EU-jäsenyys itsenäisyys http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/146806/all Sun, 28 Apr 2019 11:13:08 +0300 fi Itsenäisyysneutraali Suomi 2025 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275161-itsenaisyysneutraali-suomi-2025 <p>Hyvä se on SDP:n, vasemmiston, kokoomuksen ja vihreiden lupailla hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä, kun Suomen valtiollisen itsenäisyyden lakkauttava Euroopan Unionin perustuslaki muurataan tällä menolla ennen sitä.&nbsp;</p><p>Kunhan nyt vaan verotetaan kansalaisia siihen saakka ilmastotekosyyllä ja syydetään kerätyt eurot sitten jonnekin vakausmekanismiin, jossa yksimielisyysvaatimus päätöksenteossa muutetaan määräenemmistövaatimukseksi, eikä meillä ole enää yksin mahdollisuutta estää sinne sidottujen rahojemme rosvousta.</p><p>Pusipusinaminami-demarit ja -kokoomuslaiset jaksavat kyllä aina kehua, miten tärkeää on istua EU:n päättävissä pöydissä, mutta käytännössä siellä vain hoilataan oodia ilolle, kun meitä ryöstetään vakausmekanismin puitteissa sekä päästövähennysten taakanjaossa, jossa puhdas Suomi kantaa suurimpien saastuttajienkin taakkaa vapaaehtoisesti. Kun tähän lisätään vielä vihervasemmistolainen ksenofiili maahanmuuttopolitiikka, niin jatkanemme muidenkin vastuiden kantamista tältäkin osin.</p><p>Mikäli federalistit saavat päättää, EU-liittovaltion perustaminen tapahtuu jo kymmenen vuotta ennen tätä mainostettua hiilineutraaliutta, vuonna 2025, kuten äänet Euroopasta ovat esittäneet. Nykyisellä tiellään jatkava Suomi ei sano tähän kehitykseen poikkipuolista sanaa, eikä yksikään Hornet tule nousemaan ilmaan itsenäisyyttämme puolustamaan, vaikka niitä hankittaisiin satamäärin.</p><p>Tuleva, todennäköinen pääministeripuolue ja siten myös Suomen EU-politiikkaa johtava SDP on mitä EU-mielisin puolue. Sen näkee puolueen tavoiteohjelman ohella myös puolueen taskussa olevien ammattiliittojen esittämistä vaalitavoitteista, joista moniin on niiden jäsenistöltä kysymättä kirjattu tavoitteeksi lisää entistä vahvempaa EU:ta.</p><p>Vaaliohjelmassaan SDP julisti, että Suomen tulee olla kokoaan suurempi maailmalla, mutta se taitaa kuitenkin tukea Suomen vaikutusvallan pienentämistä esimerkiksi juuri mainitsemani vakausmekanismin suhteen. Minun kokoaan suurempi Suomeni sen sijaan pitää kiinni itsenäisyydestään ja vaikutusvallastaan sen luovuttamisen sijaan. Meillä taitaakin olla hieman eri suunta. Hyvin todennäköinen sinipunaviherhallitus on vahvasti rakentamassa itsenäisyysneutraalia Suomea vuoteen 2025.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvä se on SDP:n, vasemmiston, kokoomuksen ja vihreiden lupailla hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä, kun Suomen valtiollisen itsenäisyyden lakkauttava Euroopan Unionin perustuslaki muurataan tällä menolla ennen sitä. 

Kunhan nyt vaan verotetaan kansalaisia siihen saakka ilmastotekosyyllä ja syydetään kerätyt eurot sitten jonnekin vakausmekanismiin, jossa yksimielisyysvaatimus päätöksenteossa muutetaan määräenemmistövaatimukseksi, eikä meillä ole enää yksin mahdollisuutta estää sinne sidottujen rahojemme rosvousta.

Pusipusinaminami-demarit ja -kokoomuslaiset jaksavat kyllä aina kehua, miten tärkeää on istua EU:n päättävissä pöydissä, mutta käytännössä siellä vain hoilataan oodia ilolle, kun meitä ryöstetään vakausmekanismin puitteissa sekä päästövähennysten taakanjaossa, jossa puhdas Suomi kantaa suurimpien saastuttajienkin taakkaa vapaaehtoisesti. Kun tähän lisätään vielä vihervasemmistolainen ksenofiili maahanmuuttopolitiikka, niin jatkanemme muidenkin vastuiden kantamista tältäkin osin.

Mikäli federalistit saavat päättää, EU-liittovaltion perustaminen tapahtuu jo kymmenen vuotta ennen tätä mainostettua hiilineutraaliutta, vuonna 2025, kuten äänet Euroopasta ovat esittäneet. Nykyisellä tiellään jatkava Suomi ei sano tähän kehitykseen poikkipuolista sanaa, eikä yksikään Hornet tule nousemaan ilmaan itsenäisyyttämme puolustamaan, vaikka niitä hankittaisiin satamäärin.

Tuleva, todennäköinen pääministeripuolue ja siten myös Suomen EU-politiikkaa johtava SDP on mitä EU-mielisin puolue. Sen näkee puolueen tavoiteohjelman ohella myös puolueen taskussa olevien ammattiliittojen esittämistä vaalitavoitteista, joista moniin on niiden jäsenistöltä kysymättä kirjattu tavoitteeksi lisää entistä vahvempaa EU:ta.

Vaaliohjelmassaan SDP julisti, että Suomen tulee olla kokoaan suurempi maailmalla, mutta se taitaa kuitenkin tukea Suomen vaikutusvallan pienentämistä esimerkiksi juuri mainitsemani vakausmekanismin suhteen. Minun kokoaan suurempi Suomeni sen sijaan pitää kiinni itsenäisyydestään ja vaikutusvallastaan sen luovuttamisen sijaan. Meillä taitaakin olla hieman eri suunta. Hyvin todennäköinen sinipunaviherhallitus on vahvasti rakentamassa itsenäisyysneutraalia Suomea vuoteen 2025.

]]>
1 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275161-itsenaisyysneutraali-suomi-2025#comments EU-jäsenyys itsenäisyys Euroopan vakausmekanismi Ilmastopolitiikka SDP Sinipunahallitus Sun, 28 Apr 2019 08:13:08 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275161-itsenaisyysneutraali-suomi-2025
Kokoomus: EU-liittovaltion takuutaho http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269415-kokoomus-eu-liittovaltion-takuutaho <p>(kirjoitus julkaistu myös sivulla <a href="http://www.ollikotro.fi/?p=976">ollikotro.fi</a>&nbsp;)</p> <p>Täytyy aloittaa onnitteluilla. Kokoomus (eli rahamiesten poliittinen jatke) on toden totta onnistunut markkinoinnissaan. Se on työväen puolue, se kuuntelee ja lisäksi se järjestää talkoita. Viimeisimmäksi se ilmoitti luottavansa Suomeen. &quot;Luottaminen Suomeen&quot; on taitavaa sanahelinää kansallistunteella ilman, että oikeasti sanotaan yhtään mitään.</p> <p><img alt="" height="235" src="https://blogit.kansalainen.fi/wp-content/uploads/Näyttökuva-2019-2-10-kello-18.43.23-300x235.png" width="300" /></p> <p>Tuntuu siis kivalta ja kädenlämpöiseltä, eli taattua kokoomusroskaa.</p> <p><br />Suomalaisiin luottaminen lienee osa vaaleja edeltävää takinkääntöä, jolla pyritään patoamaan kansallismielisten äänten valumista perussuomalaisille. Muistattehan, että ei ole kauan siitä, kuin Petteri Orpo ilmoitti, että &quot;<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002846822.html" rel="noopener" target="_blank">Esimerkiksi pakolaisten motiivien arvostelu on rasismia</a>&quot;</p> <p>Vaikka eurovaaleihin on vielä aikaa, lienee syytä katsoa tarkemmin, mitä kokoomus todella EU:lta haluaa.</p> <p>-Kokoomus haluaa yhteisiä EU-sotaharjoituksia, mutta EPP (eli Eurooppapuolue, johon kokoomus kuuluu) sanoi asian selkeämmin: <a href="https://www.verkkouutiset.fi/europarlamentin-oikeistojohtaja-tavoitteena-eurooppalainen-armeija/" rel="noopener" target="_blank">kysymys on EU-armeijasta</a>.</p> <p>-Kokoomus myös haluaa lisää rahaa EU:lle, Sanni Grahn-Laasonen <a href="https://www.kokoomus.fi/opetusministeri-sanni-grahn-laasonen-suomi-ei-saa-olla-eun-jarru/" rel="noopener" target="_blank">varoittelikin jo jarruttamisesta.</a></p> <p>-Kokoomus myös tietää, että jokainen lisäeuro EU:lle tulee <a href="https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2438509" rel="noopener" target="_blank">kymmenkertaisena</a> takaisin (ESS 17.2.2018).<br /><img alt="" height="270" src="https://blogit.kansalainen.fi/wp-content/uploads/Näyttökuva-2019-2-10-kello-18.29.34-300x270.png" width="300" /></p> <p>-Kokoomus haluaa myös lisää EU-yhdentymistä, sen Petteri Orpo sanoo <a href="https://www.kokoomus.fi/petteri-orpo-eurooppalaisuus-on-meille-arkea/" rel="noopener" target="_blank">jopa suoraan</a>. Tosin hän jättää kertomatta, mitä lisäintegraatio tarkoittaa.&nbsp;</p> <p>Näillä parilla esimerkillä on osoitettavissa se, mitä kokoomus oikeasti haluaa. Se haluaa militarisoidun, keskusjohtoisen ja lujalla kädellä hallitun eurostoliiton, jossa kansallisvaltiot vähitellen katoavat tai muuttuvat merkityksettömiksi.</p> <p>Onkin mielenkiintoista seurata, minkälaista puppugeneraattoria käytetään äänestäjien hämäämiseen seuraavissa eurovaaleissa. Puoluekoneiston nostama, Junckerin tiimissä hääräävä euroehdokas Aura Salla kertoo, kuinka hän haluaa &quot;järkevämpää EU:ta&quot;.</p> <p><img alt="" height="266" src="https://blogit.kansalainen.fi/wp-content/uploads/Näyttökuva-2019-2-10-kello-18.33.19-300x266.png" width="300" /></p> <p>Fiksumpi ihminen kysyisi, miten <em>järkevyys</em> vasta nyt alkaa kiinnostaa, kun kokoomuksen politiikka on ollut EU-kiimaista vuosikymmeniä. Tähän on olemassa helppo vastaus. Ei se oikeasti kiinnostakaan. Samainen Aura Salla <a href="http://aurasalla.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163976-liittovaltio-%E2%80%93-impivaaralaisten-morko" rel="noopener" target="_blank">oli kovin innostunut EU-liittovaltiosta</a>&nbsp;viime eurovaalien alla.</p> <p>Kun vaalit on pidetty 26.5.2019, sama kehitys kohti EU-liittovaltiota tulee jatkumaan ja yhä uudet yhteisvastuun muodot lisääntyvät. Jo nyt kuiskitaan yhteisestä eläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmästä. Ensiaskelkin on otettu, sillä EU saa jälleen pian uuden [turhan] viraston, EU:n työviranomaisen, jonne voidaan tulevaisuudessa keskittää lisää valtaa. Ei varmaan tule yllätyksenä, että sen lobbaukseen saa Suomessa myös i<a href="https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3875927/Lukijalta+Euroopan+tyoviranomainen+auttaa+++luomaan+unioniin+reilummat+tyomarkkinat" rel="noopener" target="_blank">lmaista palstatilaa</a>.</p> <p>Perussuomalaisten nousu ja kansallismielisten voimien liikehdintä on ainoastaan pakottanut kokoomusta reivaamaan retoriikkaansa. Kurssi ei ole muuttunut yhtään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> (kirjoitus julkaistu myös sivulla ollikotro.fi )

Täytyy aloittaa onnitteluilla. Kokoomus (eli rahamiesten poliittinen jatke) on toden totta onnistunut markkinoinnissaan. Se on työväen puolue, se kuuntelee ja lisäksi se järjestää talkoita. Viimeisimmäksi se ilmoitti luottavansa Suomeen. "Luottaminen Suomeen" on taitavaa sanahelinää kansallistunteella ilman, että oikeasti sanotaan yhtään mitään.

Tuntuu siis kivalta ja kädenlämpöiseltä, eli taattua kokoomusroskaa.


Suomalaisiin luottaminen lienee osa vaaleja edeltävää takinkääntöä, jolla pyritään patoamaan kansallismielisten äänten valumista perussuomalaisille. Muistattehan, että ei ole kauan siitä, kuin Petteri Orpo ilmoitti, että "Esimerkiksi pakolaisten motiivien arvostelu on rasismia"

Vaikka eurovaaleihin on vielä aikaa, lienee syytä katsoa tarkemmin, mitä kokoomus todella EU:lta haluaa.

-Kokoomus haluaa yhteisiä EU-sotaharjoituksia, mutta EPP (eli Eurooppapuolue, johon kokoomus kuuluu) sanoi asian selkeämmin: kysymys on EU-armeijasta.

-Kokoomus myös haluaa lisää rahaa EU:lle, Sanni Grahn-Laasonen varoittelikin jo jarruttamisesta.

-Kokoomus myös tietää, että jokainen lisäeuro EU:lle tulee kymmenkertaisena takaisin (ESS 17.2.2018).

-Kokoomus haluaa myös lisää EU-yhdentymistä, sen Petteri Orpo sanoo jopa suoraan. Tosin hän jättää kertomatta, mitä lisäintegraatio tarkoittaa. 

Näillä parilla esimerkillä on osoitettavissa se, mitä kokoomus oikeasti haluaa. Se haluaa militarisoidun, keskusjohtoisen ja lujalla kädellä hallitun eurostoliiton, jossa kansallisvaltiot vähitellen katoavat tai muuttuvat merkityksettömiksi.

Onkin mielenkiintoista seurata, minkälaista puppugeneraattoria käytetään äänestäjien hämäämiseen seuraavissa eurovaaleissa. Puoluekoneiston nostama, Junckerin tiimissä hääräävä euroehdokas Aura Salla kertoo, kuinka hän haluaa "järkevämpää EU:ta".

Fiksumpi ihminen kysyisi, miten järkevyys vasta nyt alkaa kiinnostaa, kun kokoomuksen politiikka on ollut EU-kiimaista vuosikymmeniä. Tähän on olemassa helppo vastaus. Ei se oikeasti kiinnostakaan. Samainen Aura Salla oli kovin innostunut EU-liittovaltiosta viime eurovaalien alla.

Kun vaalit on pidetty 26.5.2019, sama kehitys kohti EU-liittovaltiota tulee jatkumaan ja yhä uudet yhteisvastuun muodot lisääntyvät. Jo nyt kuiskitaan yhteisestä eläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmästä. Ensiaskelkin on otettu, sillä EU saa jälleen pian uuden [turhan] viraston, EU:n työviranomaisen, jonne voidaan tulevaisuudessa keskittää lisää valtaa. Ei varmaan tule yllätyksenä, että sen lobbaukseen saa Suomessa myös ilmaista palstatilaa.

Perussuomalaisten nousu ja kansallismielisten voimien liikehdintä on ainoastaan pakottanut kokoomusta reivaamaan retoriikkaansa. Kurssi ei ole muuttunut yhtään.

]]>
0 http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269415-kokoomus-eu-liittovaltion-takuutaho#comments EU liittovaltio EU-jäsenyys itsenäisyys Kokoomus Sun, 10 Feb 2019 18:12:43 +0000 Olli Kotro http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269415-kokoomus-eu-liittovaltion-takuutaho
Hyvää ”itsenäisyyspäivää” Suomalaiset http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227419-hyvaa-itsenaisyyspaivaa-suomalaiset <p>Hyvää &nbsp;&rdquo;itsenäisyyspäivää&rdquo; teille köyhät, kodittomat, perinnän uhrit &nbsp;ja leipäjonoissa kulkijat. Uskokaa,&nbsp; että &nbsp;tulee vielä se itsenäisyyspäivä, jolloin voitte juhlia lämpöisessä ja turvallisessa kodissa vatsat kylläisinä tätä maamme tärkeintä juhlapäivää oikeassa oikeusvaltiossa.</p><p>Hyvää &nbsp;&rdquo;itsenäisyyspäivää&rdquo; teille työtätekevät ja yrittävät kansalaiset. Uskokaa, että tulee vielä päivä, jolloin voitte ylpeänä palata töihin juhlan jälkeen maksaaksenne veroja yhteiskunnallemme, koska tiedätte,&nbsp; että ne käytetään&nbsp; itsenäisen maamme ja kansalaistemme hyväksi.</p><p>Hyvää &nbsp;&rdquo;itsenäisyyspäivää&rdquo; teille mahdolliset mielenosoittajat Presidentinlinnan edustalla.&nbsp; Älkää rettelöikö, menkää mieluummiin koteihinne. &nbsp;Jakakaa hernekeittoa kodittomille, antakaa ruokaa köyhille.&nbsp; Sillä on paljon suurempi vaikutus, kuin väkivallalla itsenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden palauttamiseksi maahamme.</p><p>Hyvää&nbsp; &rdquo;itsenäisyyspäivää&rdquo; poliisi ja virkavalta. Pyrkikää välttämään tarpeetonta väkivaltaa mahdollisia mielenosoittajia&nbsp; ja kansalaisia vastaan.&nbsp; Se on paras tapa teidän juhlia arvokkassa työssänne tätä päivää.Te olette tietämättänne samalla puolella ja se puoli on totuus ja oikeudenmukaisuus.</p><p>Hyvää &nbsp;&rdquo;itsenäisyyspäivää&rdquo; teille kasvottomat yhteiskuntarakenteessamme olevat petturit. Tunnette kyllä itsenne. Köyhiä te ette ole armahtaneet, työmiehen ansion te olette tahtoneet viedä, vääriä tuomioita te jaatte ja isiemme maan tahdotte ryöstää. Teidän valta-aikanne määräaika on laskettu.&nbsp;</p><p>Hyvää &nbsp;&rdquo;itsenäisyyspäivää&rdquo; teille nuoret ja lapset. Te olette meidän maamme toivo ja tulevaisuus.&nbsp; Tulkaa aina ajattelemaan tinkimättöminä &nbsp;maamme Suomen etua. &nbsp;Sen puolesta isienne isät ovat verta vuodattaneet, kunnioittakaa ja muistakaa aina, kuinka arvokas maamme on.</p><p>Hyvää &nbsp;&rdquo;itsenäisyyspäivää&rdquo; teille rikkaat, teiltä ei pöydistänne mitään puutu. Muistakaa juhliessanne köyhiä ja kodittomia . Antakaa tarvitsevalle yltäkylläisyydestänne. &nbsp;Se on teille paras tapa juhlia ja kunnioittaa maatamme sekä kanssasisarianne ja -veljiänne.</p><p>Hyvää &nbsp;&rdquo;itsenäisyyspäivää&rdquo; sotiemme veteraanit. Te olette mahdollistaneet meille itsenäisyytemme. Teille se kaikki kunnia kuuluu. Meidän tehtävämme on&nbsp; vaalia sitä suurta perintöä, jonka puolesta te niin paljon uhrasitte.</p><p>Hyvää &nbsp;&rdquo;itsenäisyyspäivää &rdquo; median edustajat. Te kirjoitatte päivästä päivään hyvin provosoivia kirjoituksia naapuristamme lehdissänne. Pienellä liekkilä saa aikaiseksi tulipalon. Muistelkaa historiaamme, niin ymmärrätte kuinka laiha sopu on parempi kuin lihava riita.</p><p>Hyvää&nbsp; &rdquo;itsenäisyyyspäivää&rdquo; Suomen puolustusvoimat. Vielä tulee se juhlapäivä, jolloin voitte jälleen ripustaa maamme lipun salkoon&nbsp; ylpenä todellisen itsenäisen Suomemme puolesta. Olkaa työssänne järkähtämättömät, kuten maamme puolustajat sotiemme veteraanit ennen teitä.</p><p>Hyvää &nbsp;&rdquo;itsenäisyyspäivää&rdquo; tasavallan Presidentti ja linnan juhla vieraat. &nbsp;Muistakaa pukujen loisteessa myös heikommassa osassa olevia kansalaisia. Teillä on valta luoda oikeudenmukainen ja itsenäinen Suomi.&nbsp; Olette ansainneet täydellisesti upean juhlan, vain &nbsp;muutamat juhlijat juhlivat väärässä linnassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyvää &nbsp;&rdquo;itsenäisyyspäivää&rdquo; jokainen Suomen&nbsp; kansalainen, joka ei vielä itseään tunnistanut.&nbsp; Uskokaa, että tulee vielä päivä, jolloin&nbsp; lainausmerkit voi sanasta itsenäisyys riisua. Suomi saa oikean itsenäisyytensä takaisin, jonka puolesta veteraanimme taistelivat.</p><p>Ehdotan, että&nbsp; sitä itsenäisyyspäivää pääsee juhlimaan ja siihen osallistumaan koko kansa. Osallistua voi kautta maan kunnissa, seurakuntataloissa, nuorisotaloissa, kouluissa ja kylätuvissa.&nbsp; Jokaiselle halukkaalle on tarjolla itsenäisyyspäivän juhlalounas tansseineen, jossa voi seurata Presidentinlinnan juhlia isolta screeniltä. &nbsp;Valtio tarjoaa tämän juhlan jokaiselle Suomen kansalaiselle oli lama tai ei, sen on jokainen Suomen kansalainen varmasti ansainnut.</p><p>Hiljentykäämme ja kunnioittakaamme niitä, joille todellinen kunnia itsenäisyydestämme &nbsp;kuuluu.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>----------------------------------------</p><p>Muista jakaa tietoa tästä kirjoituksesta, mikäli pidit siitä.&nbsp;Valtamediat eivät mielellään asioista välttämättä kerro.&nbsp;Muutos lähtee teistä. Luodaksemme paremman tulevaisuuden meille kaikille, tarvitsemme tekoja. Niissä jokainen meistä on tärkeä. Ilman tietoa ja ymmärrystä on meidän turha odottaa muutosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Suosittelen lämpimästi lukemaan myös muita mielenkiintoisia blogini kirjoituksia kuten:</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;<strong>Sinisilmäisyyden hintalappu.</strong></p><p><a href="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181238-sinisilmaisyyden-hintalappu" title="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181238-sinisilmaisyyden-hintalappu">http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181238-sinisilmaisyyden-hin...</a></p><p><strong>Profetia Suomen kansalle</strong></p><p><a href="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181058-profetia-suomen-kansalle" title="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181058-profetia-suomen-kansalle">http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181058-profetia-suomen-kans...</a></p><p><strong>Korruptiotako Suomessa?</strong></p><p><a href="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180798-nyt-meni-hermot-kirjoitus" title="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180798-nyt-meni-hermot-kirjoitus">http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180798-nyt-meni-hermot-kirj...</a></p><p><strong>Laillisesti ryöstetyt</strong></p><p><a href="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180621-laillisesti-ryostetyt" title="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180621-laillisesti-ryostetyt">http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180621-laillisesti-ryostetyt</a></p><p><strong>Suomalaiset -maailman nopein kansa.</strong></p><p><a href="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180138-suomalaiset-maailman-nopein-kansa" title="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180138-suomalaiset-maailman-nopein-kansa">http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180138-suomalaiset-maailman...</a></p><p><strong>Unelma paremmasta maasta</strong></p><p><a href="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179751-unelma-paremmasta-maasta" title="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179751-unelma-paremmasta-maasta">http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179751-unelma-paremmasta-ma...</a></p><p><strong>Suomalainen. Oletko valmis tulevaan elintasoromahdukseesi?</strong></p><p><a href="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179087-suomalainen-oletko-valmis-tulevaan-elintasoromahdukseesi" title="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179087-suomalainen-oletko-valmis-tulevaan-elintasoromahdukseesi">http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179087-suomalainen-oletko-v...</a></p><p><strong>Suomi olisi edelleen maailman rikkaimpia maita jos,&nbsp; &nbsp;&nbsp;</strong></p><p><a href="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178257-suomi-olisi-edelleen-maailman-rikkaimpia-maita-jos%E2%80%A6" title="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178257-suomi-olisi-edelleen-maailman-rikkaimpia-maita-jos%E2%80%A6">http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178257-suomi-olisi-edelleen...</a></p><p><strong>Suomalainen - tiesitkö, että sinut on ryöstetty?</strong></p><p><a href="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178374-suomalainen-tiesitko-etta-sinut-on-ryostetty" title="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178374-suomalainen-tiesitko-etta-sinut-on-ryostetty">http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178374-suomalainen-tiesitko...</a></p><p><strong>Energiaomavarainen Suomi</strong></p><p><a href="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176825-energiaomavarainen-suomi" title="http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176825-energiaomavarainen-suomi">http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176825-energiaomavarainen-s...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvää  ”itsenäisyyspäivää” teille köyhät, kodittomat, perinnän uhrit  ja leipäjonoissa kulkijat. Uskokaa,  että  tulee vielä se itsenäisyyspäivä, jolloin voitte juhlia lämpöisessä ja turvallisessa kodissa vatsat kylläisinä tätä maamme tärkeintä juhlapäivää oikeassa oikeusvaltiossa.

Hyvää  ”itsenäisyyspäivää” teille työtätekevät ja yrittävät kansalaiset. Uskokaa, että tulee vielä päivä, jolloin voitte ylpeänä palata töihin juhlan jälkeen maksaaksenne veroja yhteiskunnallemme, koska tiedätte,  että ne käytetään  itsenäisen maamme ja kansalaistemme hyväksi.

Hyvää  ”itsenäisyyspäivää” teille mahdolliset mielenosoittajat Presidentinlinnan edustalla.  Älkää rettelöikö, menkää mieluummiin koteihinne.  Jakakaa hernekeittoa kodittomille, antakaa ruokaa köyhille.  Sillä on paljon suurempi vaikutus, kuin väkivallalla itsenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden palauttamiseksi maahamme.

Hyvää  ”itsenäisyyspäivää” poliisi ja virkavalta. Pyrkikää välttämään tarpeetonta väkivaltaa mahdollisia mielenosoittajia  ja kansalaisia vastaan.  Se on paras tapa teidän juhlia arvokkassa työssänne tätä päivää.Te olette tietämättänne samalla puolella ja se puoli on totuus ja oikeudenmukaisuus.

Hyvää  ”itsenäisyyspäivää” teille kasvottomat yhteiskuntarakenteessamme olevat petturit. Tunnette kyllä itsenne. Köyhiä te ette ole armahtaneet, työmiehen ansion te olette tahtoneet viedä, vääriä tuomioita te jaatte ja isiemme maan tahdotte ryöstää. Teidän valta-aikanne määräaika on laskettu. 

Hyvää  ”itsenäisyyspäivää” teille nuoret ja lapset. Te olette meidän maamme toivo ja tulevaisuus.  Tulkaa aina ajattelemaan tinkimättöminä  maamme Suomen etua.  Sen puolesta isienne isät ovat verta vuodattaneet, kunnioittakaa ja muistakaa aina, kuinka arvokas maamme on.

Hyvää  ”itsenäisyyspäivää” teille rikkaat, teiltä ei pöydistänne mitään puutu. Muistakaa juhliessanne köyhiä ja kodittomia . Antakaa tarvitsevalle yltäkylläisyydestänne.  Se on teille paras tapa juhlia ja kunnioittaa maatamme sekä kanssasisarianne ja -veljiänne.

Hyvää  ”itsenäisyyspäivää” sotiemme veteraanit. Te olette mahdollistaneet meille itsenäisyytemme. Teille se kaikki kunnia kuuluu. Meidän tehtävämme on  vaalia sitä suurta perintöä, jonka puolesta te niin paljon uhrasitte.

Hyvää  ”itsenäisyyspäivää ” median edustajat. Te kirjoitatte päivästä päivään hyvin provosoivia kirjoituksia naapuristamme lehdissänne. Pienellä liekkilä saa aikaiseksi tulipalon. Muistelkaa historiaamme, niin ymmärrätte kuinka laiha sopu on parempi kuin lihava riita.

Hyvää  ”itsenäisyyyspäivää” Suomen puolustusvoimat. Vielä tulee se juhlapäivä, jolloin voitte jälleen ripustaa maamme lipun salkoon  ylpenä todellisen itsenäisen Suomemme puolesta. Olkaa työssänne järkähtämättömät, kuten maamme puolustajat sotiemme veteraanit ennen teitä.

Hyvää  ”itsenäisyyspäivää” tasavallan Presidentti ja linnan juhla vieraat.  Muistakaa pukujen loisteessa myös heikommassa osassa olevia kansalaisia. Teillä on valta luoda oikeudenmukainen ja itsenäinen Suomi.  Olette ansainneet täydellisesti upean juhlan, vain  muutamat juhlijat juhlivat väärässä linnassa.

 

Hyvää  ”itsenäisyyspäivää” jokainen Suomen  kansalainen, joka ei vielä itseään tunnistanut.  Uskokaa, että tulee vielä päivä, jolloin  lainausmerkit voi sanasta itsenäisyys riisua. Suomi saa oikean itsenäisyytensä takaisin, jonka puolesta veteraanimme taistelivat.

Ehdotan, että  sitä itsenäisyyspäivää pääsee juhlimaan ja siihen osallistumaan koko kansa. Osallistua voi kautta maan kunnissa, seurakuntataloissa, nuorisotaloissa, kouluissa ja kylätuvissa.  Jokaiselle halukkaalle on tarjolla itsenäisyyspäivän juhlalounas tansseineen, jossa voi seurata Presidentinlinnan juhlia isolta screeniltä.  Valtio tarjoaa tämän juhlan jokaiselle Suomen kansalaiselle oli lama tai ei, sen on jokainen Suomen kansalainen varmasti ansainnut.

Hiljentykäämme ja kunnioittakaamme niitä, joille todellinen kunnia itsenäisyydestämme  kuuluu. 

 

----------------------------------------

Muista jakaa tietoa tästä kirjoituksesta, mikäli pidit siitä. Valtamediat eivät mielellään asioista välttämättä kerro. Muutos lähtee teistä. Luodaksemme paremman tulevaisuuden meille kaikille, tarvitsemme tekoja. Niissä jokainen meistä on tärkeä. Ilman tietoa ja ymmärrystä on meidän turha odottaa muutosta.

 

Suosittelen lämpimästi lukemaan myös muita mielenkiintoisia blogini kirjoituksia kuten:

 

 Sinisilmäisyyden hintalappu.

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181238-sinisilmaisyyden-hin...

Profetia Suomen kansalle

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181058-profetia-suomen-kans...

Korruptiotako Suomessa?

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180798-nyt-meni-hermot-kirj...

Laillisesti ryöstetyt

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180621-laillisesti-ryostetyt

Suomalaiset -maailman nopein kansa.

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180138-suomalaiset-maailman...

Unelma paremmasta maasta

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179751-unelma-paremmasta-ma...

Suomalainen. Oletko valmis tulevaan elintasoromahdukseesi?

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179087-suomalainen-oletko-v...

Suomi olisi edelleen maailman rikkaimpia maita jos,    

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178257-suomi-olisi-edelleen...

Suomalainen - tiesitkö, että sinut on ryöstetty?

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178374-suomalainen-tiesitko...

Energiaomavarainen Suomi

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176825-energiaomavarainen-s...

]]>
7 http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227419-hyvaa-itsenaisyyspaivaa-suomalaiset#comments EU-jäsenyys itsenäisyys Itsenäinen Suomi Itsenäisyysjuhla Kotimaa Suomi Mon, 05 Dec 2016 20:03:58 +0000 Kari Rosenlöf http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227419-hyvaa-itsenaisyyspaivaa-suomalaiset
Eliittimme sokeat pisteet http://virpimarjattaherrala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223759-eliittimme-sokeat-pisteet <p>&nbsp;</p><p>Euroopan Unioni ajaa suurinta osaa kansalaisistaan köyhyyteen, mutta hyvinpalkattua eliittiä se ei juurikaan huoleta. Ehkä he tilaavat lukkoliikkeeltä Eurooppalaiseen tapaan toisen tai kolmannen lukon oveensa.</p><p>Työttömyyttä yritetään parantaa haastattelemalla ihmisiä taajempaan, mutta yhdestäkään EU:n mallioppilaan piirteestä ei voida tinkiä hiukkaakaan. Varsinkaan ei nähdä sitä tosiasiaa, että EU:n talousohjauksesta pitää luopua, että Suomeenkin saadaan taas nousukausi.</p><p>Saksassa ajatellaan, että koko Euroopassa on olosuhteet samat kuin heillä. Kilpailuttaminen toimii, koska aina on joka suunnassa viiden kilometrin päässä seuraava kylä, kaupunki, vanhainkoti tai muu yksikkö, joka työllistää kilpailussa kakkossijalle jääneet. Tieverkostoa on rakennettu sekä nopeammalle että hiukan hitaammalle liikenteelle maata joka suuntaan halkovista moottoriteistä puhumattakaan.&nbsp;</p><p>Suomessa alkaa suuremmissa taajamissakin olla kova pula asiamiesposteista. Kukaan ei tiedä miten kauas lähin terveyskeskus ja/ tai yöpäivystys kaikkoaa, kun sotea vielä hiukan hämmennetään. Yöpäivystyksen tasovaatimus korotettiin pilviin sillä seurauksella, että 40000 asukkaan kaupunki lopettaa yöpäivystyksen vajaan kolmen kuukauden kuluttua. Ambulanssissa syntyneistä ja kuolleista alkaa muutamien vuosien päästä olla tilastotietoja. Ehkä niitä tietoja ei kerätä, eikä kasvukäyriä piirretä.</p><p>Tärkein on itsenäisyys. Kun keräsin kannattajakortteja Itsenäisyyspuolueen saamiseksi takaisin puoluerekisteriin, eräs nuori nainen huomautti, että jostakin pitää luopua, että saataisiin muuta tilalle. Suomessa luopujia ovat saaneet olla työttömät, vammaiset, vanhukset ja sairaat, jotka kokevat joka päivä syrjintää. Se ei ilmeisesti ole ristiriidassa EU:n arvojen kanssa.&nbsp;</p><p>Näissä olosuhteissa Suomi valmistautuu juhlimaan sata vuotta sitten saavuttamaansa ja kaksikymmentä vuotta sitten menettämäänsä itsenäisyyttä. Aiotaanko ehkä juhlien järjestämiseen käyttää paljonkin rahaa?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Euroopan Unioni ajaa suurinta osaa kansalaisistaan köyhyyteen, mutta hyvinpalkattua eliittiä se ei juurikaan huoleta. Ehkä he tilaavat lukkoliikkeeltä Eurooppalaiseen tapaan toisen tai kolmannen lukon oveensa.

Työttömyyttä yritetään parantaa haastattelemalla ihmisiä taajempaan, mutta yhdestäkään EU:n mallioppilaan piirteestä ei voida tinkiä hiukkaakaan. Varsinkaan ei nähdä sitä tosiasiaa, että EU:n talousohjauksesta pitää luopua, että Suomeenkin saadaan taas nousukausi.

Saksassa ajatellaan, että koko Euroopassa on olosuhteet samat kuin heillä. Kilpailuttaminen toimii, koska aina on joka suunnassa viiden kilometrin päässä seuraava kylä, kaupunki, vanhainkoti tai muu yksikkö, joka työllistää kilpailussa kakkossijalle jääneet. Tieverkostoa on rakennettu sekä nopeammalle että hiukan hitaammalle liikenteelle maata joka suuntaan halkovista moottoriteistä puhumattakaan. 

Suomessa alkaa suuremmissa taajamissakin olla kova pula asiamiesposteista. Kukaan ei tiedä miten kauas lähin terveyskeskus ja/ tai yöpäivystys kaikkoaa, kun sotea vielä hiukan hämmennetään. Yöpäivystyksen tasovaatimus korotettiin pilviin sillä seurauksella, että 40000 asukkaan kaupunki lopettaa yöpäivystyksen vajaan kolmen kuukauden kuluttua. Ambulanssissa syntyneistä ja kuolleista alkaa muutamien vuosien päästä olla tilastotietoja. Ehkä niitä tietoja ei kerätä, eikä kasvukäyriä piirretä.

