimmäisiä tuloksia valtakunnallisesta perustulokokeilusta.

 

Vihreiden mallissa summa nousi 560 eurosta 600:aan ja palvelujen vahvistaminen entistä suurempaan rooliin. Paljon radikaalimpi muutos nähtiin kuitenkin keskustan "kannustavan perustulon" mallissa, johon liitettiin nyt vastikkeellisuus ja syyperustaisuus. Koska perustulo on määritelmällisesti vastikkeeton ja universaali, useampi politiikan ja talouden toimittaja on jo todennut, ettei keskustan mallia voi enää kutsua perustuloksi.

 

Keskustan suunnanmuutos oli poliittisesti merkittävä kolmesta syystä:

 

Ensinnäkin, heidän ylimmät päättävät elimensä, puoluekokous ja puoluevaltuusto, ovat linjanneet universaalin ja vastikkeettoman perustulon puolesta - puoluehallituksen hyväksymä muutos on siis puoluedemokratiaa ajatellen vähintäänkin arveluttavaa.

 

Toiseksi, äänestäjien keskuudessa varsin suositun perustulobrändin alle on tunkua, joten keskustaa ei saa kritiikittä päästää omaa malliaan siihen viiteryhmään liittämään - tässä yllä mainitsemani toimittajat ovatkin jo tehneet osuutensa. Äänestäjälle ei sosiaaliturvan kannalta ole yhdentekevää äänestääkö keskustaa vai vihreitä.

 

Kolmanneksi, suuren puolueen suunnanmuutos perustulosta vastikkeelliseen "perustuloon" on kova isku luottamukseen perustuvan sosiaaliturvan ajajille Suomessa. Tämä tekee minut vilpittömän surulliseksi, sillä sotu-uudistus on ensi vaalikauden merkittävimpiä hankkeita, ja perustulo kaipaa puolustajia kokoomuksen ja demareiden vastikkeellisuuden ja syyperustaisuuden vastapainoksi.

 

Kaksivuotisen perustulokokeilun tuloksista on nyt julkaistu ensimmäisen vuoden tulokset, joiden perusteella työllisyysvaikutuksia ei ollut, mutta perustulo ei toisaalta myöskään saajiaan passivoinut. Kokeiluun osallistuneiden hyvinvointi oli sen sijaan kyselyiden perusteella selvästi parantunut, mikä on jo itsessään hyvä saavutus.

 

Tulokset eivät ole erityisen yllättäviä, sillä koeryhmäksi valittiin eri elämäntilanteissa olevien kattavan otoksen sijaan 2000 pitkäaikaistyötöntä. Heidän kohdallaan työllistymisessä ei ole kyse pelkistä kannustimista, mutta poistuneen byrokratian ja tulevaisuudenuskon tuoma hyvinvoinnin kasvu auttanee silläkin saralla pitkällä tähtäimellä. Seuraavaksi pitäisikin toteuttaa kunnon kokeilu vähintään 10 000 otoksella muillekin kuin työttömille, kuten yrittäjille, taiteilijoille, tutkijoille ja freelancereille.

 

Perustulon puolesta kannattaa taistella, vaaditaan siis yhdessä vähintään askeleita sen suuntaan ensi vaalikaudella.

]]>
25 http://villesavonlahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269313-perustulo-vai-perustulo#comments Keskusta Perustulo Perustulokokeilu Sosiaaliturva Vihreät Sat, 09 Feb 2019 10:00:00 +0000 Ville Savonlahti http://villesavonlahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269313-perustulo-vai-perustulo
Alustavia tuloksia Suomen perustulokokeilusta http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269272-alustavia-tuloksia-suomen-perustulokokeilusta <p>Tänään Suomen sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi perustulokokeilun ensimmäisen vuoden alustavat<a href="http://videonet.fi/web/stm/2019028/"> tulokset</a>, jotka olivat jokseenkin yllätyksellisiä, vaikka sisälsi odotettuja piirteitä.</p><p>Joillekin pienenä yllätyksenä tuloksissa oli se, ettei perustulon saaneiden työllistymisessä ollut juuri mitään eroa verrokkiryhmään, vaikka perustulon saaneilla oli paljon suurempi kannustin hakeutua töihin ja pysyä töissä, koska saatua perustuloa ei vähennetty palkasta. Perustulo myös vähensi muiden etuuksien määrää vastaavalla summalla, joten ei ollut edes taloudellista kannustinta pysyä työttömänä.</p><p>Näkisin suurimman syyn työllistymisen kannalta olevan se, ettei vertausryhmään otettu muita kuin nuoria pitkäaikaistyöttömiä. Tunnetusti pitkäaikaistyöttömien pääsy kunnolla työmarkkinoille voi kestää useamman vuoden, joten kahden vuoden kokeilu on jo oletuksena riittämätön mittaamaan pitkäaikaistyöttömän aktivoitumista. Kun vielä pitkäaikaistyöttömät tietää kokeilun kestävän vain kaksi vuotta, se ei tarjoa suurta kannustinta työllistymiseen.</p><p>Vuoden 2018 kokeiluista voi sitten jo saada positiivisempia tuloksia työllistymisen kannalta, mutta tuloksia tulee vääristämään nykyisen hallituksen aktiivimalli. Voisi sanoa, että hallitus laittoi kapuloita oman lapsensa rattaisiin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Myönteiset tulokset myös kyseenalaistettavissa, mutta&hellip;</strong></p><p>Kelan suorittaman kyselyjen mukaan, perustulon saaneet kokivat enemmän olevansa oman elämänsä mestareita; luotettiin paremmin omaan tulevaisuuteen, taloudelliseen tilanteeseen sekä omiin vaikutusmahdollisuuksiin yhteiskunnallisiin asioihin. Vaikka tulot olivat samat koe- ja verrokkiryhmien välillä, koeryhmä koki tulevansa paremmin toimeen, mihin varmasti vaikutti paljon se, että tulot olivat taattuja; tulojen tiedettiin aina tulevan tiettynä päivänä ilman byrokratiaa ja paperisotkuja.</p><p>Kyselyn mukaan koeryhmään kuuluneet kokivat myös merkittävästi vähemmän terveyteen, stressiin, mielialaan ja keskittymiseen liittyviä ongelmia, joilla tulisi olemaan oma kansantaloudellinen säästövaikutus. Koeryhmä koki myös vahvemmin luottavansa omaan työllistymiseensä verrattuna verrokkiryhmään - selvästi koeryhmäläiset kokivat oman tulevaisuutensa valoisammaksi.</p><p>Luottamuksessa yhteiskunnallisiin instituutioihin, kuten oikeuslaitokseen ja poliisiin, ei ryhmien välillä ollut juurikaan eroa. Kuitenkin perustulon saaneet luottivat poliitikkoihin merkittävästi enemmän. Tämäkin on kannustava merkki, sillä toimivassa demokratiassa on oleellista se, että ihmiset luottavat poliittiseen päätöksentekoon, eivätkä esimerkiksi koe enemmistön kyykyttävän vähemmistöjä. Näen tämän lisääntyvän luottamuksen heijastuvan myönteisesti myös äänestysaktiivisuuteen.</p><p>Vaikka tulokset ovat todella myönteisiä niin yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta, ongelmana on se, että vain pieni osuus koe- ja verrokkiryhmästä vastasivat kyselyyn. Voi siis olla, että ne jotka ovat kokeneet merkittävimpiä muutoksia omassa elämässään, ovat myös halunneet tuoda tämän julki. Myös mediassa käydyt keskustelut voivat vaikuttaa ihmisen omaan näkemykseen perustulosta, ja varsinkin suuri &rdquo;hype&rdquo; perustulon ympärillä ja sen vaikutuksista voivat sellaisenaan tehdä koeryhmäläisistä enemmän perustulomyönteisiä.&nbsp;</p><p>Kuitenkin alustavat tutkimustulokset vahvasti puoltavat positiivisia hyvinvointivaikutuksia, eikä näiden nähdä muuttuvan radikaalisesti suuntaan tai toiseen myöhempien tuloksien myötä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Johtopäätös</strong></p><p>Perustulokokeiluja kannattaisi jatkaa, jos hyvinvointiin vaikuttavat tekijät nousevat näin merkittävästi esille, kuten alustavat tulokset osoittavat. Vaikka työllistymisvaikutukset pysyisivät uudistuksen myötä ennallaan, tulokset jo omalta osin osoittavat sen, että kuormitus terveyspalveluiden käyttämisessä myös vähenee, jota kautta tulee säästöjä nykyisen byrokraattisen sosiaaliturvajärjestelmän purkamisen lisäksi.</p><p>Tärkeintä kuitenkin olisi uuden sosiaaliturvajärjestelmän rahoitus, joten täytyy vielä saada tarkempia tuloksia vaikutuksesta ihmisen aktivoitumiseen tai passivoitumiseen. Jos ihminen ei passivoituisi vastikkeettomasta perustulosta juuri ollenkaan ja voidaan tällaisen mallin todeta keventävän merkittävästi nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää, ei olisi montaa perusteltavaa syytä olla toteuttamatta jonkinlaista perustulomallia.</p><p>Sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen on kuitenkin edessä. Se miten me uudistetaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä, on sitten oma kysymyksensä. Vaikka tässä kokeilussa oli omat ongelmansa, jo pelkästään näillä tuloksilla toivoisin perustulokokeilujen laajentamista. Myös kansallisen tulorekisterin rinnalla toimiva negatiivinen tuloverotus on kokeilemisen arvoinen vaihtoehto, sillä sekin mahdollistaisi perustulon/toimeentulon saamisen kuukausittain. Tärkeää ainakin olisi tehdä mahdollisista jatkokokeiluista sellaisia, ettei tuloksiin vaikuteta aktiivimalleilla tai muilla vastaavilla teoilla, joilla voidaan jälkikäteen kyseenalaistaa tuloksien luotettavuus.</p><p>Kun teknologisen kehityksen ja työn tuottavuuden trendejä seuraa, ne kertovat työmarkkinoiden olevan murroksessa, joten teknologinen kehitys jo sellaisenaan pakottaa meidät luomaan sellaisen pohjan, missä kansalaisen välttämätön toimeentulo olisi turvattu työpaikasta riippumatta. Nämä trendithän antavat osviittaa siihen suuntaa, ettei tulevaisuudessa työpaikkoja välttämättä riitä kaikille haluaville, mikä jatkossa pakottaisi yhteiskunnan jakamaan olemassa olevia työmarkkinoita, mihinkä perustulo- tai käänteinen tuloveromalli tarjoaisi ainakin toimivan pohjan.&nbsp;</p><p>Kun kaiken ottaa huomioon, sosiaaliturvauudistusta ei todellakaan voida parissa vuodessa hutiloida kasaan, vaan mielellään tarvitaan parin hallituskauden verran tutkimustuloksia ja pykälien viilausta, jotta voidaan soveltaa mahdollisimman pitkälle suunniteltu malli.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään Suomen sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi perustulokokeilun ensimmäisen vuoden alustavat tulokset, jotka olivat jokseenkin yllätyksellisiä, vaikka sisälsi odotettuja piirteitä.