Tärkein on itsenäisyys. Kun keräsin kannattajakortteja Itsenäisyyspuolueen saamiseksi takaisin puoluerekisteriin, eräs nuori nainen huomautti, että jostakin pitää luopua, että saataisiin muuta tilalle. Suomessa luopujia ovat saaneet olla työttömät, vammaiset, vanhukset ja sairaat, jotka kokevat joka päivä syrjintää. Se ei ilmeisesti ole ristiriidassa EU:n arvojen kanssa. 

Näissä olosuhteissa Suomi valmistautuu juhlimaan sata vuotta sitten saavuttamaansa ja kaksikymmentä vuotta sitten menettämäänsä itsenäisyyttä. Aiotaanko ehkä juhlien järjestämiseen käyttää paljonkin rahaa?

 

]]>
9 http://virpimarjattaherrala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223759-eliittimme-sokeat-pisteet#comments EU-jäsenyys itsenäisyys Invalidit Kunta ja sote-uudistus Työttömyys Vanhukset Sun, 02 Oct 2016 09:53:40 +0000 Virpi Marjatta Herrala http://virpimarjattaherrala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223759-eliittimme-sokeat-pisteet
UUSI MAAILMANJÄRJESTYS PALJASTETTU - Kirjoitussarjan loppuhuipennus http://paavokuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223231-uusi-maailmanjarjestys-paljastettu-kirjoitussarjan-loppuhuipennus <p><strong>UUSI MAAILMANJÄRJESTYS PALJASTETTU &ndash; Tragedia ja toivo</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Joka hallitsee historiaa, hallitsee tulevaisuutta. Joka hallitsee nykyhetkeä, hallitsee historiaa.&rdquo;</p><p>-George Orwell</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Johdanto</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tässä artikkelissa paljastan perinpohjaisesti maailmanvaltiuteen pyrkivän salaliiton olemassaolon. Esitän oman ratkaisuni sen aiheuttamiin ongelmiin, kirjoituksen loppuosassa on oma poliittinen manifestini.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustan argumenttini Harvardin, Princetonin ja Georgetownin yliopistoissa historian professorina toimineen <strong>Carrol Quigleyn</strong> vuonna 1966 valmistuneeseen teokseen &rdquo;Tragedia ja toivo: Maailman historia meidän aikanamme&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Quigleytä voidaan pitää tämän aihealueen tärkeimpänä asiantuntijana, sillä hän ei tutkinut tätä maailmanlaajuisesti toimivaa salaseuraa ulkopuolisen silmin, vaan kuului itse tämän salamyhkäisen eliitin sisäpiiriin, ja oli tutkinut sen asiakirjoja.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä salaliitto ei varsinaisesti ole Quigleyn 1348-sivuisen Magnum Opuksen pääaihe, vaan hän käsittelee yleisesti ja laajasti länsimaisen sivilisaation historiaa. Sen sijaan, että Quigley olisi tuominnut tämän salaseuran, jonka läheisyydessä hän toimi, ja jota hän tutki useita vuosikymmeniä, hän puolusti sen toimintaa kirjassaan. Vaikka Quigley kuvailikin kylmän avoimesti ja rehellisesti anglo-amerikkalaisten finanssikapitalistien vaikutusvaltaa 1900-luvulla, hän näki kuitenkin tämän atlantistisen, liberaali-demokraattisen järjestelmän maailman toivona, Kylmän sodan aikaista Neuvostoliittoa vastaan, mutta myös historiallisesti laajemmin, &rdquo;taantumuksellista&rdquo; venäläistä sivilisaatiota vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Maailman valtarakenteissa kulissien takana toimineesta &rdquo;Pyöreän pöydän ryhmästä&rdquo; Quigley sanoi, että hänellä &rdquo;ei ole mitään sitä, tai useimpia sen päämääriä vastaan&rdquo;, mutta että hänen &rdquo;pääasiallinen erimielisyytensä sen kanssa on se, että se haluaa pysyä salassa&rdquo;. Quigley katsoi, että ryhmä oli historiallisesti niin merkittävä, että jos nyt ei suuri yleisö, niin ainakin historiantutkijat ansaitsivat tietää sen toiminnasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka Quigley ei varsinaisesti tuominnut, tai paheksunut niitä anglo-amerikkalaisia rahoituspiirejä, joista kirjoitti, joutui hän silti avoimuutensa tähden sensuurin uhriksi. <em>Tragedian ja toivon</em> painolaatat tuhottiin ja kustantaja kieltäytyi tekemästä uutta painosta, vaikka väittikin Quigleylle, että &rdquo;joo, joo, kyllä me kohta otetaan uusi painos&rdquo;. Tästä syystä Quigley uskoi, että &rdquo;vaikutusvaltaiset tahot tässä maassa haluavat tukahduttaa minut, tai ainakin työni&rdquo;. Elämänsä loppua kohden hän oli alkanut pitää profiloimaansa ryhmää pahantahtoisena toimijana maailmassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen tehnyt tekstiin tummennoksia, alleviivauksia ja hakasulkeisiin sisällytettyjä taustaselityksiä, nämä voivat olla joissain kohdin hieman sekavia, mutta koettakaa kestää ja antaa anteeksi. Olen pyrkinyt kääntämään tekstin varsin suoraan, lähes sanasta sanaan, piittaamatta juurikaan kielen luonnollisuudesta. Quigleyn teosta ei ole koskaan kokonaan suomennettu, mutta tämä tieto on äärimmäisen olennaista nykyisen kaoottisen maailmantilanteen ymmärtämiseksi. Kirjoitus on noin kahdenkymmenen sivun mittainen, ja siinä on tiiviisti asiaa, mutta toivon, että mahdollisimman moni suomalainen jaksaisi lukea tämän tärkeän kirjoituksen rauhassa ja ajatuksen kanssa loppuun asti.</p><p>&nbsp;</p><p>Maailmanhistorian kulkua ohjailevista salaseuroista ja mahtisuvuista puhuminen ei ole vainoharhaista hörhöilyä, vaan aivan olennaista globaalin yhteiskunnan todellisuuden ymmärtämisen kannalta. Esitän esseen keskivaiheilla ja lopussa myös omia teorioitani ja mielipiteitäni, mutta pääasiassa annan Quigleyn ja muiden autoritatiivisten oppineiden ja historiallisten merkkihenkilöiden lainausten puhua puolestaan. Quigley tuntee aiheensa, ja puhuu auktoriteetilla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Professori Carrol Quigley, Tragedia ja toivo: Maailman historia meidän aikanamme</strong>:</p><p>&nbsp;</p><p>Lainaus alkaa sivulta 60:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Niissä moninaisissa toimissa, jotka lisäävät tai vähentävät rahan tarjontaa, hallitukset, pankkiirit ja teollisuuspohatat eivät ole aina nähneet asioita samalla tavalla. <strong>Kokonaisuudessa, ajanjaksossa joka jatkui vuoteen 1931 asti, pankkiirit, erityisesti Raha Valta [Money Power], jota kansainväliset sijoituspankkiirit kontrolloivat, olivat kykeneviä dominoimaan sekä yksityistä, että julkista sektoria.</strong> He saattoivat hallita yksityistä sektoria, etenkin niissä aktiviteeteissa ja alueissa joissa teollisuus ei voinut rahoittaa omia pääomatarpeitaan, koska sijoituspankkiireilla oli kyky tarjota tai kieltäytyä tarjoamasta sellaista pääomaa. Siten, <strong>Rothschildin</strong> [Rothschild on 1800-luvulla maailman ylivoimaisesti vaikutusvaltaisimmaksi ja rikkaimmaksi pankkiiridynastiaksi noussut juutalainen suku. Satumaisesta rikkaudestaan tunnettu suku on ollut monien salaliittoteorioiden kohde. Väitetään, että suvun valta ja varallisuus on 1900-luvulla laskenut, mutta kuka tietää, jos sinä olisit maailman ylivoimaisesti rikkain ihminen, ja vetelisit omaisuutesi avulla poliitikkojen ja liikemiesten naruista, ja manipuloisit maailman pörssejä mielesi mukaan, haluaisitko suurten kansanjoukkojen tietävän siitä, vai salaisitko todellisen valtasi? Palataan tähän esseen loppupuolella.] &hellip; Rothschildin intressit dominoivat Euroopan rautateitä, samalla kun <strong>Morgan</strong> [John Pierpont Morgan oli merkittävä pankkiiri ja teollistaja Yhdysvalloissa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.] dominoi ainakin 26 000 mailia Amerikan rautateitä. Nämä pankkiirit menivät vieläkin pidemmälle. <strong>Vastineena teollisuuden arvopaperien osakeanneista, he ottivat hallituspaikkoja teollisuusyrityksissä, kuten he olivat tehneet kaupallisissa pankeissa, säästöpankeissa, vakuutusyhtiöissä ja rahoitusyhtiöissä. Näistä pienemmistä instituutioista käsin he kanavoivat pääomaa niille yrityksille, jotka suostuivat kontrolloitaviksi, ja vastaavasti pois niiltä, jotka vastustelivat. Näitä yrityksiä kontrolloitiin ristiinkytkettyjen johtajuuksien, hallintayhtiöiden ja pienempien pankkien kautta.</strong> He toteuttivat fuusioita ja yleisesti ottaen vähensivät kilpailua, kunnes 1900-luvun alussa monet toimialat olivat niin monopolisoituja, että ne saattoivat nostaa kilpailuttamattomia hintojaan kustannusten yli, saavuttaakseen näin riittävästi voittoja rahoittaakseen omaa toimintaansa ja eliminoidakseen pankkiirien kontrollin. Mutta ennenkuin se taso saavutettiin, suhteellisen pieni määrä pankkiireja oli suunnattoman vaikutusvaltaisissa asemissa Euroopan ja Amerikan talouselämässä. Niinkin aikaisin kuin vuonna 1909, Walter Rathenau, joka oli tietävässä asemassa (koska hän oli perinyt isältään Saksan Yleisen Sähköyhtiön hallinnan ja piti useita johtajuuksia itsellään), sanoi, &rdquo;<strong>Kolmesataa miestä, jotka kaikki tuntevat toisensa, ohjaavat Euroopan taloudellista kohtaloa, ja valitsevat seuraajansa keskuudestaan</strong>.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Sijoituspankkiirien valta valtioiden yli perustuu useisiin tekijöihin, joista ehkäpä kaikista merkittävin on hallitusten tarve laskea liikkeelle lyhyenaikavälin velkakirjoja (treasury bill) ja pitkän aikavälin joukkovelkakirjoja (bond). Aivan kuten liikemiehet menevät liikepankkeihin hakemaan pääoma-ennakkoja (current capital advances, eli käytännössä lainarahaa) tasoittaakseen epäjohdonmukaisuuksia epäsäännöllisten ja katkonaisten tulojensa, ja heidän jaksollisten ja pysyvien menojensa (kuten kuukausittaiset vuokrat, vuosittaiset lainanlyhennykset, ja viikottaiset palkat), <strong>siten myös valtion on mentävä liikepankkiirien luo (tai heidän kontrolloimiensa instituutioiden) tasoittaakseen epäsäännöllisten verotulojen aiheuttamat matalasuhdanteet</strong>. <strong>Valtion joukkovelkakirjalainojen asiantuntijoina, kansainväliset pankkiirit eivät ainoastaan hallinneet välttämättömiä ennakkoja, vaan myös tarjosivat neuvojaan virkamiehille, ja useissa tapauksissa asettivat omia jäseniään virallisiin virkoihin vaihteleviksi ajoiksi, käsitelläkseen erityisiä ongelmia. Tämä on niin laajalti hyväksyttyä jopa tänään, että vuonna 1961 republikaanipuolueeseen kuuluneesta sijoituspankkiirista tuli valtiovarainministeri demokraattipuolueen johtamassa hallituksessa Washingtonissa, ilman minkäänlaista merkittävää kommenttia miltään suunnalta</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Luonnollisesti, pankkiirien vaikutusvalta valtioiden yli finanssikapitalismin aikakaudella (karkeasti ottaen vuodesta 1850 vuoteen 1931) oli jotain, josta kukaan ei puhunut vapaasti, mutta se on myönnetty tarpeeksi useasti sisäpiiriläisten toimesta, erityisesti Englannissa. Vuonna 1852 Gladstone, valtiovarainministeri, julisti, &rdquo;Koko tilanteen käännekohta oli tämä: valtio itse ei ollut oleva merkittävä valta rahoitusasioissa, vaan sen oli jätettävä Raha Valta ylivertaiseksi ja kyseenalaistamattomaksi.</strong>&rdquo; Syyskuun 26. päivänä vuonna 1921, The Financial Times kirjoitti, &rdquo;Puoli tusinaa miestä Ison Viiden Pankin huipulla voisivat horjuttaa koko valtion talouden rakennetta pidättäytymällä uusimasta velkakirjoja (Treasury Bills)&rdquo; 1924 Sir Drummond Fraser, Institute of Bankersin varapresidentti totesi, &rdquo;Englannin keskuspankin pääjohtajan täytyy olla se itsevaltias, joka sanelee ne termit, jotka yksin määrittävät, miten valtio voi saada lainarahaa.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Sen lisäksi, että pankkiireilla oli valta valtioiden yli valtioiden rahoituksen ja henkilökohtaisen vaikutusvallan perusteella, he saattoivat ohjailla valtioita haluamiinsa suuntiin myös muiden painostusmekanismien avulla. Koska useimmat valtion virkamiehet tunsivat olevansa tietämättömiä rahoituksen suhteen, he etsivät neuvoa pankkiireilta, joita he pitivät asiantuntijoina tällä alalla. <strong>Viime vuosisatojen historia osoittaa, kuten tulemme myöhemmin näkemään, että pankkiirien valtioille antamat neuvot, kuten heidän teollisuuspohatoille antamansa neuvot, olivat johdonmukaisesti hyväksi pankkiireille, mutta usein katastrofaalisia hallituksille, liikemiehille, ja ihmisille yleisesti. Sellaiset neuvot voitiin toimeenpanna tarpeen vaatiessa manipuloimalla pörssejä, kultakauppaa, diskonttokorkoja, ja jopa taloudellisten aktiivisuuden tasoja.</strong> Näin Morgan dominoi Clevelandin toisen hallitusta vetämällä kultaa pois markkinoilta, ja vuosina 1936-1938 Ranskan valuuttamarkkinoiden manipuloijat halvaannuttivat [vasemmistolaiset] Populaire Frontin hallitukset. Kuten tulemme näkemään, näiden kansainvälisten pankkiirien valta saavutti huippunsa heidän ylivertaisuutensa viimeisellä vuosikymmenellä, 1919-1931, kun Montagu Norman ja J.P. Morgan dominoivat, eivät ainoastaan rahoitusmaailmaa, vaan myös kansainvälisiä suhteita ja muita merkittäviä seikkoja. Marraskuun 11. päivänä 1927, Wall Street Journal kutsui herra Normania &rdquo;Euroopan valuuttadiktaattoriksi&rdquo;. Tämän myönsi myös herra Norman itse, Pankin Hovin [tarkoittaa Englannin keskuspankin johtokuntaa] edessä, maaliskuun 21. päivänä 1930, ja Macmillanin Committee of the House of Commonsin edessä viisi päivää myöhemmin. Eräänä kertana, juuri ennen kansainvälisen finanssikapitalismin haaksirikkoa, herra Normanin on raportoitu sanoneen, &rdquo;Maailman hegemonia on hallussani.&rdquo; Siihen aikaan, jotkut englantilaiset sanoivat &rdquo;Normannien vallanneen Englannin toisen kerran&rdquo;, [Pohjoismaisista viikingeistä periytynyt, Ranskassa asunut Normannien kansa valtasi Britannian 1100-luvulla], viitaten siihen faktaan, että Normanin veli oli [Brittien yleisradioyhtiön] BBC:n johtaja. Vielä voitaneen lisätä, että kuvernööri Norman harvoin toimi merkittävissä globaaleissa ongelmatilanteissa konsultoimatta J.P. Morganin edustajia, ja tämän seurauksena hän oli yksi laajimmin matkustelleista miehistä omana aikanaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Pankkiirien ja teollisuuspohattojen välinen eturistiriita on johtanut useimmissa Euroopan valtioissa ensimmäisen alistumiseen joko jälkimmäiselle, tai valtioille (vuoden 1931 jälkeen). Tämä alistuminen saatiin aikaan ottamalla käyttöön &rdquo;epätavanomaisia rahoituskäytäntöjä&rdquo; - se on, rahapolitiikkaa, joka ei ollut pankkiirien lyhyen aikavälin etujen mukaista. Tämä muutos, joka alisti pankkiirit, heijasteli perustavanlaatuista kehitystä modernissa taloushistoriassa &ndash; kehitystä, jota voidaan kuvailla kasvuna finanssikapitalismista monopolikapitalismiin. Tämä kehitys tapahtui Saksassa aikaisemmin, kuin missään muussa maassa ja oli hyvin pitkällä jo vuonna 1926. Sama muutos tapahtui Britanniassa vasta vuoden 1931 jälkeen ja Italiassa vasta 1934. Se ei tapahtunut Ranskassa verrattavassa mittakaavassa ollenkaan, ja tämä selittää huomattavissa määrin Ranskan taloudellisen heikkouden vuosina 1938-1940.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Uusi lainaus alkaa sivulta 324:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Muutokset tuotannollisessa ja kaupallisessa järjestyksessä, sekä rahoituskäytännöissä, tekivät melkein mahdottomaksi vuoden 1919 jälkeen palauttaa [sotaa edeltänyttä] vuoden 1914 järjestelmää. Silti tätä yritettiin. Sen sijaan, että olisivat yrittäneet pystyttää muuttuneeseen talousjärjestelmään sopivan rahoitusjärjestelmän, pankkiirit ja poliitikot vaativat, että vanha sotaa edeltänyt järjestelmä pitäisi palauttaa. Nämä yritykset keskittyivät päätökseen palauttaa kultastandardi sellaisena kuin se oli ollut 1914.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Näiden käytännöllisten päämäärien lisäksi, </strong><u><strong>finanssikapitalismin valloilla oli toinen kauaskantoinen päämäärä, joka ei ollut mitään vähempää, kuin luoda yksityisissä käsissä pidettävä, rahoituksella kontrolloitava maailmanjärjestelmä, joka kykenisi dominoimaan jokaisen maan poliittista järjestelmää ja maailman taloutta kokonaisuutena</strong></u>. <strong>Yhteisen suunnitelman mukaan toimivien maailman keskuspankkien oli määrä kontrolloida tätä järjestelmää feodalistisella tavalla, salaisten sopimusten avulla, jotka muodostettaisiin säännöllisissä yksityisissä kokoontumisissa ja konferensseissa</strong>. <strong>Systeemin huippuna oli määrä olla Sveitsin Baselissa toimiva Kansainvälinen järjestelypankki, [Bank of International Settlements, eli BIS], yksityinen pankki, jonka omistaisivat, ja jota kontrolloisivat maailman keskuspankit, jotka itse olivat yksityisiä korporaatioita.</strong> Keskuspankit, jotka olivat sellaisten miesten hallinnassa, kuin Bank of Englandin Montagu Normanin, New York Federal Reserve Bankin Benjamin Strongin, Bank of Francen Charles Ristin, ja Reichsbankin Hjalmar Scachtin, pyrkivät dominoimaan kukin omia valtioitaan kyvyllään kontrolloida valtionlainoja, manipuloida valuuttakauppaa, vaikuttaa taloudellisen aktiviteetin määrään ja <strong>vaikuttaa yhteistyöhaluisiin poliitikkoihin myöhemmillä taloudellisilla palkinnoilla liike-elämässä</strong>.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Uusi lainaus alkaa sivulta 950:</p><p>&nbsp;</p><p><strong>On olemassa, ja on ollut olemassa jo sukupolven ajan, kansainvälinen anglofiili-verkosto, joka operoi, jossain määrin, niinkuin radikaali oikeisto uskoo kommunistien toimivan</strong>. [Tämä oli vainoharhaista McCarthyismin aikaa, jolloin radikaali oikeisto uskoi kommunisti-vakoojien ja soluttautujien vaanivan kaikkialla maailmanvallankumoustaan suunnitellen.] Itse asiassa, tällä verkostolla, jonka voimme identifioida Round Table Groupsiksi [Pyöreän pöydän ryhmät], ei ole mitään vastahakoisuutta tehdä yhteistyötä kommunistien, tai muiden ryhmien kanssa, ja usein se tekeekin niin. Tiedän tämän verkoston operaatioista, koska olen tutkinut sitä kaksikymmentä vuotta, ja 1960-luvun alussa minun sallittiin tutkia sen papereita ja salaisia asiakirjoja. Minulla ei ole mitään sitä, tai useimpia sen päämääriä vastaan, ja olenkin viettänyt suuren osan elämästäni sen ja useiden sen instrumenttien läheisyydessä. Olen vastustanut, sekä menneisyydessä, että viimeaikoina, muutamaa sen politiikkaa (huomioitavasti sen uskomusta, että Englanti on atlantinen, mieluummin kuin eurooppalainen valta, ja että sen on liittouduttava Yhdysvaltojen kanssa ja pysyttävä eristäytyneenä Euroopasta), mutta <strong>yleisesti ottaen pääasiallinen mielipide-eroni sen kanssa on, että se haluaa pysyä tuntemattomana, ja minä uskon, että sen rooli historiassa on tarpeeksi merkittävä tullakseen tiedetyksi</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>Pyöreän pöydän ryhmät on mainittu jo useita kertoja tässä kirjassa, huomioitavasti yhteydessä Brittiläisen kansainyhteisön muodostumiseen luvussa 4 ja Chamberlainin liennytyspolitiikkaa koskevassa keskustelussa luvussa 12. Turhan toiston uhallakin, tiivistän tarinan tässä, koska organisaation Amerikan haara (joskus kutsuttu &rdquo;Eastern Establishmentiksi&rdquo;) on näytellyt erittäin merkittävää roolia Yhdysvaltain historiassa viimeisimmän sukupolven aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Pyöreän pöydän ryhmät olivat semi-salainsia keskustelu ja lobbausryhmiä, jotka Lionel Curtis, Philip H. Kerr (Lord Lothian), ja (Sir) William S. Marris perustivat vuosina 1908-1911. Tämä tehtiin <strong>Lordi Milnerin</strong>, Rhodesin trustin pääedunvalvojan puolesta, [Lordi Milner toimi Britti-imperiumin siirtomaaisäntä mm. Egyptissä ja Etelä-Afrikassa. Milner piti hollantilaisista periytyneitä afrikaanereita ali-ihmisinä ja Brittejä &rdquo;ylivertaisena rotuna&rdquo;] kahden vuosikymmenen aikana 1905-1925. Näiden ryhmien alkuperäinen tarkoitus oli yhdistää englantia puhuva maailma <strong>Cecil Rhodesin </strong>(1853-1902) [Rhodes oli 1800-luvun loppupuoliskolla elänyt kovan linjan Britti-imperialisti ja kolonialisti, joka uskoi englantia puhuvien kansojen ylivertaisuuteen. Testamentissaan hän kutsui Brittejä &rdquo;ensimmäiseksi roduksi maailmassa&rdquo;. Hänen uskomuksensa oli, että &rdquo;mitä suuremman osan maailmasta me [britit] asutamme, sen parempi ihmiskunnalle&rdquo;. Rhodesin British South Africa Company ylläpiti yksityisarmeijaa ja hallitsi niinkutsutun Rhodesian, eli nykyisten Zimbabwen ja Sambian aluetta. Hän harjoitti merkittävää kaivosliiketoimintaa Britti-imperiumin hallitsemassa Etelä-Afrikassa ja oli oleellisessa roolissa apartheid-järjestelmän luomisessa. Etelä-Afrikan mustan populaation hän sanoi olevan &rdquo;barbarian tilassa&rdquo;, ja kannatti sen hallitsemista &rdquo;alamais-rotuna&rdquo;. Rhodes oli myös vihitty vapaamuurariuden saloihin, mutta hän näki siinä organisaatiossa niin paljon puutteita, että halusi mieluummin perustaa oman salaseuransa.]</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip; Rhodesin ja William T. Steadin (1849-1912), säätämien linjojen mukaisesti, ja raha organisaation toiminnalle tuli Rhodesin trustilta. Vuoteen 1915 mennessä Pyöreän pöydän ryhmiä toimi seitsemässä maassa, Englannissa, Etelä-Afrikassa, Kanadassa, Australiassa, Uudessa Seelannissa, Intiassa, ja löyhästi organisoitunut ryhmiä Yhdysvalloissa (George Louis Beer, <strong>Walter Lippmann*, </strong>Frank Aydelotte, Whitney Shepardson, Thomas W. Lamont, Jerome D. Greene, Erwin D. Canham <em>The Christian Science Monitor</em> sanomalehdestä, ja muita). Eri ryhmien asenteet koordinoitiin säännöllisillä tapaamisilla ja keskusteluilla, sekä hyvin informoidulla ja täysin anonyymilla neljännesvuosittain julkaistulla aikakauslehdellä <em>The Round Table</em>, jonka ensimmäinen pitkälti Philip Kerrin kirjoittama julkaisu ilmestyi marraskuussa 1910.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>*Filosofinen välisoitto propagandasta, massojen hallinnasta ja valistuksen ideasta.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kuka oli Walter Lippmann? <strong>Council on Foreign Relationsin</strong>, eli Ulkomaansuhteiden neuvoston (josta myöhemmin lisää) Foreign Affairs lehdessä vuonna 2015 ilmestyneen artikkelin, &rdquo;Walter Lippmann and the American Century&rdquo; mukaan: &rdquo;Se yksi vääjäämätön johtopäätös, joka hänen kuudesta vuosikymmenestään julkisena kirjeenvaihtajana on vedettävä, on se, että Lippmann oli Amerikan, ja ehkä koko maailman vaikutusvaltaisin journalisti.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Millaisten päämäärien ajamiseen tämä salamyhkäiseen Pyöreän pöydän ryhmään kuulunut vaikutusvaltainen journalisti käytti vaikutusvaltaansa?</p><p>&nbsp;</p><p>Tunnettu lingvisti, filosofi ja poliittinen aktivisti, arvostetun Massachusetts Institute of Technologyn emeritusprofessori Noam Chomsky on analysoinut Lippmannin ajatuksia kirjassaan &rdquo;Manufacturing consent&rdquo;. Chomskyn kirjan nimi on Lippmannin itsensä käyttämä termi, ja tarkoittaa hyväksynnän, yhteisymmärryksen, Suomessa voitaisiin sanoa konsensuksen valmistamista, tai tuottamista. Sanalla &rdquo;manufacturing&rdquo; on myös keinotekoisuuden, tai lavastamisen kaiku.</p><p>&nbsp;</p><p>Professori Chomsky kuvailee Lippmannin ajattelua:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Walter Lippmann kuvaili sitä, mitä hän kutsui &rdquo;konsensuksen rakentamiseksi&rdquo;, &rdquo;vallankumouksena demokratian harjoittamisessa&rdquo;. Hän sanoi, että tämä oli hyödyllistä ja välttämätöntä, koska &rdquo;yhteiset edut&rdquo; - kaikkien ihmisten yleiset huolenaiheet - &rdquo;ovat käsittämättömiä&rdquo; kansalle. Kansa ei vain yksinkertaisesti pysty käsittelemään niitä. Ja siksi niiden on kuuluttava &rdquo;erikoistuneen luokan&rdquo; toimialaan.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Nyt demokratiassa on kaksi &rdquo;funktiota&rdquo;: erikoistunut luokka, vastuulliset ihmiset, suorittavat toimeenpanevan funktion, joka tarkoittaa sitä, että he tekevät ajattelemisen ja suunnittelemisen ja ymmärtävät yhteiset edut. Sitten, on olemassa häkeltynyt lauma, ja heillä on myös funktionsa demokratiassa. Heidän funktionsa demokratiassa, Lippmann sanoi, on olla &rdquo;sivustaseuraajia&rdquo;, ei osallistua toimintaan. Mutta heillä on myös toinen funktio, koska kyse on demokratiasta. Silloin tällöin heidän sallitaan antaa tukensa yhdelle, tai toiselle erikoistuneen luokan edustajalle. Toisin sanoen heidän sallitaan sanoa, &rdquo;Me haluamme sinut johtajaksemme, tai &rdquo;Me haluamme sinut johtajaksemme.&rdquo; Tämä on siksi, että kyseessä on demokratia, eikä totalitaristinen valtio. Sitä kutsutaan vaaliksi. Mutta kun häkeltynyt lauma on antanut tukensa yhdelle, tai toiselle erikoistuneen luokan edustajalle, heidän kuuluu vajota takaisin olemaan toiminnan sivustaseuraajia, ei osallistujia. Näin oikein toimivassa demokratiassa.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Julkilausumaton premissi &ndash; ja jopa vastuullisten ihmisten on naamioitava tämä itseltään &ndash; on kysymys siitä, miten he pääsevät asemaan, jossa heillä on valta tehdä päätöksiä. Tapa jolla he tekevät sen, tietysti, on palvelemalla ihmisiä, joilla on todellista valtaa. Ihmiset, joilla on todellista valtaa, ovat ne jotka omistavat yhteiskunnan, joka on melko pieni joukko. Jos erikoistunut luokka voi tulla ja sanoa, &#39;Voin palvella teidän etujanne&#39;, sitten he saavat olla osa toimeenpanevaa ryhmää. Tästä on oltava hiljaa. Se tarkoittaa, että heillä on oltava itseensä juurtuneina uskomukset ja doktriinit, jotka palvelevat yksityisen vallan etuja. Elleivät he osaa hallita sitä taitoa, he eivät ole osa erikoistunutta luokkaa. Joten meillä on vastuullisille ihmisille, erikoistuneelle luokalle kohdistettu koulutusjärjestelmä. Heidät on syvästi indoktrinoitava yksityisen vallan arvoihin ja etuihin, sekä siihen valtion ja suuryritysten verkostoon, joka edustaa sitä. Jos he pystyvät tekemään sen, he saavat olla osa erikoistunutta luokkaa. Loput häkeltyneestä laumasta on käytännössä pidettävä harhautettuna. Heidän huomionsa on käännettävä muihin asioihin. Pidettävä heidät poissa ongelmista. Varmistettava se, että he pysyvät toiminnan sivustaseuraajina, silloin tällöin antaen tukensa yhdelle tai toiselle oikeista johtajista, joiden joukosta he voivat valita.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Propaganda on demokratialle sitä, mitä pakottaminen on totalitaristiselle valtiolle.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>1900-luvun vaikutusvaltaisin amerikkalainen journalisti ei luonnollisesti ollut yksin näiden näkemystensä kanssa. Tiedotus- ja suhdetoiminnan - jota siis vielä siihen rehellisempään aikaan kutsuttiin propagandaksi &ndash; itävaltalais-amerikkalainen edelläkävijä, Sigmund Freudin veljenpoika Edward Bernays oli myös luomassa tätä propagandan avulla hallittua &rdquo;demokraattista&rdquo; järjestelmää. Bernays yhdisteli teorioissaan Freud-setänsä ja 1800-luvun lopulla joukkojen psykologiaa tutkineen Gustave Le Bonin ajatuksia. Le Bon ymmärsi, että massoja tuli ohjailla tunteisiin ja alitajuntaan vetoavilla voimakkailla mielikuvilla, järkiperäisten argumenttien sijaan. Mainosteollisuuden käyttämät kuvat mehevistä hampurilaisista ja vähäpukeisista naisista vetoavat molemmat siihen osaan ihmisen psyykestä, jota Freud kutsui Idiksi. Hyvin harvat ihmiset näkevät mainoksen ja miettivät tietoisesti, &rdquo;Hmm, ostanpa tuon tuotteen, koska katsoin tämän informatiivisen kaupallisen tiedotteen&rdquo;. Se ei ole tarkoituskaan, vaan tämä Amerikan Yhdysvalloissa kehittynyt kulutuskulttuuri ja sitä ylläpitävä propaganda on suunniteltu ohjailemaan ihmisten käyttäytymistä alitajuisesti, pommittamalla ihmisten alitajuntaa jatkuvasti tunteisiin ja vietteihin vetoavilla kuvilla ja symboleilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Luonnollisesti manipulaation ja massojen hallinnan metodit ovat ainoastaan kehittyneet vuosikymmenten edetessä. Teknokraattiset hallitsijamme käyttävät meistä keräämäänsä dataa yhteiskunnallisten trendien ennustamiseen ja seuraamiseen, mutta myös ohjailevat näitä trendejä, käyttäen hyväksi ymmärrystään massojen psykologiasta. Tiedustelupalvelut ottavat huomioon kaiken: antropologian, sosiologian, psykologian, historian. He käyttävät petosta, esiintyvien taikureiden metodeja, manipulaatiota. He ovat massoja monta askelta edellä. Tiedämme tämän muun muassa Snowdenin vuotamista Britti-tiedustelupalvelu GCHQ:n dokumenteista. Niissä käydään läpi järjestön taktiikoita ja metodeja, joita se käyttää manipuloidessaan internetissä syntyviä yhteiskunnalliseen aktivismiin suuntautuneita liikkeitä. Meidän täytyy ymmärtää, että olemme tekemisissä hyvin hienostuneiden, kokeneiden ja kehittyneiden manipulaattorien kanssa.[1]</p><p>&nbsp;</p><p>Massoja ohjailevan &rdquo;erikoistuneen luokan&rdquo; ilmiössähän ei sinänsä ole mitään uutta, vaan jo tuhansien vuosien ajan okkultistinen, eli tietoa piilottava, salaisuuksiin vihitty papisto on hallinnut ihmisiä tiedon pimittämisestä syntyvän valtadifferentiaalin avulla. Osuvin esimerkki tästä on luonnollisesti roomalaiskatolinen kirkko, joka paimensi talonpoikia ja maaorjia yli vuosituhannen ajan latinankielisellä Raamatulla, jota vain koulutetut papit osasivat lukea.</p><p>&nbsp;</p><p>Erilaiset okkultistiset salaseurat ja kultit vaikuttavat edelleen erittäin voimakkaasti historian kulkuun maailman valtarakenteissa, vaikka jostain syystä tästä aiheesta keskusteleminen on tabu yhteiskunnassamme. Vaikka kyse on todistetusta tosiseikasta, näiden näkemysten esittäjät leimataan pilkallisesti &rdquo;hörhöiksi&rdquo;, &rdquo;foliohatuiksi&rdquo;, ja niin edelleen. Tällaiseen totuudenpuhujien pilkkaamiseen ja sivuuttamiseen nämä valtaa käyttävät okkultistit myös kannustavat ihmisiä, ja näin yhteiskunnan käsitys todellisuudesta saadaan pidettyä virheellisenä. Totuutta ei voida kuitenkaan sivuuttaa loputtomasti, muutosprosessi on jo käynnissä ja kiihtyy jatkuvasti. Totuus voidaan kiistää tiettyyn pisteeseen asti, mutta lopulta totuuden kiistämisen seurauksia ei voida kiistää.</p><p>&nbsp;</p><p>Vastakohtana ja vastalääkkeenä Lippmannin ja muiden 1900-luvun vaikutusvaltaisten eliittien ja propagandistien ajattelulle on nähtävä 1700-luvun valistusaate. Sekä Yhdysvaltain perustajaisät, että niin sanotun saksalaisen idealismin edustajat, pitivät yleistä, kaikkien ihmisten valistamista ja sivistämistä, oikean tiedon levittämistä koko kansalle äärimmäisen tärkeänä arvona. Seuraavat Yhdysvaltain perustajaisien lainaukset valaiskoot tätä valistusajan eetosta:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Edistä, sitten, ensisijaisen tärkeänä kohteena, tiedon yleiseen leviämiseen tarkoitettuja instituutioita. Suhteessa siihen, kuinka paljon valtiovallan rakenne antaa valtaa yleiselle mielipiteelle, on oleellista, että yleisen mielipiteen pitäisi olla valistunut.&rdquo; -George Washington</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Tiedon edistäminen ja leviäminen on ainut todellisen vapauden vartija.&rdquo; -James Madison</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Opeta ja informoi koko kansanruumista, se on ainut varma turva vapautemme säilymiselle.&rdquo;</p><p>&rdquo;Valista kansaa yleisesti, niin tyrannia ja alistaminen, sekä kehon, että mielen, katoavat, kuin pahat henget aamun koittaessa.&rdquo; &rdquo;Puhuttaessa korkeakulttuureista, jos kuvittelet valtion voivan olla samaan aikaan vapaa ja tietämätön, kuvittelet jotain sellaista, mitä ei ole koskaan ollut, eikä koskaan tule olemaan.&rdquo; &rdquo;Missä hyvänsä ihmiset ovat hyvin informoituja, heidän voidaan luottaa hallitsevan itse itseään.&rdquo; Sekä oma suosikkini: &rdquo;Ihminen, joka ei lue yhtään mitään, on paremmin oppinut, kuin ihminen joka lukee pelkkiä sanomalehtiä.&rdquo; -Thomas Jefferson</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaavasti samoihin aikoihin kirjoittaneet saksalaiset filosofit ajattelivat seuraavaa. Immanuel Kant sanoi, että &rdquo;kasvatus on suurin ja vaikein ongelma, jolle ihminen voi omistaa itsensä&rdquo;, hänen mukaansa &rdquo;kaikki hyvä maailmassa nousee kasvatuksen kautta&rdquo;. Valistuksen idean hän kiteytti tällä tavalla:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Valistus on ihmisen nousu pois itse-aiheuttamastaan ala-ikäisyydestään. Ala-ikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää omaa ymmärrystään ilman toisen ohjausta. Tämä ala-ikäisyys on itse-aiheutettua, jos sen syy ei ole ymmärryksen puutteessa, vaan päättämättömyydessä ja puuttuvassa rohkeudessa oman mielen käyttämiseen ilman toisen ohjausta. Sapere Aude! Uskalla tietää! Ole tarpeeksi rohkea käyttääksesi omaa ymmärrystäsi, on näin ollen valistuksen motto.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Friedrich Schiller puolestaan kuvaili 1700-luvulla kukoistukseen herännyttä valistusta seuraavalla tavalla:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Nykyinen aika on todistanut epätavallisen kasvun ajattelevassa yleisössä, johtuen lukutaidon leviämisestä; aikaisempi onnellinen tyytyminen tietämättömyyteen alkaa tehdä tietä puolikkaalle valistumiselle, ja vain harvat haluavat pysyä siinä tilassa, johon syntymä on heidät asettanut.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Schillerin, kuten myös muiden tuon ajan saksalaisten ajattelijoiden, ajattelussa keskeinen käsite oli &rdquo;Bildung&rdquo;, joka tarkoitti tietynlaista yleissivistystä. Sivistymistä, rakentumista, kehittymistä, jalostumista, sekä yksilön oppimisen ja kypsymisen mielessä, mutta myös laajemmassa yhteiskunnallisessa ja kulttuurillisessa mielessä. Tässä filosofisessa ja kasvatuksellisessa prosessissa yksilön mieli ja identiteetti harmonisoituvat ja kietoutuvat yhteen yhteiskunnan kokonaisuuden kanssa, jokaisen löytäessä oman paikkansa ja antaessaan panoksensa yhteiskunnan yhteiseen hengelliseen kehitykseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän ajatuksen kehitti 1800-luvun alussa huippuunsa Georg Hegel, jonka filosofista järjestelmää monet pitävät tähän astisen länsimaisen filosofian eräänlaisena huippukohtana. Kuulun itsekin tähän joukkoon. Hegel näki koko ihmiskunnan historian yhtenäisenä prosessina, Hengen kehityksenä kohti täydellistä itsetietoisuutta ja vapautta. Tätä päämäärää palveli myös valtioiden järjestäytyminen ja kehittyminen. Ihmisten kollektiivinen pyrkimys kohti parempaa yhteiskuntajärjestelmää, parempaa teknologiaa, tiedettä, filosofiaa, infrastruktuuria, arkkitehtuuria, taidetta, kirjallisuutta, ja ne konkreettiset instituutiot, ja se konkreettinen kansallisvaltio, joka näiden päämäärien saavuttamiseksi syntyy, kaikki se palvelee loppujen lopuksi täydellisen itsetietoisuuden ja vapauden saavuttamista. Tämän voi ajatella olevan se hyvä, se jokaisen taidon, tutkimuksen, toimen ja pyrinnön päämäärä, ja loppusyy, josta jo Aristoteles puhuu <em>Nikomakhoksen etiikan</em> ensimmäisen kirjan ensimmäisessä kappaleessa. Kristinuskon termeillä voitaisiin puhua Jumalan valtakunnasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän saksalaisen herra Hegelin Hengen ja ylevien ajatusten innoittamana, Suomen kansallisfilosofi Johan Vilhelm Snellman ryhtyi työskentelemään Suomen kansallisvaltion rakentamiseksi ja sivistämiseksi 1800-luvulla, kun Suomen itsenäisyys oli vielä pelkkä pilke muutamien fennomaanien silmäkulmassa. Tiedon ja sivistyksen levittämiseksi, sekä ennen kaikkea kansallisen tietoisuuden herättämiseksi Venäjän Tsaarin vallan alla eläneessä Suomen suuriruhtinaskunnassa, Snellman toimi aktiivisesti sanomalehtimiehenä. Hän julkaisi koulutetulle ruotsinkieliselle väestölle suunnattua <em>Saima-lehteä</em>, ja oli myös mukana perustamassa suomenkieliselle maanviljelijäväestölle suunnattua <em>Maamiehen ystävää</em>, joka jakoi käytännöllisiä neuvoja ja edisti väestön perusopetusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtiomiehenä Snellman taisteli Suomen taloudellisen itsenäisyyden puolesta, ja saikin venäläiset viranomaiset lopulta hyväksymään Suomen hopeamarkan Suomen suuriruhtinaskunnan ainoaksi lailliseksi rahayksiköksi vuonna 1865. Hän modernisoi Suomen taloutta ja vastusti Suomen venäläistämistä, mutta katsoi kuitenkin, että Suomi voisi saavuttaa itsenäisen kansakunnan aseman ainoastaan koulutuksella, ei voimalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt reilut sata vuotta myöhemmin suuret ikäluokat ovat onnistuneet töpeksimään sekä 1800-luvun fennomaanien, että Talvisodan ja Jatkosodan sotaveteraanien työn. Olemme menettäneet itsenäisyytemme. Meillä ei ole itsenäistä rahapolitiikkaa, mutta ei myöskään itsenäistä ulkopolitiikkaa. Olemme de facto vasallivaltio ylikansallisten finanssikapitalistien hallitsemassa imperiumissa, ja suomalaiset lapset syntyvät pallo jalassa näiden häikäilemättömien oligarkkien velkaorjiksi. Meidän ei pidä kuitenkaan olla liian ankaria itsellemme, sillä käytännössä kaikki maailman maat ovat kokeneet saman kohtalon, ja joutuneet äärimmäisen järjestäytyneen, salamyhkäisesti toimivan, yhdessä tahdissa marssivan ja hengittävän kansainvälisen pankkiirisalaliiton uhreiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Palaan näihin omiin pohdintoihini kohta, jatketaan vielä hieman siitä kohdasta, mihin jäimme Quigleyn kirjassa. Hän oli kertomassa Pyöreän pöydän ryhmistä, maailmanlaajuisesti vaikuttavassa, mutta erityisesti Brittiläisen kansainyhteisön maista ja Yhdysvalloista käsin toimivasta vaikuttajaverkostosta, joka halusi pitää toimintansa salassa, mutta jonka Quigley uskoi olevan historiallisesti niin merkittävä, että ihmiset ansaitsivat tietää sen toiminnasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Quigley jatkaa siitä mihin jäätiin:</p><p>&rdquo;Tämän rhmän johtajat olivat: Milner, kuolemaansa asti vuoteen 1925, häntä seurasi Curtis (1872-1955), Robert H. (Lord) Brand (Lady Astorin lanko) kuolemaansa asti vuoteen 1963, ja nyt Adam D. Marris, joka on Sir Williamin poika ja Brandin työnjatkaja Lazard Brothers pankin toimitusjohtajana. Alkuperäinen tarkoitus oli, että organisaatiota johdettaisiin kollegiaalisesti, mutta Milner oli liian salaileva ja omapäinen jakaakseen rooliaan. Hän teki niin vain vuosina 1913-1919, jolloin hän piti säännöllisiä tapaamisia läheisimpien ystäviensä kanssa koordinoidakseen heidän toimintaansa painostusryhmänä kamppailussa Wilhelmin Saksan kanssa. Tätä he kutsuivat Ginger Groupikseen. Milnerin kuoleman jälkeen vuonna 1925, johtajuus jaettiin pitkälti Milnerin &rdquo;Lastentarhan&rdquo; selviytyjien kesken, tämä oli joukko nuoria Oxfordin miehiä, joita hän käytti virkamiehinä jälleenrakentaessaan Etelä-Afrikkaa vuosina 1901-1910. Brand oli viimeinen &rdquo;Lastentarhan&rdquo; selviytyjä; hänen kuolemansa jälkeen, organisaation merkittävästi vähentynyttä toimintaa on harjoittanut pääasiassa <em>The Round Table-</em>lehden pääkirjoituskomitea Adam Marrisin alaisuudessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Rahat tämän organisaation laaja-alaiseen toimintaan tulivat alunperin Cecil Rhodesin. yhteistyökumppaneilta ja seuraajilta, pääasiassa Rhodesin Trustilta itseltään, sekä varakkailta yhteistyökumppaneilta, kuten Beitin veljeksiltä, Sir Abe Baileyltä, ja (vuoden 1915 jälkeen) Astorin perheeltä. Vuodesta 1925 lähtien merkittäviä lahjoituksia on tullut myös varakkailta yksilöiltä ja säätiöiltä ja firmoilta, jotka ovat yhteydessä kansainväliseen pankkiiriveljeskuntaan, erityisesti Carnegie United Kingdom Trustilta, ja muilta organisaatioilta, jotka liittyvät J.P. Morganiin, <strong>Rockefellerin</strong> [John D. Rockefeller monopolisoi 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa Amerikan öljyteollisuuden itselleen ja tuli maailman rikkaimmaksi mieheksi. Hänen pojanpoikansa David Rockefeller on myöntänyt toimivansa muiden globalisti-oligarkkien kanssa yhden maailmanhallituksen muodostamiseksi] ja Whitneyn sukuihin, ja Lazard Brothersin yhteistyökumppaneilta ja Morgan, Grenfell, and Companylta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän organisaation tärkein selkäranka kasvoi jo olemassaolevan rahoitusyhteistyön mukaisesti New Yorkissa sijaitsevasta Morgan Bankista joukkoon kansainvälisiä rahoittajia Lontoossa, joita johti Lazard Brothersin pankki. Milner itse oli kieltäytynyt vuonna 1901 satumaisesta tarjouksesta, jopa 100 000 dollaria vuodessa [nykyrahassa noin 2,7 miljoonaa dollaria], ryhtyä yhdeksi kolmesta osakkaasta Morgan Bankin Lontoon konttoriin, nuoremman J.P. Morganin seuraajaksi, joka muutti Lontoosta isänsä luo New Yorkiin (lopulta tämä työpaikka meni E.C. Grenfellille, joten Morganin Lontoon tytärpankki tuli tunnetuksi Morgan, Grenfell, and Companyna). Tämän tarjouksen hyväksymisen sijasta Milneristä tuli johtaja useisiin julkisesti listattuihin pankkeihin, pääasiassa the London Joint Stock Bankkiin, joka oli Midland Bankin yhtiömuotoinen edelläkävijä<strong>. Hänestä tuli yksi suurimmista poliittisista ja taloudellisista valloista Englannissa, ja hänen opetuslapsensa oli strategisesti aseteltu ympäri Englantia merkittäviin paikkoihin, kuten The Timesin päätoimittajaksi, The Observerin päätoimittajaksi, Lazard Brothersin toimitusjohtajaksi, moninaisiin hallituspaikkoihin ja jopa ministereiksi. [Salaseuran] haarautumat vakiinnutettiin politiikassa, rahoitusmaailmassa, Oxfordin ja Lontoon yliopistoissa, aikakauslehdissä, virkamieskunnassa ja verovapaissa säätiöissä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Ensimmäisen maailmansodan lopussa tuli selväksi, että tämän järjestelmän organisaatiota oli laajennettava merkittävästi. Jälleen kerran tehtävä luotettiin Lionel Curtisille, joka perusti Englantiin ja jokaiseen valtapiiriin bulvaanin olemassaolevalle Pyöreän pöydän ryhmälle. Tällä kulissiorganisaatiolla &ndash; jota kutsutaan nimellä the Royal Institute of International Affairs &ndash; oli ytimenään kulloisellakin alueella pinnan alla toimiva Pyöreän pöydän ryhmä. New Yorkissa tämä [bulvaani] tunnettiin nimellä <strong>Council on Foreign Relations </strong>[Ulkomaansuhteiden neuvosto], ja se oli kulissi J.P Morgan and Companylle, yhdessä hyvin pienen Amerikan Pyöreän pöydän ryhmän kanssa. Amerikkalaisia organisoijia dominoi suuri määrä Morganin &rdquo;asiantuntijoita&rdquo;, mukaan lukien Lamont ja Beer, jotka olivat menneet Pariisin Rauhankonferenssiin ja siellä solmineet läheisen ystävyyden vastaavan englantilaisen &rdquo;asiantuntijaryhmän&rdquo; kanssa, jonka Milnerin ryhmä oli rekrytoinut. Itseasiassa, alkuperäiset suunnitelmat Royal Institute of International Affairsille ja Council on Foreign Relationsille tehtiin Pariisissa. RIIA:n Neuvosto (joka Curtisin vaikutuksesta kotiutui <strong>Chatman Houseen</strong>, St. Jamesin aukion toiselle puolelle Astoreista katsottuna, ja joka tuli tunnetuksi päämajansa nimen mukaan) sekä Ulkomaansuhteiden neuvoston hallitus ovat kantaneet noista ajoista lähtien alkuperänsä merkkejä. 1960 vuoteen asti Chatman Housen neuvostoa dominoi Milnerin yhteistyökumppanien hupeneva joukko, samalla kun varsinainen palkkaa saava henkilökunta koostui laajalti Lionel Curtisin agenteista. <em>Pyöreä pöytä</em>-lehteä toimitettiin vuosien ajan (vuoteen 1961 asti) takaovesta Chatham Housen mailta Ormond Yardissa, ja sen puhelin toimi Chatham Housen puhelinvaihteen läpi.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Lainaus päättyy.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt voidaan kysyä, miten maailman tämänhetkinen tilanne, ja viime vuosikymmenien historialliset kehityskulut näyttäytyvät tämän Quigleyn vuonna 1966 julkaistun teoksen paljastusten valossa? Pyrkivätkö kansainväliset finanssikapitalistit edelleen luomaan &rdquo;yksityisissä käsissä pidettävän rahoituksella kontrolloitavan maailmanjärjestelmän, joka kykenee dominoimaan jokaisen maan poliittista järjestelmää ja maailman taloutta kokonaisuutena&rdquo;? Asettavatko kansainväliset finanssikapitalistit edelleen &rdquo;omia luotettuja miehiään&rdquo; poliittisen järjestelmän avainasemiin? Ohjailevatko nämä yksityiset ja salassa toimivat ajatushautomot edelleen yhteiskunnallisia prosesseja? Kyllä, kyllä ja kyllä.</p><p>&nbsp;</p><p>Sveitsiläisten systeemiteoreetikkojen vuonna 2011 valmistunut tutkimus paljasti, että pieni joukko valtavia megakorporaatioita, pääasiassa pankkeja, hallitsee käytännössä enemmän kuin puolta koko maailmantaloudesta.[2] Tämän verkoston ytimessä on 147 superkytkeytyneen suuryrityksen joukko, joka monimutkaisten ristikkäisten omistusjärjestelyjen kautta vaikuttaisi omistavan itse itsensä. Karkeasti yksinkertaistettuna asiaa voidaan ajatella tällä tavalla, nämä eivät siis ole varsinaisia ja tarkkoja omistussuhteita, vaan havainnollistavia: Kuka omistaa Barclaysin? J.P Morgan Chase, Goldman Sachs, Vanguard Group ja Deutsche Bank. Kuka omistaa J.P Morgan Chasen? Barclays, Goldman Sachs, Vanguard Group ja Deutsche Bank. Kuka omistaa Goldman Sachsin? Barclays, J.P Morgan Chase ja niin edelleen. Tällä tavoin siis 147 jättikorporaatiota kytkeytyy toisiinsa, mutta kuka siis loppujen lopuksi on omistaja?</p><p>&nbsp;</p><p>Nämä monimutkaiset ristikkäiset omistukset ovat olemassa juuri tämän asian hämärtämiseksi. Ne vanhat mahtisuvut ja monopolikapitalistit, jotka hallitsivat maailmaa 1900-luvun alussa, ne &rdquo;300 miestä, jotka tuntevat toisensa ja valitsevat seuraajansa keskuudestaan&rdquo;, käyttävät tätä verkostoa oman suunnattoman vaikutusvaltansa piilottamiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Quigley puhui siitä, miten kansainväliset pankkiirit asettavat omia agenttejaan merkittäviin julkisiin virkoihin ja ohjailee yhteistyöhaluisia poliitikkoja palkitsemalla nämä myöhemmin hyväpalkkaisilla asemilla liike-elämän puolella. Kun katsoo viimeaikaisia tapahtumia, niin voidaan puhua varsin nopeasti pyörivästä pyöröovesta yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Esimerkiksi Jean-Claude Junckeria edeltänyt Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso sai juuri työpaikan Goldman Sachsilta. Euroopan Keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi on entisiä Goldmanin miehiä. Kun eurokriisi kärjistyi Italiassa, demokratia ohitettiin ja maan johtoon asetettiin entinen Goldmanilainen ja Bilderberg-ryhmän ydinvaikuttaja Mario Monti. Listaa voitaisiin jatkaa, pisteitä voitaisiin yhdistellä lähes loputtomiin. Nämä ovat juuri niitä yksityisten omistajiemme etuja kiltisti palvelevia &rdquo;vastuullisia ihmisiä&rdquo;, jotka tekevät päätökset meidän, &rdquo;häkeltyneen lauman&rdquo; puolesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Quigleyn kuvailema Pyöreän pöydän ryhmä ja sen bulvaanit vaikuttavat edelleen voimakkaasti maailmanpolitiikassa. Esimerkiksi demokraattien presidenttiehdokas Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, silloinen ulkoministeri Hillary Clinton sanoi puheessaan Ulkomaansuhteiden neuvostossa Washingtonissa:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Olen iloinen, että saan puhua täällä uudessa päämajassa, olen ollut usein, kai voisi sanoa &rdquo;emäaluksessa&rdquo;, New Yorkissa, mutta on hyvä, että neuvostolla on toimipiste täällä Washingtonissa, kadun toisessa päässä ihan ulkoministeriön lähellä. Me saamme paljon ohjeita neuvostolta, joten tämä tarkoittaa, että minun ei tarvitse mennä yhtä kauas, jotta minulle kerrottaisiin, mitä meidän pitäisi tehdä, ja miten meidän pitäisi ajatella tulevaisuutta.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Valta ei siis ole ulkoministerillä, vaan tällä britti-kolonialistien ja finanssikapitalistien 1900-luvun alussa perustamalla neuvostolla, joka kertoo ulkoministerille, mitä pitää tehdä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ultra-korruptoituneen kiero-Hillaryn korruptiosta voisi kirjoittaa varmaankin kymmeniä sivuja. Wikileaksin paljastamat sähköpostit osoittavat Hillaryn palvelevan, muiden globalistien ohessa, kirjoituksen alussa mainittua Rothschildin pankkisukua. Vuodetussa sähköpostissa Hillary matelee paronitar Lynn de Forster Rothschildin edessä ja kyselee, millaisen &rdquo;katumusharjoituksen&rdquo; hän on Rothschildille velkaa, kun oli mennyt pyytämään Tony Blairin mukaansa Israeliin neuvottelemaan rauhasta Lähi-idässä, vaikka Blairilla oli ollut sovittu tapaaminen paroni ja paronitar Rothschildia Aspenin laskettelukeskuksessa. Miksi minulle tulee näistä ihmisistä mieleen kornit James Bond pahikset?</p><p>&nbsp;</p><p>Jo nyt wikileaksin ja muiden toimijoiden julkisuuteen vuotamissa tiedoissa on mielestäni niin paljon raskauttavaa materiaalia muun muassa Clintonien säätiön korruptoituneesta toiminnasta, Hillaryn törkeistä, kuolemiin johtaneista virkavirheistä ulkoministerinä ja niin edelleen, että Hillary pitäisi lukita eristysselliin loppuelämäkseen. Globalisti-eliitin hallitsema valheellinen valtamedia on kuitenkin epätoivoisesti yrittänyt laittaa sialle huulipunaa ja saada henkisesti ja fyysisesti erittäin sairaan Hillaryn näyttämään varteenotettavalta presidenttiehdokkaalta. Samalla se on hyökännyt armottomasti globalismia vastustavaa kansallismielistä populistia, Donald Trumpia vastaan. En usko hetkeäkään, että Trump olisi jonkinlainen vapahtaja, joka palauttaa Amerikan entiseen loistoonsa, jollaisena hän yrittää esittää itsensä. Myös hän vaikuttaisi olevan jossain määrin korruptoitunut valehteleva rikollinen, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö valheellinen valtamedia olisi nolannut itseään maailmanlaajuisesti härskin puolueellisella uutisoinnillaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvaltain CFR:n ja Britannian Chatman Housen kaltaisten, Pyöreän pöydän ryhmän hallitsemien ulkopoliittisten vaikutusorganisaatioiden vastine Suomessa on tietysti 2006 perustettu Ulkopoliittinen instituutti. Instituutti ajaa täsmälleen samaa agendaa, kuin Quigleyn kuvailema atlantistinen vaikutusverkosto. Se ajaa voimakkaasti Suomen liittymistä Natoon, ja vannoo tämän atlantistisen pseudo-demokratian ja pseudo-liberalismin nimiin, eli käytännössä he toimivat finanssikapitalistien harvainvallan agentteina. Venäjä on instituutille takapajuinen, taantumuksellinen ja taikauskoinen pahuuden valtakunta, jonka pitäisi vain hyväksyä ihmiskunnan toivoa edustavan &rdquo;edistyksellisen&rdquo; anglo-amerikkalaisen &rdquo;liberalismin&rdquo; ylivertaisuus, aivan kuten Quigleykin &ndash; ainakin aluksi &ndash; ajatteli. Tämän atlantistisen globalisti-eliitin agendan pää-äänenkannattaja Suomessa on tunnetusti Helsingin Sanomat, jonka edesmennyt omistaja, aikanaan Suomen EU:hun petollisesti valehdellen manipuloinut mediamoguli Aatos Erkko[3] oli myös Bilderberg-ryhmän jäsen. Myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen on Bilderberg-ryhmän vakiokävijä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä niin sanottu Bilderberg-ryhmä on yksi niistä lukuisista suurelta yleisöltä pimennossa pidettävistä eliitin tapaamisista, jossa liike-elämän, politiikan ja asiantuntijamaailman huiput kokoontuvat koordinoimaan agendaansa. Näiden tapaamisten olemassaolo kiellettiin pitkään, koska kansojen arveltiin suhtautuvan kielteisesti tällaiseen kulissien takaiseen kähmintään. Nyt populaatio on kuitenkin passivoitu niin syvälle transsiin, ja eliitti tuntee olonsa niin mukavaksi ja itsevarmaksi, että se uskaltaa toimia avoimesti demokratiaa, kansaa ja läpinäkyvyyden periaatetta halveksuen.</p><p>&nbsp;</p><p>Samanlainen makaaberi vitsi, kuin demokratia ja avoimuus, on nykyään myös vapaa markkinatalous. Sen jälkeen kun keinottelevat jättiläismäiset yksityiset liikepankit pelastettiin konkursseilta veronmaksajien rahoilla vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen, maailman keskuspankit ovat &rdquo;tehneet kaikkensa&rdquo; talouden elvyttämiseksi. Tämä on tarkoittanut käytännössä sitä, että uutta rahaa on &rdquo;painettu&rdquo; (siis nappia painettu tietokoneella) valtavia määriä. Isoille pankeille ja suuryrityksille on annettu nollakorolla loputtomasti lainaa, mutta nämä eivät ole investoineet näitä rahoja uusiin tehtaisiin, tai sen sellaiseen, vaan ostaneet takaisin omia osakkeitaan nostaakseen osakekurssejaan ja johtajiensa bonuksia. Keskuspankit ovat ostaneet tyhjästä luomallaan rahalla suuryritysten velkakirjoja, ja nyt ne ovat alkaneet ostaa myös niiden osakkeita. Ettei talous romahtaisi, tiedättehän.</p><p>&nbsp;</p><p>Voidaan kuitenkin kysyä, missä määrin tätä järjestelmää on järkevää kutsua &rdquo;vapaaksi markkinataloudeksi&rdquo;, jos talous on täysin tyhjästä rahaa itselleen luovien keskuspankkien kontrolloima, ja keskuspankit omistavat pian kaikki maailman pörssit? Miten Adam Smithin teoretisoima &rdquo;näkymätön käsi&rdquo;, eli yksittäisten kuluttajien rationaalisten päätösten aggregaatti, kysynnän ja tarjonnan laki, voi toimia tällaisessa järjestelmässä? Sanotaan vaikka, että jokin elektronisia vimpaimia valmistava yritys tekee huonoja tuotteita, joita kukaan ei osta. Normaalisti tällainen yritys joutuisi lopulta poistumaan markkinoilta, koska se käyttää resurssejaan tehottomasti. Nyt keskuspankki kuitenkin saapuu apuun ja syytää tälle kehnolle yritykselle valtavasti rahaa, ettei talous vain romahtaisi. Näin joku uusi, pienempi, mutta parempi ja innovatiivisempi yritys ei voi pärjätä kilpailussa. En välttämättä sano, että meillä edes pitäisi olla vapaa markkinatalous, sanon vain sen, että tämä järjestelmä ei ole sellainen, vaan keskusjohtoisesti kontrolloitu talousjärjestelmä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä kaikki rahanpainaminen ja ennennäkemättön nollakorkopolitiikka on johtanut uskoakseni maailmanhistorian suurimpaan talouskuplaan. Kuihtuvan reaalitalouden ja kukoistavan nimellistalouden välinen kuilu on kasvanut valtavaksi. Jossain vaiheessa tulee romahdus, kupla puhkeaa, ja ero tasoittuu. Seuraa ennennäkemätön kaaos.</p><p>&nbsp;</p><p>Järjestelmän omistava finanssikapitalistien eliitti tietää, että näin tulee tapahtumaan, he tietävät kyllä mitä tekevät. Koko buumien ja romahdusten kierto on käytännössä keinotekoinen, ja palvelee näiden pankkiirien pyrkimyksiä keskittää valtaansa. Juuri tämän romahduksen, ja sitä seuraavan kaaoksen seurauksena eliitti pyrkii luomaan lopullisesti sen Uuden maailmanjärjestyksen, josta se on jo pitkään unelmoinut. Yksi maailmanvaluutta, yksi maailmanhallitus. Ensin maailma on kuitenkin ajettava sotaan ja kaaokseen, jotta manipuloitava häkeltynyt lauma olisi valmis hyväksymään uudistukset, jopa vaatisi niiden toteuttamista.</p><p>&nbsp;</p><p>Meidän on toimittava ennenkuin Suomelle käy niinkuin Kreikalle, jossa kansainväliset finanssikapitalistit ovat ajaneet hyvinvointiyhteiskunnan alas ja rohmunneet itselleen kreikkalaisten saaret, luonnonvarat ja infrastruktuurin. Eivät nämä oligarkit välitä kansoista pätkääkään, katsokaa nyt miten ne riistävät kehitysmaiden luonnonvaroja ja halpatyömaita. Tai muistelkaa miten nämä kolonialistiset suurvallat kohtelivat siirtomaitaan. Meitä uhkaa sama kohtalo.</p><p>&nbsp;</p><p>Jo nyt alati tiukentuvalla otteella maailmanvallassa roikkuvat oligarkit ovat saavuttaneet äärimmäisen ylilyöntiaseman kansoihin nähden, koska heillä on valta luoda rahaa tyhjästä, mutta me joudumme maksamaan työllämme korkoa tuolle tyhjästä luodulle rahalle. Tämä on hulluutta. Miksi lainaamme tyhjästä luotua rahaa ylikansallisilta finanssikapitalisteilta korolla, kun voisimme itse demokraattisesti hallita rahanluontiprosessia ja rahoittaa luomallamme rahalla yhteiskunnan modernisointiin ja kehittämiseen tähtääviä hankkeita? Koska meidät on alistettu ja valloitettu ampumatta laukaustakaan. Meidät on valloitettu velalla.</p><p>&nbsp;</p><p>On selvää, mitä meidän tulee nyt tehdä. Palauttaa Suomen ehdoton, kokonaisvaltainen, täydellinen itsenäisyys ja suvereniteetti. Perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle, mutta tällä hetkellä näin ei ole. Meidän on otettava maamme takaisin, ja turvattava sen luonnonvarat, jotka kuuluvat meille ja lapsillemme, eivät petollisille, manipuloiville ja ahneille kansainvälisille megakapitalisteille.</p><p>Kun nyt katsomme Suomessa toimivia itsenäisyyttä kannattavia järjestöjä, tilanne vaikuttaa lohduttomalta. Ensimmäisenä mieleen tulee häpeällisen huonosti johdettu Itsenäisyyspuolue, jonka &ndash; sanotaanko omalaatuiset ehdokkaat &ndash; kuten Seppo Papunen ja Marika Siltanen, nolasivat itsensä ja oikeastaan kaikki itsenäisyyden kannattajat viime europarlamenttivaaleissa. Tämä ei toki ollut heidän vikansa, vaan puoluejohdon, joka päästi näin kokemattomia ja toistaitoisia esiintyjiä edustamaan puoluetta. Ei olekaan mikään ihme, että puolue ei ole nyt saanut kerätyksi vaadittavaa viittätuhatta kannattajakorttia.</p><p>&nbsp;</p><p>Sitten on tietysti Paavo Väyrysen &rdquo;Kansalaispuolue&rdquo;, joka ei ole varsinaisesti puolue, eikä sillä vaikuttaisi olevan juuri mitään tekemistä kansalaistenkaan kanssa. Sen sijaan, että kyseessä olisi populistinen itsenäisyyteen pyrkivä kansanliike, kyse on jonkinlaisesta ammattipoliitikkojen ja &rdquo;asiantuntijoiden&rdquo; kerhosta, jota määrittää Paavo Väyrysen ummehtunut konservatiivisuus. Tämäkään &rdquo;puolue&rdquo; ei siis edes kannata täydellistä itsenäisyyttä ja suvereniteettiä, vaan ainoastaan euroeroa. Yritin kirjoituksessani &rdquo;Ylistyslaulu Paavo Väyryselle&rdquo;, kehottaa Väyrystä olemaan itsenäisyyttä kannattava populisti, mutta hän ei ole ottanut neuvostani ollenkaan vaarin. Tuskimpa kirjoitukseni edes koskaan sattui hänen silmiinsä.</p><p>&nbsp;</p><p>Aa, mutta kenties itsenäisyyttä ajava etujoukko onkin tämä uusi niin kutsuttu &rdquo;Suomi ensin&rdquo;-liike, joka haluaisi järjestäytyä puolueeksi? Valitettavasti senkin toiminta vaikuttaa erittäin kaoottiselta ja amatöörimäiseltä. Sen muukalaisvihamielinen kansankiihotus on niin törkeää ja provosoivaa, että se ainoastaan jakaa ihmisiä ja aiheuttaa turhaa riitelyä, vaikka tarkoituksena olisi kai käsittääkseni yhdistää koko kansa positiivisten arvojen, itsenäisyyden ja vapauden tavoitteluun. Ymmärrän kuitenkin näiden ihmisten suuttumuksen ja turhautumisen. Tunnen teidän tuskanne.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen itsekin sitä mieltä, että tämä &rdquo;pakolaiskriisi&rdquo; on itseasiassa tässä esseessä aiemmin käsiteltyjen kansainvälisten finanssikapitalistien tietoinen operaatio kansallisvaltioiden vakauden horjuttamiseksi ja kaaoksen aikaansaamiseksi, joka puolestaan lopulta palvelee maailmanhallituksen luomisen loppupäämäärää. Olisi eri asia, jos kyse olisi oikeasti pääasiassa pakolaisista, mutta näinhän ei siis ole, vaan tulijat ovat pääosin parempaa elintasoa etsiviä taloudellisia siirtolaisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Myös on huomioitava se, että muunmuassa Yhdysvallat, Israel ja Saudi-Arabia ovat olleet rahoittamassa ja tukemassa ISISiä alusta asti, siis jo siitä lähtien kun CIA perusti Al-Qaedan 80-luvulla, mutta toki edelleen, ja näiden tulijoiden joukossa on tunnetusti tietty prosenttiosuus näitä radikaaleja islamisti-terroristeja. Pahoin pelkään, että globalisti-eliitti käyttää näitä köyhiä väkijoukkoja aseena Euroopan alkuperäisväestöjä, kansallisvaltioita ja kansallisia identiteettejä vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Tästä kertoo esimerkiksi entinen Goldman Sachs Internationalin hallitusjäsen, nykyinen useiden kansainvälisten maahanmuuttoa edistävien organisaatioiden johtaja ja hallitusjäsen &ndash; kuinkas sattuikaan &ndash; <strong>Peter Sutherland</strong>, joka sanoi jo vuonna 2012 näin, YK:n erityisedustajan roolissa:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;<strong>EU:n on tehtävä parhaansa heikentääkseen jäsenvaltioidensa homogeenisyyttä</strong>.&rdquo; [4]</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt me näemme, mikä heidän parhaansa on. Kun Sutherlandin kaltainen Bilderberg-, Trilateraalinen komissio-, ja Goldman Sachs sisäpiiriläinen jyrähtää YK:n edustajana, EU ryhtyy toimiin. Sutherland on myös sanonut:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Valtioiden täytyy johtaa antamalla positiivinen uutinen, että maahanmuuttajat ovat hyväksi yhteisölle, taloudellisesti ja kaikilla muillakin tavoilla, mieluummin kuin jatkuvasti esittää heidät taakkana, koska oikeasti he eivät ole taakka. Hyvin lyhyessä ajassa he antavat positiivisen panoksensa sille yhteisölle, jossa elävät.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Onko näin, vai onko itse asiassa niin, että vuosien turhien integrointi-yritysten jälkeen maahanmuuttajat edelleen muodostavat väkivaltaisia katujengejä, polttavat autoja, eristäytyvät omiin enklaaveihinsa ja kivittävät poliiseja Ranskassa, Ruotsissa, ja muissa Euroopan maissa, joissa riittävä saturaatio saavutetaan? Onko itseasiassa niin, että sen sijaan, että näistä maahanmuuttajista tulisi nopeasti tuotteliaita yhteiskunnan tukipilareita, he ovat jatkuvasti yliedustettuina työttömyys- ja rikostilastoissa? Kuvitteletteko, että tämä kansainvälinen sijoituspankkiiri ja YK:n maahanmuuttoasiantuntija Peter Sutherland ei tiedä näitä asioita, vaikka väittääkin päinvastaista? Tietyn kansanosan pitäisi mielestäni jo sanoa tälle monikulttuurisuus-idealle niinkuin Pelle Miljoona: &rdquo;Sä olet mulle unelmaa, mutta maailma on totta.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Eliitti on nerokkaan propagandan avulla saanut synnytettyä naiivien hyödyllisten idioottien &rdquo;puskurin&rdquo;, joka kaikessa myötätunnossaan ja hyväntahtoisuudessaan leimaa rasisteiksi ja natseiksi kaikki ne, jotka vastustavat tätä kavalaa agendaa. Luonnollisesti massamaahanmuuton aiheuttamat ongelmat yhdistettynä internetin kaikukammioon ovat synnyttäneet vastareaktiona myös vihaisen ja rasistisen kansanryhmän. Tämä on kaikki eliitin &rdquo;hajota ja hallitse&rdquo; taktiikkaa. Meidän on vastattava siihen yhdistämällä ja vapauttamalla kansa. En ala tässä tarkemmin syväluotaamaan &rdquo;tätä yhteiskunta-akselien välistä juopaa, joka on jo useiden vuosien ajan varjostanut minua ja minä sitä&rdquo;, Kummelin sketsihahmoa mukaillakseni.</p><p>&nbsp;</p><p>Entäs Perussuomalaiset sitten? No, me tiedämme, ettei Perussuomalaiset varsinaisesti koskaan kannattanut eroa EU:sta ja Suomen itsenäisyyttä, vaan Timo Soini ainoastaan käytti EU-kriittistä väestöä oman ahneutensa ja vallanhimonsa tyydyttämiseksi. On erittäin mielenkiintoista lukea, mitä Soini kirjoitti populismia käsittelevässä pro gradu tutkielmassaan vuonna 1988:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Populistien argumentaatio nähdään heikkona ja teesit iskulauseenomaisina. Populistit nähdään demagogeina, kansankiihottajina. <strong>Nämä demagogit käyttävät &rdquo;yksinkertaista&rdquo; tavallista kansaa omien etujensa astinlautana. Kerran yhteiskunnan kyydistä pudonnutta kansanosaa petetään siis vielä kerran</strong>. Petetty pettyy siis jälleen kerran?&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Miten nämä populistiliikkeiden keulakuvat ja kyläpuhujat pitäisi nähdä? Heidän kansansuosiostaan ei voi olla epäilystä, he ovat kansanomaisia ja he ovat antaneet kannattajilleen todellisia etuja. <strong>Toisaalta he ovat kyynisiä manipulaattoreita, jotka muistavat täyttää omatkin taskunsa</strong>.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>No, ei voida ainakaan sanoa, että Soini olisi omalla toiminnallaan parantanut populismin mainetta. Päinvastoin nyt vaikuttaa siltä, että Soini jo vuonna 1988 suunniteli kusettavansa kansaa päästäkseen vallankahvaan. Kuinka halveksuttava henkilö!</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä Soinin petos onkin nyt johtanut mielenkiintoiseen tilanteeseen Suomessa. Vielä viime vuoden eduskuntavaaleissa Perussuomalaisilla oli 17,7 prosentin kannatus ja 524 000 äänestäjää. Nyt viime gallupissa heidän kannatuksensa oli enää 7,6 prosenttia. Se tarkoittaa käytännössä, että lähes 300 000 Perussuomalaisten äänestäjää on siis nyt niin sanotusti &rdquo;ilman poliittista kotia&rdquo;. He tuskin ovat palanneet äänestämään vanhoja puolueita, juuri niitä vastaan protestoidakseenhan he äänestivät perussuomalaisia. Ihmisen pojalla ei ole mihin päätään kallistaisi... Ymmärrättekö jo mitä haen takaa?</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikissa muissa Euroopan maissa populistiset puolueet nousevat kohisten. Ranskassa Le Penin National Front haluaa Frexitin. Samoin Italiassa Beppe Grillon Viiden tähden liike haluaa äänestää Italian EU-erosta. Myös Alankomaissa halutaan äänestää EU:sta lähtemisestä. Mutta Suomessa ei ole mitään hyvin järjestäytynyttä tahoa, tai puoluetta, joka ajaisi tätä asiaa! Tämä on käsittämätön poliittinen valtatyhjiö, ja on uskoakseni vain ajan kysymys, ennenkuin nämä 300 000 Perussuomalaisiin pettynyttä äänestäjää järjestäytyvät itsenäisyyteen pyrkiväksi poliittiseksi voimaksi. Niinkuin viisaudestaan tunnetun Salomon sananlasku sanoo: &rdquo;Kun laittomuus vallitsee, maalla on monta hallitsijaa, mutta yksi ymmärtäväinen ja viisas mies vakiinnuttaa järjestyksen.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Minä olen etsimänne henkilö.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Olen päättänyt perustaa <strong>POPULISTISEN KANSANPUOLUEEN, </strong>eli <strong>PK</strong>:n.</p><p>&nbsp;</p><p>Puolueen agenda on hyvin yksinkertainen.</p><p>&nbsp;</p><p>Ensimmäinen ja tärkein tavoitteemme on <strong>Suomen täydellinen itsenäisyys ja suvereniteetti</strong>. Valta on palautettava perustuslain mukaisesti kansalle. <strong>Suoritetut maanpetokset on tutkittava ja syylliset tuomittava oikeudenmukaisessa julkisessa oikeudenkäynnissä</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän päätavoitteemme lisäksi teemme tietysti myös paljon muita loistavia uudistuksia. Tarkoituksemme on tehdä Suomesta ylivoimaisesti maailman paras maa käytännössä kaikilla osa-alueilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Itsenäisyydestä ei voida puhua, jos maalla ei ole itsenäistä raha- ja talouspolitiikkaa. Meidän on luovuttava kokonaan vähimmäisvarantojärjestelmästä, jossa yksityiset liikepankit luovat järjestelmään uutta rahaa tyhjästä lainojen muodossa. Rahanluontioikeus otetaan valtiolle, jota kansa demokraattisesti hallitsee. Valtio rahoittaa luomallaan rahalla yhteiskunnan modernisoinnin ja digitalisoinnin, keskittyen erityisesti <strong>automaatioon, maalämpöön, energiatehokkuuden lisäämiseen, 3D-printtereihin, blockchain-teknologiaan, avoimeen lähdekoodiin perustuviin ohjelmistoihin, vertikaaliseen vesi- ja ilmaviljelyyn, sekä tekoälyyn</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>Näiden modernisointiprojektien toteuttamiseksi harjoitetaan jonkin aikaa käytännössä täystyöllisyyspolitiikkaa, jonka valtio rahoittaa itse luomallaan rahalla. Jokainen suomalainen voi antaa tähän yleishyödylliseen suureen pyrkimykseen oman panoksensa omien tietojensa, taitojensa ja intohimojensa mukaan. Kaikki ovat tärkeitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä tulee verotukseen, koko verojärjestelmä laitetaan kokonaan uusiksi, siitä tehdään todella selkeä ja äärimmäisen, painotan, <strong>äärimmäisen yksinkertainen</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>90 prosentille väestöstä verot tulevat laskemaan huomattavasti. Siis, voidaan sanoa, että <strong>verot tulevat laskemaan todella, todella paljon melkein kaikille</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>Rikkaimman 10 prosentin verotusta kuitenkin kiristetään progressiivisesti. Kymmenenneksi rikkain prosentti saa pienen veronkorotuksen, yhdeksänneksi rikkain vähän isomman, ja niin edelleen. Rikkaimman prosentin verotusta korotetaan roimasti. Myös rikkaimman prosentin sisällä, eli rikkaimman 50 000 joukossa verotus tulee olemaan erittäin progressiivista. Ja aivan rikkaimman kärjen, sanotaan rikkaimman promillen, eli 5000 rikkaimman kohdalle langetettaisiin merkittävä kertaluontoinen varallisuusvero, jonka tuotto käytettäisiin suoraan kaikista köyhimmän kymmenen prosentin auttamiseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pitkällä aikavälillä myös rikkaiden verotusta tullaan kuitenkin keventämään</strong>. Jo muinaisessa Rooman imperiumissa oli tieverkosto, vedenjakelujärjestelmä, julkisia viranomaisia ja sotilaita. Ja kuinka paljon keskiverto roomalainen maksoi veroja? Tavallinen Rooman kansalainen maksoi veronsa kahdella työpäivällä vuodessa.[5]</p><p>&nbsp;</p><p>Miten on mahdollista, että me, nykyisen huomattavasti kehittyneemmän ja elämää helpottavan teknologian avulla, emme pysty järjestämään kansalaisille yhtä mukavia oltavia, vaan valtio vie lähes puolet, tai jopa yli puolet tuloistamme? Tämä on häpeällistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelma on seuraavissa asioissa, <strong>näistä leikataan</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>-EU:lle joka vuosi nettona maksettavat sadat miljoonat eurot. Bruttona maksamme miljardeja, ja takaisin saadut rahat menevät EU:n hyväksymiin kohteisiin. Nämä rahat voidaan käyttää paremmin.</p><p>&nbsp;</p><p>-Kansainväliselle sotateollisuudelle korruptoituneiden hankintojen muodossa annettavat miljardit. Tämä, että suomalaiset ajetaan köyhyyteen, jotta voidaan ostaa korruptoituneelta sotateollisuudelta kalliita sotakoneita, ei lisää turvallisuuttamme vaan radikaalisti heikentää sitä ja kasvattaa sisäisten levottomuuksien todennäköisyyttä. (Esimerkiksi minä en ikinä puolustaisi tätä nykyistä korruptiohallitusta ketään vastaan, päinvastoin jos olisin luonteeltani äkkipikaisempi ja hieman väkivaltaisempi, ryhtyisin jo itse jonkinlaiseksi pommeja räjäytteleväksi terroristiksi ja separatistiksi. En ole kuitenkaan vallankumouksellinen, vaan vastavallankumouksellinen, koska globalistit ja heidän agenttinsa ovat jo suorittaneet laittoman vallankumouksen maassamme. Minä vain yritän palauttaa itsenäisyytemme.) Yleisesti puolustusstrategian on keskityttävä sissitoimintaan, koko maan kattavaan paikallispuolustukseen eräänlaisen suojeluskunta-verkoston muodossa. Näin turvallisuutemme paranee, maanpuolustustahto kasvaa ja kulut vähenevät. Tärkeintä on puolustuksen kustannustehokkuus.</p><p>&nbsp;</p><p>-Turvonnut julkinen hallinto. Järjestelmää pitää yksinkertaistaa ja selkeyttää huomattavasti. Turhaa byrokratiaa karsimalla voidaan säästää satoja miljoonia, jopa miljardeja. Tämä tarkoittaa joukkoirtisanomisia julkisessa hallinnossa.</p><p>&nbsp;</p><p>-Puoluetuet. Vaikka onkin kyse &rdquo;vain&rdquo; 36 miljoonasta, se on kaikki silti lopetettava välittömästi. Tämä on ehdottoman välttämätöntä ja ensisijaisen tärkeää. Puoluetuki on poliittisen korruption tukemiseen ja kannustamiseen käytettävää rahaa. <strong>Populistinen kansanpuolue ei tule </strong><u><strong>koskaan</strong></u><strong> ottamaan vastaan senttiäkään puoluetukea</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>-Kansanedustajien ja korkeapalkkaisten virkamiesten palkkoja on leikattava. Tällä voidaan säästää ehkä muutamia miljoonia, mutta kyse onkin ennenkaikkea symbolisesta eleestä. <strong>Minä henkilökohtaisesti kieltäydyn ottamasta palkkaa minkään julkisen viran hoitamisesta</strong>, sillä kansan ja totuuden palveleminen on kunnia- ja periaateasia, eikä rahaa pidä sotkea siihen.</p><p>&nbsp;</p><p>-Valtionvelan korkokulut, viimeaikoina noin puolitoista miljardia vuodessa. Nämä tuotaisiin nollaan joko maksamalla velka nopeasti pois, tai mitätöimällä se laittomana. Tulevaisuudessa velkaa ei tarvitsisi ottaa, koska rahanluontiprosessi olisi kansan demokraattisesti hallitseman valtion kontrollissa.</p><p>&nbsp;</p><p>-Hallitsemattoman massamaahanmuuton kustannukset ovat vuosittain satoja miljoonia. Suomen on päätettävä itse, kuinka paljon ja minkälaisia maahanmuuttajia ja pakolaisia otamme vastaan. Hädänalaisia ihmisiä pitää auttaa, kyllä, mutta kuten jo aiemmin sanoin, tässä on kyse jostain muusta. Ainakin väliaikaisesti, niin kauan, että saamme selville, mitä oikeastaan on tapahtumassa, Suomen on lopetettava maahanmuuttajien vastaanottaminen.</p><p>&nbsp;</p><p>Näillä leikkauksilla päästäisiin jo hyvään alkuun. Vastaavasti kasvatukseen, koulutukseen ja sivistykseen panostettaisiin. Myöskään terveydenhuollosta, eikä vanhustenhuollosta pidä leikata. Kaikista on pidettävä huolta.</p><p>&nbsp;</p><p>Myös sotiemme veteraaneja kohdellaan liian huonosti. Heistä on pidettävä hyvää huolta. Heidän taistelunsa maamme <strong>itsenäisyyden</strong> puolesta on rahassa mittaamattoman arvokas. Talvisodan ja jatkosodan sankariteot eivät saa unohtua. Muisto ei saa koskaan himmetä. <em>Mutta muistot voivat olla petollisia</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>Pienen Suomen sankarillinen puolustautuminen avoimesti maailmanvaltiuteen pyrkinyttä, internationalistista ja globalistista Neuvostoliittoa vastaan inspiroi edelleen ihmisiä ympäri maailman. Meidän on muistettava, että vuoden 1917 Bolshevikki-vallankumouksen rahoittajat olivat niitä samoja kansainvälisiä finanssikapitalisteja, joista Quigley kirjoittaa kirjassaan! Esimerkiksi Trotsky sai rahoituksensa suoraan Wall Streetiltä. Myös Lenin kuljetettiin Tsaarin vihollisten toimesta Sveitsistä rahasalkut mukanaan Venäjälle vallankumousta tekemään.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun uutiset Suomen sankarillisesta puolustautumisesta Talvisodassa kantautuivat Britanniaan ja Ranskaan, lähtivät tavalliset kansalaiset kaduille osoittamaan mieltä Suomen puolesta, ja vaativat johtajiltaan toimia. Näiden maiden johtajilla oli kuitenkin jo omat suunnitelmansa ja sopimuksensa Stalinin kanssa Hitleriä vastaan, eikä suomalaisten kohtalo liikuttanut heitä. Toisen maailmansodan salattuun historiaan vuosikymmenien ajan perehtynyt reservin majuri, opetusneuvos <strong>Erkki Hautamäki</strong> väittää, että toisin, kuin usein kuvitellaan, Adolf Hitler ei myynyt Suomea Neuvostoliitolle Molotov-Ribbentrop sopimuksen yhteydessä, vaan päinvastoin Hitler pelasti meidät Talvisodan lopussa! Hautamäen erittäin mielenkiintoisen luentosarja, &rdquo;<strong>Talvisodan ja jatkosodan kielletty historia</strong>&rdquo;, on katsottavissa internetissä. Hän perustaa tutkimuksensa <strong>marsalkka Mannerheimin</strong> salaisen asiamiehen, Vilho Tahvanaisen asiakirjoihin ja materiaaleihin. Näin Mannerheim on kirjoittanut lankomiehelleen, Frans Mikael Gripenbergille, liittyen muistelmiinsa:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Olen paneutunut hyvin huolellisesti niihin ajatuksiin, joita sinä esitit minulle elämäkerran mahdollisesta julkaisemisesta... Esittämäsi näkökohdat ovat toki herättäneet levottomuutta itsessänikin, kun olen joutunut kasvotuksin &ndash; jos näin voidaan sanoa &ndash; muistojen kanssa, jotka minulla on siitä rikkomusten sarjasta, johon mahtava itäinen naapurimme on syyllistynyt. <strong>Se on historiaa, ja ilman historiallisen taustan esittämistä jäävät monet päätökset ja teot ainaisesti hämärään, mistä syystä niitä ei vain voida käsittää väärin, vaan ne luultavasti pakostakin käsitetään väärin</strong>... Elämäkerran kirjoittaminen koskettelematta niitä vihamielisiä tekoja, jotka pakottivat meidät monien päätösten tekoon, on toki kerta kaikkiaan tietoista historian vääristelyä...&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;<strong>Mitä englanninkielisen teoksen julkaisemiseen tulee, olen ajatellut asian järjestämistä juuri sillä tavalla kuin se sinun mielestäsi olisi tehtävä. Mutta jos jätän esittämättä päätöksiin johtaneet syyt ja mainitsen vain niiden vaikutuksen, silloinhan juuri vääristelen tapahtumien dramaattista kulkua ja joudun luultavasti esittämään sen sillä tavalla, ettei länsieurooppalainen ja anglo-saksinen lukija koskaan voi sitä ymmärtää</strong>.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikuttaisi siis siltä, että sodan voittajavaltiot, niin kutsutut liittoutuneet, ovat vääristelleet historiaa vakavalla tavalla. Meidän olisi tunnustettava tämä, ja panostettava oikean totuuden löytämiseen ja jakamiseen julkiseen tietoisuuteen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kun ottaa huomioon tällä hetkellä maailmassa vallitsevan epävakauden, on jokaisen ajattelevan ihmisen velvollisuus toimia kolmannen maailmansodan estämiseksi</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisen maailmansodan voi ajatella alkaneen jo kauan ennen ensimmäisten laukausten ampumista. Jo vuonna 1933, ympäri maailmaa levittäytynyt juutalainen diaspora, jonka taloudellinen vaikutusvalta oli merkittävä, aloitti taloussodan Hitlerin Saksaa vastaan. Kuten historia osoittaa, taloussodat ovat erittäin vaarallisia, koska ne voivat eskaloitua asein käytäviksi sodiksi. Olemmeko kolmannen maailmansodan kynnyksellä?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Puhun tietysti EU:n Venäjää vastaan julistamista talouspakkoteista, joista Populistinen kansanpuolue luopuu</strong>. Tällä hetkellä monet suomalaiset kärsivät näiden pakkoteiden johdosta, etenkin Venäjästä riippuvaisilla ruoantuotanto ja matkailualoilla. Tämä on todellinen inhimillinen tragedia, joka koskettaa tuhansia, kymmeniä tuhansia ihmisiä, ja välillisesti koko maata ja koko maailmaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Erityisen traagista tämä on siksi, että pakotteiden langettamiselle ei vaikuttaisi olevan mitään järkevää perustetta. Kaikki länsimaiset gallupit vahvistavat Krimin kansanäänestyksen tuloksen, enemmistö Krimin asukkaista &ndash; jotka pääosin puhuvat venäjää äidinkielenään ja ovat etnisiä venäläisiä &ndash; haluaa edelleen kuulua Venäjään.[6] Minkä takia länsimaat eivät voisi vain tunnustaa tätä ja antaa Krimin asukkaiden toimia, niinkuin haluavat? Jos länsimaat ehdottaisivat esimerkiksi, että Krimillä järjestetään ihan vain muodon vuoksi uusi kansanäänestys, ja jos krimiläiset todella haluavat kuulua Venäjään, niin Eurooppa hyväksyisi tämän, ja pakotteet voitaisiin poistaa, niin tottakai Putin suostuisi tähän. Samoin voitaisiin toimia Itä-Ukrainassa, Donetskin ja Luhanskin tasavaltojen suhteen. Sotiminen ja turha tappaminen voitaisiin lopettaa välittömästi. Tämä on niin yksinkertainen ja itsestäänselvä asia. Onhan tämä jo Raamatussakin yksi ensimmäisistä opetuksista:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Ja myös Lootilla, joka kulki Abramin mukana, oli lampaita ja vuohia ja karjalaumoja, ja telttoja. Mutta laidunmaata ei ollut tarpeeksi, että he olisivat voineet pysyä yhdessä, sillä heillä oli runsaasti karjaa. Siksi Abramin ja Lootin karjapaimenten kesken syntyi riitaa. Abram sanoi Lootille: &rdquo;Ei sovi, että meidän tai meidän karjapaimentemme välillä on riitaa, sillä me olemme veljiä keskenämme. Onhan koko maa avoinna sinun edessäsi. Eroa siis minusta. Jos sinä menet vasemmalle, niin minä menen oikealle. Jos sinä menet oikealle, niin minä menen vasemmalle.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Maasta riiteleminen on suurta hulluutta ja mielisairautta. Jos Ukrainaa johtavalla korruptoituneella oligarkilla, Petro Poroshenkolla olisi Abrahamin viisautta, hän sanoisi Itä-Ukrainan ja Krimin asukkaille, että menkää menojanne, ja pyrkisi rauhaan ja yhteistyöhön.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valitettavasti rauha Euroopan ja Venäjän välillä ei vaikuta kuuluvan kansainvälisten finanssikapitalistien suunnitelmiin.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tästä syystä Suomen on luovuttava Venäjän vastaisista talouspakotteista. Tätä järkevää ja hyödyllistä näkemystä kannattavat myös monet puolueet Euroopassa, Le Penin National Front Ranskassa, Tshekin tasavallassa Milos Zeman on puhunut voimakkaasti tämän puolesta ja niin edelleen. Vaikka Suomi kärsii näistä pakotteista kenties eniten, meillä yksikään puolue ei uskalla vastustaa niitä. Populistinen kansanpuolue muuttaa tämän tilanteen.</p><p>&nbsp;</p><p>On surullista käydä menetetyillä alueillamme, puhun tässä nimenomaan Neuvostoliitolle luovutetusta Pohjois-Karjalasta, ja nähdä miten surkeasti niitä on kohdeltu. Puoliksi rakennettuja, ikkunnattomia betonikerrostaloja, kuoppaisia teitä, hökkelikyliä, tuulen kuljettamia roskia kaduilla, se on häpeällistä. Moskovasta johdettu keskushallinto ei ilmeisesti pitänyt näiden alueiden kehittämistä tarpeellisena. Kun Suomen ja Neuvostoliiton rajaakaan ei voinut ylittää, jäivät nämä menetetyt alueet ikään kuin &rdquo;pussin pohjalle&rdquo; unohduksiin ajan ja kehityksen ulkopuolelle. Nyt myös Suomen puoleinen Karjala kärsii näiden pakotteiden takia.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä tilanne voidaan muuttaa uuden &rdquo;<strong>Ystävyys, yhteistyö ja avunanto</strong>&rdquo;-sopimuksen avulla. Sekä Venäjän puolista Karjalaa, että Suomen puolista Karjalaa on kehitettävä. Teitä on rakennettava, infrastruktuuria on kehitettävä, kauppaa on edistettävä. <strong>Meidän on rakennettava suuri uusi valtatie, joka yhdistää Pietarin, Petroskoin ja Joensuun</strong>. Ja mikä tärkeintä: <strong>Venäjä maksaa sen tien</strong>. Painakaa tämä mieleenne: <strong>Venäjä maksaa tämän projektin</strong>. <strong>Venäjä maksaa sen, okei?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Muistatteko kun Suomi rikastui Kylmän sodan aikaan idänkaupalla? Me emme voita enää. Me emme tee enää hyviä diilejä. Meidän pitää tehdä hyviä diilejä. Meidän pitää tehdä hyviä kauppasopimuksia. Me tulemme taas voittamaan. Miksi Venäjä kustantaisi tämän projektin? He tarvitsevat epätoivoisesti liittolaisia. He haluavat pakotteiden loppuvan. He ovat valmiita maksamaan, meidän täytyy vain neuvotella taitavasti. Kaikki valttikortit ovat meidän käsissämme.</p><p>Miten pääsemme alkuun tässä projektissa? <strong>Populistisen kansanpuolueen perustamiskokous</strong> järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana, kuitenkin tämän vuoden puolella, Tohmajärven toimistotalolla, erinomaisessa, suorastaan huippulaatuisessa majoitusliikkeessä, <strong>Minimotel &amp; Apartementos Tohmajärvessä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tässä korkealuokkaisessa ja historiallisessa tapahtumassa tulee olemaan gourmet-, vai pitäisikö sanoa á la carte-ruokatarjoilu, juomatarjoilu, live-orkesteri ja DJ, tapahtumassa on myös mahdollisuus saunoa, ja paljon, paljon muuta. Tämä vallankumouksellinen tapahtuma, jota voitaisiin kuvailla seminaariksi, festivaaliksi, seremoniaksi, tai suureksi juhlaksi, on vuosikymmenen, ei, vuosisadan, ei, kenties koko vuosituhannen tärkein ja merkittävin spektaakkeli. Majoituskapasiteettia on kuitenkin vain viidellekymmenelle hengelle, joten varaa paikkasi ajoissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Varauksen voit tehdä pyytämällä minut kaveriksi facebookissa, tai ottamalla sähköpostilla yhteyttä osoitteeseen <a href="mailto:paavokuronen@hotmail.com">paavokuronen@hotmail.com</a></p><p>&nbsp;</p><p>Voit myös tarjoutua vapaaehtoiseksi auttamaan tapahtuman järjestelyssä ja puolueen perustamisessa. Kaikki apu on tarpeen. <strong>Laitetaan yhdessä ensin Suomi, ja sitten koko maailma kuntoon</strong>. Aloita jakamalla tämä kirjoitus mahdollisimman monelle ystävällesi sosiaalisessa mediassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteitä:</p><p>&nbsp;</p><p>[1] <a href="https://theintercept.com/2014/02/24/jtrig-manipulation/">https://theintercept.com/2014/02/24/jtrig-manipulation/</a></p><p>[2] <a href="https://www.newscientist.com/article/mg21228354-500-revealed-the-capitalist-network-that-runs-the-world/">https://www.newscientist.com/article/mg21228354-500-revealed-the-capitalist-network-that-runs-the-world/</a></p><p>[3] <a href="http://www.kansanuutiset.fi/scripts/edoris/edoris.dll?app=server&amp;com=sqlxml&amp;tem=d_aihepuu.tpl&amp;topicid=190678&amp;selected=190950">http://www.kansanuutiset.fi/scripts/edoris/edoris.dll?app=server&amp;com=sqlxml&amp;tem=d_aihepuu.tpl&amp;topicid=190678&amp;selected=190950</a></p><p>[4] <a href="http://www.bbc.com/news/uk-politics-18519395">http://www.bbc.com/news/uk-politics-18519395</a></p><p>[5] <a href="https://www.youtube.com/watch?v=qh7rdCYCQ_U">https://www.youtube.com/watch?v=qh7rdCYCQ_U</a></p><p>[6] <a href="http://www.forbes.com/forbes/welcome/?/sites/kenrapoza/2015/03/20/one-year-after-russia-annexed-crimea-locals-prefer-moscow-to-kiev/&amp;toURL=http://www.forbes.com/sites/kenrapoza/2015/03/20/one-year-after-russia-annexed-crimea-locals-prefer-moscow-to-kiev/&amp;refURL=https://www.google.fi/&amp;referrer=https://www.google.fi/">http://www.forbes.com/forbes/welcome/?/sites/kenrapoza/2015/03/20/one-year-after-russia-annexed-crimea-locals-prefer-moscow-to-kiev/&amp;toURL=http://www.forbes.com/sites/kenrapoza/2015/03/20/one-year-after-russia-annexed-crimea-locals-prefer-moscow-to-kiev/&amp;refURL=https://www.google.fi/&amp;referrer=https://www.google.fi/</a></p><p>&nbsp;</p><p>Soinin gradu: <a href="https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37345/populism.pdf?sequence=1">https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37345/populism.pdf?sequence=1</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.carrollquigley.net/pdf/Tragedy_and_Hope.pdf">http://www.carrollquigley.net/pdf/Tragedy_and_Hope.pdf</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.foreignaffairs.com/reviews/review-essay/2015-02-11/walter-lippmann-and-american-century">https://www.foreignaffairs.com/reviews/review-essay/2015-02-11/walter-lippmann-and-american-century</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://chomsky.info/mediacontrol03/">https://chomsky.info/mediacontrol03/</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Alfred_Milner,_1st_Viscount_Milner">https://en.wikipedia.org/wiki/Alfred_Milner,_1st_Viscount_Milner</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Tragedy_and_Hope">https://en.wikipedia.org/wiki/Tragedy_and_Hope</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Cecil_Rhodes">https://en.wikipedia.org/wiki/Cecil_Rhodes</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Carroll_Quigley">https://en.wikipedia.org/wiki/Carroll_Quigley</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman">https://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> UUSI MAAILMANJÄRJESTYS PALJASTETTU – Tragedia ja toivo