Joillekin pienenä yllätyksenä tuloksissa oli se, ettei perustulon saaneiden työllistymisessä ollut juuri mitään eroa verrokkiryhmään, vaikka perustulon saaneilla oli paljon suurempi kannustin hakeutua töihin ja pysyä töissä, koska saatua perustuloa ei vähennetty palkasta. Perustulo myös vähensi muiden etuuksien määrää vastaavalla summalla, joten ei ollut edes taloudellista kannustinta pysyä työttömänä.

Näkisin suurimman syyn työllistymisen kannalta olevan se, ettei vertausryhmään otettu muita kuin nuoria pitkäaikaistyöttömiä. Tunnetusti pitkäaikaistyöttömien pääsy kunnolla työmarkkinoille voi kestää useamman vuoden, joten kahden vuoden kokeilu on jo oletuksena riittämätön mittaamaan pitkäaikaistyöttömän aktivoitumista. Kun vielä pitkäaikaistyöttömät tietää kokeilun kestävän vain kaksi vuotta, se ei tarjoa suurta kannustinta työllistymiseen.

Vuoden 2018 kokeiluista voi sitten jo saada positiivisempia tuloksia työllistymisen kannalta, mutta tuloksia tulee vääristämään nykyisen hallituksen aktiivimalli. Voisi sanoa, että hallitus laittoi kapuloita oman lapsensa rattaisiin.

 

Myönteiset tulokset myös kyseenalaistettavissa, mutta…

Kelan suorittaman kyselyjen mukaan, perustulon saaneet kokivat enemmän olevansa oman elämänsä mestareita; luotettiin paremmin omaan tulevaisuuteen, taloudelliseen tilanteeseen sekä omiin vaikutusmahdollisuuksiin yhteiskunnallisiin asioihin. Vaikka tulot olivat samat koe- ja verrokkiryhmien välillä, koeryhmä koki tulevansa paremmin toimeen, mihin varmasti vaikutti paljon se, että tulot olivat taattuja; tulojen tiedettiin aina tulevan tiettynä päivänä ilman byrokratiaa ja paperisotkuja.

Kyselyn mukaan koeryhmään kuuluneet kokivat myös merkittävästi vähemmän terveyteen, stressiin, mielialaan ja keskittymiseen liittyviä ongelmia, joilla tulisi olemaan oma kansantaloudellinen säästövaikutus. Koeryhmä koki myös vahvemmin luottavansa omaan työllistymiseensä verrattuna verrokkiryhmään - selvästi koeryhmäläiset kokivat oman tulevaisuutensa valoisammaksi.

Luottamuksessa yhteiskunnallisiin instituutioihin, kuten oikeuslaitokseen ja poliisiin, ei ryhmien välillä ollut juurikaan eroa. Kuitenkin perustulon saaneet luottivat poliitikkoihin merkittävästi enemmän. Tämäkin on kannustava merkki, sillä toimivassa demokratiassa on oleellista se, että ihmiset luottavat poliittiseen päätöksentekoon, eivätkä esimerkiksi koe enemmistön kyykyttävän vähemmistöjä. Näen tämän lisääntyvän luottamuksen heijastuvan myönteisesti myös äänestysaktiivisuuteen.

Vaikka tulokset ovat todella myönteisiä niin yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta, ongelmana on se, että vain pieni osuus koe- ja verrokkiryhmästä vastasivat kyselyyn. Voi siis olla, että ne jotka ovat kokeneet merkittävimpiä muutoksia omassa elämässään, ovat myös halunneet tuoda tämän julki. Myös mediassa käydyt keskustelut voivat vaikuttaa ihmisen omaan näkemykseen perustulosta, ja varsinkin suuri ”hype” perustulon ympärillä ja sen vaikutuksista voivat sellaisenaan tehdä koeryhmäläisistä enemmän perustulomyönteisiä. 

Kuitenkin alustavat tutkimustulokset vahvasti puoltavat positiivisia hyvinvointivaikutuksia, eikä näiden nähdä muuttuvan radikaalisesti suuntaan tai toiseen myöhempien tuloksien myötä.

 

Johtopäätös

Perustulokokeiluja kannattaisi jatkaa, jos hyvinvointiin vaikuttavat tekijät nousevat näin merkittävästi esille, kuten alustavat tulokset osoittavat. Vaikka työllistymisvaikutukset pysyisivät uudistuksen myötä ennallaan, tulokset jo omalta osin osoittavat sen, että kuormitus terveyspalveluiden käyttämisessä myös vähenee, jota kautta tulee säästöjä nykyisen byrokraattisen sosiaaliturvajärjestelmän purkamisen lisäksi.

Tärkeintä kuitenkin olisi uuden sosiaaliturvajärjestelmän rahoitus, joten täytyy vielä saada tarkempia tuloksia vaikutuksesta ihmisen aktivoitumiseen tai passivoitumiseen. Jos ihminen ei passivoituisi vastikkeettomasta perustulosta juuri ollenkaan ja voidaan tällaisen mallin todeta keventävän merkittävästi nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää, ei olisi montaa perusteltavaa syytä olla toteuttamatta jonkinlaista perustulomallia.

Sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen on kuitenkin edessä. Se miten me uudistetaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä, on sitten oma kysymyksensä. Vaikka tässä kokeilussa oli omat ongelmansa, jo pelkästään näillä tuloksilla toivoisin perustulokokeilujen laajentamista. Myös kansallisen tulorekisterin rinnalla toimiva negatiivinen tuloverotus on kokeilemisen arvoinen vaihtoehto, sillä sekin mahdollistaisi perustulon/toimeentulon saamisen kuukausittain. Tärkeää ainakin olisi tehdä mahdollisista jatkokokeiluista sellaisia, ettei tuloksiin vaikuteta aktiivimalleilla tai muilla vastaavilla teoilla, joilla voidaan jälkikäteen kyseenalaistaa tuloksien luotettavuus.

Kun teknologisen kehityksen ja työn tuottavuuden trendejä seuraa, ne kertovat työmarkkinoiden olevan murroksessa, joten teknologinen kehitys jo sellaisenaan pakottaa meidät luomaan sellaisen pohjan, missä kansalaisen välttämätön toimeentulo olisi turvattu työpaikasta riippumatta. Nämä trendithän antavat osviittaa siihen suuntaa, ettei tulevaisuudessa työpaikkoja välttämättä riitä kaikille haluaville, mikä jatkossa pakottaisi yhteiskunnan jakamaan olemassa olevia työmarkkinoita, mihinkä perustulo- tai käänteinen tuloveromalli tarjoaisi ainakin toimivan pohjan. 

Kun kaiken ottaa huomioon, sosiaaliturvauudistusta ei todellakaan voida parissa vuodessa hutiloida kasaan, vaan mielellään tarvitaan parin hallituskauden verran tutkimustuloksia ja pykälien viilausta, jotta voidaan soveltaa mahdollisimman pitkälle suunniteltu malli.