 

”Joka hallitsee historiaa, hallitsee tulevaisuutta. Joka hallitsee nykyhetkeä, hallitsee historiaa.”

-George Orwell

 

Johdanto

 

Tässä artikkelissa paljastan perinpohjaisesti maailmanvaltiuteen pyrkivän salaliiton olemassaolon. Esitän oman ratkaisuni sen aiheuttamiin ongelmiin, kirjoituksen loppuosassa on oma poliittinen manifestini.

 

Perustan argumenttini Harvardin, Princetonin ja Georgetownin yliopistoissa historian professorina toimineen Carrol Quigleyn vuonna 1966 valmistuneeseen teokseen ”Tragedia ja toivo: Maailman historia meidän aikanamme”.

 

Quigleytä voidaan pitää tämän aihealueen tärkeimpänä asiantuntijana, sillä hän ei tutkinut tätä maailmanlaajuisesti toimivaa salaseuraa ulkopuolisen silmin, vaan kuului itse tämän salamyhkäisen eliitin sisäpiiriin, ja oli tutkinut sen asiakirjoja.

 

Tämä salaliitto ei varsinaisesti ole Quigleyn 1348-sivuisen Magnum Opuksen pääaihe, vaan hän käsittelee yleisesti ja laajasti länsimaisen sivilisaation historiaa. Sen sijaan, että Quigley olisi tuominnut tämän salaseuran, jonka läheisyydessä hän toimi, ja jota hän tutki useita vuosikymmeniä, hän puolusti sen toimintaa kirjassaan. Vaikka Quigley kuvailikin kylmän avoimesti ja rehellisesti anglo-amerikkalaisten finanssikapitalistien vaikutusvaltaa 1900-luvulla, hän näki kuitenkin tämän atlantistisen, liberaali-demokraattisen järjestelmän maailman toivona, Kylmän sodan aikaista Neuvostoliittoa vastaan, mutta myös historiallisesti laajemmin, ”taantumuksellista” venäläistä sivilisaatiota vastaan.

 

Maailman valtarakenteissa kulissien takana toimineesta ”Pyöreän pöydän ryhmästä” Quigley sanoi, että hänellä ”ei ole mitään sitä, tai useimpia sen päämääriä vastaan”, mutta että hänen ”pääasiallinen erimielisyytensä sen kanssa on se, että se haluaa pysyä salassa”. Quigley katsoi, että ryhmä oli historiallisesti niin merkittävä, että jos nyt ei suuri yleisö, niin ainakin historiantutkijat ansaitsivat tietää sen toiminnasta.

 

Vaikka Quigley ei varsinaisesti tuominnut, tai paheksunut niitä anglo-amerikkalaisia rahoituspiirejä, joista kirjoitti, joutui hän silti avoimuutensa tähden sensuurin uhriksi. Tragedian ja toivon painolaatat tuhottiin ja kustantaja kieltäytyi tekemästä uutta painosta, vaikka väittikin Quigleylle, että ”joo, joo, kyllä me kohta otetaan uusi painos”. Tästä syystä Quigley uskoi, että ”vaikutusvaltaiset tahot tässä maassa haluavat tukahduttaa minut, tai ainakin työni”. Elämänsä loppua kohden hän oli alkanut pitää profiloimaansa ryhmää pahantahtoisena toimijana maailmassa.

 

Olen tehnyt tekstiin tummennoksia, alleviivauksia ja hakasulkeisiin sisällytettyjä taustaselityksiä, nämä voivat olla joissain kohdin hieman sekavia, mutta koettakaa kestää ja antaa anteeksi. Olen pyrkinyt kääntämään tekstin varsin suoraan, lähes sanasta sanaan, piittaamatta juurikaan kielen luonnollisuudesta. Quigleyn teosta ei ole koskaan kokonaan suomennettu, mutta tämä tieto on äärimmäisen olennaista nykyisen kaoottisen maailmantilanteen ymmärtämiseksi. Kirjoitus on noin kahdenkymmenen sivun mittainen, ja siinä on tiiviisti asiaa, mutta toivon, että mahdollisimman moni suomalainen jaksaisi lukea tämän tärkeän kirjoituksen rauhassa ja ajatuksen kanssa loppuun asti.

 

Maailmanhistorian kulkua ohjailevista salaseuroista ja mahtisuvuista puhuminen ei ole vainoharhaista hörhöilyä, vaan aivan olennaista globaalin yhteiskunnan todellisuuden ymmärtämisen kannalta. Esitän esseen keskivaiheilla ja lopussa myös omia teorioitani ja mielipiteitäni, mutta pääasiassa annan Quigleyn ja muiden autoritatiivisten oppineiden ja historiallisten merkkihenkilöiden lainausten puhua puolestaan. Quigley tuntee aiheensa, ja puhuu auktoriteetilla.

 

Professori Carrol Quigley, Tragedia ja toivo: Maailman historia meidän aikanamme:

 

Lainaus alkaa sivulta 60:

 

”Niissä moninaisissa toimissa, jotka lisäävät tai vähentävät rahan tarjontaa, hallitukset, pankkiirit ja teollisuuspohatat eivät ole aina nähneet asioita samalla tavalla. Kokonaisuudessa, ajanjaksossa joka jatkui vuoteen 1931 asti, pankkiirit, erityisesti Raha Valta [Money Power], jota kansainväliset sijoituspankkiirit kontrolloivat, olivat kykeneviä dominoimaan sekä yksityistä, että julkista sektoria. He saattoivat hallita yksityistä sektoria, etenkin niissä aktiviteeteissa ja alueissa joissa teollisuus ei voinut rahoittaa omia pääomatarpeitaan, koska sijoituspankkiireilla oli kyky tarjota tai kieltäytyä tarjoamasta sellaista pääomaa. Siten, Rothschildin [Rothschild on 1800-luvulla maailman ylivoimaisesti vaikutusvaltaisimmaksi ja rikkaimmaksi pankkiiridynastiaksi noussut juutalainen suku. Satumaisesta rikkaudestaan tunnettu suku on ollut monien salaliittoteorioiden kohde. Väitetään, että suvun valta ja varallisuus on 1900-luvulla laskenut, mutta kuka tietää, jos sinä olisit maailman ylivoimaisesti rikkain ihminen, ja vetelisit omaisuutesi avulla poliitikkojen ja liikemiesten naruista, ja manipuloisit maailman pörssejä mielesi mukaan, haluaisitko suurten kansanjoukkojen tietävän siitä, vai salaisitko todellisen valtasi? Palataan tähän esseen loppupuolella.] … Rothschildin intressit dominoivat Euroopan rautateitä, samalla kun Morgan [John Pierpont Morgan oli merkittävä pankkiiri ja teollistaja Yhdysvalloissa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.] dominoi ainakin 26 000 mailia Amerikan rautateitä. Nämä pankkiirit menivät vieläkin pidemmälle. Vastineena teollisuuden arvopaperien osakeanneista, he ottivat hallituspaikkoja teollisuusyrityksissä, kuten he olivat tehneet kaupallisissa pankeissa, säästöpankeissa, vakuutusyhtiöissä ja rahoitusyhtiöissä. Näistä pienemmistä instituutioista käsin he kanavoivat pääomaa niille yrityksille, jotka suostuivat kontrolloitaviksi, ja vastaavasti pois niiltä, jotka vastustelivat. Näitä yrityksiä kontrolloitiin ristiinkytkettyjen johtajuuksien, hallintayhtiöiden ja pienempien pankkien kautta. He toteuttivat fuusioita ja yleisesti ottaen vähensivät kilpailua, kunnes 1900-luvun alussa monet toimialat olivat niin monopolisoituja, että ne saattoivat nostaa kilpailuttamattomia hintojaan kustannusten yli, saavuttaakseen näin riittävästi voittoja rahoittaakseen omaa toimintaansa ja eliminoidakseen pankkiirien kontrollin. Mutta ennenkuin se taso saavutettiin, suhteellisen pieni määrä pankkiireja oli suunnattoman vaikutusvaltaisissa asemissa Euroopan ja Amerikan talouselämässä. Niinkin aikaisin kuin vuonna 1909, Walter Rathenau, joka oli tietävässä asemassa (koska hän oli perinyt isältään Saksan Yleisen Sähköyhtiön hallinnan ja piti useita johtajuuksia itsellään), sanoi, ”Kolmesataa miestä, jotka kaikki tuntevat toisensa, ohjaavat Euroopan taloudellista kohtaloa, ja valitsevat seuraajansa keskuudestaan.”