]]>
5 http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269272-alustavia-tuloksia-suomen-perustulokokeilusta#comments Käänteinen tulovero Perustulo Perustulokokeilu Sosiaaliturvajärjestelmä Fri, 08 Feb 2019 12:16:02 +0000 Jari Robson http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269272-alustavia-tuloksia-suomen-perustulokokeilusta
Sama tulos eri keinoilla - perustulokokeilun alustavia tuloksia http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269253-sama-tulos-eri-keinoilla-perustulokokeilun-alustavia-tuloksia <p>Otsikot<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/72fe7c29-4362-4fcf-b43b-bf780b6826ae"> </a>huutavat kuinka perustulokokeilu ei lisännyt työllisyyttä, mutta tulosta voidaan myös katsoa toiselta näkökulmalta. Samaan aikaan verrokkiryhmän ollessa hallituksen &quot;kannustavien&quot; toimenpiteiden kohteena ovat työllistymisvaikutukset siis samat. Hallitus on toisaalta kehunut työllisyyspolitiikkansa onnistumista, joten eikö silloin samalla tasolla oleminen ole ihan kohtuullinen tulos?</p><p>Kyseessähän ovat alustavat tulokset koskien vuotta 2017 ja paljon on vielä avoinna tutkimusryhmän päättäessä <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161360/Rap_8_2019_Perustulokokeilun%20tyollisyys-%20ja%20hyvinvointi_kansilla.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">raportin</a> seuraavasti:</p><p>&quot;<em>Tässä raportissa esitetyt tulokset ovat monilta osin alustavia, eikä niiden pohjalta ole syytä tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista työllisyyteen ja hyvinvointiin. Kokeilun todelliset vaikutukset voidaan luotettavasti raportoida vasta kun kaikki arviointitutkimuksen aineistot &ndash; rekisterit, kyselyt, haastattelut ja niiden erilaiset yhdistelmät &ndash; on perusteellisemmin analysoitu, ja kokeilua rajoittaneiden poliittisten, institutionaalisten ja aikataulullisten reunaehtojen vaikutukset on arvioitu. Tällöin voidaan sanoa myös jotain luotettavampaa siitä, millaisia vaikutuksia perustulon käyttöönotolla voisi olla yksilöiden työmarkkinakäyttäytymiseen ja hyvinvointiin suomalaisessa yhteiskunnassa.</em>&quot;</p><p>Joisssan medioissa tämä muistetaan mainita ja jossain ei, vaikkapa Iltalehden artikelissa &quot;<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/72fe7c29-4362-4fcf-b43b-bf780b6826ae"><em>Perustulokokeilun karu saldo: Ei lisännyt työllisyyttä yhtään</em></a>&quot; jää se kovin vähälle huomiolle.</p><p><strong>Eri teitä samaan työllistymistulokseen, mutta toisella hyvinvointi sekä usko tulevaisuuteen paranee</strong></p><p>Perustulokokeilussa olleet työllistyivät siis alustavien tulosten mukaan 2017 yhtä hyvin kuin hallituksen kritisoitujen &quot;kannustavien&quot; toimenpiteiden kohteina olleet verrokkiryhmän työttömät.</p><p>Tämä on siis huono tulos?</p><p>Samaan aikaan kyselytutkimusten perusteella hyvinvointi on merkittävästi lisääntynyt sekä usko tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiin. Eikö se ole merkittävä asia?</p><p>Minusta on - ellei sitten ole tavoitteena rangaista työttömyydestä ja syventää ahdinkoa.</p><p><strong>Tarkoitus ei pyhitä keinoja - miksi humaanimpi tapa ei kelpaa?</strong></p><p>Tulosten perusteella voidaan pohtia kummalla tavalla halutaan edetä - pakottamalla ja sanktioimalla vai sitten mahdollistamalla, luottamuksella ja vähentämällä byrokratiaa?</p><p>Tämä vaikuttaa olevan osin ideologinen valinta. Tänään Ylen kolumnissaan Tuija Siltamäki pohtii seuraavaa: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10625498"><em>Miksi raha motivoi rikasta mutta passivoi köyhää?</em></a></p><p>Ei liene sattumaa, että päivää ennen alustavien tulosten julkaisua Keskusta julkisti &quot;kannustavan perustulon&quot; mallinsa, joka vaikuttaa sotivan kentän kantaa vastaan. Kohua syntyi eilen, mutta tänään saadaankin sitten jo pikaisesti vahvistusta valinnalle ja kohu laimenee. Taitavaa polittista peliä - on naiivia olettaa, etteikö hallituspuolueilla kokeilun teettäjänä olisi ollut tiedot jo käytettävissä tätä päivää aiemmin.</p><p>Minä en kiistä, etteikö Sipilän hallituksen toimilla olisi ollut positiivista vaikutusta työllisyyteen. Keinoista olenkin jo eri mieltä ja väitän, että samoihin tuloksiin oltaisiin voitu päästä ihmisiä kunniottavammalla ja arvostavammalla tavalla aidolla kannustamisella, auttamisella ja byrokratiaa vähentämällä.</p><p>Avainasia on se, että perustulokokeilussa olleet ovat työllistyneet yhtä hyvin kuin hallituksen toimien kohteena olleet. Samaan aikaan heidän hyvinvointinsa ja uskonsa tulevaisuuteen on merkittävästi parempi.</p><p>Eriasteinen toivottomuus ja henkinen pahoinvointi on monen työmarkkinatuen varaan pudonneen työttömän todellisuutta. Eikö niiden vähentyminen ole merkittävä edistysaskel?</p><p>Kummanlaisia keinoja sinä kannatat?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otsikot huutavat kuinka perustulokokeilu ei lisännyt työllisyyttä, mutta tulosta voidaan myös katsoa toiselta näkökulmalta. Samaan aikaan verrokkiryhmän ollessa hallituksen "kannustavien" toimenpiteiden kohteena ovat työllistymisvaikutukset siis samat. Hallitus on toisaalta kehunut työllisyyspolitiikkansa onnistumista, joten eikö silloin samalla tasolla oleminen ole ihan kohtuullinen tulos?

Kyseessähän ovat alustavat tulokset koskien vuotta 2017 ja paljon on vielä avoinna tutkimusryhmän päättäessä raportin seuraavasti:

"Tässä raportissa esitetyt tulokset ovat monilta osin alustavia, eikä niiden pohjalta ole syytä tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista työllisyyteen ja hyvinvointiin. Kokeilun todelliset vaikutukset voidaan luotettavasti raportoida vasta kun kaikki arviointitutkimuksen aineistot – rekisterit, kyselyt, haastattelut ja niiden erilaiset yhdistelmät – on perusteellisemmin analysoitu, ja kokeilua rajoittaneiden poliittisten, institutionaalisten ja aikataulullisten reunaehtojen vaikutukset on arvioitu. Tällöin voidaan sanoa myös jotain luotettavampaa siitä, millaisia vaikutuksia perustulon käyttöönotolla voisi olla yksilöiden työmarkkinakäyttäytymiseen ja hyvinvointiin suomalaisessa yhteiskunnassa."

Joisssan medioissa tämä muistetaan mainita ja jossain ei, vaikkapa Iltalehden artikelissa "Perustulokokeilun karu saldo: Ei lisännyt työllisyyttä yhtään" jää se kovin vähälle huomiolle.

Eri teitä samaan työllistymistulokseen, mutta toisella hyvinvointi sekä usko tulevaisuuteen paranee

Perustulokokeilussa olleet työllistyivät siis alustavien tulosten mukaan 2017 yhtä hyvin kuin hallituksen kritisoitujen "kannustavien" toimenpiteiden kohteina olleet verrokkiryhmän työttömät.

Tämä on siis huono tulos?

Samaan aikaan kyselytutkimusten perusteella hyvinvointi on merkittävästi lisääntynyt sekä usko tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiin. Eikö se ole merkittävä asia?

Minusta on - ellei sitten ole tavoitteena rangaista työttömyydestä ja syventää ahdinkoa.

Tarkoitus ei pyhitä keinoja - miksi humaanimpi tapa ei kelpaa?

Tulosten perusteella voidaan pohtia kummalla tavalla halutaan edetä - pakottamalla ja sanktioimalla vai sitten mahdollistamalla, luottamuksella ja vähentämällä byrokratiaa?

Tämä vaikuttaa olevan osin ideologinen valinta. Tänään Ylen kolumnissaan Tuija Siltamäki pohtii seuraavaa: Miksi raha motivoi rikasta mutta passivoi köyhää?

Ei liene sattumaa, että päivää ennen alustavien tulosten julkaisua Keskusta julkisti "kannustavan perustulon" mallinsa, joka vaikuttaa sotivan kentän kantaa vastaan. Kohua syntyi eilen, mutta tänään saadaankin sitten jo pikaisesti vahvistusta valinnalle ja kohu laimenee. Taitavaa polittista peliä - on naiivia olettaa, etteikö hallituspuolueilla kokeilun teettäjänä olisi ollut tiedot jo käytettävissä tätä päivää aiemmin.