 

Sijoituspankkiirien valta valtioiden yli perustuu useisiin tekijöihin, joista ehkäpä kaikista merkittävin on hallitusten tarve laskea liikkeelle lyhyenaikavälin velkakirjoja (treasury bill) ja pitkän aikavälin joukkovelkakirjoja (bond). Aivan kuten liikemiehet menevät liikepankkeihin hakemaan pääoma-ennakkoja (current capital advances, eli käytännössä lainarahaa) tasoittaakseen epäjohdonmukaisuuksia epäsäännöllisten ja katkonaisten tulojensa, ja heidän jaksollisten ja pysyvien menojensa (kuten kuukausittaiset vuokrat, vuosittaiset lainanlyhennykset, ja viikottaiset palkat), siten myös valtion on mentävä liikepankkiirien luo (tai heidän kontrolloimiensa instituutioiden) tasoittaakseen epäsäännöllisten verotulojen aiheuttamat matalasuhdanteet. Valtion joukkovelkakirjalainojen asiantuntijoina, kansainväliset pankkiirit eivät ainoastaan hallinneet välttämättömiä ennakkoja, vaan myös tarjosivat neuvojaan virkamiehille, ja useissa tapauksissa asettivat omia jäseniään virallisiin virkoihin vaihteleviksi ajoiksi, käsitelläkseen erityisiä ongelmia. Tämä on niin laajalti hyväksyttyä jopa tänään, että vuonna 1961 republikaanipuolueeseen kuuluneesta sijoituspankkiirista tuli valtiovarainministeri demokraattipuolueen johtamassa hallituksessa Washingtonissa, ilman minkäänlaista merkittävää kommenttia miltään suunnalta.

 

Luonnollisesti, pankkiirien vaikutusvalta valtioiden yli finanssikapitalismin aikakaudella (karkeasti ottaen vuodesta 1850 vuoteen 1931) oli jotain, josta kukaan ei puhunut vapaasti, mutta se on myönnetty tarpeeksi useasti sisäpiiriläisten toimesta, erityisesti Englannissa. Vuonna 1852 Gladstone, valtiovarainministeri, julisti, ”Koko tilanteen käännekohta oli tämä: valtio itse ei ollut oleva merkittävä valta rahoitusasioissa, vaan sen oli jätettävä Raha Valta ylivertaiseksi ja kyseenalaistamattomaksi.” Syyskuun 26. päivänä vuonna 1921, The Financial Times kirjoitti, ”Puoli tusinaa miestä Ison Viiden Pankin huipulla voisivat horjuttaa koko valtion talouden rakennetta pidättäytymällä uusimasta velkakirjoja (Treasury Bills)” 1924 Sir Drummond Fraser, Institute of Bankersin varapresidentti totesi, ”Englannin keskuspankin pääjohtajan täytyy olla se itsevaltias, joka sanelee ne termit, jotka yksin määrittävät, miten valtio voi saada lainarahaa.”

 

Sen lisäksi, että pankkiireilla oli valta valtioiden yli valtioiden rahoituksen ja henkilökohtaisen vaikutusvallan perusteella, he saattoivat ohjailla valtioita haluamiinsa suuntiin myös muiden painostusmekanismien avulla. Koska useimmat valtion virkamiehet tunsivat olevansa tietämättömiä rahoituksen suhteen, he etsivät neuvoa pankkiireilta, joita he pitivät asiantuntijoina tällä alalla. Viime vuosisatojen historia osoittaa, kuten tulemme myöhemmin näkemään, että pankkiirien valtioille antamat neuvot, kuten heidän teollisuuspohatoille antamansa neuvot, olivat johdonmukaisesti hyväksi pankkiireille, mutta usein katastrofaalisia hallituksille, liikemiehille, ja ihmisille yleisesti. Sellaiset neuvot voitiin toimeenpanna tarpeen vaatiessa manipuloimalla pörssejä, kultakauppaa, diskonttokorkoja, ja jopa taloudellisten aktiivisuuden tasoja. Näin Morgan dominoi Clevelandin toisen hallitusta vetämällä kultaa pois markkinoilta, ja vuosina 1936-1938 Ranskan valuuttamarkkinoiden manipuloijat halvaannuttivat [vasemmistolaiset] Populaire Frontin hallitukset. Kuten tulemme näkemään, näiden kansainvälisten pankkiirien valta saavutti huippunsa heidän ylivertaisuutensa viimeisellä vuosikymmenellä, 1919-1931, kun Montagu Norman ja J.P. Morgan dominoivat, eivät ainoastaan rahoitusmaailmaa, vaan myös kansainvälisiä suhteita ja muita merkittäviä seikkoja. Marraskuun 11. päivänä 1927, Wall Street Journal kutsui herra Normania ”Euroopan valuuttadiktaattoriksi”. Tämän myönsi myös herra Norman itse, Pankin Hovin [tarkoittaa Englannin keskuspankin johtokuntaa] edessä, maaliskuun 21. päivänä 1930, ja Macmillanin Committee of the House of Commonsin edessä viisi päivää myöhemmin. Eräänä kertana, juuri ennen kansainvälisen finanssikapitalismin haaksirikkoa, herra Normanin on raportoitu sanoneen, ”Maailman hegemonia on hallussani.” Siihen aikaan, jotkut englantilaiset sanoivat ”Normannien vallanneen Englannin toisen kerran”, [Pohjoismaisista viikingeistä periytynyt, Ranskassa asunut Normannien kansa valtasi Britannian 1100-luvulla], viitaten siihen faktaan, että Normanin veli oli [Brittien yleisradioyhtiön] BBC:n johtaja. Vielä voitaneen lisätä, että kuvernööri Norman harvoin toimi merkittävissä globaaleissa ongelmatilanteissa konsultoimatta J.P. Morganin edustajia, ja tämän seurauksena hän oli yksi laajimmin matkustelleista miehistä omana aikanaan.

 

Pankkiirien ja teollisuuspohattojen välinen eturistiriita on johtanut useimmissa Euroopan valtioissa ensimmäisen alistumiseen joko jälkimmäiselle, tai valtioille (vuoden 1931 jälkeen). Tämä alistuminen saatiin aikaan ottamalla käyttöön ”epätavanomaisia rahoituskäytäntöjä” - se on, rahapolitiikkaa, joka ei ollut pankkiirien lyhyen aikavälin etujen mukaista. Tämä muutos, joka alisti pankkiirit, heijasteli perustavanlaatuista kehitystä modernissa taloushistoriassa – kehitystä, jota voidaan kuvailla kasvuna finanssikapitalismista monopolikapitalismiin. Tämä kehitys tapahtui Saksassa aikaisemmin, kuin missään muussa maassa ja oli hyvin pitkällä jo vuonna 1926. Sama muutos tapahtui Britanniassa vasta vuoden 1931 jälkeen ja Italiassa vasta 1934. Se ei tapahtunut Ranskassa verrattavassa mittakaavassa ollenkaan, ja tämä selittää huomattavissa määrin Ranskan taloudellisen heikkouden vuosina 1938-1940.”

 

Uusi lainaus alkaa sivulta 324:

 

”Muutokset tuotannollisessa ja kaupallisessa järjestyksessä, sekä rahoituskäytännöissä, tekivät melkein mahdottomaksi vuoden 1919 jälkeen palauttaa [sotaa edeltänyttä] vuoden 1914 järjestelmää. Silti tätä yritettiin. Sen sijaan, että olisivat yrittäneet pystyttää muuttuneeseen talousjärjestelmään sopivan rahoitusjärjestelmän, pankkiirit ja poliitikot vaativat, että vanha sotaa edeltänyt järjestelmä pitäisi palauttaa. Nämä yritykset keskittyivät päätökseen palauttaa kultastandardi sellaisena kuin se oli ollut 1914.

 

Näiden käytännöllisten päämäärien lisäksi, finanssikapitalismin valloilla oli toinen kauaskantoinen päämäärä, joka ei ollut mitään vähempää, kuin luoda yksityisissä käsissä pidettävä, rahoituksella kontrolloitava maailmanjärjestelmä, joka kykenisi dominoimaan jokaisen maan poliittista järjestelmää ja maailman taloutta kokonaisuutena. Yhteisen suunnitelman mukaan toimivien maailman keskuspankkien oli määrä kontrolloida tätä järjestelmää feodalistisella tavalla, salaisten sopimusten avulla, jotka muodostettaisiin säännöllisissä yksityisissä kokoontumisissa ja konferensseissa. Systeemin huippuna oli määrä olla Sveitsin Baselissa toimiva Kansainvälinen järjestelypankki, [Bank of International Settlements, eli BIS], yksityinen pankki, jonka omistaisivat, ja jota kontrolloisivat maailman keskuspankit, jotka itse olivat yksityisiä korporaatioita. Keskuspankit, jotka olivat sellaisten miesten hallinnassa, kuin Bank of Englandin Montagu Normanin, New York Federal Reserve Bankin Benjamin Strongin, Bank of Francen Charles Ristin, ja Reichsbankin Hjalmar Scachtin, pyrkivät dominoimaan kukin omia valtioitaan kyvyllään kontrolloida valtionlainoja, manipuloida valuuttakauppaa, vaikuttaa taloudellisen aktiviteetin määrään ja vaikuttaa yhteistyöhaluisiin poliitikkoihin myöhemmillä taloudellisilla palkinnoilla liike-elämässä.”

 

Uusi lainaus alkaa sivulta 950:

 

On olemassa, ja on ollut olemassa jo sukupolven ajan, kansainvälinen anglofiili-verkosto, joka operoi, jossain määrin, niinkuin radikaali oikeisto uskoo kommunistien toimivan. [Tämä oli vainoharhaista McCarthyismin aikaa, jolloin radikaali oikeisto uskoi kommunisti-vakoojien ja soluttautujien vaanivan kaikkialla maailmanvallankumoustaan suunnitellen.] Itse asiassa, tällä verkostolla, jonka voimme identifioida Round Table Groupsiksi [Pyöreän pöydän ryhmät], ei ole mitään vastahakoisuutta tehdä yhteistyötä kommunistien, tai muiden ryhmien kanssa, ja usein se tekeekin niin. Tiedän tämän verkoston operaatioista, koska olen tutkinut sitä kaksikymmentä vuotta, ja 1960-luvun alussa minun sallittiin tutkia sen papereita ja salaisia asiakirjoja. Minulla ei ole mitään sitä, tai useimpia sen päämääriä vastaan, ja olenkin viettänyt suuren osan elämästäni sen ja useiden sen instrumenttien läheisyydessä. Olen vastustanut, sekä menneisyydessä, että viimeaikoina, muutamaa sen politiikkaa (huomioitavasti sen uskomusta, että Englanti on atlantinen, mieluummin kuin eurooppalainen valta, ja että sen on liittouduttava Yhdysvaltojen kanssa ja pysyttävä eristäytyneenä Euroopasta), mutta yleisesti ottaen pääasiallinen mielipide-eroni sen kanssa on, että se haluaa pysyä tuntemattomana, ja minä uskon, että sen rooli historiassa on tarpeeksi merkittävä tullakseen tiedetyksi.

 

Pyöreän pöydän ryhmät on mainittu jo useita kertoja tässä kirjassa, huomioitavasti yhteydessä Brittiläisen kansainyhteisön muodostumiseen luvussa 4 ja Chamberlainin liennytyspolitiikkaa koskevassa keskustelussa luvussa 12. Turhan toiston uhallakin, tiivistän tarinan tässä, koska organisaation Amerikan haara (joskus kutsuttu ”Eastern Establishmentiksi”) on näytellyt erittäin merkittävää roolia Yhdysvaltain historiassa viimeisimmän sukupolven aikana.

 

Pyöreän pöydän ryhmät olivat semi-salainsia keskustelu ja lobbausryhmiä, jotka Lionel Curtis, Philip H. Kerr (Lord Lothian), ja (Sir) William S. Marris perustivat vuosina 1908-1911. Tämä tehtiin Lordi Milnerin, Rhodesin trustin pääedunvalvojan puolesta, [Lordi Milner toimi Britti-imperiumin siirtomaaisäntä mm. Egyptissä ja Etelä-Afrikassa. Milner piti hollantilaisista periytyneitä afrikaanereita ali-ihmisinä ja Brittejä ”ylivertaisena rotuna”] kahden vuosikymmenen aikana 1905-1925. Näiden ryhmien alkuperäinen tarkoitus oli yhdistää englantia puhuva maailma Cecil Rhodesin (1853-1902) [Rhodes oli 1800-luvun loppupuoliskolla elänyt kovan linjan Britti-imperialisti ja kolonialisti, joka uskoi englantia puhuvien kansojen ylivertaisuuteen. Testamentissaan hän kutsui Brittejä ”ensimmäiseksi roduksi maailmassa”. Hänen uskomuksensa oli, että ”mitä suuremman osan maailmasta me [britit] asutamme, sen parempi ihmiskunnalle”. Rhodesin British South Africa Company ylläpiti yksityisarmeijaa ja hallitsi niinkutsutun Rhodesian, eli nykyisten Zimbabwen ja Sambian aluetta. Hän harjoitti merkittävää kaivosliiketoimintaa Britti-imperiumin hallitsemassa Etelä-Afrikassa ja oli oleellisessa roolissa apartheid-järjestelmän luomisessa. Etelä-Afrikan mustan populaation hän sanoi olevan ”barbarian tilassa”, ja kannatti sen hallitsemista ”alamais-rotuna”. Rhodes oli myös vihitty vapaamuurariuden saloihin, mutta hän näki siinä organisaatiossa niin paljon puutteita, että halusi mieluummin perustaa oman salaseuransa.]

 

… Rhodesin ja William T. Steadin (1849-1912), säätämien linjojen mukaisesti, ja raha organisaation toiminnalle tuli Rhodesin trustilta. Vuoteen 1915 mennessä Pyöreän pöydän ryhmiä toimi seitsemässä maassa, Englannissa, Etelä-Afrikassa, Kanadassa, Australiassa, Uudessa Seelannissa, Intiassa, ja löyhästi organisoitunut ryhmiä Yhdysvalloissa (George Louis Beer, Walter Lippmann*, Frank Aydelotte, Whitney Shepardson, Thomas W. Lamont, Jerome D. Greene, Erwin D. Canham The Christian Science Monitor sanomalehdestä, ja muita). Eri ryhmien asenteet koordinoitiin säännöllisillä tapaamisilla ja keskusteluilla, sekä hyvin informoidulla ja täysin anonyymilla neljännesvuosittain julkaistulla aikakauslehdellä The Round Table, jonka ensimmäinen pitkälti Philip Kerrin kirjoittama julkaisu ilmestyi marraskuussa 1910.

 

*Filosofinen välisoitto propagandasta, massojen hallinnasta ja valistuksen ideasta.

 

Kuka oli Walter Lippmann? Council on Foreign Relationsin, eli Ulkomaansuhteiden neuvoston (josta myöhemmin lisää) Foreign Affairs lehdessä vuonna 2015 ilmestyneen artikkelin, ”Walter Lippmann and the American Century” mukaan: ”Se yksi vääjäämätön johtopäätös, joka hänen kuudesta vuosikymmenestään julkisena kirjeenvaihtajana on vedettävä, on se, että Lippmann oli Amerikan, ja ehkä koko maailman vaikutusvaltaisin journalisti.”

 

Millaisten päämäärien ajamiseen tämä salamyhkäiseen Pyöreän pöydän ryhmään kuulunut vaikutusvaltainen journalisti käytti vaikutusvaltaansa?

 

Tunnettu lingvisti, filosofi ja poliittinen aktivisti, arvostetun Massachusetts Institute of Technologyn emeritusprofessori Noam Chomsky on analysoinut Lippmannin ajatuksia kirjassaan ”Manufacturing consent”. Chomskyn kirjan nimi on Lippmannin itsensä käyttämä termi, ja tarkoittaa hyväksynnän, yhteisymmärryksen, Suomessa voitaisiin sanoa konsensuksen valmistamista, tai tuottamista. Sanalla ”manufacturing” on myös keinotekoisuuden, tai lavastamisen kaiku.

 

Professori Chomsky kuvailee Lippmannin ajattelua:

 

”Walter Lippmann kuvaili sitä, mitä hän kutsui ”konsensuksen rakentamiseksi”, ”vallankumouksena demokratian harjoittamisessa”. Hän sanoi, että tämä oli hyödyllistä ja välttämätöntä, koska ”yhteiset edut” - kaikkien ihmisten yleiset huolenaiheet - ”ovat käsittämättömiä” kansalle. Kansa ei vain yksinkertaisesti pysty käsittelemään niitä. Ja siksi niiden on kuuluttava ”erikoistuneen luokan” toimialaan.”

 

”Nyt demokratiassa on kaksi ”funktiota”: erikoistunut luokka, vastuulliset ihmiset, suorittavat toimeenpanevan funktion, joka tarkoittaa sitä, että he tekevät ajattelemisen ja suunnittelemisen ja ymmärtävät yhteiset edut. Sitten, on olemassa häkeltynyt lauma, ja heillä on myös funktionsa demokratiassa. Heidän funktionsa demokratiassa, Lippmann sanoi, on olla ”sivustaseuraajia”, ei osallistua toimintaan. Mutta heillä on myös toinen funktio, koska kyse on demokratiasta. Silloin tällöin heidän sallitaan antaa tukensa yhdelle, tai toiselle erikoistuneen luokan edustajalle. Toisin sanoen heidän sallitaan sanoa, ”Me haluamme sinut johtajaksemme, tai ”Me haluamme sinut johtajaksemme.” Tämä on siksi, että kyseessä on demokratia, eikä totalitaristinen valtio. Sitä kutsutaan vaaliksi. Mutta kun häkeltynyt lauma on antanut tukensa yhdelle, tai toiselle erikoistuneen luokan edustajalle, heidän kuuluu vajota takaisin olemaan toiminnan sivustaseuraajia, ei osallistujia. Näin oikein toimivassa demokratiassa.”

 

”Julkilausumaton premissi – ja jopa vastuullisten ihmisten on naamioitava tämä itseltään – on kysymys siitä, miten he pääsevät asemaan, jossa heillä on valta tehdä päätöksiä. Tapa jolla he tekevät sen, tietysti, on palvelemalla ihmisiä, joilla on todellista valtaa. Ihmiset, joilla on todellista valtaa, ovat ne jotka omistavat yhteiskunnan, joka on melko pieni joukko. Jos erikoistunut luokka voi tulla ja sanoa, 'Voin palvella teidän etujanne', sitten he saavat olla osa toimeenpanevaa ryhmää. Tästä on oltava hiljaa. Se tarkoittaa, että heillä on oltava itseensä juurtuneina uskomukset ja doktriinit, jotka palvelevat yksityisen vallan etuja. Elleivät he osaa hallita sitä taitoa, he eivät ole osa erikoistunutta luokkaa. Joten meillä on vastuullisille ihmisille, erikoistuneelle luokalle kohdistettu koulutusjärjestelmä. Heidät on syvästi indoktrinoitava yksityisen vallan arvoihin ja etuihin, sekä siihen valtion ja suuryritysten verkostoon, joka edustaa sitä. Jos he pystyvät tekemään sen, he saavat olla osa erikoistunutta luokkaa. Loput häkeltyneestä laumasta on käytännössä pidettävä harhautettuna. Heidän huomionsa on käännettävä muihin asioihin. Pidettävä heidät poissa ongelmista. Varmistettava se, että he pysyvät toiminnan sivustaseuraajina, silloin tällöin antaen tukensa yhdelle tai toiselle oikeista johtajista, joiden joukosta he voivat valita.”

 

”Propaganda on demokratialle sitä, mitä pakottaminen on totalitaristiselle valtiolle.”

 

1900-luvun vaikutusvaltaisin amerikkalainen journalisti ei luonnollisesti ollut yksin näiden näkemystensä kanssa. Tiedotus- ja suhdetoiminnan - jota siis vielä siihen rehellisempään aikaan kutsuttiin propagandaksi – itävaltalais-amerikkalainen edelläkävijä, Sigmund Freudin veljenpoika Edward Bernays oli myös luomassa tätä propagandan avulla hallittua ”demokraattista” järjestelmää. Bernays yhdisteli teorioissaan Freud-setänsä ja 1800-luvun lopulla joukkojen psykologiaa tutkineen Gustave Le Bonin ajatuksia. Le Bon ymmärsi, että massoja tuli ohjailla tunteisiin ja alitajuntaan vetoavilla voimakkailla mielikuvilla, järkiperäisten argumenttien sijaan. Mainosteollisuuden käyttämät kuvat mehevistä hampurilaisista ja vähäpukeisista naisista vetoavat molemmat siihen osaan ihmisen psyykestä, jota Freud kutsui Idiksi. Hyvin harvat ihmiset näkevät mainoksen ja miettivät tietoisesti, ”Hmm, ostanpa tuon tuotteen, koska katsoin tämän informatiivisen kaupallisen tiedotteen”. Se ei ole tarkoituskaan, vaan tämä Amerikan Yhdysvalloissa kehittynyt kulutuskulttuuri ja sitä ylläpitävä propaganda on suunniteltu ohjailemaan ihmisten käyttäytymistä alitajuisesti, pommittamalla ihmisten alitajuntaa jatkuvasti tunteisiin ja vietteihin vetoavilla kuvilla ja symboleilla.

 

Luonnollisesti manipulaation ja massojen hallinnan metodit ovat ainoastaan kehittyneet vuosikymmenten edetessä. Teknokraattiset hallitsijamme käyttävät meistä keräämäänsä dataa yhteiskunnallisten trendien ennustamiseen ja seuraamiseen, mutta myös ohjailevat näitä trendejä, käyttäen hyväksi ymmärrystään massojen psykologiasta. Tiedustelupalvelut ottavat huomioon kaiken: antropologian, sosiologian, psykologian, historian. He käyttävät petosta, esiintyvien taikureiden metodeja, manipulaatiota. He ovat massoja monta askelta edellä. Tiedämme tämän muun muassa Snowdenin vuotamista Britti-tiedustelupalvelu GCHQ:n dokumenteista. Niissä käydään läpi järjestön taktiikoita ja metodeja, joita se käyttää manipuloidessaan internetissä syntyviä yhteiskunnalliseen aktivismiin suuntautuneita liikkeitä. Meidän täytyy ymmärtää, että olemme tekemisissä hyvin hienostuneiden, kokeneiden ja kehittyneiden manipulaattorien kanssa.[1]

 

Massoja ohjailevan ”erikoistuneen luokan” ilmiössähän ei sinänsä ole mitään uutta, vaan jo tuhansien vuosien ajan okkultistinen, eli tietoa piilottava, salaisuuksiin vihitty papisto on hallinnut ihmisiä tiedon pimittämisestä syntyvän valtadifferentiaalin avulla. Osuvin esimerkki tästä on luonnollisesti roomalaiskatolinen kirkko, joka paimensi talonpoikia ja maaorjia yli vuosituhannen ajan latinankielisellä Raamatulla, jota vain koulutetut papit osasivat lukea.

 

Erilaiset okkultistiset salaseurat ja kultit vaikuttavat edelleen erittäin voimakkaasti historian kulkuun maailman valtarakenteissa, vaikka jostain syystä tästä aiheesta keskusteleminen on tabu yhteiskunnassamme. Vaikka kyse on todistetusta tosiseikasta, näiden näkemysten esittäjät leimataan pilkallisesti ”hörhöiksi”, ”foliohatuiksi”, ja niin edelleen. Tällaiseen totuudenpuhujien pilkkaamiseen ja sivuuttamiseen nämä valtaa käyttävät okkultistit myös kannustavat ihmisiä, ja näin yhteiskunnan käsitys todellisuudesta saadaan pidettyä virheellisenä. Totuutta ei voida kuitenkaan sivuuttaa loputtomasti, muutosprosessi on jo käynnissä ja kiihtyy jatkuvasti. Totuus voidaan kiistää tiettyyn pisteeseen asti, mutta lopulta totuuden kiistämisen seurauksia ei voida kiistää.

 

Vastakohtana ja vastalääkkeenä Lippmannin ja muiden 1900-luvun vaikutusvaltaisten eliittien ja propagandistien ajattelulle on nähtävä 1700-luvun valistusaate. Sekä Yhdysvaltain perustajaisät, että niin sanotun saksalaisen idealismin edustajat, pitivät yleistä, kaikkien ihmisten valistamista ja sivistämistä, oikean tiedon levittämistä koko kansalle äärimmäisen tärkeänä arvona. Seuraavat Yhdysvaltain perustajaisien lainaukset valaiskoot tätä valistusajan eetosta:

 

”Edistä, sitten, ensisijaisen tärkeänä kohteena, tiedon yleiseen leviämiseen tarkoitettuja instituutioita. Suhteessa siihen, kuinka paljon valtiovallan rakenne antaa valtaa yleiselle mielipiteelle, on oleellista, että yleisen mielipiteen pitäisi olla valistunut.” -George Washington

 

”Tiedon edistäminen ja leviäminen on ainut todellisen vapauden vartija.” -James Madison

 

”Opeta ja informoi koko kansanruumista, se on ainut varma turva vapautemme säilymiselle.”

”Valista kansaa yleisesti, niin tyrannia ja alistaminen, sekä kehon, että mielen, katoavat, kuin pahat henget aamun koittaessa.” ”Puhuttaessa korkeakulttuureista, jos kuvittelet valtion voivan olla samaan aikaan vapaa ja tietämätön, kuvittelet jotain sellaista, mitä ei ole koskaan ollut, eikä koskaan tule olemaan.” ”Missä hyvänsä ihmiset ovat hyvin informoituja, heidän voidaan luottaa hallitsevan itse itseään.” Sekä oma suosikkini: ”Ihminen, joka ei lue yhtään mitään, on paremmin oppinut, kuin ihminen joka lukee pelkkiä sanomalehtiä.” -Thomas Jefferson

 

Vastaavasti samoihin aikoihin kirjoittaneet saksalaiset filosofit ajattelivat seuraavaa. Immanuel Kant sanoi, että ”kasvatus on suurin ja vaikein ongelma, jolle ihminen voi omistaa itsensä”, hänen mukaansa ”kaikki hyvä maailmassa nousee kasvatuksen kautta”. Valistuksen idean hän kiteytti tällä tavalla:

 

”Valistus on ihmisen nousu pois itse-aiheuttamastaan ala-ikäisyydestään. Ala-ikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää omaa ymmärrystään ilman toisen ohjausta. Tämä ala-ikäisyys on itse-aiheutettua, jos sen syy ei ole ymmärryksen puutteessa, vaan päättämättömyydessä ja puuttuvassa rohkeudessa oman mielen käyttämiseen ilman toisen ohjausta. Sapere Aude! Uskalla tietää! Ole tarpeeksi rohkea käyttääksesi omaa ymmärrystäsi, on näin ollen valistuksen motto.”

 

Friedrich Schiller puolestaan kuvaili 1700-luvulla kukoistukseen herännyttä valistusta seuraavalla tavalla:

 

”Nykyinen aika on todistanut epätavallisen kasvun ajattelevassa yleisössä, johtuen lukutaidon leviämisestä; aikaisempi onnellinen tyytyminen tietämättömyyteen alkaa tehdä tietä puolikkaalle valistumiselle, ja vain harvat haluavat pysyä siinä tilassa, johon syntymä on heidät asettanut.”

 

Schillerin, kuten myös muiden tuon ajan saksalaisten ajattelijoiden, ajattelussa keskeinen käsite oli ”Bildung”, joka tarkoitti tietynlaista yleissivistystä. Sivistymistä, rakentumista, kehittymistä, jalostumista, sekä yksilön oppimisen ja kypsymisen mielessä, mutta myös laajemmassa yhteiskunnallisessa ja kulttuurillisessa mielessä. Tässä filosofisessa ja kasvatuksellisessa prosessissa yksilön mieli ja identiteetti harmonisoituvat ja kietoutuvat yhteen yhteiskunnan kokonaisuuden kanssa, jokaisen löytäessä oman paikkansa ja antaessaan panoksensa yhteiskunnan yhteiseen hengelliseen kehitykseen.

 

Tämän ajatuksen kehitti 1800-luvun alussa huippuunsa Georg Hegel, jonka filosofista järjestelmää monet pitävät tähän astisen länsimaisen filosofian eräänlaisena huippukohtana. Kuulun itsekin tähän joukkoon. Hegel näki koko ihmiskunnan historian yhtenäisenä prosessina, Hengen kehityksenä kohti täydellistä itsetietoisuutta ja vapautta. Tätä päämäärää palveli myös valtioiden järjestäytyminen ja kehittyminen. Ihmisten kollektiivinen pyrkimys kohti parempaa yhteiskuntajärjestelmää, parempaa teknologiaa, tiedettä, filosofiaa, infrastruktuuria, arkkitehtuuria, taidetta, kirjallisuutta, ja ne konkreettiset instituutiot, ja se konkreettinen kansallisvaltio, joka näiden päämäärien saavuttamiseksi syntyy, kaikki se palvelee loppujen lopuksi täydellisen itsetietoisuuden ja vapauden saavuttamista. Tämän voi ajatella olevan se hyvä, se jokaisen taidon, tutkimuksen, toimen ja pyrinnön päämäärä, ja loppusyy, josta jo Aristoteles puhuu Nikomakhoksen etiikan ensimmäisen kirjan ensimmäisessä kappaleessa. Kristinuskon termeillä voitaisiin puhua Jumalan valtakunnasta.

 

Tämän saksalaisen herra Hegelin Hengen ja ylevien ajatusten innoittamana, Suomen kansallisfilosofi Johan Vilhelm Snellman ryhtyi työskentelemään Suomen kansallisvaltion rakentamiseksi ja sivistämiseksi 1800-luvulla, kun Suomen itsenäisyys oli vielä pelkkä pilke muutamien fennomaanien silmäkulmassa. Tiedon ja sivistyksen levittämiseksi, sekä ennen kaikkea kansallisen tietoisuuden herättämiseksi Venäjän Tsaarin vallan alla eläneessä Suomen suuriruhtinaskunnassa, Snellman toimi aktiivisesti sanomalehtimiehenä. Hän julkaisi koulutetulle ruotsinkieliselle väestölle suunnattua Saima-lehteä, ja oli myös mukana perustamassa suomenkieliselle maanviljelijäväestölle suunnattua Maamiehen ystävää, joka jakoi käytännöllisiä neuvoja ja edisti väestön perusopetusta.

 

Valtiomiehenä Snellman taisteli Suomen taloudellisen itsenäisyyden puolesta, ja saikin venäläiset viranomaiset lopulta hyväksymään Suomen hopeamarkan Suomen suuriruhtinaskunnan ainoaksi lailliseksi rahayksiköksi vuonna 1865. Hän modernisoi Suomen taloutta ja vastusti Suomen venäläistämistä, mutta katsoi kuitenkin, että Suomi voisi saavuttaa itsenäisen kansakunnan aseman ainoastaan koulutuksella, ei voimalla.

 

Nyt reilut sata vuotta myöhemmin suuret ikäluokat ovat onnistuneet töpeksimään sekä 1800-luvun fennomaanien, että Talvisodan ja Jatkosodan sotaveteraanien työn. Olemme menettäneet itsenäisyytemme. Meillä ei ole itsenäistä rahapolitiikkaa, mutta ei myöskään itsenäistä ulkopolitiikkaa. Olemme de facto vasallivaltio ylikansallisten finanssikapitalistien hallitsemassa imperiumissa, ja suomalaiset lapset syntyvät pallo jalassa näiden häikäilemättömien oligarkkien velkaorjiksi. Meidän ei pidä kuitenkaan olla liian ankaria itsellemme, sillä käytännössä kaikki maailman maat ovat kokeneet saman kohtalon, ja joutuneet äärimmäisen järjestäytyneen, salamyhkäisesti toimivan, yhdessä tahdissa marssivan ja hengittävän kansainvälisen pankkiirisalaliiton uhreiksi.

 

Palaan näihin omiin pohdintoihini kohta, jatketaan vielä hieman siitä kohdasta, mihin jäimme Quigleyn kirjassa. Hän oli kertomassa Pyöreän pöydän ryhmistä, maailmanlaajuisesti vaikuttavassa, mutta erityisesti Brittiläisen kansainyhteisön maista ja Yhdysvalloista käsin toimivasta vaikuttajaverkostosta, joka halusi pitää toimintansa salassa, mutta jonka Quigley uskoi olevan historiallisesti niin merkittävä, että ihmiset ansaitsivat tietää sen toiminnasta.

 

Quigley jatkaa siitä mihin jäätiin:

”Tämän rhmän johtajat olivat: Milner, kuolemaansa asti vuoteen 1925, häntä seurasi Curtis (1872-1955), Robert H. (Lord) Brand (Lady Astorin lanko) kuolemaansa asti vuoteen 1963, ja nyt Adam D. Marris, joka on Sir Williamin poika ja Brandin työnjatkaja Lazard Brothers pankin toimitusjohtajana. Alkuperäinen tarkoitus oli, että organisaatiota johdettaisiin kollegiaalisesti, mutta Milner oli liian salaileva ja omapäinen jakaakseen rooliaan. Hän teki niin vain vuosina 1913-1919, jolloin hän piti säännöllisiä tapaamisia läheisimpien ystäviensä kanssa koordinoidakseen heidän toimintaansa painostusryhmänä kamppailussa Wilhelmin Saksan kanssa. Tätä he kutsuivat Ginger Groupikseen. Milnerin kuoleman jälkeen vuonna 1925, johtajuus jaettiin pitkälti Milnerin ”Lastentarhan” selviytyjien kesken, tämä oli joukko nuoria Oxfordin miehiä, joita hän käytti virkamiehinä jälleenrakentaessaan Etelä-Afrikkaa vuosina 1901-1910. Brand oli viimeinen ”Lastentarhan” selviytyjä; hänen kuolemansa jälkeen, organisaation merkittävästi vähentynyttä toimintaa on harjoittanut pääasiassa The Round Table-lehden pääkirjoituskomitea Adam Marrisin alaisuudessa.

 

Rahat tämän organisaation laaja-alaiseen toimintaan tulivat alunperin Cecil Rhodesin. yhteistyökumppaneilta ja seuraajilta, pääasiassa Rhodesin Trustilta itseltään, sekä varakkailta yhteistyökumppaneilta, kuten Beitin veljeksiltä, Sir Abe Baileyltä, ja (vuoden 1915 jälkeen) Astorin perheeltä. Vuodesta 1925 lähtien merkittäviä lahjoituksia on tullut myös varakkailta yksilöiltä ja säätiöiltä ja firmoilta, jotka ovat yhteydessä kansainväliseen pankkiiriveljeskuntaan, erityisesti Carnegie United Kingdom Trustilta, ja muilta organisaatioilta, jotka liittyvät J.P. Morganiin, Rockefellerin [John D. Rockefeller monopolisoi 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa Amerikan öljyteollisuuden itselleen ja tuli maailman rikkaimmaksi mieheksi. Hänen pojanpoikansa David Rockefeller on myöntänyt toimivansa muiden globalisti-oligarkkien kanssa yhden maailmanhallituksen muodostamiseksi] ja Whitneyn sukuihin, ja Lazard Brothersin yhteistyökumppaneilta ja Morgan, Grenfell, and Companylta.

 

Tämän organisaation tärkein selkäranka kasvoi jo olemassaolevan rahoitusyhteistyön mukaisesti New Yorkissa sijaitsevasta Morgan Bankista joukkoon kansainvälisiä rahoittajia Lontoossa, joita johti Lazard Brothersin pankki. Milner itse oli kieltäytynyt vuonna 1901 satumaisesta tarjouksesta, jopa 100 000 dollaria vuodessa [nykyrahassa noin 2,7 miljoonaa dollaria], ryhtyä yhdeksi kolmesta osakkaasta Morgan Bankin Lontoon konttoriin, nuoremman J.P. Morganin seuraajaksi, joka muutti Lontoosta isänsä luo New Yorkiin (lopulta tämä työpaikka meni E.C. Grenfellille, joten Morganin Lontoon tytärpankki tuli tunnetuksi Morgan, Grenfell, and Companyna). Tämän tarjouksen hyväksymisen sijasta Milneristä tuli johtaja useisiin julkisesti listattuihin pankkeihin, pääasiassa the London Joint Stock Bankkiin, joka oli Midland Bankin yhtiömuotoinen edelläkävijä. Hänestä tuli yksi suurimmista poliittisista ja taloudellisista valloista Englannissa, ja hänen opetuslapsensa oli strategisesti aseteltu ympäri Englantia merkittäviin paikkoihin, kuten The Timesin päätoimittajaksi, The Observerin päätoimittajaksi, Lazard Brothersin toimitusjohtajaksi, moninaisiin hallituspaikkoihin ja jopa ministereiksi. [Salaseuran] haarautumat vakiinnutettiin politiikassa, rahoitusmaailmassa, Oxfordin ja Lontoon yliopistoissa, aikakauslehdissä, virkamieskunnassa ja verovapaissa säätiöissä.

 

Ensimmäisen maailmansodan lopussa tuli selväksi, että tämän järjestelmän organisaatiota oli laajennettava merkittävästi. Jälleen kerran tehtävä luotettiin Lionel Curtisille, joka perusti Englantiin ja jokaiseen valtapiiriin bulvaanin olemassaolevalle Pyöreän pöydän ryhmälle. Tällä kulissiorganisaatiolla – jota kutsutaan nimellä the Royal Institute of International Affairs – oli ytimenään kulloisellakin alueella pinnan alla toimiva Pyöreän pöydän ryhmä. New Yorkissa tämä [bulvaani] tunnettiin nimellä Council on Foreign Relations [Ulkomaansuhteiden neuvosto], ja se oli kulissi J.P Morgan and Companylle, yhdessä hyvin pienen Amerikan Pyöreän pöydän ryhmän kanssa. Amerikkalaisia organisoijia dominoi suuri määrä Morganin ”asiantuntijoita”, mukaan lukien Lamont ja Beer, jotka olivat menneet Pariisin Rauhankonferenssiin ja siellä solmineet läheisen ystävyyden vastaavan englantilaisen ”asiantuntijaryhmän” kanssa, jonka Milnerin ryhmä oli rekrytoinut. Itseasiassa, alkuperäiset suunnitelmat Royal Institute of International Affairsille ja Council on Foreign Relationsille tehtiin Pariisissa. RIIA:n Neuvosto (joka Curtisin vaikutuksesta kotiutui Chatman Houseen, St. Jamesin aukion toiselle puolelle Astoreista katsottuna, ja joka tuli tunnetuksi päämajansa nimen mukaan) sekä Ulkomaansuhteiden neuvoston hallitus ovat kantaneet noista ajoista lähtien alkuperänsä merkkejä. 1960 vuoteen asti Chatman Housen neuvostoa dominoi Milnerin yhteistyökumppanien hupeneva joukko, samalla kun varsinainen palkkaa saava henkilökunta koostui laajalti Lionel Curtisin agenteista. Pyöreä pöytä-lehteä toimitettiin vuosien ajan (vuoteen 1961 asti) takaovesta Chatham Housen mailta Ormond Yardissa, ja sen puhelin toimi Chatham Housen puhelinvaihteen läpi.”

 

Lainaus päättyy.

 

Nyt voidaan kysyä, miten maailman tämänhetkinen tilanne, ja viime vuosikymmenien historialliset kehityskulut näyttäytyvät tämän Quigleyn vuonna 1966 julkaistun teoksen paljastusten valossa? Pyrkivätkö kansainväliset finanssikapitalistit edelleen luomaan ”yksityisissä käsissä pidettävän rahoituksella kontrolloitavan maailmanjärjestelmän, joka kykenee dominoimaan jokaisen maan poliittista järjestelmää ja maailman taloutta kokonaisuutena”? Asettavatko kansainväliset finanssikapitalistit edelleen ”omia luotettuja miehiään” poliittisen järjestelmän avainasemiin? Ohjailevatko nämä yksityiset ja salassa toimivat ajatushautomot edelleen yhteiskunnallisia prosesseja? Kyllä, kyllä ja kyllä.

 

Sveitsiläisten systeemiteoreetikkojen vuonna 2011 valmistunut tutkimus paljasti, että pieni joukko valtavia megakorporaatioita, pääasiassa pankkeja, hallitsee käytännössä enemmän kuin puolta koko maailmantaloudesta.[2] Tämän verkoston ytimessä on 147 superkytkeytyneen suuryrityksen joukko, joka monimutkaisten ristikkäisten omistusjärjestelyjen kautta vaikuttaisi omistavan itse itsensä. Karkeasti yksinkertaistettuna asiaa voidaan ajatella tällä tavalla, nämä eivät siis ole varsinaisia ja tarkkoja omistussuhteita, vaan havainnollistavia: Kuka omistaa Barclaysin? J.P Morgan Chase, Goldman Sachs, Vanguard Group ja Deutsche Bank. Kuka omistaa J.P Morgan Chasen? Barclays, Goldman Sachs, Vanguard Group ja Deutsche Bank. Kuka omistaa Goldman Sachsin? Barclays, J.P Morgan Chase ja niin edelleen. Tällä tavoin siis 147 jättikorporaatiota kytkeytyy toisiinsa, mutta kuka siis loppujen lopuksi on omistaja?

 

Nämä monimutkaiset ristikkäiset omistukset ovat olemassa juuri tämän asian hämärtämiseksi. Ne vanhat mahtisuvut ja monopolikapitalistit, jotka hallitsivat maailmaa 1900-luvun alussa, ne ”300 miestä, jotka tuntevat toisensa ja valitsevat seuraajansa keskuudestaan”, käyttävät tätä verkostoa oman suunnattoman vaikutusvaltansa piilottamiseen.

 

Quigley puhui siitä, miten kansainväliset pankkiirit asettavat omia agenttejaan merkittäviin julkisiin virkoihin ja ohjailee yhteistyöhaluisia poliitikkoja palkitsemalla nämä myöhemmin hyväpalkkaisilla asemilla liike-elämän puolella. Kun katsoo viimeaikaisia tapahtumia, niin voidaan puhua varsin nopeasti pyörivästä pyöröovesta yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Esimerkiksi Jean-Claude Junckeria edeltänyt Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso sai juuri työpaikan Goldman Sachsilta. Euroopan Keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi on entisiä Goldmanin miehiä. Kun eurokriisi kärjistyi Italiassa, demokratia ohitettiin ja maan johtoon asetettiin entinen Goldmanilainen ja Bilderberg-ryhmän ydinvaikuttaja Mario Monti. Listaa voitaisiin jatkaa, pisteitä voitaisiin yhdistellä lähes loputtomiin. Nämä ovat juuri niitä yksityisten omistajiemme etuja kiltisti palvelevia ”vastuullisia ihmisiä”, jotka tekevät päätökset meidän, ”häkeltyneen lauman” puolesta.

 

Quigleyn kuvailema Pyöreän pöydän ryhmä ja sen bulvaanit vaikuttavat edelleen voimakkaasti maailmanpolitiikassa. Esimerkiksi demokraattien presidenttiehdokas Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, silloinen ulkoministeri Hillary Clinton sanoi puheessaan Ulkomaansuhteiden neuvostossa Washingtonissa:

 

”Olen iloinen, että saan puhua täällä uudessa päämajassa, olen ollut usein, kai voisi sanoa ”emäaluksessa”, New Yorkissa, mutta on hyvä, että neuvostolla on toimipiste täällä Washingtonissa, kadun toisessa päässä ihan ulkoministeriön lähellä. Me saamme paljon ohjeita neuvostolta, joten tämä tarkoittaa, että minun ei tarvitse mennä yhtä kauas, jotta minulle kerrottaisiin, mitä meidän pitäisi tehdä, ja miten meidän pitäisi ajatella tulevaisuutta.”

 

Valta ei siis ole ulkoministerillä, vaan tällä britti-kolonialistien ja finanssikapitalistien 1900-luvun alussa perustamalla neuvostolla, joka kertoo ulkoministerille, mitä pitää tehdä.

 

Ultra-korruptoituneen kiero-Hillaryn korruptiosta voisi kirjoittaa varmaankin kymmeniä sivuja. Wikileaksin paljastamat sähköpostit osoittavat Hillaryn palvelevan, muiden globalistien ohessa, kirjoituksen alussa mainittua Rothschildin pankkisukua. Vuodetussa sähköpostissa Hillary matelee paronitar Lynn de Forster Rothschildin edessä ja kyselee, millaisen ”katumusharjoituksen” hän on Rothschildille velkaa, kun oli mennyt pyytämään Tony Blairin mukaansa Israeliin neuvottelemaan rauhasta Lähi-idässä, vaikka Blairilla oli ollut sovittu tapaaminen paroni ja paronitar Rothschildia Aspenin laskettelukeskuksessa. Miksi minulle tulee näistä ihmisistä mieleen kornit James Bond pahikset?

 

Jo nyt wikileaksin ja muiden toimijoiden julkisuuteen vuotamissa tiedoissa on mielestäni niin paljon raskauttavaa materiaalia muun muassa Clintonien säätiön korruptoituneesta toiminnasta, Hillaryn törkeistä, kuolemiin johtaneista virkavirheistä ulkoministerinä ja niin edelleen, että Hillary pitäisi lukita eristysselliin loppuelämäkseen. Globalisti-eliitin hallitsema valheellinen valtamedia on kuitenkin epätoivoisesti yrittänyt laittaa sialle huulipunaa ja saada henkisesti ja fyysisesti erittäin sairaan Hillaryn näyttämään varteenotettavalta presidenttiehdokkaalta. Samalla se on hyökännyt armottomasti globalismia vastustavaa kansallismielistä populistia, Donald Trumpia vastaan. En usko hetkeäkään, että Trump olisi jonkinlainen vapahtaja, joka palauttaa Amerikan entiseen loistoonsa, jollaisena hän yrittää esittää itsensä. Myös hän vaikuttaisi olevan jossain määrin korruptoitunut valehteleva rikollinen, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö valheellinen valtamedia olisi nolannut itseään maailmanlaajuisesti härskin puolueellisella uutisoinnillaan.

 

Yhdysvaltain CFR:n ja Britannian Chatman Housen kaltaisten, Pyöreän pöydän ryhmän hallitsemien ulkopoliittisten vaikutusorganisaatioiden vastine Suomessa on tietysti 2006 perustettu Ulkopoliittinen instituutti. Instituutti ajaa täsmälleen samaa agendaa, kuin Quigleyn kuvailema atlantistinen vaikutusverkosto. Se ajaa voimakkaasti Suomen liittymistä Natoon, ja vannoo tämän atlantistisen pseudo-demokratian ja pseudo-liberalismin nimiin, eli käytännössä he toimivat finanssikapitalistien harvainvallan agentteina. Venäjä on instituutille takapajuinen, taantumuksellinen ja taikauskoinen pahuuden valtakunta, jonka pitäisi vain hyväksyä ihmiskunnan toivoa edustavan ”edistyksellisen” anglo-amerikkalaisen ”liberalismin” ylivertaisuus, aivan kuten Quigleykin – ainakin aluksi – ajatteli. Tämän atlantistisen globalisti-eliitin agendan pää-äänenkannattaja Suomessa on tunnetusti Helsingin Sanomat, jonka edesmennyt omistaja, aikanaan Suomen EU:hun petollisesti valehdellen manipuloinut mediamoguli Aatos Erkko[3] oli myös Bilderberg-ryhmän jäsen. Myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen on Bilderberg-ryhmän vakiokävijä.

 

Tämä niin sanottu Bilderberg-ryhmä on yksi niistä lukuisista suurelta yleisöltä pimennossa pidettävistä eliitin tapaamisista, jossa liike-elämän, politiikan ja asiantuntijamaailman huiput kokoontuvat koordinoimaan agendaansa. Näiden tapaamisten olemassaolo kiellettiin pitkään, koska kansojen arveltiin suhtautuvan kielteisesti tällaiseen kulissien takaiseen kähmintään. Nyt populaatio on kuitenkin passivoitu niin syvälle transsiin, ja eliitti tuntee olonsa niin mukavaksi ja itsevarmaksi, että se uskaltaa toimia avoimesti demokratiaa, kansaa ja läpinäkyvyyden periaatetta halveksuen.

 

Samanlainen makaaberi vitsi, kuin demokratia ja avoimuus, on nykyään myös vapaa markkinatalous. Sen jälkeen kun keinottelevat jättiläismäiset yksityiset liikepankit pelastettiin konkursseilta veronmaksajien rahoilla vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen, maailman keskuspankit ovat ”tehneet kaikkensa” talouden elvyttämiseksi. Tämä on tarkoittanut käytännössä sitä, että uutta rahaa on ”painettu” (siis nappia painettu tietokoneella) valtavia määriä. Isoille pankeille ja suuryrityksille on annettu nollakorolla loputtomasti lainaa, mutta nämä eivät ole investoineet näitä rahoja uusiin tehtaisiin, tai sen sellaiseen, vaan ostaneet takaisin omia osakkeitaan nostaakseen osakekurssejaan ja johtajiensa bonuksia. Keskuspankit ovat ostaneet tyhjästä luomallaan rahalla suuryritysten velkakirjoja, ja nyt ne ovat alkaneet ostaa myös niiden osakkeita. Ettei talous romahtaisi, tiedättehän.

 

Voidaan kuitenkin kysyä, missä määrin tätä järjestelmää on järkevää kutsua ”vapaaksi markkinataloudeksi”, jos talous on täysin tyhjästä rahaa itselleen luovien keskuspankkien kontrolloima, ja keskuspankit omistavat pian kaikki maailman pörssit? Miten Adam Smithin teoretisoima ”näkymätön käsi”, eli yksittäisten kuluttajien rationaalisten päätösten aggregaatti, kysynnän ja tarjonnan laki, voi toimia tällaisessa järjestelmässä? Sanotaan vaikka, että jokin elektronisia vimpaimia valmistava yritys tekee huonoja tuotteita, joita kukaan ei osta. Normaalisti tällainen yritys joutuisi lopulta poistumaan markkinoilta, koska se käyttää resurssejaan tehottomasti. Nyt keskuspankki kuitenkin saapuu apuun ja syytää tälle kehnolle yritykselle valtavasti rahaa, ettei talous vain romahtaisi. Näin joku uusi, pienempi, mutta parempi ja innovatiivisempi yritys ei voi pärjätä kilpailussa. En välttämättä sano, että meillä edes pitäisi olla vapaa markkinatalous, sanon vain sen, että tämä järjestelmä ei ole sellainen, vaan keskusjohtoisesti kontrolloitu talousjärjestelmä.

 

Tämä kaikki rahanpainaminen ja ennennäkemättön nollakorkopolitiikka on johtanut uskoakseni maailmanhistorian suurimpaan talouskuplaan. Kuihtuvan reaalitalouden ja kukoistavan nimellistalouden välinen kuilu on kasvanut valtavaksi. Jossain vaiheessa tulee romahdus, kupla puhkeaa, ja ero tasoittuu. Seuraa ennennäkemätön kaaos.

 

Järjestelmän omistava finanssikapitalistien eliitti tietää, että näin tulee tapahtumaan, he tietävät kyllä mitä tekevät. Koko buumien ja romahdusten kierto on käytännössä keinotekoinen, ja palvelee näiden pankkiirien pyrkimyksiä keskittää valtaansa. Juuri tämän romahduksen, ja sitä seuraavan kaaoksen seurauksena eliitti pyrkii luomaan lopullisesti sen Uuden maailmanjärjestyksen, josta se on jo pitkään unelmoinut. Yksi maailmanvaluutta, yksi maailmanhallitus. Ensin maailma on kuitenkin ajettava sotaan ja kaaokseen, jotta manipuloitava häkeltynyt lauma olisi valmis hyväksymään uudistukset, jopa vaatisi niiden toteuttamista.

 

Meidän on toimittava ennenkuin Suomelle käy niinkuin Kreikalle, jossa kansainväliset finanssikapitalistit ovat ajaneet hyvinvointiyhteiskunnan alas ja rohmunneet itselleen kreikkalaisten saaret, luonnonvarat ja infrastruktuurin. Eivät nämä oligarkit välitä kansoista pätkääkään, katsokaa nyt miten ne riistävät kehitysmaiden luonnonvaroja ja halpatyömaita. Tai muistelkaa miten nämä kolonialistiset suurvallat kohtelivat siirtomaitaan. Meitä uhkaa sama kohtalo.

 

Jo nyt alati tiukentuvalla otteella maailmanvallassa roikkuvat oligarkit ovat saavuttaneet äärimmäisen ylilyöntiaseman kansoihin nähden, koska heillä on valta luoda rahaa tyhjästä, mutta me joudumme maksamaan työllämme korkoa tuolle tyhjästä luodulle rahalle. Tämä on hulluutta. Miksi lainaamme tyhjästä luotua rahaa ylikansallisilta finanssikapitalisteilta korolla, kun voisimme itse demokraattisesti hallita rahanluontiprosessia ja rahoittaa luomallamme rahalla yhteiskunnan modernisointiin ja kehittämiseen tähtääviä hankkeita? Koska meidät on alistettu ja valloitettu ampumatta laukaustakaan. Meidät on valloitettu velalla.

 

On selvää, mitä meidän tulee nyt tehdä. Palauttaa Suomen ehdoton, kokonaisvaltainen, täydellinen itsenäisyys ja suvereniteetti. Perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle, mutta tällä hetkellä näin ei ole. Meidän on otettava maamme takaisin, ja turvattava sen luonnonvarat, jotka kuuluvat meille ja lapsillemme, eivät petollisille, manipuloiville ja ahneille kansainvälisille megakapitalisteille.

Kun nyt katsomme Suomessa toimivia itsenäisyyttä kannattavia järjestöjä, tilanne vaikuttaa lohduttomalta. Ensimmäisenä mieleen tulee häpeällisen huonosti johdettu Itsenäisyyspuolue, jonka – sanotaanko omalaatuiset ehdokkaat – kuten Seppo Papunen ja Marika Siltanen, nolasivat itsensä ja oikeastaan kaikki itsenäisyyden kannattajat viime europarlamenttivaaleissa. Tämä ei toki ollut heidän vikansa, vaan puoluejohdon, joka päästi näin kokemattomia ja toistaitoisia esiintyjiä edustamaan puoluetta. Ei olekaan mikään ihme, että puolue ei ole nyt saanut kerätyksi vaadittavaa viittätuhatta kannattajakorttia.

 

Sitten on tietysti Paavo Väyrysen ”Kansalaispuolue”, joka ei ole varsinaisesti puolue, eikä sillä vaikuttaisi olevan juuri mitään tekemistä kansalaistenkaan kanssa. Sen sijaan, että kyseessä olisi populistinen itsenäisyyteen pyrkivä kansanliike, kyse on jonkinlaisesta ammattipoliitikkojen ja ”asiantuntijoiden” kerhosta, jota määrittää Paavo Väyrysen ummehtunut konservatiivisuus. Tämäkään ”puolue” ei siis edes kannata täydellistä itsenäisyyttä ja suvereniteettiä, vaan ainoastaan euroeroa. Yritin kirjoituksessani ”Ylistyslaulu Paavo Väyryselle”, kehottaa Väyrystä olemaan itsenäisyyttä kannattava populisti, mutta hän ei ole ottanut neuvostani ollenkaan vaarin. Tuskimpa kirjoitukseni edes koskaan sattui hänen silmiinsä.

 

Aa, mutta kenties itsenäisyyttä ajava etujoukko onkin tämä uusi niin kutsuttu ”Suomi ensin”-liike, joka haluaisi järjestäytyä puolueeksi? Valitettavasti senkin toiminta vaikuttaa erittäin kaoottiselta ja amatöörimäiseltä. Sen muukalaisvihamielinen kansankiihotus on niin törkeää ja provosoivaa, että se ainoastaan jakaa ihmisiä ja aiheuttaa turhaa riitelyä, vaikka tarkoituksena olisi kai käsittääkseni yhdistää koko kansa positiivisten arvojen, itsenäisyyden ja vapauden tavoitteluun. Ymmärrän kuitenkin näiden ihmisten suuttumuksen ja turhautumisen. Tunnen teidän tuskanne.

 

Olen itsekin sitä mieltä, että tämä ”pakolaiskriisi” on itseasiassa tässä esseessä aiemmin käsiteltyjen kansainvälisten finanssikapitalistien tietoinen operaatio kansallisvaltioiden vakauden horjuttamiseksi ja kaaoksen aikaansaamiseksi, joka puolestaan lopulta palvelee maailmanhallituksen luomisen loppupäämäärää. Olisi eri asia, jos kyse olisi oikeasti pääasiassa pakolaisista, mutta näinhän ei siis ole, vaan tulijat ovat pääosin parempaa elintasoa etsiviä taloudellisia siirtolaisia.

 

Myös on huomioitava se, että muunmuassa Yhdysvallat, Israel ja Saudi-Arabia ovat olleet rahoittamassa ja tukemassa ISISiä alusta asti, siis jo siitä lähtien kun CIA perusti Al-Qaedan 80-luvulla, mutta toki edelleen, ja näiden tulijoiden joukossa on tunnetusti tietty prosenttiosuus näitä radikaaleja islamisti-terroristeja. Pahoin pelkään, että globalisti-eliitti käyttää näitä köyhiä väkijoukkoja aseena Euroopan alkuperäisväestöjä, kansallisvaltioita ja kansallisia identiteettejä vastaan.

 

Tästä kertoo esimerkiksi entinen Goldman Sachs Internationalin hallitusjäsen, nykyinen useiden kansainvälisten maahanmuuttoa edistävien organisaatioiden johtaja ja hallitusjäsen – kuinkas sattuikaan – Peter Sutherland, joka sanoi jo vuonna 2012 näin, YK:n erityisedustajan roolissa:

 

EU:n on tehtävä parhaansa heikentääkseen jäsenvaltioidensa homogeenisyyttä.” [4]

 

Nyt me näemme, mikä heidän parhaansa on. Kun Sutherlandin kaltainen Bilderberg-, Trilateraalinen komissio-, ja Goldman Sachs sisäpiiriläinen jyrähtää YK:n edustajana, EU ryhtyy toimiin. Sutherland on myös sanonut:

 

”Valtioiden täytyy johtaa antamalla positiivinen uutinen, että maahanmuuttajat ovat hyväksi yhteisölle, taloudellisesti ja kaikilla muillakin tavoilla, mieluummin kuin jatkuvasti esittää heidät taakkana, koska oikeasti he eivät ole taakka. Hyvin lyhyessä ajassa he antavat positiivisen panoksensa sille yhteisölle, jossa elävät.”

 

Onko näin, vai onko itse asiassa niin, että vuosien turhien integrointi-yritysten jälkeen maahanmuuttajat edelleen muodostavat väkivaltaisia katujengejä, polttavat autoja, eristäytyvät omiin enklaaveihinsa ja kivittävät poliiseja Ranskassa, Ruotsissa, ja muissa Euroopan maissa, joissa riittävä saturaatio saavutetaan? Onko itseasiassa niin, että sen sijaan, että näistä maahanmuuttajista tulisi nopeasti tuotteliaita yhteiskunnan tukipilareita, he ovat jatkuvasti yliedustettuina työttömyys- ja rikostilastoissa? Kuvitteletteko, että tämä kansainvälinen sijoituspankkiiri ja YK:n maahanmuuttoasiantuntija Peter Sutherland ei tiedä näitä asioita, vaikka väittääkin päinvastaista? Tietyn kansanosan pitäisi mielestäni jo sanoa tälle monikulttuurisuus-idealle niinkuin Pelle Miljoona: ”Sä olet mulle unelmaa, mutta maailma on totta.”

 

Eliitti on nerokkaan propagandan avulla saanut synnytettyä naiivien hyödyllisten idioottien ”puskurin”, joka kaikessa myötätunnossaan ja hyväntahtoisuudessaan leimaa rasisteiksi ja natseiksi kaikki ne, jotka vastustavat tätä kavalaa agendaa. Luonnollisesti massamaahanmuuton aiheuttamat ongelmat yhdistettynä internetin kaikukammioon ovat synnyttäneet vastareaktiona myös vihaisen ja rasistisen kansanryhmän. Tämä on kaikki eliitin ”hajota ja hallitse” taktiikkaa. Meidän on vastattava siihen yhdistämällä ja vapauttamalla kansa. En ala tässä tarkemmin syväluotaamaan ”tätä yhteiskunta-akselien välistä juopaa, joka on jo useiden vuosien ajan varjostanut minua ja minä sitä”, Kummelin sketsihahmoa mukaillakseni.

 

Entäs Perussuomalaiset sitten? No, me tiedämme, ettei Perussuomalaiset varsinaisesti koskaan kannattanut eroa EU:sta ja Suomen itsenäisyyttä, vaan Timo Soini ainoastaan käytti EU-kriittistä väestöä oman ahneutensa ja vallanhimonsa tyydyttämiseksi. On erittäin mielenkiintoista lukea, mitä Soini kirjoitti populismia käsittelevässä pro gradu tutkielmassaan vuonna 1988:

 

”Populistien argumentaatio nähdään heikkona ja teesit iskulauseenomaisina. Populistit nähdään demagogeina, kansankiihottajina. Nämä demagogit käyttävät ”yksinkertaista” tavallista kansaa omien etujensa astinlautana. Kerran yhteiskunnan kyydistä pudonnutta kansanosaa petetään siis vielä kerran. Petetty pettyy siis jälleen kerran?”

 

”Miten nämä populistiliikkeiden keulakuvat ja kyläpuhujat pitäisi nähdä? Heidän kansansuosiostaan ei voi olla epäilystä, he ovat kansanomaisia ja he ovat antaneet kannattajilleen todellisia etuja. Toisaalta he ovat kyynisiä manipulaattoreita, jotka muistavat täyttää omatkin taskunsa.”

 

No, ei voida ainakaan sanoa, että Soini olisi omalla toiminnallaan parantanut populismin mainetta. Päinvastoin nyt vaikuttaa siltä, että Soini jo vuonna 1988 suunniteli kusettavansa kansaa päästäkseen vallankahvaan. Kuinka halveksuttava henkilö!

 

Tämä Soinin petos onkin nyt johtanut mielenkiintoiseen tilanteeseen Suomessa. Vielä viime vuoden eduskuntavaaleissa Perussuomalaisilla oli 17,7 prosentin kannatus ja 524 000 äänestäjää. Nyt viime gallupissa heidän kannatuksensa oli enää 7,6 prosenttia. Se tarkoittaa käytännössä, että lähes 300 000 Perussuomalaisten äänestäjää on siis nyt niin sanotusti ”ilman poliittista kotia”. He tuskin ovat palanneet äänestämään vanhoja puolueita, juuri niitä vastaan protestoidakseenhan he äänestivät perussuomalaisia. Ihmisen pojalla ei ole mihin päätään kallistaisi... Ymmärrättekö jo mitä haen takaa?

 

Kaikissa muissa Euroopan maissa populistiset puolueet nousevat kohisten. Ranskassa Le Penin National Front haluaa Frexitin. Samoin Italiassa Beppe Grillon Viiden tähden liike haluaa äänestää Italian EU-erosta. Myös Alankomaissa halutaan äänestää EU:sta lähtemisestä. Mutta Suomessa ei ole mitään hyvin järjestäytynyttä tahoa, tai puoluetta, joka ajaisi tätä asiaa! Tämä on käsittämätön poliittinen valtatyhjiö, ja on uskoakseni vain ajan kysymys, ennenkuin nämä 300 000 Perussuomalaisiin pettynyttä äänestäjää järjestäytyvät itsenäisyyteen pyrkiväksi poliittiseksi voimaksi. Niinkuin viisaudestaan tunnetun Salomon sananlasku sanoo: ”Kun laittomuus vallitsee, maalla on monta hallitsijaa, mutta yksi ymmärtäväinen ja viisas mies vakiinnuttaa järjestyksen.”

 

Minä olen etsimänne henkilö.

 

Olen päättänyt perustaa POPULISTISEN KANSANPUOLUEEN, eli PK:n.

 

Puolueen agenda on hyvin yksinkertainen.

 

Ensimmäinen ja tärkein tavoitteemme on Suomen täydellinen itsenäisyys ja suvereniteetti. Valta on palautettava perustuslain mukaisesti kansalle. Suoritetut maanpetokset on tutkittava ja syylliset tuomittava oikeudenmukaisessa julkisessa oikeudenkäynnissä.

 

Tämän päätavoitteemme lisäksi teemme tietysti myös paljon muita loistavia uudistuksia. Tarkoituksemme on tehdä Suomesta ylivoimaisesti maailman paras maa käytännössä kaikilla osa-alueilla.

 

Itsenäisyydestä ei voida puhua, jos maalla ei ole itsenäistä raha- ja talouspolitiikkaa. Meidän on luovuttava kokonaan vähimmäisvarantojärjestelmästä, jossa yksityiset liikepankit luovat järjestelmään uutta rahaa tyhjästä lainojen muodossa. Rahanluontioikeus otetaan valtiolle, jota kansa demokraattisesti hallitsee. Valtio rahoittaa luomallaan rahalla yhteiskunnan modernisoinnin ja digitalisoinnin, keskittyen erityisesti automaatioon, maalämpöön, energiatehokkuuden lisäämiseen, 3D-printtereihin, blockchain-teknologiaan, avoimeen lähdekoodiin perustuviin ohjelmistoihin, vertikaaliseen vesi- ja ilmaviljelyyn, sekä tekoälyyn.

 

Näiden modernisointiprojektien toteuttamiseksi harjoitetaan jonkin aikaa käytännössä täystyöllisyyspolitiikkaa, jonka valtio rahoittaa itse luomallaan rahalla. Jokainen suomalainen voi antaa tähän yleishyödylliseen suureen pyrkimykseen oman panoksensa omien tietojensa, taitojensa ja intohimojensa mukaan. Kaikki ovat tärkeitä.

 

Mitä tulee verotukseen, koko verojärjestelmä laitetaan kokonaan uusiksi, siitä tehdään todella selkeä ja äärimmäisen, painotan, äärimmäisen yksinkertainen.

 

90 prosentille väestöstä verot tulevat laskemaan huomattavasti. Siis, voidaan sanoa, että verot tulevat laskemaan todella, todella paljon melkein kaikille.

 

Rikkaimman 10 prosentin verotusta kuitenkin kiristetään progressiivisesti. Kymmenenneksi rikkain prosentti saa pienen veronkorotuksen, yhdeksänneksi rikkain vähän isomman, ja niin edelleen. Rikkaimman prosentin verotusta korotetaan roimasti. Myös rikkaimman prosentin sisällä, eli rikkaimman 50 000 joukossa verotus tulee olemaan erittäin progressiivista. Ja aivan rikkaimman kärjen, sanotaan rikkaimman promillen, eli 5000 rikkaimman kohdalle langetettaisiin merkittävä kertaluontoinen varallisuusvero, jonka tuotto käytettäisiin suoraan kaikista köyhimmän kymmenen prosentin auttamiseen.

 

Pitkällä aikavälillä myös rikkaiden verotusta tullaan kuitenkin keventämään. Jo muinaisessa Rooman imperiumissa oli tieverkosto, vedenjakelujärjestelmä, julkisia viranomaisia ja sotilaita. Ja kuinka paljon keskiverto roomalainen maksoi veroja? Tavallinen Rooman kansalainen maksoi veronsa kahdella työpäivällä vuodessa.[5]

 

Miten on mahdollista, että me, nykyisen huomattavasti kehittyneemmän ja elämää helpottavan teknologian avulla, emme pysty järjestämään kansalaisille yhtä mukavia oltavia, vaan valtio vie lähes puolet, tai jopa yli puolet tuloistamme? Tämä on häpeällistä.

 

Ongelma on seuraavissa asioissa, näistä leikataan.

 

-EU:lle joka vuosi nettona maksettavat sadat miljoonat eurot. Bruttona maksamme miljardeja, ja takaisin saadut rahat menevät EU:n hyväksymiin kohteisiin. Nämä rahat voidaan käyttää paremmin.

 

-Kansainväliselle sotateollisuudelle korruptoituneiden hankintojen muodossa annettavat miljardit. Tämä, että suomalaiset ajetaan köyhyyteen, jotta voidaan ostaa korruptoituneelta sotateollisuudelta kalliita sotakoneita, ei lisää turvallisuuttamme vaan radikaalisti heikentää sitä ja kasvattaa sisäisten levottomuuksien todennäköisyyttä. (Esimerkiksi minä en ikinä puolustaisi tätä nykyistä korruptiohallitusta ketään vastaan, päinvastoin jos olisin luonteeltani äkkipikaisempi ja hieman väkivaltaisempi, ryhtyisin jo itse jonkinlaiseksi pommeja räjäytteleväksi terroristiksi ja separatistiksi. En ole kuitenkaan vallankumouksellinen, vaan vastavallankumouksellinen, koska globalistit ja heidän agenttinsa ovat jo suorittaneet laittoman vallankumouksen maassamme. Minä vain yritän palauttaa itsenäisyytemme.) Yleisesti puolustusstrategian on keskityttävä sissitoimintaan, koko maan kattavaan paikallispuolustukseen eräänlaisen suojeluskunta-verkoston muodossa. Näin turvallisuutemme paranee, maanpuolustustahto kasvaa ja kulut vähenevät. Tärkeintä on puolustuksen kustannustehokkuus.

 

-Turvonnut julkinen hallinto. Järjestelmää pitää yksinkertaistaa ja selkeyttää huomattavasti. Turhaa byrokratiaa karsimalla voidaan säästää satoja miljoonia, jopa miljardeja. Tämä tarkoittaa joukkoirtisanomisia julkisessa hallinnossa.

 

-Puoluetuet. Vaikka onkin kyse ”vain” 36 miljoonasta, se on kaikki silti lopetettava välittömästi. Tämä on ehdottoman välttämätöntä ja ensisijaisen tärkeää. Puoluetuki on poliittisen korruption tukemiseen ja kannustamiseen käytettävää rahaa. Populistinen kansanpuolue ei tule koskaan ottamaan vastaan senttiäkään puoluetukea.

 

-Kansanedustajien ja korkeapalkkaisten virkamiesten palkkoja on leikattava. Tällä voidaan säästää ehkä muutamia miljoonia, mutta kyse onkin ennenkaikkea symbolisesta eleestä. Minä henkilökohtaisesti kieltäydyn ottamasta palkkaa minkään julkisen viran hoitamisesta, sillä kansan ja totuuden palveleminen on kunnia- ja periaateasia, eikä rahaa pidä sotkea siihen.

 

-Valtionvelan korkokulut, viimeaikoina noin puolitoista miljardia vuodessa. Nämä tuotaisiin nollaan joko maksamalla velka nopeasti pois, tai mitätöimällä se laittomana. Tulevaisuudessa velkaa ei tarvitsisi ottaa, koska rahanluontiprosessi olisi kansan demokraattisesti hallitseman valtion kontrollissa.

 

-Hallitsemattoman massamaahanmuuton kustannukset ovat vuosittain satoja miljoonia. Suomen on päätettävä itse, kuinka paljon ja minkälaisia maahanmuuttajia ja pakolaisia otamme vastaan. Hädänalaisia ihmisiä pitää auttaa, kyllä, mutta kuten jo aiemmin sanoin, tässä on kyse jostain muusta. Ainakin väliaikaisesti, niin kauan, että saamme selville, mitä oikeastaan on tapahtumassa, Suomen on lopetettava maahanmuuttajien vastaanottaminen.

 

Näillä leikkauksilla päästäisiin jo hyvään alkuun. Vastaavasti kasvatukseen, koulutukseen ja sivistykseen panostettaisiin. Myöskään terveydenhuollosta, eikä vanhustenhuollosta pidä leikata. Kaikista on pidettävä huolta.

 

Myös sotiemme veteraaneja kohdellaan liian huonosti. Heistä on pidettävä hyvää huolta. Heidän taistelunsa maamme itsenäisyyden puolesta on rahassa mittaamattoman arvokas. Talvisodan ja jatkosodan sankariteot eivät saa unohtua. Muisto ei saa koskaan himmetä. Mutta muistot voivat olla petollisia.

 

Pienen Suomen sankarillinen puolustautuminen avoimesti maailmanvaltiuteen pyrkinyttä, internationalistista ja globalistista Neuvostoliittoa vastaan inspiroi edelleen ihmisiä ympäri maailman. Meidän on muistettava, että vuoden 1917 Bolshevikki-vallankumouksen rahoittajat olivat niitä samoja kansainvälisiä finanssikapitalisteja, joista Quigley kirjoittaa kirjassaan! Esimerkiksi Trotsky sai rahoituksensa suoraan Wall Streetiltä. Myös Lenin kuljetettiin Tsaarin vihollisten toimesta Sveitsistä rahasalkut mukanaan Venäjälle vallankumousta tekemään.