Minä en kiistä, etteikö Sipilän hallituksen toimilla olisi ollut positiivista vaikutusta työllisyyteen. Keinoista olenkin jo eri mieltä ja väitän, että samoihin tuloksiin oltaisiin voitu päästä ihmisiä kunniottavammalla ja arvostavammalla tavalla aidolla kannustamisella, auttamisella ja byrokratiaa vähentämällä.

Avainasia on se, että perustulokokeilussa olleet ovat työllistyneet yhtä hyvin kuin hallituksen toimien kohteena olleet. Samaan aikaan heidän hyvinvointinsa ja uskonsa tulevaisuuteen on merkittävästi parempi.

Eriasteinen toivottomuus ja henkinen pahoinvointi on monen työmarkkinatuen varaan pudonneen työttömän todellisuutta. Eikö niiden vähentyminen ole merkittävä edistysaskel?

Kummanlaisia keinoja sinä kannatat?

 

]]>
24 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269253-sama-tulos-eri-keinoilla-perustulokokeilun-alustavia-tuloksia#comments Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi Juha Sipilän hallitus Keppiä vai porkkanaa Perustulokokeilu Sipilän hallituksen työllisyyspolitiikka Fri, 08 Feb 2019 09:03:39 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269253-sama-tulos-eri-keinoilla-perustulokokeilun-alustavia-tuloksia
Negatiivinen tulovero on jatkuvasti kokeilussa http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269249-negatiivinen-tulovero-on-jatkuvasti-kokeilussa <p>Perustulokokeilun työllisyysvaikutukset olivat verrokkiryhmään nähden muuttumattomat tai jopa &nbsp;negatiiviset. Se oli merkittävä naula perustulon arkkuun. Perustulokokeilun jälkeen on ryhdytty haikailemaan negatiivisen tuloveron suuntaan.</p><p>Käytännössä puhdas negatiivinen tulovero on perustulo. Negatiivinen tarkoittaa suomeksi käänteinen. Tuloveroon yhdistettynä se tarkoittaa &rdquo;kääntäen&rdquo; että saa rahaa jos tulot on pienet, menettää rahaa jos tulot on suuret. Näin Suomessa jo toimitaan. Saa etuuksia jos ei ole tuloja ja menettää palkastaan rahaa verotuksen muodossa, jos on riittävät ansiotulot.</p><p>Keskustan mallissa negatiivinen tulovero on haettava, syyperusteinen, vastikkeellinen ja tuloista riippuva. Meillä on sellainen &rdquo;negatiivinen tulovero&rdquo;. Pienituloisilla pitkäaikaistyöttömillä sen nimi on työmarkkinatuki ( ja muut lisätuet) . Työmarkkinatuki pienenee 300 &euro; suojaosan jälkeen kuten negatiivinen tulovero tekisi. Suurempi tuloisille työssäkäyville taas negatiivinen tulovero näyttäytyy ihan vaan verona. Termit johtavat helposti harhaan. Eli voitaisiinko siis puhua selkokieltä? No ei. Puhutaan negaatiokieltä.</p><p>Negatiivinen maksusatanen = Rinteen vappusatanen.</p><p>&rdquo;Lupaan kaikille negatiivisen maksusatasen. &rdquo; ööö. Varmasti äänestäjä menee solmuun eikä gallupit nouse.</p><p>Negatiivinen tulovero ( joka on haettava, syyperusteinen, vastikkeellinen ja tuloista riippuva ) = negatiivinen työmarkkinavero = rahaa työttömän tilille, joka verotetaan työssäkäyviltä = työmarkkinatuki</p><p>Negatiivinen tulovero on jatkuvasti kokeilussa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustulokokeilun työllisyysvaikutukset olivat verrokkiryhmään nähden muuttumattomat tai jopa  negatiiviset. Se oli merkittävä naula perustulon arkkuun. Perustulokokeilun jälkeen on ryhdytty haikailemaan negatiivisen tuloveron suuntaan.

Käytännössä puhdas negatiivinen tulovero on perustulo. Negatiivinen tarkoittaa suomeksi käänteinen. Tuloveroon yhdistettynä se tarkoittaa ”kääntäen” että saa rahaa jos tulot on pienet, menettää rahaa jos tulot on suuret. Näin Suomessa jo toimitaan. Saa etuuksia jos ei ole tuloja ja menettää palkastaan rahaa verotuksen muodossa, jos on riittävät ansiotulot.

Keskustan mallissa negatiivinen tulovero on haettava, syyperusteinen, vastikkeellinen ja tuloista riippuva. Meillä on sellainen ”negatiivinen tulovero”. Pienituloisilla pitkäaikaistyöttömillä sen nimi on työmarkkinatuki ( ja muut lisätuet) . Työmarkkinatuki pienenee 300 € suojaosan jälkeen kuten negatiivinen tulovero tekisi. Suurempi tuloisille työssäkäyville taas negatiivinen tulovero näyttäytyy ihan vaan verona. Termit johtavat helposti harhaan. Eli voitaisiinko siis puhua selkokieltä? No ei. Puhutaan negaatiokieltä.

Negatiivinen maksusatanen = Rinteen vappusatanen.

”Lupaan kaikille negatiivisen maksusatasen. ” ööö. Varmasti äänestäjä menee solmuun eikä gallupit nouse.

Negatiivinen tulovero ( joka on haettava, syyperusteinen, vastikkeellinen ja tuloista riippuva ) = negatiivinen työmarkkinavero = rahaa työttömän tilille, joka verotetaan työssäkäyviltä = työmarkkinatuki

Negatiivinen tulovero on jatkuvasti kokeilussa. 

]]>
8 http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269249-negatiivinen-tulovero-on-jatkuvasti-kokeilussa#comments Negatiivinen tulovero Perustulokokeilu Fri, 08 Feb 2019 08:28:38 +0000 Asmo Maanselkä http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269249-negatiivinen-tulovero-on-jatkuvasti-kokeilussa
Ilmaista rahaa köyhille ja maahantunkeutujille - On se niin väärin http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269248-ilmaista-rahaa-koyhille-ja-maahantunkeutujille-on-se-niin-vaarin <p>Ylen sivuilla kansa kommentoi perustulokokeilun tuloksia. Tavalliseen tapaan kommentoijilla ei ole hajuakaan koko asiasta, mutta kyllä sitäkin väkevämpiä mielipiteitä. Ilmaisen rahan jakaminen on niin kauhean väärin.</p><p>Pitää kärsiä ja mielellään kärsiä vielä hieman enemmän, ja ainakin enemmän kuin sen jolla menee hyvin. Onhan niin hirveän väärin että sossu ostaa romaneille tuliuusia mersuja ja maahantunkeutujille vähintään 120 tuumaisia televisioita, kuuden hengen lastenvaunuja ja taatusti aitonahkaisia luksuskalusteita.</p><p>Raha ei tule seinästä eikä budjetin ulkopuolelta. Mutta närkästyessämme ilmaisesta rahasta, siitä joka vielä ihan väärille ihmisille annetaan me unohdamme jotain hyvän tärkeätä.</p><p>Se raha näet ei katoa mihinkään. Me kaikki hyödymme siitä, suoraan tai välillisesti, jokainen.</p><p>Oli se sitten vastikkeellista tai ei.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylen sivuilla kansa kommentoi perustulokokeilun tuloksia. Tavalliseen tapaan kommentoijilla ei ole hajuakaan koko asiasta, mutta kyllä sitäkin väkevämpiä mielipiteitä. Ilmaisen rahan jakaminen on niin kauhean väärin.

Pitää kärsiä ja mielellään kärsiä vielä hieman enemmän, ja ainakin enemmän kuin sen jolla menee hyvin. Onhan niin hirveän väärin että sossu ostaa romaneille tuliuusia mersuja ja maahantunkeutujille vähintään 120 tuumaisia televisioita, kuuden hengen lastenvaunuja ja taatusti aitonahkaisia luksuskalusteita.

Raha ei tule seinästä eikä budjetin ulkopuolelta. Mutta närkästyessämme ilmaisesta rahasta, siitä joka vielä ihan väärille ihmisille annetaan me unohdamme jotain hyvän tärkeätä.

Se raha näet ei katoa mihinkään. Me kaikki hyödymme siitä, suoraan tai välillisesti, jokainen.

Oli se sitten vastikkeellista tai ei.

 

]]>
18 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269248-ilmaista-rahaa-koyhille-ja-maahantunkeutujille-on-se-niin-vaarin#comments Kannustinloukku Maahanmuutto Perustulokokeilu Sosiaaliturva Turvapaikanhakijat Fri, 08 Feb 2019 08:20:55 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269248-ilmaista-rahaa-koyhille-ja-maahantunkeutujille-on-se-niin-vaarin
Jäitä hattuun päättyvän perustulokokeilun tulosten tulkintaan http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265058-jaita-hattuun-paattyvan-perustulokokeilun-tulosten-tulkintaan <p>Kaksi vuotta kestävä perustulokokeilu päättyy tämän kuukauden lopussa.&nbsp;<a href="http://valmismaa.blogspot.com/2016/11/perustulokokeilun-kokeiluluonteen.html">Kirjoitin aiheesta kaksi vuotta sitten</a>, miten kokeilun puutteita arvioitaessa on huomioitu lähinnä vain se, että tukea ei peritä verotuksen kautta takaisin tulojen kasvaessa, mutta ei lainkaan sen merkitystä, että kokeilun vaikutuspiirissä olevat (ei vain tuensaajat, vaan mahdollisesti myös esim. tuensaajia työllistävät) tietävät kyseessä olevan kokeilun. Tätä näkökulmaa en ole vieläkään nähnyt muissa asiaa käsittelevissä kirjoituksissa, vaikka tuoreiden lehtijuttujen yksittäistapauksien kuvauksissa voikin käytännössä olla havaittavissa tilanteen poikkeuksellisuuden vaikutusta asianomaisiin.</p><p>Esimerkiksi Helsingin Sanomien marraskuisessa jutussa (kts.&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005890438.html">&rdquo;Suurin merkitys on psykologinen&rdquo; &ndash; Näin 560 euron kuukausittainen perustulo mullisti Mari Saarenpään elämän</a>) molemmat tapausesimerkit puhuvat&nbsp; suuresta psykologisesta merkityksestä. Toinen kirjoitukseen haastatelluista tuensaajista myös &quot;alkoi miettiä, miten hän voisi antaa saamaansa hyvää myös takaisin&quot;, ja toimiikin sitten osa-aikaisen työn lisäksi vapaaehtoisena maahanmuuttajanuorten tukihenkilönä. On hyvinkin luultavaa, että nuo psykologiset vaikuttimet, mahdollinen näyttämisenkin tarve, tai halu antaa hyvää takaisin olisivat huomattavasti pienempiä, mikäli perustulo koskisi kaikkia ja olisi ollut jo pidemmän aikaa käytännöksi vakiintunut malli.</p><p>Toki positiivissävytteisten juttujen ohella näyttää olevan myös toisen pään tapauksia, joissa edes tukea saava ei välttämättä ole sisäistänyt saamansa perustulon ideaa ( kts.&nbsp;<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005038913.html">Arto, 35, joutui väkisin mukaan perustulo&shy;kokeiluun: &rdquo;Älyttömän huonot tunnelmat&rdquo;</a>). Voiko siis olla, että kokeilun yleispätevyyttä häiritsee myös se, ettei aina ymmärretä mitä perustulo omalla kohdalla käytännössä tarkoittaa?&nbsp;</p><p>Tehtäköön nyt ainakin selväksi, että mikäli perustulokokeiluun päässyt on sattunut työllistymään heti kokeilun alussa niin hyvin, että myös muut tuet ovat jääneet tarpeettomiksi, hän saa yhteiskunnalta kahden vuoden aikana 13 440 euroa ylimääräistä verottomana käteen. Se on aika iso summa. Vaikka satunnaisotannalla valittuun 2000 ihmisen joukkoon päässeistä ihmisistä ei ihan välttämättä kukaan saa tuon summan suuruista hyötyä koko suuruudessaan, suurimmalle osalle tuosta on luultavasti selvää hyötyä varsinkin työllistyessä tai yrittäjäksi päätyessä. Tuon aseman poikkeuksellisuus on jo sellaisenaan luultavasti varsin merkityksellinen psykologinen vaikutin, minkä lisäksi se voi vedota myös julkisuutta kaipaavaan työnantajaan.</p><p>Vaikka on todella poikkeuksellista, että yhteiskunta antaa satunnaisotannalla yksittäisille ihmisille hyötyä, toisin kuin &quot;hitas-arpajaiset&quot; tällaiset &quot;perustuloarpajaiset&quot; voivat olla täysin perusteltuja. Ne eivät sisällä hitas-arpajaisten kaltaisia typeriä insentiivejä, koska niihin osallistuminen on automaattista, ja toisin kuin hitas, tämä tuki kohdistuu ihmisiin, jotka ovat ainakin oletettavasti keskimääräistä heikommassa taloudellisessa asemassa. Ja mikä ehkä olennaisinta, tällaisesta tutkimuksesta voi ainakin oikein järjestettynä oppia jotain hyödyllistä siitä, miten sosiaaliturvajärjestelmää olisi syytä kehittää. Se, jos mikä, on tärkeää, sillä hyvin toimiva sosiaaliturvajärjestelmä on kuitenkin yksi yhteiskuntamme tärkeimpiä kulmakiviä.</p><p>Kohta kokeilu loppuu ja uutisoinnissa siirryttäneen edellä mainittujen kaltaisista yksilötapauksista enemmän tilastojen tarkkailun suuntaan. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, mitä sen tuloksista havaitaan, miten monilla tavoilla niitä yritetään tulkita ja toisaalta miten poliitikot ehkä poimivat niistä omalle agendalleen sopivia yksityiskohtia. Toivottavasti arvioinneissa kuitenkin muistetaan puhtaiden lukujen lisäksi ottaa huomioon&nbsp;myös se, että kyse tosiaan oli vain lyhytaikaisesta koeasetelmasta, joka tapahtui vain osana muuten vanhoilla säännöillä toimivaa yhteiskuntaa.</p> Kaksi vuotta kestävä perustulokokeilu päättyy tämän kuukauden lopussa. Kirjoitin aiheesta kaksi vuotta sitten, miten kokeilun puutteita arvioitaessa on huomioitu lähinnä vain se, että tukea ei peritä verotuksen kautta takaisin tulojen kasvaessa, mutta ei lainkaan sen merkitystä, että kokeilun vaikutuspiirissä olevat (ei vain tuensaajat, vaan mahdollisesti myös esim. tuensaajia työllistävät) tietävät kyseessä olevan kokeilun. Tätä näkökulmaa en ole vieläkään nähnyt muissa asiaa käsittelevissä kirjoituksissa, vaikka tuoreiden lehtijuttujen yksittäistapauksien kuvauksissa voikin käytännössä olla havaittavissa tilanteen poikkeuksellisuuden vaikutusta asianomaisiin.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien marraskuisessa jutussa (kts. ”Suurin merkitys on psykologinen” – Näin 560 euron kuukausittainen perustulo mullisti Mari Saarenpään elämän) molemmat tapausesimerkit puhuvat  suuresta psykologisesta merkityksestä. Toinen kirjoitukseen haastatelluista tuensaajista myös "alkoi miettiä, miten hän voisi antaa saamaansa hyvää myös takaisin", ja toimiikin sitten osa-aikaisen työn lisäksi vapaaehtoisena maahanmuuttajanuorten tukihenkilönä. On hyvinkin luultavaa, että nuo psykologiset vaikuttimet, mahdollinen näyttämisenkin tarve, tai halu antaa hyvää takaisin olisivat huomattavasti pienempiä, mikäli perustulo koskisi kaikkia ja olisi ollut jo pidemmän aikaa käytännöksi vakiintunut malli.

Toki positiivissävytteisten juttujen ohella näyttää olevan myös toisen pään tapauksia, joissa edes tukea saava ei välttämättä ole sisäistänyt saamansa perustulon ideaa ( kts. Arto, 35, joutui väkisin mukaan perustulo­kokeiluun: ”Älyttömän huonot tunnelmat”). Voiko siis olla, että kokeilun yleispätevyyttä häiritsee myös se, ettei aina ymmärretä mitä perustulo omalla kohdalla käytännössä tarkoittaa? 

Tehtäköön nyt ainakin selväksi, että mikäli perustulokokeiluun päässyt on sattunut työllistymään heti kokeilun alussa niin hyvin, että myös muut tuet ovat jääneet tarpeettomiksi, hän saa yhteiskunnalta kahden vuoden aikana 13 440 euroa ylimääräistä verottomana käteen. Se on aika iso summa. Vaikka satunnaisotannalla valittuun 2000 ihmisen joukkoon päässeistä ihmisistä ei ihan välttämättä kukaan saa tuon summan suuruista hyötyä koko suuruudessaan, suurimmalle osalle tuosta on luultavasti selvää hyötyä varsinkin työllistyessä tai yrittäjäksi päätyessä. Tuon aseman poikkeuksellisuus on jo sellaisenaan luultavasti varsin merkityksellinen psykologinen vaikutin, minkä lisäksi se voi vedota myös julkisuutta kaipaavaan työnantajaan.