 

Kun uutiset Suomen sankarillisesta puolustautumisesta Talvisodassa kantautuivat Britanniaan ja Ranskaan, lähtivät tavalliset kansalaiset kaduille osoittamaan mieltä Suomen puolesta, ja vaativat johtajiltaan toimia. Näiden maiden johtajilla oli kuitenkin jo omat suunnitelmansa ja sopimuksensa Stalinin kanssa Hitleriä vastaan, eikä suomalaisten kohtalo liikuttanut heitä. Toisen maailmansodan salattuun historiaan vuosikymmenien ajan perehtynyt reservin majuri, opetusneuvos Erkki Hautamäki väittää, että toisin, kuin usein kuvitellaan, Adolf Hitler ei myynyt Suomea Neuvostoliitolle Molotov-Ribbentrop sopimuksen yhteydessä, vaan päinvastoin Hitler pelasti meidät Talvisodan lopussa! Hautamäen erittäin mielenkiintoisen luentosarja, ”Talvisodan ja jatkosodan kielletty historia”, on katsottavissa internetissä. Hän perustaa tutkimuksensa marsalkka Mannerheimin salaisen asiamiehen, Vilho Tahvanaisen asiakirjoihin ja materiaaleihin. Näin Mannerheim on kirjoittanut lankomiehelleen, Frans Mikael Gripenbergille, liittyen muistelmiinsa:

 

”Olen paneutunut hyvin huolellisesti niihin ajatuksiin, joita sinä esitit minulle elämäkerran mahdollisesta julkaisemisesta... Esittämäsi näkökohdat ovat toki herättäneet levottomuutta itsessänikin, kun olen joutunut kasvotuksin – jos näin voidaan sanoa – muistojen kanssa, jotka minulla on siitä rikkomusten sarjasta, johon mahtava itäinen naapurimme on syyllistynyt. Se on historiaa, ja ilman historiallisen taustan esittämistä jäävät monet päätökset ja teot ainaisesti hämärään, mistä syystä niitä ei vain voida käsittää väärin, vaan ne luultavasti pakostakin käsitetään väärin... Elämäkerran kirjoittaminen koskettelematta niitä vihamielisiä tekoja, jotka pakottivat meidät monien päätösten tekoon, on toki kerta kaikkiaan tietoista historian vääristelyä...”

 

Mitä englanninkielisen teoksen julkaisemiseen tulee, olen ajatellut asian järjestämistä juuri sillä tavalla kuin se sinun mielestäsi olisi tehtävä. Mutta jos jätän esittämättä päätöksiin johtaneet syyt ja mainitsen vain niiden vaikutuksen, silloinhan juuri vääristelen tapahtumien dramaattista kulkua ja joudun luultavasti esittämään sen sillä tavalla, ettei länsieurooppalainen ja anglo-saksinen lukija koskaan voi sitä ymmärtää.”

 

Vaikuttaisi siis siltä, että sodan voittajavaltiot, niin kutsutut liittoutuneet, ovat vääristelleet historiaa vakavalla tavalla. Meidän olisi tunnustettava tämä, ja panostettava oikean totuuden löytämiseen ja jakamiseen julkiseen tietoisuuteen.

 

Kun ottaa huomioon tällä hetkellä maailmassa vallitsevan epävakauden, on jokaisen ajattelevan ihmisen velvollisuus toimia kolmannen maailmansodan estämiseksi.

 

Toisen maailmansodan voi ajatella alkaneen jo kauan ennen ensimmäisten laukausten ampumista. Jo vuonna 1933, ympäri maailmaa levittäytynyt juutalainen diaspora, jonka taloudellinen vaikutusvalta oli merkittävä, aloitti taloussodan Hitlerin Saksaa vastaan. Kuten historia osoittaa, taloussodat ovat erittäin vaarallisia, koska ne voivat eskaloitua asein käytäviksi sodiksi. Olemmeko kolmannen maailmansodan kynnyksellä?

 

Puhun tietysti EU:n Venäjää vastaan julistamista talouspakkoteista, joista Populistinen kansanpuolue luopuu. Tällä hetkellä monet suomalaiset kärsivät näiden pakkoteiden johdosta, etenkin Venäjästä riippuvaisilla ruoantuotanto ja matkailualoilla. Tämä on todellinen inhimillinen tragedia, joka koskettaa tuhansia, kymmeniä tuhansia ihmisiä, ja välillisesti koko maata ja koko maailmaa.

 

Erityisen traagista tämä on siksi, että pakotteiden langettamiselle ei vaikuttaisi olevan mitään järkevää perustetta. Kaikki länsimaiset gallupit vahvistavat Krimin kansanäänestyksen tuloksen, enemmistö Krimin asukkaista – jotka pääosin puhuvat venäjää äidinkielenään ja ovat etnisiä venäläisiä – haluaa edelleen kuulua Venäjään.[6] Minkä takia länsimaat eivät voisi vain tunnustaa tätä ja antaa Krimin asukkaiden toimia, niinkuin haluavat? Jos länsimaat ehdottaisivat esimerkiksi, että Krimillä järjestetään ihan vain muodon vuoksi uusi kansanäänestys, ja jos krimiläiset todella haluavat kuulua Venäjään, niin Eurooppa hyväksyisi tämän, ja pakotteet voitaisiin poistaa, niin tottakai Putin suostuisi tähän. Samoin voitaisiin toimia Itä-Ukrainassa, Donetskin ja Luhanskin tasavaltojen suhteen. Sotiminen ja turha tappaminen voitaisiin lopettaa välittömästi. Tämä on niin yksinkertainen ja itsestäänselvä asia. Onhan tämä jo Raamatussakin yksi ensimmäisistä opetuksista:

 

”Ja myös Lootilla, joka kulki Abramin mukana, oli lampaita ja vuohia ja karjalaumoja, ja telttoja. Mutta laidunmaata ei ollut tarpeeksi, että he olisivat voineet pysyä yhdessä, sillä heillä oli runsaasti karjaa. Siksi Abramin ja Lootin karjapaimenten kesken syntyi riitaa. Abram sanoi Lootille: ”Ei sovi, että meidän tai meidän karjapaimentemme välillä on riitaa, sillä me olemme veljiä keskenämme. Onhan koko maa avoinna sinun edessäsi. Eroa siis minusta. Jos sinä menet vasemmalle, niin minä menen oikealle. Jos sinä menet oikealle, niin minä menen vasemmalle.”

 

Maasta riiteleminen on suurta hulluutta ja mielisairautta. Jos Ukrainaa johtavalla korruptoituneella oligarkilla, Petro Poroshenkolla olisi Abrahamin viisautta, hän sanoisi Itä-Ukrainan ja Krimin asukkaille, että menkää menojanne, ja pyrkisi rauhaan ja yhteistyöhön.

 

Valitettavasti rauha Euroopan ja Venäjän välillä ei vaikuta kuuluvan kansainvälisten finanssikapitalistien suunnitelmiin.

 

Tästä syystä Suomen on luovuttava Venäjän vastaisista talouspakotteista. Tätä järkevää ja hyödyllistä näkemystä kannattavat myös monet puolueet Euroopassa, Le Penin National Front Ranskassa, Tshekin tasavallassa Milos Zeman on puhunut voimakkaasti tämän puolesta ja niin edelleen. Vaikka Suomi kärsii näistä pakotteista kenties eniten, meillä yksikään puolue ei uskalla vastustaa niitä. Populistinen kansanpuolue muuttaa tämän tilanteen.

 

On surullista käydä menetetyillä alueillamme, puhun tässä nimenomaan Neuvostoliitolle luovutetusta Pohjois-Karjalasta, ja nähdä miten surkeasti niitä on kohdeltu. Puoliksi rakennettuja, ikkunnattomia betonikerrostaloja, kuoppaisia teitä, hökkelikyliä, tuulen kuljettamia roskia kaduilla, se on häpeällistä. Moskovasta johdettu keskushallinto ei ilmeisesti pitänyt näiden alueiden kehittämistä tarpeellisena. Kun Suomen ja Neuvostoliiton rajaakaan ei voinut ylittää, jäivät nämä menetetyt alueet ikään kuin ”pussin pohjalle” unohduksiin ajan ja kehityksen ulkopuolelle. Nyt myös Suomen puoleinen Karjala kärsii näiden pakotteiden takia.

 

Tämä tilanne voidaan muuttaa uuden ”Ystävyys, yhteistyö ja avunanto”-sopimuksen avulla. Sekä Venäjän puolista Karjalaa, että Suomen puolista Karjalaa on kehitettävä. Teitä on rakennettava, infrastruktuuria on kehitettävä, kauppaa on edistettävä. Meidän on rakennettava suuri uusi valtatie, joka yhdistää Pietarin, Petroskoin ja Joensuun. Ja mikä tärkeintä: Venäjä maksaa sen tien. Painakaa tämä mieleenne: Venäjä maksaa tämän projektin. Venäjä maksaa sen, okei?

 

Muistatteko kun Suomi rikastui Kylmän sodan aikaan idänkaupalla? Me emme voita enää. Me emme tee enää hyviä diilejä. Meidän pitää tehdä hyviä diilejä. Meidän pitää tehdä hyviä kauppasopimuksia. Me tulemme taas voittamaan. Miksi Venäjä kustantaisi tämän projektin? He tarvitsevat epätoivoisesti liittolaisia. He haluavat pakotteiden loppuvan. He ovat valmiita maksamaan, meidän täytyy vain neuvotella taitavasti. Kaikki valttikortit ovat meidän käsissämme.

Miten pääsemme alkuun tässä projektissa? Populistisen kansanpuolueen perustamiskokous järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana, kuitenkin tämän vuoden puolella, Tohmajärven toimistotalolla, erinomaisessa, suorastaan huippulaatuisessa majoitusliikkeessä, Minimotel & Apartementos Tohmajärvessä.

 

Tässä korkealuokkaisessa ja historiallisessa tapahtumassa tulee olemaan gourmet-, vai pitäisikö sanoa á la carte-ruokatarjoilu, juomatarjoilu, live-orkesteri ja DJ, tapahtumassa on myös mahdollisuus saunoa, ja paljon, paljon muuta. Tämä vallankumouksellinen tapahtuma, jota voitaisiin kuvailla seminaariksi, festivaaliksi, seremoniaksi, tai suureksi juhlaksi, on vuosikymmenen, ei, vuosisadan, ei, kenties koko vuosituhannen tärkein ja merkittävin spektaakkeli. Majoituskapasiteettia on kuitenkin vain viidellekymmenelle hengelle, joten varaa paikkasi ajoissa.

 

Varauksen voit tehdä pyytämällä minut kaveriksi facebookissa, tai ottamalla sähköpostilla yhteyttä osoitteeseen paavokuronen@hotmail.com

 

Voit myös tarjoutua vapaaehtoiseksi auttamaan tapahtuman järjestelyssä ja puolueen perustamisessa. Kaikki apu on tarpeen. Laitetaan yhdessä ensin Suomi, ja sitten koko maailma kuntoon. Aloita jakamalla tämä kirjoitus mahdollisimman monelle ystävällesi sosiaalisessa mediassa.

 

Lähteitä:

 

[1] https://theintercept.com/2014/02/24/jtrig-manipulation/

[2] https://www.newscientist.com/article/mg21228354-500-revealed-the-capitalist-network-that-runs-the-world/

[3] http://www.kansanuutiset.fi/scripts/edoris/edoris.dll?app=server&com=sqlxml&tem=d_aihepuu.tpl&topicid=190678&selected=190950

[4] http://www.bbc.com/news/uk-politics-18519395

[5] https://www.youtube.com/watch?v=qh7rdCYCQ_U

[6] http://www.forbes.com/forbes/welcome/?/sites/kenrapoza/2015/03/20/one-year-after-russia-annexed-crimea-locals-prefer-moscow-to-kiev/&toURL=http://www.forbes.com/sites/kenrapoza/2015/03/20/one-year-after-russia-annexed-crimea-locals-prefer-moscow-to-kiev/&refURL=https://www.google.fi/&referrer=https://www.google.fi/

 

Soinin gradu: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37345/populism.pdf?sequence=1

 

http://www.carrollquigley.net/pdf/Tragedy_and_Hope.pdf

 

https://www.foreignaffairs.com/reviews/review-essay/2015-02-11/walter-lippmann-and-american-century

 

https://chomsky.info/mediacontrol03/

 

https://en.wikipedia.org/wiki/Alfred_Milner,_1st_Viscount_Milner

 

https://en.wikipedia.org/wiki/Tragedy_and_Hope

 

https://en.wikipedia.org/wiki/Cecil_Rhodes

 

https://en.wikipedia.org/wiki/Carroll_Quigley

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman

]]>
29 http://paavokuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223231-uusi-maailmanjarjestys-paljastettu-kirjoitussarjan-loppuhuipennus#comments EU EU-jäsenyys itsenäisyys Kapitalismi Rahajärjestelmä Salaliitto Thu, 22 Sep 2016 23:15:17 +0000 Paavo Kuronen http://paavokuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223231-uusi-maailmanjarjestys-paljastettu-kirjoitussarjan-loppuhuipennus
Väyrysen aloitteesta http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210207-vayrysen-aloitteesta <p>Paavo Väyrysen 53000 allekirjoitusta saanut kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen eurojäsenyydestä on yleisesti kannatettava.</p><p>Kansa ei koskaan saanut Suomessa sanoa mielipidettään markan korvaamisesta eurolla, koska Suomessa euro otettiin käyttöön pelkällä hallituksen tiedonannolla(sic). On syytä muistaa, että kaikissa muissa Euroopan Unioniin kuuluvissa Pohjoismaissa järjestettiin kansanäänestys euroalueeseen liittymisestä ja kaikissa niissä se kansan taholta torjuttiin.</p><p>Kansanäänestyksen järjestämistä eurosta voisi ajatella ainakin tilaisuutena tuoda perustavanlaatuisia ja vaiettuja asioita EU-jäsenyydestämme julkiseen keskusteluun. Näitä ovat mm. EU-jäsenyyteemme ja euroalueeseen liittymiseemme liittyvät perustuslainvastaisuudet.</p><p>Kansanäänestyksen tulokseen vaikuttaminen tulee olemaan euron vastustajille ikävä kyllä kovin vaikeaa, kun lähes kaikki Suomen tiedotusvälineet sekä koko valtiojärjestelmä resursseineen ovat unionistien ja federalistien käsissä.</p><p>Ja on huomattava, että kun Suomi on jo unionistien toimesta kyseenalaisin menetelmin ajettu eurojäseneksi, niin nyt pelkästään pelottelemalla ja uhkailemalla suomalaisia isolla kriisillä, jos eurosta nyt luovuttaisiin, saavutetaan toivottu tulos euron kannattajille.</p><p>Muutoksenpelkoa on siis helppo nykytilanteessa käyttää hyväksi, vaikka eurojäsenyyden vahingollisuus Suomen taloudelle on jo melko yleisesti tiedossa. Tämä on ikävä tosiasia, vaikka muutos on juuri sitä mitä Suomi nyt tarvitsisi.</p><p>Kansanäänestyksessä eurosta on omat vaaransa ja riskinsä siis myös euron vastustajille. Federalistit saisivat myönteisellä kansanäänestystuloksella lisää legimiteettiä omalle linjalleen, mikä olisi ainakin väliaikainen tappio Suomen itsenäisyysliikkeelle.</p><p>Silti ajattelisin, että pelkästään jo tiedon leviämisen kannalta eurokansanäänestyksen järjestäminen olisi niin suuri asia, että vaikka euron vastustajat äänestyksen nyt häviäisivät, niin keskusteluissa leviävä tieto euron ja EU:n vahingollisuudesta Suomelle synnyttäisi tuhansia ja taas tuhansia uusia suomalaisia, jotka olisivat valmiita työskentelemään itsenäisen Suomen eteen.</p><p>Uskon, että itsenäisyysliikkeellä on kuitenkin loppupelissä ja pidemmällä tähtäimellä vain voitettavaa, jos kansanäänestys eurosta järjestetään. Siksi itsenäisyysmielisten on sitä syytä tukea.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paavo Väyrysen 53000 allekirjoitusta saanut kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen eurojäsenyydestä on yleisesti kannatettava.

Kansa ei koskaan saanut Suomessa sanoa mielipidettään markan korvaamisesta eurolla, koska Suomessa euro otettiin käyttöön pelkällä hallituksen tiedonannolla(sic). On syytä muistaa, että kaikissa muissa Euroopan Unioniin kuuluvissa Pohjoismaissa järjestettiin kansanäänestys euroalueeseen liittymisestä ja kaikissa niissä se kansan taholta torjuttiin.

Kansanäänestyksen järjestämistä eurosta voisi ajatella ainakin tilaisuutena tuoda perustavanlaatuisia ja vaiettuja asioita EU-jäsenyydestämme julkiseen keskusteluun. Näitä ovat mm. EU-jäsenyyteemme ja euroalueeseen liittymiseemme liittyvät perustuslainvastaisuudet.

Kansanäänestyksen tulokseen vaikuttaminen tulee olemaan euron vastustajille ikävä kyllä kovin vaikeaa, kun lähes kaikki Suomen tiedotusvälineet sekä koko valtiojärjestelmä resursseineen ovat unionistien ja federalistien käsissä.

Ja on huomattava, että kun Suomi on jo unionistien toimesta kyseenalaisin menetelmin ajettu eurojäseneksi, niin nyt pelkästään pelottelemalla ja uhkailemalla suomalaisia isolla kriisillä, jos eurosta nyt luovuttaisiin, saavutetaan toivottu tulos euron kannattajille.

Muutoksenpelkoa on siis helppo nykytilanteessa käyttää hyväksi, vaikka eurojäsenyyden vahingollisuus Suomen taloudelle on jo melko yleisesti tiedossa. Tämä on ikävä tosiasia, vaikka muutos on juuri sitä mitä Suomi nyt tarvitsisi.

Kansanäänestyksessä eurosta on omat vaaransa ja riskinsä siis myös euron vastustajille. Federalistit saisivat myönteisellä kansanäänestystuloksella lisää legimiteettiä omalle linjalleen, mikä olisi ainakin väliaikainen tappio Suomen itsenäisyysliikkeelle.

Silti ajattelisin, että pelkästään jo tiedon leviämisen kannalta eurokansanäänestyksen järjestäminen olisi niin suuri asia, että vaikka euron vastustajat äänestyksen nyt häviäisivät, niin keskusteluissa leviävä tieto euron ja EU:n vahingollisuudesta Suomelle synnyttäisi tuhansia ja taas tuhansia uusia suomalaisia, jotka olisivat valmiita työskentelemään itsenäisen Suomen eteen.

Uskon, että itsenäisyysliikkeellä on kuitenkin loppupelissä ja pidemmällä tähtäimellä vain voitettavaa, jos kansanäänestys eurosta järjestetään. Siksi itsenäisyysmielisten on sitä syytä tukea.

 

]]>
6 http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210207-vayrysen-aloitteesta#comments Eroon eurosta EU-jäsenyys itsenäisyys Tue, 19 Jan 2016 11:07:50 +0000 Niko Kauko http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210207-vayrysen-aloitteesta
Asedirektiivi - EU-Suomi menee perä edellä puuhun http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208880-asedirektiivi-eu-suomi-menee-pera-edella-puuhun <p>Hallitus aikoo ilmeisesti viitata kintaalla EU:n asedirektiiville, jos EU sen hyväksyy. Direktiivi kieltäisi yksityishenkilöiltä tiettyjen aseiden hankkimisen ja hallussapidon.&nbsp;</p><p>Asedirektiivi EU:n taholta ei sinänsä ole suuri yllätys. Kuten tiedetään, imperialistisilla valtakeskuksilla on ollut halu kerätä aseet pois valtaansa saamiltaan kansoilta, jotta kapinat ja itsenäisyysliikkeet olisi helpompi keskusvallan taholta tukahduttaa.</p><p>Tässä EU haluaakin varmasti kaukonäköisenä direktiivillään osaltaan myös varmistaa, ettei &nbsp;aseellisia itsenäisyysliikkeitä syntyisi tulevaisuudessa EU:n sisälle ja se onkin yksi ja varmaan myös suuri syy, miksi EU haluaa kerätä jäsenvaltioidensa kansalaisilta aseet pois.</p><p>On tietysti hieno asia, kun Suomessa nyt hallituksen piiristä noustaan uhmaamaan vierasta valtaa, mutta se, että se tapahtuu vasta nyt, ja kerrotusta syystä, tekee tilanteesta hieman tragikoomisen. Ja tragikomedianhan Suomen nykyinen poliittinen eliitti tuntuu hallitsevan tahtomattaan erinomaisesti.</p><p>EU:n valtaan sitoutuneet eduskuntapuolueet ovat siis yllätyksellisesti nousemassa barrikadeille EU:ta vastaan, kun mm. vapaaehtoinen maanpuolustustyö Suomessa on EU:n asedirektiivin myötä vakavan uhan alla.<br />Tämä &quot;kapina&quot; kertoo paljon Suomen nykyisestä EU:hun sitoutuneesta eliitistä ja sen ajatuksenjuoksusta.</p><p>Sinänsä tältä porukalta ei ole mikään yllätys yleensäkään, että mennään ns. perä edellä puuhun.&nbsp;<br />Väärä marssijärjestys oli hyvinkin odotettu; välineitä noustaan kyllä puolustamaan, mutta ei niitä arvoja ja oikeuksia, joidenka puolustamiseksi nämä välineet olivat olemassa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanpuolustyö on olemassa itsenäisyyden turvaamista varten</strong></p><p>On syytä nostaa tässä esille, että aseet ja maanpuolustyö, myös vapaaehtoinen sellainen, ovat tarkoitettu viime kädessä valtion itsenäisyyden puolustamiseen ja turvaamiseen. Ne ovat siis välineitä, joilla Suomen valtion piti puolustaa itsenäisyyttämme.</p><p>EU:han on suomalaisten federalistien avustuksella vienyt meiltä jo kauan sitten valtiollisen itsenäisyytemme, jonka puolustamista varten meillä oli asevoimat ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä.</p><p>Itsenäinen valtio puolustaa sodassa tai sen uhatessa omaa perustuslakiaan, omaa itsenäistä lainsäädäntövaltaansa ja tuomiovaltaansa, se puolustaa omaa rahayksikköänsä yms. ja juuri siksi sillä on syytä olla toimintakykyinen ja uskottava puolustus.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Emme enää taistele itsenäisyyden säilyttämisen puolesta</strong></p><p>Suomalaiset federalistit &nbsp;ovat luovuttaneet vapaaehtoisesti pois Suomen käsistä EU:lle nämä kaikki itsenäisen valtion perusoikeudet, jotka tekivät Suomesta itsenäisen ja joiden puolesta meidän piti tarvittaessa taistella.&nbsp;</p><p>Sen he ovat tehneet sulassa sovussa ja yhteistyössä eurooppalaisten aateveljiensä kanssa, kun he ovat rakentaneet Euroopan demokraattisten kansallisvaltioiden yläpuolelle uuden harvainvaltaan perustuvan jättivaltion, EU:n.</p><p>Näiden suomalaisten federalistien takia Suomi on nyt vieraan vallan alainen. EU &nbsp;suomalaisine apureineen on alistanut meidät oman lainsäädäntönsä ja tuomiovaltansa alle sekä käyttämään omaa valuuttaansa euroa. Näin EU pystyy kontrolloimaan meitä ja koko suomalainen yhteiskuntamme onkin salakavalin askelin saatu palvelemaan Euroopan Unionin harvainvaltaa ja sen valtapoliittisia etuja.</p><p>Suomalaisten on siis käsitettävä, että nykytilanteessa emme enää puolusta valtiollista itsenäisyyttämme, sillä se on jo EU-jäsenyyden myötä menetetty.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomalaisten on taisteltava menetetty itsenäisyys takaisin</strong></p><p>Suomen kansan on kyllä syytä nousta barrikadeille, mutta ei näiden federalistien kanssa tätä yhtä direktiiviä vastaan. Suomalaisten on syytä nousta kaikkea vierasta lainsäädäntöä, eli jokaista EU:n direktiiviä ja asetusta vastaan.</p><p>Suomalaisten on eritoten noustava barrikadeille näitä suomalaisia federalisteja vastaan, jotka ovat omilla toimillaan suomalaiset vieraan vallan alaisuuteen salakavalasti johtaneet.&nbsp;</p><p>Suomalaisten on syytä nousta barrikadeille, jotta menetty itsenäisyytemme ja vapautemme elää sellaisessa yhteiskunnassa kuin haluamme saadaan takaisin.</p><p>Suomalaisten on erityisesti syytä äänestää eduskuntaan uusia itsenäisyysmielisiä voimia, jotta taistelu itsenäisyytemme palauttamisesta käytäisiin nyt ja tulevaisuudessa parlamentaarisin keinoin, eikä asein, niin kuin itsenäisyystaistelut monesti maailmassa käydään.</p><p>Itsenäisyyspuolue IPU on poliittinen väline, joka on perustettu juuri siksi, että sen avulla Suomen itsenäisyys voidaan palauttaa nimenomaan parlamentaarisen demokratian kautta rauhanomaisesti takaisin.</p><p>Suomalaisten ei ole enää syytä kiivetä nykyisten eduskuntapuolueiden mukana perä edellä puuhun, vaan alkaa kannattamaan IPU:a ja siten muuttamaan Suomen suuntaa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus aikoo ilmeisesti viitata kintaalla EU:n asedirektiiville, jos EU sen hyväksyy. Direktiivi kieltäisi yksityishenkilöiltä tiettyjen aseiden hankkimisen ja hallussapidon. 

Asedirektiivi EU:n taholta ei sinänsä ole suuri yllätys. Kuten tiedetään, imperialistisilla valtakeskuksilla on ollut halu kerätä aseet pois valtaansa saamiltaan kansoilta, jotta kapinat ja itsenäisyysliikkeet olisi helpompi keskusvallan taholta tukahduttaa.

Tässä EU haluaakin varmasti kaukonäköisenä direktiivillään osaltaan myös varmistaa, ettei  aseellisia itsenäisyysliikkeitä syntyisi tulevaisuudessa EU:n sisälle ja se onkin yksi ja varmaan myös suuri syy, miksi EU haluaa kerätä jäsenvaltioidensa kansalaisilta aseet pois.

On tietysti hieno asia, kun Suomessa nyt hallituksen piiristä noustaan uhmaamaan vierasta valtaa, mutta se, että se tapahtuu vasta nyt, ja kerrotusta syystä, tekee tilanteesta hieman tragikoomisen. Ja tragikomedianhan Suomen nykyinen poliittinen eliitti tuntuu hallitsevan tahtomattaan erinomaisesti.

EU:n valtaan sitoutuneet eduskuntapuolueet ovat siis yllätyksellisesti nousemassa barrikadeille EU:ta vastaan, kun mm. vapaaehtoinen maanpuolustustyö Suomessa on EU:n asedirektiivin myötä vakavan uhan alla.
Tämä "kapina" kertoo paljon Suomen nykyisestä EU:hun sitoutuneesta eliitistä ja sen ajatuksenjuoksusta.

Sinänsä tältä porukalta ei ole mikään yllätys yleensäkään, että mennään ns. perä edellä puuhun. 
Väärä marssijärjestys oli hyvinkin odotettu; välineitä noustaan kyllä puolustamaan, mutta ei niitä arvoja ja oikeuksia, joidenka puolustamiseksi nämä välineet olivat olemassa.

 

Maanpuolustyö on olemassa itsenäisyyden turvaamista varten

On syytä nostaa tässä esille, että aseet ja maanpuolustyö, myös vapaaehtoinen sellainen, ovat tarkoitettu viime kädessä valtion itsenäisyyden puolustamiseen ja turvaamiseen. Ne ovat siis välineitä, joilla Suomen valtion piti puolustaa itsenäisyyttämme.

EU:han on suomalaisten federalistien avustuksella vienyt meiltä jo kauan sitten valtiollisen itsenäisyytemme, jonka puolustamista varten meillä oli asevoimat ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä.

Itsenäinen valtio puolustaa sodassa tai sen uhatessa omaa perustuslakiaan, omaa itsenäistä lainsäädäntövaltaansa ja tuomiovaltaansa, se puolustaa omaa rahayksikköänsä yms. ja juuri siksi sillä on syytä olla toimintakykyinen ja uskottava puolustus.

 

Emme enää taistele itsenäisyyden säilyttämisen puolesta

Suomalaiset federalistit  ovat luovuttaneet vapaaehtoisesti pois Suomen käsistä EU:lle nämä kaikki itsenäisen valtion perusoikeudet, jotka tekivät Suomesta itsenäisen ja joiden puolesta meidän piti tarvittaessa taistella. 

Sen he ovat tehneet sulassa sovussa ja yhteistyössä eurooppalaisten aateveljiensä kanssa, kun he ovat rakentaneet Euroopan demokraattisten kansallisvaltioiden yläpuolelle uuden harvainvaltaan perustuvan jättivaltion, EU:n.

Näiden suomalaisten federalistien takia Suomi on nyt vieraan vallan alainen. EU  suomalaisine apureineen on alistanut meidät oman lainsäädäntönsä ja tuomiovaltansa alle sekä käyttämään omaa valuuttaansa euroa. Näin EU pystyy kontrolloimaan meitä ja koko suomalainen yhteiskuntamme onkin salakavalin askelin saatu palvelemaan Euroopan Unionin harvainvaltaa ja sen valtapoliittisia etuja.

Suomalaisten on siis käsitettävä, että nykytilanteessa emme enää puolusta valtiollista itsenäisyyttämme, sillä se on jo EU-jäsenyyden myötä menetetty.

 

Suomalaisten on taisteltava menetetty itsenäisyys takaisin

Suomen kansan on kyllä syytä nousta barrikadeille, mutta ei näiden federalistien kanssa tätä yhtä direktiiviä vastaan. Suomalaisten on syytä nousta kaikkea vierasta lainsäädäntöä, eli jokaista EU:n direktiiviä ja asetusta vastaan.

Suomalaisten on eritoten noustava barrikadeille näitä suomalaisia federalisteja vastaan, jotka ovat omilla toimillaan suomalaiset vieraan vallan alaisuuteen salakavalasti johtaneet. 

Suomalaisten on syytä nousta barrikadeille, jotta menetty itsenäisyytemme ja vapautemme elää sellaisessa yhteiskunnassa kuin haluamme saadaan takaisin.

Suomalaisten on erityisesti syytä äänestää eduskuntaan uusia itsenäisyysmielisiä voimia, jotta taistelu itsenäisyytemme palauttamisesta käytäisiin nyt ja tulevaisuudessa parlamentaarisin keinoin, eikä asein, niin kuin itsenäisyystaistelut monesti maailmassa käydään.

Itsenäisyyspuolue IPU on poliittinen väline, joka on perustettu juuri siksi, että sen avulla Suomen itsenäisyys voidaan palauttaa nimenomaan parlamentaarisen demokratian kautta rauhanomaisesti takaisin.

Suomalaisten ei ole enää syytä kiivetä nykyisten eduskuntapuolueiden mukana perä edellä puuhun, vaan alkaa kannattamaan IPU:a ja siten muuttamaan Suomen suuntaa.

 

]]>
1 http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208880-asedirektiivi-eu-suomi-menee-pera-edella-puuhun#comments Asedirektiivi EU-jäsenyys itsenäisyys Wed, 23 Dec 2015 14:34:09 +0000 Niko Kauko http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208880-asedirektiivi-eu-suomi-menee-pera-edella-puuhun
Isänmaan puolustaminen http://kaijaolinarvola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207927-isanmaan-puolustaminen <p><br />&nbsp;</p><p>Useammin kuin kerran olen sanonut, että parasta isänmaan puolustamista on yhteiskuntarauhan rakentaminen ja kansalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Se on jokaisen kansalaisen tehtävä eikä siihen tarvita kalliita aseista, joiden toimittamisesta hyötyvät vain aseteollisuus ja muut kuolemankauppiaat.</p><p>&nbsp;</p><p>Jostain syystä, Suomen itsenäisyyden juhlinta on luonteeltaan hyvin sotaisa. Sitä se on ollut aina.</p><p>Kuvamme itsenäisyydestä liittyy läheisesti Tuntemattomaan sotilaaseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta se mikä unohtuu, on että Suomi hävisi sodan ja joutui karkottamaan aikaisemman liittolaisensa Saksan Suomen Lapissa. Jatkosodan 4. syyskuuta 1944 sovittuihin aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä.<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapin_sota"> (Wikipedia)</a></p><p>&nbsp;</p><p>Ilman näitä sotaponnisteluja Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen, joten kiirettä piti.</p><p>&nbsp;</p><p>Jostain syystä Lapissa näitä sotamuistoja ei pahemmin turisteille esitellä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Parhaillaan maahamme tulee joukoittain nuoria miehiä sotia käyvistä maista. Joidenkin mielestä he pakenevat sisällissotia. Tosiasiassa sodat, levottomuus ja kaaos ovat läntisen imperialismin aikaansaamia ryöstösotia.</p><p>&nbsp;</p><p>Voisi siis täydellä syyllä kysyä, mikseivät nämä miehet ole puolustamassa omia isänmaitaan?</p><p>&nbsp;</p><p>Näissä tunnelmissa toivotan hyvää päivää, itsenäisyys meni jo meiltäkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
 

Useammin kuin kerran olen sanonut, että parasta isänmaan puolustamista on yhteiskuntarauhan rakentaminen ja kansalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Se on jokaisen kansalaisen tehtävä eikä siihen tarvita kalliita aseista, joiden toimittamisesta hyötyvät vain aseteollisuus ja muut kuolemankauppiaat.

 

Jostain syystä, Suomen itsenäisyyden juhlinta on luonteeltaan hyvin sotaisa. Sitä se on ollut aina.

Kuvamme itsenäisyydestä liittyy läheisesti Tuntemattomaan sotilaaseen.

 

Mutta se mikä unohtuu, on että Suomi hävisi sodan ja joutui karkottamaan aikaisemman liittolaisensa Saksan Suomen Lapissa. Jatkosodan 4. syyskuuta 1944 sovittuihin aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. (Wikipedia)

 

Ilman näitä sotaponnisteluja Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen, joten kiirettä piti.

 

Jostain syystä Lapissa näitä sotamuistoja ei pahemmin turisteille esitellä. 

 

Parhaillaan maahamme tulee joukoittain nuoria miehiä sotia käyvistä maista. Joidenkin mielestä he pakenevat sisällissotia. Tosiasiassa sodat, levottomuus ja kaaos ovat läntisen imperialismin aikaansaamia ryöstösotia.

 

Voisi siis täydellä syyllä kysyä, mikseivät nämä miehet ole puolustamassa omia isänmaitaan?

 

Näissä tunnelmissa toivotan hyvää päivää, itsenäisyys meni jo meiltäkin.