Vaikka on todella poikkeuksellista, että yhteiskunta antaa satunnaisotannalla yksittäisille ihmisille hyötyä, toisin kuin "hitas-arpajaiset" tällaiset "perustuloarpajaiset" voivat olla täysin perusteltuja. Ne eivät sisällä hitas-arpajaisten kaltaisia typeriä insentiivejä, koska niihin osallistuminen on automaattista, ja toisin kuin hitas, tämä tuki kohdistuu ihmisiin, jotka ovat ainakin oletettavasti keskimääräistä heikommassa taloudellisessa asemassa. Ja mikä ehkä olennaisinta, tällaisesta tutkimuksesta voi ainakin oikein järjestettynä oppia jotain hyödyllistä siitä, miten sosiaaliturvajärjestelmää olisi syytä kehittää. Se, jos mikä, on tärkeää, sillä hyvin toimiva sosiaaliturvajärjestelmä on kuitenkin yksi yhteiskuntamme tärkeimpiä kulmakiviä.

Kohta kokeilu loppuu ja uutisoinnissa siirryttäneen edellä mainittujen kaltaisista yksilötapauksista enemmän tilastojen tarkkailun suuntaan. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, mitä sen tuloksista havaitaan, miten monilla tavoilla niitä yritetään tulkita ja toisaalta miten poliitikot ehkä poimivat niistä omalle agendalleen sopivia yksityiskohtia. Toivottavasti arvioinneissa kuitenkin muistetaan puhtaiden lukujen lisäksi ottaa huomioon myös se, että kyse tosiaan oli vain lyhytaikaisesta koeasetelmasta, joka tapahtui vain osana muuten vanhoilla säännöillä toimivaa yhteiskuntaa.

]]>
16 http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265058-jaita-hattuun-paattyvan-perustulokokeilun-tulosten-tulkintaan#comments Kotimaa Perustulo Perustulokokeilu Sosiaaliturva Sat, 01 Dec 2018 19:13:49 +0000 Johannes Hidén http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265058-jaita-hattuun-paattyvan-perustulokokeilun-tulosten-tulkintaan
Hallituksen kenttäkokeilut oikeansuuntaisia http://miesenergiaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248748-hallituksen-kenttakokeilut-oikeansuuntaisia <p>Hallitus hallitsee ja oppositio kritisoi. Siinä askelmerkit eduskuntapolitiikalle, jossa entisen hallituspuolue perussuomalaisten näkökulmat yrittäjien tilanteen kohentamiseen ovat muuttuneet sitten puolueen eduskuntavaaliohjelman 2015, jolloin vielä nostettiin kilpailukykyä ja yrittäjyyttä tärkeäksi. &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>Hallituksen perussuomalaislähtöisissä, ja sittemmin sieltä irtaantuneissa sinisissä työn ja yrittäjyyden rakenteissa tavoitellaan tarkoituksenmukaista toteutusta, mutta epäonnistumisen tai kannatuksen katoamisen pelossa rohkeitakaan linjavetoja ei jätetä tekemättä. Suomi ensin, niinhän?&nbsp;</p><p>Esimerkiksi maksuperustaisessa arvonlisäveromuutoksessa pienyrittäjille tuli&nbsp;mahdollisuus maksaa arvonlisävero perustuen siihen kuukauteen, jolloin lasku on maksettu. Tämä oli pienyrittäjän arjen tasolle yltävä tärkeä edistysaskel, johon mikään muu hallituskokoonpano ei ole aiemmin puuttunut. &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>Suomen talous ei ole vahvalla pohjalla, mutta se on kasvussa. Työllisyys kohenee, vienti piristyy ja kansallisten etujen puolustaminen on selkeästi aiempaa enemmän esillä EU:ssa. Muutokset hyvinvointivaltion toimimattomissa käytänteissä on tarpeen, sillä samanlaisella tekemisellä emme saa erilaista lopputulosta.</p><p>Perustulokokeilu on toiminnassa ja sen tavoitteena&nbsp;on arvioida voimmeko uudistaa sosiaaliturvaa niin, että erityisesti työn tekemiseen liittyvät kannustinloukut vähenevät.&nbsp;Aktiivimallista on monenlaisia näkökulmia. Se ei rankaise, pahimmaankin sen prosenttileikkuri on marginaalinen, vaikkakin pienissä tuloissa tuntuva. Pidän tärkeänä, että se kannustaa työttömäksi jäävää aktivoitumaan heti työttömyyden alettua tai jo ennen sitä. Nyt moni lepää jouten muutaman kk ansiosidonnaisella päivärahalla ja päästää ulottuviltaan sen ajan milloin uudelleen työllistyminen on vahvimmalla pohjalla. Perustulokokeilu ja aktiivimalli ovat&nbsp;käytännön tasolle vietyjä hallituksen kenttäkokeita, joiden tulosten pohjalta valtion hallinto saa konkreettista tietoa toimenpiteiden vaikutuksista eri puolilla Suomea.&nbsp;</p><p>Kansanedustajien keskeisin työsarka on lainlaadintatyö, mikä tarkoittaa kyvykkyyttä löytää epäkohtia ja myös kykyä luoda uusia keinoja näiden tilalle. Tällä saralla on lähivuosina ollut hiljaista. Opposition tulisi haastaa hallitus esittämällä ratkaisuja ongelmiin, ne ovat yhteiset, mutta valitettavasti se on keskittynyt etsimään ongelmia, joihin ei ole ratkaisuja.&nbsp;Perussuomalaiset eduskunnassa ja sen ulkopuolella itkevät hekin ilman muutosesityksiä parempaan, sillä varsinkaan tämä hallitus ei saa onnistua.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus hallitsee ja oppositio kritisoi. Siinä askelmerkit eduskuntapolitiikalle, jossa entisen hallituspuolue perussuomalaisten näkökulmat yrittäjien tilanteen kohentamiseen ovat muuttuneet sitten puolueen eduskuntavaaliohjelman 2015, jolloin vielä nostettiin kilpailukykyä ja yrittäjyyttä tärkeäksi.          

Hallituksen perussuomalaislähtöisissä, ja sittemmin sieltä irtaantuneissa sinisissä työn ja yrittäjyyden rakenteissa tavoitellaan tarkoituksenmukaista toteutusta, mutta epäonnistumisen tai kannatuksen katoamisen pelossa rohkeitakaan linjavetoja ei jätetä tekemättä. Suomi ensin, niinhän? 

Esimerkiksi maksuperustaisessa arvonlisäveromuutoksessa pienyrittäjille tuli mahdollisuus maksaa arvonlisävero perustuen siihen kuukauteen, jolloin lasku on maksettu. Tämä oli pienyrittäjän arjen tasolle yltävä tärkeä edistysaskel, johon mikään muu hallituskokoonpano ei ole aiemmin puuttunut.        

Suomen talous ei ole vahvalla pohjalla, mutta se on kasvussa. Työllisyys kohenee, vienti piristyy ja kansallisten etujen puolustaminen on selkeästi aiempaa enemmän esillä EU:ssa. Muutokset hyvinvointivaltion toimimattomissa käytänteissä on tarpeen, sillä samanlaisella tekemisellä emme saa erilaista lopputulosta.

Perustulokokeilu on toiminnassa ja sen tavoitteena on arvioida voimmeko uudistaa sosiaaliturvaa niin, että erityisesti työn tekemiseen liittyvät kannustinloukut vähenevät. Aktiivimallista on monenlaisia näkökulmia. Se ei rankaise, pahimmaankin sen prosenttileikkuri on marginaalinen, vaikkakin pienissä tuloissa tuntuva. Pidän tärkeänä, että se kannustaa työttömäksi jäävää aktivoitumaan heti työttömyyden alettua tai jo ennen sitä. Nyt moni lepää jouten muutaman kk ansiosidonnaisella päivärahalla ja päästää ulottuviltaan sen ajan milloin uudelleen työllistyminen on vahvimmalla pohjalla. Perustulokokeilu ja aktiivimalli ovat käytännön tasolle vietyjä hallituksen kenttäkokeita, joiden tulosten pohjalta valtion hallinto saa konkreettista tietoa toimenpiteiden vaikutuksista eri puolilla Suomea. 

Kansanedustajien keskeisin työsarka on lainlaadintatyö, mikä tarkoittaa kyvykkyyttä löytää epäkohtia ja myös kykyä luoda uusia keinoja näiden tilalle. Tällä saralla on lähivuosina ollut hiljaista. Opposition tulisi haastaa hallitus esittämällä ratkaisuja ongelmiin, ne ovat yhteiset, mutta valitettavasti se on keskittynyt etsimään ongelmia, joihin ei ole ratkaisuja. Perussuomalaiset eduskunnassa ja sen ulkopuolella itkevät hekin ilman muutosesityksiä parempaan, sillä varsinkaan tämä hallitus ei saa onnistua. 

 

]]>
6 http://miesenergiaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248748-hallituksen-kenttakokeilut-oikeansuuntaisia#comments Aktiivimalli Asennemuutos Pääministeri Sipilän hallitus Perustulokokeilu Työvoimakilpailukyky Sat, 06 Jan 2018 20:45:25 +0000 Mikki Nieminen http://miesenergiaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248748-hallituksen-kenttakokeilut-oikeansuuntaisia
Palkkauskynnystä madallettava! http://haapakoskipasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236633-palkkauskynnysta-madallettava <p>Koulutus on hyvin tärkeä osa yhteiskuntamme tulevaisuutta, mutta yksinään se ei kanna. Nyt on pyrittävä tehokkaasti linkittämään koulutus ja työmarkkinoiden tarpeet.</p><p>Oikeaan tarpeeseen kouluttaminenkaan ei yksin riitä, kun valtaosa maamme työvoiman tarpeesta on pienissä tai keskisuurissa yrityksissä ja näiden kynnys uuden työvoiman palkkaamiseen on vieläkin pelottavan korkea. Tätä kynnystä on kunnan päätöksenteossa pystyttävä aktiivisesti madaltamaan, koska tämä on avainasemassa mietittäessämme ratkaisuja alueemme nuorisotyöttömyyteen.</p><p>Nuorisotyöttömyys ja välivuodet opiskelun jatkeena ovat vakava uhka tulevaisuuden työvoimalle ja talouden kehitykselle. Jo muutaman vuoden poissaolo koulutusta vastaavasta työstä tekee taidoista vanhanaikaisia. Ympäristö muuttuu kovaa vauhtia; kivijalkayritysten määrä laskee ja fyysisen työn tarve vähenee. Pelottava esimerkki tästä on markettien automattikassat, jotka näen negatiivisena investointina nuorisotyöttömyyteen.</p><p>Meidän ei tule kannustaa passiivisuuteen, jota mielestäni perustulokokeilu edustaa. Olisi ollut tehokkaampaa suunnata nämä varat kohdennetusti pienten yritysten käyttöön, jolle 560&euro;/kk antaisi mahdollisuuden kokeilla lisätyövoimaa ja sen yritystoiminnalle tuottamaa lisäarvoa.</p><p>On hyvin vahingollista kannustaa työuran loppuvaiheen roikkumista ja pitää nuoriso työttömänä. Nykyisessä mallissa ansaitun eläkkeen määrään vaikuttavat merkittävästi juuri nämä viimeisten vuosien tulot; tällä ruokimme työelämässä roikkumista ns. eläkeloisena. Yhteiskunnan tulisi päinvastoin kannustaa osaajaa siirtämään &rdquo;hiljaisen osaamisen&rdquo; seuraavalle sukupolvelle ja huomioida tämä hänen tulevassa eläkkeessä. Näin osaaja voisi ylpeänä siirtyä nauttimaan ansaituista eläkepäivistä hyvässä fyysisessä kunnossa. Nuori pääsisi hyvään alkuun kokeneen ammattilaisen vinkeillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koulutus on hyvin tärkeä osa yhteiskuntamme tulevaisuutta, mutta yksinään se ei kanna. Nyt on pyrittävä tehokkaasti linkittämään koulutus ja työmarkkinoiden tarpeet.

Oikeaan tarpeeseen kouluttaminenkaan ei yksin riitä, kun valtaosa maamme työvoiman tarpeesta on pienissä tai keskisuurissa yrityksissä ja näiden kynnys uuden työvoiman palkkaamiseen on vieläkin pelottavan korkea. Tätä kynnystä on kunnan päätöksenteossa pystyttävä aktiivisesti madaltamaan, koska tämä on avainasemassa mietittäessämme ratkaisuja alueemme nuorisotyöttömyyteen.

Nuorisotyöttömyys ja välivuodet opiskelun jatkeena ovat vakava uhka tulevaisuuden työvoimalle ja talouden kehitykselle. Jo muutaman vuoden poissaolo koulutusta vastaavasta työstä tekee taidoista vanhanaikaisia. Ympäristö muuttuu kovaa vauhtia; kivijalkayritysten määrä laskee ja fyysisen työn tarve vähenee. Pelottava esimerkki tästä on markettien automattikassat, jotka näen negatiivisena investointina nuorisotyöttömyyteen.

Meidän ei tule kannustaa passiivisuuteen, jota mielestäni perustulokokeilu edustaa. Olisi ollut tehokkaampaa suunnata nämä varat kohdennetusti pienten yritysten käyttöön, jolle 560€/kk antaisi mahdollisuuden kokeilla lisätyövoimaa ja sen yritystoiminnalle tuottamaa lisäarvoa.

On hyvin vahingollista kannustaa työuran loppuvaiheen roikkumista ja pitää nuoriso työttömänä. Nykyisessä mallissa ansaitun eläkkeen määrään vaikuttavat merkittävästi juuri nämä viimeisten vuosien tulot; tällä ruokimme työelämässä roikkumista ns. eläkeloisena. Yhteiskunnan tulisi päinvastoin kannustaa osaajaa siirtämään ”hiljaisen osaamisen” seuraavalle sukupolvelle ja huomioida tämä hänen tulevassa eläkkeessä. Näin osaaja voisi ylpeänä siirtyä nauttimaan ansaituista eläkepäivistä hyvässä fyysisessä kunnossa. Nuori pääsisi hyvään alkuun kokeneen ammattilaisen vinkeillä.

]]>
16 http://haapakoskipasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236633-palkkauskynnysta-madallettava#comments Kotimaa #Koulutus %23yrittäjyys Juha Sipilän hallitus Nuorisotyöttömyys Perustulokokeilu Sat, 06 May 2017 15:29:05 +0000 Haapakoski Pasi http://haapakoskipasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236633-palkkauskynnysta-madallettava
Palkkauskynnystä madallettava! http://haapakoskipasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236632-palkkauskynnysta-madallettava <p>Koulutus on hyvin tärkeä osa yhteiskuntamme tulevaisuutta, mutta yksinään se ei kanna. Nyt on pyrittävä tehokkaasti linkittämään koulutus ja työmarkkinoiden tarpeet.</p><p>Oikeaan tarpeeseen kouluttaminenkaan ei yksin riitä, kun valtaosa maamme työvoiman tarpeesta on pienissä tai keskisuurissa yrityksissä ja näiden kynnys uuden työvoiman palkkaamiseen on vieläkin pelottavan korkea. Tätä kynnystä on kunnan päätöksenteossa pystyttävä aktiivisesti madaltamaan, koska tämä on avainasemassa mietittäessämme ratkaisuja alueemme nuorisotyöttömyyteen.</p><p>Nuorisotyöttömyys ja välivuodet opiskelun jatkeena ovat vakava uhka tulevaisuuden työvoimalle ja talouden kehitykselle. Jo muutaman vuoden poissaolo koulutusta vastaavasta työstä tekee taidoista vanhanaikaisia. Ympäristö muuttuu kovaa vauhtia; kivijalkayritysten määrä laskee ja fyysisen työn tarve vähenee. Pelottava esimerkki tästä on markettien automattikassat, jotka näen negatiivisena investointina nuorisotyöttömyyteen.</p><p>Meidän ei tule kannustaa passiivisuuteen, jota mielestäni perustulokokeilu edustaa. Olisi ollut tehokkaampaa suunnata nämä varat kohdennetusti pienten yritysten käyttöön, jolle 560&euro;/kk antaisi mahdollisuuden kokeilla lisätyövoimaa ja sen yritystoiminnalle tuottamaa lisäarvoa.</p><p>On hyvin vahingollista kannustaa työuran loppuvaiheen roikkumista ja pitää nuoriso työttömänä. Nykyisessä mallissa ansaitun eläkkeen määrään vaikuttavat merkittävästi juuri nämä viimeisten vuosien tulot; tällä ruokimme työelämässä roikkumista ns. eläkeloisena. Yhteiskunnan tulisi päinvastoin kannustaa osaajaa siirtämään &rdquo;hiljaisen osaamisen&rdquo; seuraavalle sukupolvelle ja huomioida tämä hänen tulevassa eläkkeessä. Näin osaaja voisi ylpeänä siirtyä nauttimaan ansaituista eläkepäivistä hyvässä fyysisessä kunnossa. Nuori pääsisi hyvään alkuun kokeneen ammattilaisen vinkeillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koulutus on hyvin tärkeä osa yhteiskuntamme tulevaisuutta, mutta yksinään se ei kanna. Nyt on pyrittävä tehokkaasti linkittämään koulutus ja työmarkkinoiden tarpeet.

Oikeaan tarpeeseen kouluttaminenkaan ei yksin riitä, kun valtaosa maamme työvoiman tarpeesta on pienissä tai keskisuurissa yrityksissä ja näiden kynnys uuden työvoiman palkkaamiseen on vieläkin pelottavan korkea. Tätä kynnystä on kunnan päätöksenteossa pystyttävä aktiivisesti madaltamaan, koska tämä on avainasemassa mietittäessämme ratkaisuja alueemme nuorisotyöttömyyteen.

Nuorisotyöttömyys ja välivuodet opiskelun jatkeena ovat vakava uhka tulevaisuuden työvoimalle ja talouden kehitykselle. Jo muutaman vuoden poissaolo koulutusta vastaavasta työstä tekee taidoista vanhanaikaisia. Ympäristö muuttuu kovaa vauhtia; kivijalkayritysten määrä laskee ja fyysisen työn tarve vähenee. Pelottava esimerkki tästä on markettien automattikassat, jotka näen negatiivisena investointina nuorisotyöttömyyteen.

Meidän ei tule kannustaa passiivisuuteen, jota mielestäni perustulokokeilu edustaa. Olisi ollut tehokkaampaa suunnata nämä varat kohdennetusti pienten yritysten käyttöön, jolle 560€/kk antaisi mahdollisuuden kokeilla lisätyövoimaa ja sen yritystoiminnalle tuottamaa lisäarvoa.

On hyvin vahingollista kannustaa työuran loppuvaiheen roikkumista ja pitää nuoriso työttömänä. Nykyisessä mallissa ansaitun eläkkeen määrään vaikuttavat merkittävästi juuri nämä viimeisten vuosien tulot; tällä ruokimme työelämässä roikkumista ns. eläkeloisena. Yhteiskunnan tulisi päinvastoin kannustaa osaajaa siirtämään ”hiljaisen osaamisen” seuraavalle sukupolvelle ja huomioida tämä hänen tulevassa eläkkeessä. Näin osaaja voisi ylpeänä siirtyä nauttimaan ansaituista eläkepäivistä hyvässä fyysisessä kunnossa. Nuori pääsisi hyvään alkuun kokeneen ammattilaisen vinkeillä.

]]>
0 http://haapakoskipasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236632-palkkauskynnysta-madallettava#comments #Koulutus %23yrittäjyys Juha Sipilän hallitus Nuorisotyöttömyys Perustulokokeilu Sat, 06 May 2017 15:29:03 +0000 Haapakoski Pasi http://haapakoskipasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236632-palkkauskynnysta-madallettava
Perustulokokeilu ja arvalla siihen valittujen toimintakyky http://timovaittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229220-perustulokokeilu-ja-arvalla-siihen-valittujen-toimintakyky <p abp="798">Kela maksaa ensimmäiset perustulot tänään. Perustuloa maksetaan kokeiluryhmään kuuluville 1.1.2017&ndash;31.12.2018 560&euro;/kk.</p><p abp="799">&nbsp;</p><p abp="801">Miksi perustulokokeiluun valitut vedettiin täysin hatusta? Onko yksikään asiantuntija missään vaiheessa pohtinut kuinka monella perustulokokeiluun arvalla päässeistä toimintakyky yksinkertaisesti riittää vastaanottamaan kokopäiväistä työtä? Puhdas talonpoikaisjärki, ilman turhia kokeilujakin kun sanoo sen, että&nbsp; juuri toimintakykyisille työnhakija yksilölle tästä kokeilusta, yrittäjäksi suuntautuvat tietysti mukaan lukien, on yksiselitteisesti suurin hyöty.&nbsp;&nbsp;</p><p abp="802">&nbsp;</p><p abp="804">Kiinnostaisi siis tietää, paljonko perustulokokeiluun osallistujista on heitä, joiden toimintakyky ei riitä vapailla työmarkkinoilla itsensä työllistämiseen, ja mikä hyöty on valita otantaan tällaisia jo lähtökohdiltaan perustulosta mitään hyötymättömiä yksilöitä jos kerran perustulon tarkoitus on nimenomaan kannustaa työmarkkinoille hakeutumiseen, kun vastaavasti toisille siitä voisi samanaikaisesti&nbsp;olla korvaamaton apu työllistyä&nbsp; ja löytää paikkansa yhteiskunnassa, ja ryhtyä sen tuottavaksi jäseneksi.</p><p abp="805">&nbsp;</p><p abp="807">Sen verran talousaineita olen lukenut, että epäedustavat yksittäiset otokset on tapana karsia otannasta, eli tutkimusjoukosta, pois. Miksi näin ei menetelty heidän kohdalla, joiden ainoa konkreettinen mahdollisuus &acute;työllistyä&acute; ovat erilaiset 9&euro;/pv puuhastelut ja tukijumppa työkokeilut. Enkä todellakaan halua lytätä ketään työtöntä tässä, mutta mielestäni perustulokokeiluun arvotuille olisi pitänyt järjestää <strong abp="808">toimintakyvyn arviointi</strong>, millä olisi karsittu epäedustavat otokset (työllistymistä hankaloittaa vamma tai sairaus) pois kokeilusta, ja otettu heidän tilalle etukäteen toimintakyvyn perusteella otantaan paremmin soveltuvat ja sitä paremmin&nbsp;tukevat yksilöt.</p><p abp="809">&nbsp;</p><p abp="811">Käsittämätöntä, ettei otannan suunnittelussa ole huomioitu tällaista&nbsp;hyötynäkökohtaa sen missään vaiheessa, vaan perustulon perustana on periaatteesa ihan pelkkä ihmisyys, yksilön todellisesta toimintakyvystä viis veisaten. Tässä heitetään iso pala harakoille perustulokokeilun tutkimushyödynkin näkökulmasta, kun ns. edustava otanta on luultavasti useita kymmeniä prosentteja alle kokeiluun valittujen 2000:n lukumäärän. &nbsp;Arvalla valittujen toimintakyvyn ennakkoarviointi olisi tullut suorittaa ehdottomasti, mikäli perustulokokeilu olisi haluttu tehdä oikein, ja kokonaisvaltaisen hyödyllisellä tavalla - sekä&nbsp; tutkimuksen itsensä että työttömien (=työmarkkinoille hakeutumisen seuranta) kannalta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kela maksaa ensimmäiset perustulot tänään. Perustuloa maksetaan kokeiluryhmään kuuluville 1.1.2017–31.12.2018 560€/kk.

 

Miksi perustulokokeiluun valitut vedettiin täysin hatusta? Onko yksikään asiantuntija missään vaiheessa pohtinut kuinka monella perustulokokeiluun arvalla päässeistä toimintakyky yksinkertaisesti riittää vastaanottamaan kokopäiväistä työtä? Puhdas talonpoikaisjärki, ilman turhia kokeilujakin kun sanoo sen, että  juuri toimintakykyisille työnhakija yksilölle tästä kokeilusta, yrittäjäksi suuntautuvat tietysti mukaan lukien, on yksiselitteisesti suurin hyöty.  

 

Kiinnostaisi siis tietää, paljonko perustulokokeiluun osallistujista on heitä, joiden toimintakyky ei riitä vapailla työmarkkinoilla itsensä työllistämiseen, ja mikä hyöty on valita otantaan tällaisia jo lähtökohdiltaan perustulosta mitään hyötymättömiä yksilöitä jos kerran perustulon tarkoitus on nimenomaan kannustaa työmarkkinoille hakeutumiseen, kun vastaavasti toisille siitä voisi samanaikaisesti olla korvaamaton apu työllistyä  ja löytää paikkansa yhteiskunnassa, ja ryhtyä sen tuottavaksi jäseneksi.

 

Sen verran talousaineita olen lukenut, että epäedustavat yksittäiset otokset on tapana karsia otannasta, eli tutkimusjoukosta, pois. Miksi näin ei menetelty heidän kohdalla, joiden ainoa konkreettinen mahdollisuus ´työllistyä´ ovat erilaiset 9€/pv puuhastelut ja tukijumppa työkokeilut. Enkä todellakaan halua lytätä ketään työtöntä tässä, mutta mielestäni perustulokokeiluun arvotuille olisi pitänyt järjestää toimintakyvyn arviointi, millä olisi karsittu epäedustavat otokset (työllistymistä hankaloittaa vamma tai sairaus) pois kokeilusta, ja otettu heidän tilalle etukäteen toimintakyvyn perusteella otantaan paremmin soveltuvat ja sitä paremmin tukevat yksilöt.

 

Käsittämätöntä, ettei otannan suunnittelussa ole huomioitu tällaista hyötynäkökohtaa sen missään vaiheessa, vaan perustulon perustana on periaatteesa ihan pelkkä ihmisyys, yksilön todellisesta toimintakyvystä viis veisaten. Tässä heitetään iso pala harakoille perustulokokeilun tutkimushyödynkin näkökulmasta, kun ns. edustava otanta on luultavasti useita kymmeniä prosentteja alle kokeiluun valittujen 2000:n lukumäärän.  Arvalla valittujen toimintakyvyn ennakkoarviointi olisi tullut suorittaa ehdottomasti, mikäli perustulokokeilu olisi haluttu tehdä oikein, ja kokonaisvaltaisen hyödyllisellä tavalla - sekä  tutkimuksen itsensä että työttömien (=työmarkkinoille hakeutumisen seuranta) kannalta.

]]>
23 http://timovaittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229220-perustulokokeilu-ja-arvalla-siihen-valittujen-toimintakyky#comments Perustulo Perustulokokeilu Työllistyminen Työttömät Mon, 09 Jan 2017 20:03:19 +0000 Timo Vaittinen http://timovaittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229220-perustulokokeilu-ja-arvalla-siihen-valittujen-toimintakyky