]]>
7 http://kaijaolinarvola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207927-isanmaan-puolustaminen#comments Avoin Suomi EU-jäsenyys itsenäisyys Isänmaa Itsenäisyys Maahanmuuttajat ja politiikka Sun, 06 Dec 2015 10:46:28 +0000 Kaija Olin-Arvola http://kaijaolinarvola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207927-isanmaan-puolustaminen
Globaali itsenäisyys http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207922-globaali-itsenaisyys <p>Globaali itsenäisyys,</p><p>Minulle Suomen itsenäisyys on enemmän kuin oma markka ja oma päätösvalta jota kutsumme mielellämme suvereniteetiksi. Ihmettelen, sitä sisäänlämpiävyyttä, jota tuo kaikki merkitsee. Kun olin aivan lapsi, niin Urho Kaleva Kekkonen kuvitteli olevansa suvereenisen maan isä, mutta joutui tilaamaan noottinsa Venäjältä. Myös bilateraalinen kauppa venäläisten kanssa oli suoranaista perseen nuolemista. Jäänmurtajien saunojen lauteet päällystettiin kuparipellillä ja maitojauhevaunujen vaneriseinät päätyivät venäläisten &ldquo;ostajien&rdquo; omiin tarkoituksiin.</p><p>Teollisuutemme &ldquo;nousi&rdquo; bilateraalisen kaupan ansiosta, ja sotakorvausten toimittamisesta Venäjälle, kaikki raha yrityksiin tuli valtiomme kassasta. Kun Urho Kaleva myi Turon pukuja valtavat määrät Venäjälle, sai Turo rahansa valtion omasta kassasta. Vastineeksi menetimme energiaomavaraisuutemme, koska Suomi sai bilateraalisen vastineen öljynä, maakaasuna, tai puolustusvoimiemme itäkalustolla. Tämä oli sitä itsenäisyyttä jota juhlimme kaksi kynttilää jokaisella ikkunalla.</p><p>Suomi teollistui ja vaurastui, sillä meidän energian käyttömme on runsasta johtuen pohjoisesta sijainnistamme. Mitä enemmän käytimme energiaa sitä runsaammin Turon pukutehdas sai pukutilauksia Venäjältä. Bilateraalisessa kaupassa oli myös muita lieveilmiöitä, se johti kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiesten korruptoitumiseen. Suomi oppi lobbaamisen jalon taidon, jos et osannut tyydyttää &ldquo;veli venäläisen&rdquo; osto-organisaatiota oli ulkona kuin lumiukko tai tamponin narut. Ja tätä kutsuimme itsenäisyydeksi.</p><p>Päätimme itsenäisesti siitä, että saunan paneelit vuorattiin kuparilla, ylimääräisiä sähkörasioita asennettiin valeasennuksena, tavaravaunut vuorattiin levyillä, jotka palautettaessa olivat tipotiessään. Ja kuinka paljon länsitavaraa uitettiin Venäjälle pukulaatikoissa ym.&nbsp;</p><p>Olemme aina halunneet olla itsenäisiä ja päättää omista asioistamme, mutta olemmeko todella koskaan päättäneet mistään itse? Oma markkamme on suuri bluffi, suurteollisuus devalvoi sitä mielensä mukaan aina kun kilpailu niin vaati. Kekkonen vaihtoi hallituksia vähintään vuoden välein, vasta Mauno Koiviston aikaan saimme vaalikauden mittaisia hallituksia. Voidaan perustellusti kysy kuka Suomessa oli itsenäinen maksaessaan sotakorvauksia, tai uskoessaan sokeasti vientimme itsenäiseen kauppaan. Olimme oikeasti venäläisen mielivallan kohde, Kekkonen sitten uskotteli meille, että suomalainen tavara on niin hyvää, että saamme siitä huippuhintaa.</p><p>Kun tämä kauppa sitten aikanaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkimainingeissa normalisoitui, samat metkut jatkuivat. Olimme oppineet läksymme. Olemme yhtä itsenäisiä kuin aina olemme olleet, itsenäisiä tekemään kauppaa muiden ehdoilla. Itsenäisyytemme suuri kupla on se, että olemme armottoman nahjuksia tekemään aggressiivista kauppaa omilla ehdoillamme, haluamme myötäillä ja oletamme, että valtio sitten maksaa erotuksen omasta kassasta, kuten aina ennenkin.</p><p>Ammattiyhdistysliike oppi rahastamaan myös, se ulosmittasi kaikki mahdollisen palkollisille ja miksi ei olisi sitä tehnyt, kun tiesi miten raha liikkui &ldquo;sisäpiirissä&rdquo;. Demarit olivat vallassa, istuivat samaan aikaan kahdella pallilla hallitsivat ministeriöitä ja ammattiyhdistystä, joten miksi he eivät olisi pelanneet? Ja tätä juhlimme itsenäisyytenä polttaen kahta sinivalkoista kynttilää ikkunalaudalla joka ikisessä porvariperheessä, ja itsenäisyyspäivänä kaikki haluavat olla porvareita. (Li Anderssonia lukuun ottamatta)</p><p>Itsenäisyytemme on suuri valhe ja se näkyy myös linnan juhlissa. Harvoin on niin teennäistä juhlaa missään nähty, kuin Suomen itsenäisyysjuhlat. Tullaan sisään pääovesta tai sivuovesta, niin jokaisella on vain mielessä se, että minut on kutsuttu. Ulkona häiriköivät he joita ei ole kutsuttu ja suuri luuserikansa katsoo juhlat Ylen kanavalta ja seuraavana päivän uusintana maikkarilta. Suuri illuusio itsenäisyydestämme on kupla jota emme haluaisi puhkaista, koska silloin kävisi niin kuin käy kun on pissannut omiin housuihinsa, se alkaa jalkoväli ikävästi viilentyä.</p><p>Emme kestä sanoa, että me olemme pissanneet allemme. Siksi me emme myöskään voi hyväksyä sitä, että olisimme globaalisti itsenäisiä, eli toimisimme kansainvälisesti yhteistyössä koko maailman kanssa. Emme tee sitä, koska emme luota itseemme. Puristaudumme kahden kynttilän ja Venäjän lupaukseen suvereenisuutemme pysyväisyydestä olevaan illuusioon. Vihaamme mielessämme Brysseliä ja EU:ta, koska emme luota omaan kykyymme hoitaa sitä kautta asioitamme. Tiedostamme alitajuisesti sen, että Venäjä on kuitenkin se ainoa taho, joka meitä saa kusettaa. Meillä on slaavilainen yhteys, vain he tietävät meidän salaisuutemme. Härmäläinen itsenäisyys ei voi hyväksyä mitään muuta keinoa toteuttaa suomalaisuutta kuin se mennyt aika, koska emme luota itseemme. Tiedämme kuinka helppoa on vetää meitä höplästä ja siksi emme anna kenenkään tehdä sitä meille enää, pitäydymme omillamme ja samaan aikaan koko muu maailma tekee kauppaa keskenään.</p><p>Meidän olisi aika lopettaa itsesäälissä kieriskely, lopettaa haikaileminen tiukasta itsenäisyydestä joka on vain utuinen haavekuva, meidän katkerassa päässämme. On aika mennä kansainvälisyyteen mukaan. On aika ottaa lusikka omaan kauniiseen käteen ja yrittää lusikoida ruoka omaan suuhun, sen sijasta, että odotamme, milloin Venäjä nousee ja murusia alkaa taas tippua rajamme ylitse.</p><p>Menetimme Nokiamme omaa tyhmyyttämme, olemme rapauttaneet paperiteollisuutemme ylihinnoittelemalla työn hinnan. Tätä ei pidä sanoa itsenäisyydeksi vaan tyhmyydeksi. Siksi mietinkin, miksi me juhlimme sitkeästi itsenäisyyttämme, vaikka globaali yhteistyö tuottaisi meille paljon enemmän.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Globaali itsenäisyys,

Minulle Suomen itsenäisyys on enemmän kuin oma markka ja oma päätösvalta jota kutsumme mielellämme suvereniteetiksi. Ihmettelen, sitä sisäänlämpiävyyttä, jota tuo kaikki merkitsee. Kun olin aivan lapsi, niin Urho Kaleva Kekkonen kuvitteli olevansa suvereenisen maan isä, mutta joutui tilaamaan noottinsa Venäjältä. Myös bilateraalinen kauppa venäläisten kanssa oli suoranaista perseen nuolemista. Jäänmurtajien saunojen lauteet päällystettiin kuparipellillä ja maitojauhevaunujen vaneriseinät päätyivät venäläisten “ostajien” omiin tarkoituksiin.

Teollisuutemme “nousi” bilateraalisen kaupan ansiosta, ja sotakorvausten toimittamisesta Venäjälle, kaikki raha yrityksiin tuli valtiomme kassasta. Kun Urho Kaleva myi Turon pukuja valtavat määrät Venäjälle, sai Turo rahansa valtion omasta kassasta. Vastineeksi menetimme energiaomavaraisuutemme, koska Suomi sai bilateraalisen vastineen öljynä, maakaasuna, tai puolustusvoimiemme itäkalustolla. Tämä oli sitä itsenäisyyttä jota juhlimme kaksi kynttilää jokaisella ikkunalla.

Suomi teollistui ja vaurastui, sillä meidän energian käyttömme on runsasta johtuen pohjoisesta sijainnistamme. Mitä enemmän käytimme energiaa sitä runsaammin Turon pukutehdas sai pukutilauksia Venäjältä. Bilateraalisessa kaupassa oli myös muita lieveilmiöitä, se johti kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiesten korruptoitumiseen. Suomi oppi lobbaamisen jalon taidon, jos et osannut tyydyttää “veli venäläisen” osto-organisaatiota oli ulkona kuin lumiukko tai tamponin narut. Ja tätä kutsuimme itsenäisyydeksi.

Päätimme itsenäisesti siitä, että saunan paneelit vuorattiin kuparilla, ylimääräisiä sähkörasioita asennettiin valeasennuksena, tavaravaunut vuorattiin levyillä, jotka palautettaessa olivat tipotiessään. Ja kuinka paljon länsitavaraa uitettiin Venäjälle pukulaatikoissa ym. 

Olemme aina halunneet olla itsenäisiä ja päättää omista asioistamme, mutta olemmeko todella koskaan päättäneet mistään itse? Oma markkamme on suuri bluffi, suurteollisuus devalvoi sitä mielensä mukaan aina kun kilpailu niin vaati. Kekkonen vaihtoi hallituksia vähintään vuoden välein, vasta Mauno Koiviston aikaan saimme vaalikauden mittaisia hallituksia. Voidaan perustellusti kysy kuka Suomessa oli itsenäinen maksaessaan sotakorvauksia, tai uskoessaan sokeasti vientimme itsenäiseen kauppaan. Olimme oikeasti venäläisen mielivallan kohde, Kekkonen sitten uskotteli meille, että suomalainen tavara on niin hyvää, että saamme siitä huippuhintaa.

Kun tämä kauppa sitten aikanaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkimainingeissa normalisoitui, samat metkut jatkuivat. Olimme oppineet läksymme. Olemme yhtä itsenäisiä kuin aina olemme olleet, itsenäisiä tekemään kauppaa muiden ehdoilla. Itsenäisyytemme suuri kupla on se, että olemme armottoman nahjuksia tekemään aggressiivista kauppaa omilla ehdoillamme, haluamme myötäillä ja oletamme, että valtio sitten maksaa erotuksen omasta kassasta, kuten aina ennenkin.

Ammattiyhdistysliike oppi rahastamaan myös, se ulosmittasi kaikki mahdollisen palkollisille ja miksi ei olisi sitä tehnyt, kun tiesi miten raha liikkui “sisäpiirissä”. Demarit olivat vallassa, istuivat samaan aikaan kahdella pallilla hallitsivat ministeriöitä ja ammattiyhdistystä, joten miksi he eivät olisi pelanneet? Ja tätä juhlimme itsenäisyytenä polttaen kahta sinivalkoista kynttilää ikkunalaudalla joka ikisessä porvariperheessä, ja itsenäisyyspäivänä kaikki haluavat olla porvareita. (Li Anderssonia lukuun ottamatta)

Itsenäisyytemme on suuri valhe ja se näkyy myös linnan juhlissa. Harvoin on niin teennäistä juhlaa missään nähty, kuin Suomen itsenäisyysjuhlat. Tullaan sisään pääovesta tai sivuovesta, niin jokaisella on vain mielessä se, että minut on kutsuttu. Ulkona häiriköivät he joita ei ole kutsuttu ja suuri luuserikansa katsoo juhlat Ylen kanavalta ja seuraavana päivän uusintana maikkarilta. Suuri illuusio itsenäisyydestämme on kupla jota emme haluaisi puhkaista, koska silloin kävisi niin kuin käy kun on pissannut omiin housuihinsa, se alkaa jalkoväli ikävästi viilentyä.

Emme kestä sanoa, että me olemme pissanneet allemme. Siksi me emme myöskään voi hyväksyä sitä, että olisimme globaalisti itsenäisiä, eli toimisimme kansainvälisesti yhteistyössä koko maailman kanssa. Emme tee sitä, koska emme luota itseemme. Puristaudumme kahden kynttilän ja Venäjän lupaukseen suvereenisuutemme pysyväisyydestä olevaan illuusioon. Vihaamme mielessämme Brysseliä ja EU:ta, koska emme luota omaan kykyymme hoitaa sitä kautta asioitamme. Tiedostamme alitajuisesti sen, että Venäjä on kuitenkin se ainoa taho, joka meitä saa kusettaa. Meillä on slaavilainen yhteys, vain he tietävät meidän salaisuutemme. Härmäläinen itsenäisyys ei voi hyväksyä mitään muuta keinoa toteuttaa suomalaisuutta kuin se mennyt aika, koska emme luota itseemme. Tiedämme kuinka helppoa on vetää meitä höplästä ja siksi emme anna kenenkään tehdä sitä meille enää, pitäydymme omillamme ja samaan aikaan koko muu maailma tekee kauppaa keskenään.

Meidän olisi aika lopettaa itsesäälissä kieriskely, lopettaa haikaileminen tiukasta itsenäisyydestä joka on vain utuinen haavekuva, meidän katkerassa päässämme. On aika mennä kansainvälisyyteen mukaan. On aika ottaa lusikka omaan kauniiseen käteen ja yrittää lusikoida ruoka omaan suuhun, sen sijasta, että odotamme, milloin Venäjä nousee ja murusia alkaa taas tippua rajamme ylitse.

Menetimme Nokiamme omaa tyhmyyttämme, olemme rapauttaneet paperiteollisuutemme ylihinnoittelemalla työn hinnan. Tätä ei pidä sanoa itsenäisyydeksi vaan tyhmyydeksi. Siksi mietinkin, miksi me juhlimme sitkeästi itsenäisyyttämme, vaikka globaali yhteistyö tuottaisi meille paljon enemmän.

]]>
26 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207922-globaali-itsenaisyys#comments EU-jäsenyys itsenäisyys Sun, 06 Dec 2015 09:53:19 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207922-globaali-itsenaisyys
EU:sta eroaminen ei ole "radikaali ja iso juttu" http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205528-eusta-eroaminen-ei-ole-radikaali-ja-iso-juttu <p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; <strong>Mikä oikeastaan on radikaalia?</strong></p> <p>On korkea aika päästä eroon suomalaisia vaivaavasta käsityksestä, että ero Euroopan Unionista olisi liian &quot;iso juttu&quot; tai&quot; liian radikaali&quot; yhteiskunnallinen ratkaisu suomalaisille ja maallemme. Kyseessähän olisi kuitenkin vain paluu jo hyväksi todettuun omaan valtioomme eli itsenäiseen Suomeen.&nbsp;<br />Itsenäiseen Suomeen palatessamme saisimme takaisin oman rahayksikkömme, oikeudet säätää omat lakimme ja oman itsenäisen ulkopolitiikan; kaiken mitä oikeasti itsenäiselle valtiolle kuuluu.</p> <p>Mitä radikaalia tai liian isoa suomalaisille tässä meille tutussa valtiomuodossa muka olisi?&nbsp;Sillä tarkka havannoitsija ennemminkin voisi todeta, että Suomen EU-jäsenyysaika on ollut radikaalipiirien yhteiskunnallinen kokeilu, joka on mennyt kaikilta osin pieleen.</p> <p>Eikö oikeastaan ollutkin tavattoman &nbsp;&quot;iso ja radikaali juttu&quot; juuri se, että itsenäinen Suomi liitettiin federalistien toimesta puoliväkisin EU:hun ja euroon , valheita ja vääriä lupauksia kansalle antaen. Lupaukset mitkä suomalaisille annettiin on rikottu röyhkeästi yksi toisensa perään ja Suomen ruusuiseksi kuvailtu tulevaisuus EU:ssa on ollut pettymyksiä ja piikkejä täynnä.</p> <p>Eikö nimenomaan &nbsp;se ole meidän kannaltamme radikaalia, että EU-Suomesta siirretään teollisuutta ja työpaikkoja kovaa vauhtia pois, yritysten ja tehtaiden lyödessä lappua luukulle harva se päivä.<br />Eikö &quot;liian iso juttu&quot; olekaan se, että hyvin koulutetut, pitkän työkokemuksen omaavat, ammattinsa erinomaisesti osaavat ihmiset joutuvat työttömyyskortistoon EU-Suomessa? Ja ilman todellista toivoakaan uudesta vastaavantasoisesta työpaikasta.&nbsp;</p> <p>Miksi me emme ihmettele mistä johtuu, että eläkeikää pitäisi EU-Suomessa nostaa, vaikka samalla yhteiskunnan käytettävissä oleva teknologia ja tuottavuus jatkuvasti paranevat?&nbsp;<br />Eikö muka ole radikaalia ehdottaa 65-vuotiaalle koko elämänsä työtä tehneelle, että sinun onkin jatkettava työssä vielä vuosia, meillä ei olekaan maksaa eläkettäsi? Mihin työmme tulokset oikein häviävät?&nbsp;<br />Eikö ole radikaalia, että samaan aikaan kun nuoret ovat massoittain ilman työtä, niin vanhuksia pakotetaan työskentelemään pidempään?&nbsp;<br />Miettikääpä sitä.</p> <p>Eikö se ole radikaalia, että maassamme asuntolainojen maksu kestää kymmeniä vuosia, mutta vastaavasti työpaikkansa ja tulojensa varmuudesta ei kukaan enään nykypäivänä tiedä mitään, kun parikin vuotta eteenpäin varmaa leipää on jo pitkä aika suomalaisten työntekijöiden stressaavassa arjessa jatkuvien YT-neuvottelujen aiheuttaessa unettomia öitä ja harmaita hiuksia.<br />Eikö se ole radikaalia, että palkkoja yritetään EU-Suomessa laskea, kun niiden pitäisi nousta vähintään hyödykkeiden hintojen mukana? Entä onko radikaalia, että Pohjois-Suomessa äidit synnyttävät autossa, kun synnytyssairaalaan on niin pitkä matka? Olemme tässäkin asiassa palanneet aina 1960-luvun tasolle saakka, viisikymmentä vuotta taaksepäin.</p> <p>Miksi &nbsp;me olemme yhtäkkiä euroaikana muuttumassa takapajuisiksi impivaaralaisiksi, vaikka resursseja pitäisi olla enemmän kuin koskaan? Kannattaisiko suomalaisten miettiä ketkä ovat tehneet ne virheelliset päätökset, jotka ovat johtaneet tähän syvenevään ahdinkoomme?</p> <p>Eikö ole radikaalia, että nykyiset eduskuntapuolueet hautaavat maamme velkavuoren alle tätä mätää järjestelmäänsä ylläpitääkseen &nbsp;ja samalla &nbsp;pitääkseen itsensä kaikin keinoin vallankahvassa kiinni?</p> <p>Eikö ole radikaalia velkaannuttaa tulevatkin suomalaiset sukupolvet vain jonkun ohimenevän poliittisen ideologian, tässä tapauksessa EU-federalismin, vuoksi? Miksi näiden liittovaltiohourupäiden annetaan vetää koko maamme &nbsp;mukanaan suohon?<br />Miksi alistumme tällaiseen?</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;<strong>Todellinen &quot;liian iso juttu&quot;</strong></p> <p>Olisiko &quot;liian iso juttu&quot; erota EU:sta ja palata omaan valtioomme, itsenäiseen Suomeen ja alkaa rakentaa sitä omilla ehdoillamme, eikä kansainvälisen suurpääoman tai uuden eurooppalaisen imperialismin ehdoilla? Näin saisimme helposti käännettyä koko ylläkuvaillun katastrofaalisen &quot;kehityksen&quot; toiseen, kannaltamme edulliseen suuntaan.</p> <p>Kertoo suuresta ja laajalle levinneestä typeryydestä, että nyky-Suomessa kutsutaan radikaaliksi sellaista puoluetta kuin IPU, joka haluaa rakentaa maatamme suomalaisten hyvinvointi etusijalla.<br />Onko muka liian radikaalia pyrkiä rakentamaan sellainen yhteiskunta, joka tarjoaa nuorille töitä sekä mahdollisuuksia elämänsä suhteen ja jossa vanhuudestaan voi nauttia ilman, että tarvitsee tehdä työtä kokoomusnerojemme johdolla hautaan asti.</p> <p>&nbsp;Onko meille liian &quot;iso juttu&quot; ottaa käyttöön oma kansallinen valuuttamme, markka, ja itsenäinen keskuspankki, joiden avulla voimme vaikuttaa ratkaisevasti oman kansantaloutemme ongelmien ratkaisemiseen? Onko vakituisten työpaikkojen tarjoaminen sekä ruoka ja -energiaomavaraisuuteen pyrkiminen liian radikaalia nyky-Suomelle?</p> <p>Vai onko oikeastaan se todellinen &quot;liian iso juttu&quot; tavallisille suomalaisille ihmisille se, että uskaltaisi äänestää niin kuin oikeasti ajattelee?&nbsp;</p> <p>Vai tehdäänkö äänestyskopilla se oikeasti radikaali ja äärimmäisen typerä ratkaisu, että äänestetään niin kuin aina ennenkin vaikka hyvin tiedetään, että metsään menee taas kerran ja nykypäättäjät jatkavat yhteiskuntamme repimistä suuntaan, johon sitä emme haluaisi viedä.&nbsp;<br />Sitä on jokaisen suomalaisen syytä pohtia mielessään ennen seuraavia vaaleja, sillä sitä saa mitä tilaa.&nbsp;</p> <p>Sen luulisi nyt tulleen jo kaikille selväksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>             Mikä oikeastaan on radikaalia?

On korkea aika päästä eroon suomalaisia vaivaavasta käsityksestä, että ero Euroopan Unionista olisi liian "iso juttu" tai" liian radikaali" yhteiskunnallinen ratkaisu suomalaisille ja maallemme. Kyseessähän olisi kuitenkin vain paluu jo hyväksi todettuun omaan valtioomme eli itsenäiseen Suomeen. 
Itsenäiseen Suomeen palatessamme saisimme takaisin oman rahayksikkömme, oikeudet säätää omat lakimme ja oman itsenäisen ulkopolitiikan; kaiken mitä oikeasti itsenäiselle valtiolle kuuluu.

Mitä radikaalia tai liian isoa suomalaisille tässä meille tutussa valtiomuodossa muka olisi? Sillä tarkka havannoitsija ennemminkin voisi todeta, että Suomen EU-jäsenyysaika on ollut radikaalipiirien yhteiskunnallinen kokeilu, joka on mennyt kaikilta osin pieleen.

Eikö oikeastaan ollutkin tavattoman  "iso ja radikaali juttu" juuri se, että itsenäinen Suomi liitettiin federalistien toimesta puoliväkisin EU:hun ja euroon , valheita ja vääriä lupauksia kansalle antaen. Lupaukset mitkä suomalaisille annettiin on rikottu röyhkeästi yksi toisensa perään ja Suomen ruusuiseksi kuvailtu tulevaisuus EU:ssa on ollut pettymyksiä ja piikkejä täynnä.

Eikö nimenomaan  se ole meidän kannaltamme radikaalia, että EU-Suomesta siirretään teollisuutta ja työpaikkoja kovaa vauhtia pois, yritysten ja tehtaiden lyödessä lappua luukulle harva se päivä.
Eikö "liian iso juttu" olekaan se, että hyvin koulutetut, pitkän työkokemuksen omaavat, ammattinsa erinomaisesti osaavat ihmiset joutuvat työttömyyskortistoon EU-Suomessa? Ja ilman todellista toivoakaan uudesta vastaavantasoisesta työpaikasta. 

Miksi me emme ihmettele mistä johtuu, että eläkeikää pitäisi EU-Suomessa nostaa, vaikka samalla yhteiskunnan käytettävissä oleva teknologia ja tuottavuus jatkuvasti paranevat? 
Eikö muka ole radikaalia ehdottaa 65-vuotiaalle koko elämänsä työtä tehneelle, että sinun onkin jatkettava työssä vielä vuosia, meillä ei olekaan maksaa eläkettäsi? Mihin työmme tulokset oikein häviävät? 
Eikö ole radikaalia, että samaan aikaan kun nuoret ovat massoittain ilman työtä, niin vanhuksia pakotetaan työskentelemään pidempään? 
Miettikääpä sitä.

Eikö se ole radikaalia, että maassamme asuntolainojen maksu kestää kymmeniä vuosia, mutta vastaavasti työpaikkansa ja tulojensa varmuudesta ei kukaan enään nykypäivänä tiedä mitään, kun parikin vuotta eteenpäin varmaa leipää on jo pitkä aika suomalaisten työntekijöiden stressaavassa arjessa jatkuvien YT-neuvottelujen aiheuttaessa unettomia öitä ja harmaita hiuksia.
Eikö se ole radikaalia, että palkkoja yritetään EU-Suomessa laskea, kun niiden pitäisi nousta vähintään hyödykkeiden hintojen mukana? Entä onko radikaalia, että Pohjois-Suomessa äidit synnyttävät autossa, kun synnytyssairaalaan on niin pitkä matka? Olemme tässäkin asiassa palanneet aina 1960-luvun tasolle saakka, viisikymmentä vuotta taaksepäin.

Miksi  me olemme yhtäkkiä euroaikana muuttumassa takapajuisiksi impivaaralaisiksi, vaikka resursseja pitäisi olla enemmän kuin koskaan? Kannattaisiko suomalaisten miettiä ketkä ovat tehneet ne virheelliset päätökset, jotka ovat johtaneet tähän syvenevään ahdinkoomme?

Eikö ole radikaalia, että nykyiset eduskuntapuolueet hautaavat maamme velkavuoren alle tätä mätää järjestelmäänsä ylläpitääkseen  ja samalla  pitääkseen itsensä kaikin keinoin vallankahvassa kiinni?

Eikö ole radikaalia velkaannuttaa tulevatkin suomalaiset sukupolvet vain jonkun ohimenevän poliittisen ideologian, tässä tapauksessa EU-federalismin, vuoksi? Miksi näiden liittovaltiohourupäiden annetaan vetää koko maamme  mukanaan suohon?
Miksi alistumme tällaiseen?

 

                         Todellinen "liian iso juttu"

Olisiko "liian iso juttu" erota EU:sta ja palata omaan valtioomme, itsenäiseen Suomeen ja alkaa rakentaa sitä omilla ehdoillamme, eikä kansainvälisen suurpääoman tai uuden eurooppalaisen imperialismin ehdoilla? Näin saisimme helposti käännettyä koko ylläkuvaillun katastrofaalisen "kehityksen" toiseen, kannaltamme edulliseen suuntaan.

Kertoo suuresta ja laajalle levinneestä typeryydestä, että nyky-Suomessa kutsutaan radikaaliksi sellaista puoluetta kuin IPU, joka haluaa rakentaa maatamme suomalaisten hyvinvointi etusijalla.
Onko muka liian radikaalia pyrkiä rakentamaan sellainen yhteiskunta, joka tarjoaa nuorille töitä sekä mahdollisuuksia elämänsä suhteen ja jossa vanhuudestaan voi nauttia ilman, että tarvitsee tehdä työtä kokoomusnerojemme johdolla hautaan asti.

 Onko meille liian "iso juttu" ottaa käyttöön oma kansallinen valuuttamme, markka, ja itsenäinen keskuspankki, joiden avulla voimme vaikuttaa ratkaisevasti oman kansantaloutemme ongelmien ratkaisemiseen? Onko vakituisten työpaikkojen tarjoaminen sekä ruoka ja -energiaomavaraisuuteen pyrkiminen liian radikaalia nyky-Suomelle?

Vai onko oikeastaan se todellinen "liian iso juttu" tavallisille suomalaisille ihmisille se, että uskaltaisi äänestää niin kuin oikeasti ajattelee? 

Vai tehdäänkö äänestyskopilla se oikeasti radikaali ja äärimmäisen typerä ratkaisu, että äänestetään niin kuin aina ennenkin vaikka hyvin tiedetään, että metsään menee taas kerran ja nykypäättäjät jatkavat yhteiskuntamme repimistä suuntaan, johon sitä emme haluaisi viedä. 
Sitä on jokaisen suomalaisen syytä pohtia mielessään ennen seuraavia vaaleja, sillä sitä saa mitä tilaa. 

Sen luulisi nyt tulleen jo kaikille selväksi.

]]>
6 http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205528-eusta-eroaminen-ei-ole-radikaali-ja-iso-juttu#comments EU-jäsenyys itsenäisyys IPU Radikalismi Wed, 28 Oct 2015 06:43:03 +0000 Niko Kauko http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205528-eusta-eroaminen-ei-ole-radikaali-ja-iso-juttu
EU-Suomi ja lillukan varret http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205177-eu-suomi-ja-lillukan-varret <p>Tarkkaavaiselta havannoitsijalta ei jääne huomaamatta, että EU-Suomessa nykyiset eduskuntapuolueet keskittyvät todellisten ongelmien ratkaisemisen sijaan teoissaan ja puheissaan pelkkiin lillukanvarsiin. Tähän samaan typeryyteen syyllistyvät myös niin ammattiyhdistysliikkeet kuin yrittäjien edustajat ja muutenkin valtaosa yhteiskuntamme eliitistä.&nbsp;</p> <p>Myös valtamediassamme on sama ongelma; uudenlaisen ajattelun ja todellisten ongelmien esille nostoa vältellään kuin ruttoa, vaikka Suomi on tilanteessa, jossa juuri tällaiselle olisi huutava tarve.<br />Ja näistä samoista eduskuntapuolueista ja kansanedustajista, jotka ovat lyhyessä ajassa ajaneet Suomen valtavan velkavuoren alle ja näihin moniin ongelmiin missä me nyt olemme, ei ole enää näiden heidän itseaiheuttamiensa ongelmien ratkaisijoiksi.&nbsp;</p> <p>Suomen nykypäättäjät ovat EU-ideologiansa vuoksi umpikujassa, josta he eivät voi yhteiskuntaamme pois johdattaa muuta kuin käyttämällä keinoja, joissa heidän raskaista poliittisista virheistään maksaa Suomen kansa tavalla, joka ei ole missään nimessä siedettävä eikä oikeudenmukainen.</p> <p>Suomen ja suomalaisten edut ovat päättäjiemme kaksikymmenvuotisessa &quot;eurooppakiimassa&quot; jätetty toissijaisiksi ja unohdettu. Siinä sivussa he ovat kevyin perustein heittäneet kovien koettelemusten kautta aikoinaan saadun ja varmistetun valtiollisen itsenäisyytemme &nbsp;historian romukoppaan.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Todellinen suuri ongelma</strong></p> <p>Tämä federalistien tekemä vallankaappaus Suomen kansalta EU:n toimielimille on jo nyt todettavissa Suomen historian pahimmaksi poliittiseksi virheeksi ainakin Suomen kansan ja demokratian kannalta. Suomi siirrettiin väkisin yhteiskunnallisesta järjestelmästä, joka oli suunniteltu ajamaan omia kansallisia etujamme, järjestelmään, joka ajaa EU:n ja sen taustavoimien, eli suuryritysten ja maailmanvallasta haaveilevien federalistien etuja.</p> <p>Maamme ja kansamme on vaivihkaa alistettu vieraan suurvallan, EU:n, rakennusaineeksi. Suomi ei yksinkertaisesti pärjää EU-direktiivien ja EU-lainsäädännön alaisena niin kuin se pärjäsi/pärjäisi itsenäisenä valtiona. EU:n lainsäädäntöä, euroa ja EU:n perustuslakia kun ei ole suunniteltu suomalaisten etuja silmälläpitäen, vaan niiden tarkoitus on ajaa federalistien lemmikkiprojektin, liittovaltio EU:n, etuja ja muodostamista.&nbsp;</p> <p>Juuri tästä johtuu, että resurssit ovat jatkuvasti niukkenemassa tai jo loppumassa yhteiskunnan tärkeimmiltäkin sektoreilta, koska lainsäädäntöä ei ole optimoitu Suomen kannalta niin, että yhteiskuntamme työn tulokset säilyisivät täällä ja maamme voisi vaurastua.</p> <p>Kun koko yhteiskunnan perustus siis pitäisi uusia, taikka ei oikeastaan uusia, vaan palauttaa Suomen oma perustuslaki ja lainsäädäntö Suomen korkeimmaksi laiksi, niin eduskunnassa keskitytään lähinnä jakamaan jo olemassa olevia resursseja tai mikä vielä pahempaa, jakamaan velkarahaa, vaikka yksi tärkeimpiä ellei tärkein eduskunnan työ on juuri se, että se ja vain se, säätää lait sellaisiksi, että Suomen yhteiskunta toimii ja kukoistaa.</p> <p>Juuri tämän epäkohdan eli oman kansallisen lainsäädännön palauttaminen ensijaiseksi, siis käytännössä EU:sta eroaminen ja uusi itsenäistyminen, on ainut ratkaisu, jolla Suomi saadaan takaisin menestyväksi hyvinvointivaltioksi. Sellaisenhan suomalaisten suuri enemmistö maastamme haluaisi, mutta europrojektin toteuttajat eivät tästä kansalaisten mielipiteestä ole välittäneet eivätkä välitä.&nbsp;</p> <p>Kansallinen lainsäädäntöhän Suomessa tarkoittaa oikeastaan sitä, että Suomen kansa korkeimman vallan, eli valtiovallan, haltijana Suomessa äänestää edustajansa Suomen eduskuntaan, jotka siellä säätävät Suomelle lakeja - siis Suomen kansan palvelijoina eikä niin kuin nykytilanteessa, jossa korkein lainsäädäntö tulee maan ulkopuolelta, EU:sta; eikä &nbsp;Suomen kansalta niin kuin oma perustuslakimme edellyttää.</p> <p>Uusiksi päättäjiksi tarvitaan tässä tilanteessa perustuslaillisia itsenäisyysvoimia, jotka pystyvät ajattelemaan itsenäisesti, rohkeasti ja eri tavalla kuin eurooppaideologiaan ja euroon sitoutuneet sokeat nykypäättäjämme, jotka eivät enää EU-jäsenyyden aikana ole palvelleet ainoata oikeata ja laillista isäntäänsä, Suomen kansaa.<br />Ja sen jälkeen, kun uusi itsenäisyys on saavutettu, kansanedustajiemme pitäisi keskittyä vähintään samalla tarmolla uusien resurssien luomiseen kuin jo olemassaolevien jakamiseen.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>EU-jäsenyyden kustannukset</strong></p> <p>Vaikkakin EU-jäsenyyden näkyvät ja helposti laskettavat kustannuksetkin ovat suomalaisille tavattoman suuret, niin kuitenkin ylivoimaisesti suurin tuho tulee siis muualta kuin siitä, että maksamme jäsenmaksuja &nbsp;ja tilitämme tullitulojamme EU:lle. Todellinen ongelma, joka on käynyt jo meille sietämättömäksi taakaksi, syntyy siitä, että emme pysty kehittämään omaa yhteiskuntaamme omista lähtökohdistamme.&nbsp;</p> <p>Tämä on se ydinkysymys ja itsenäisyyliikkeen toiminnan a ja o. Tavoitteemme ovat itsenäisyys, oma raha ja keskuspankki sekä aito kansallinen demokratia.</p> <p>Jätetään lillukanvarsien parissa puuhastelu nykyisille eduskuntapuolueille ja eliitille, jotka eivät enemmästä ja tärkeämmästä ymmärrä ja jotka ajattelevat edelleen samoin kuin luodessaan nämä Suomen nykypäivän ongelmat. Albert Einstein sanoikin joskus osuvasti: &quot;Kun yritämme ratkaista ongelmia, emme voi ajatella samalla tavalla kuin luodessamme niitä.&quot; &nbsp;</p> <p>Tämä viisaus on suomalaisten äänestäjien syytä painaa pikaisesti mieleensä, jotta kestämättömästä nykytilanteesta löytyy kunniallinen, mahdollisimman kivuton &nbsp;ja realistinen ulospääsy.</p> <p>Lillukanvarsien parissa puuhastelevilla kun ei ole selkeää käsitystä yhteiskunnan tilasta ja ilman selkeää tavoitetta ja strategiaa siitä miten Suomi saadaan nousuun he ovat tuomittuja epäonnistumaan. Nykyiset eduskuntapuolueet ovat alistuneet toimimaan EU:n järjestelmän sisällä, eikä edes se auta, että kaikki lillukanvarret näiden toimesta korjattaisiin, kun koko EU:n systeemi on perusrakenteeltaan väärä Suomelle.&nbsp;</p> <p>Tästä päättäjien sokeudesta maksaa suurin osa suomalaisista kovaa hintaa.</p> <p>Nykyistä EU-politiikkaa kannattamalla suomalainen äänestäjä on osa ongelmaa, kun taas itsenäisyyttä kannattamalla hän on osa ratkaisua.</p> <p>Miettikää siis tarkasti kenen joukoissa seisotte tai kenelle äänenne annatte, kun Suomen tulevaisuudesta päätetään.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tarkkaavaiselta havannoitsijalta ei jääne huomaamatta, että EU-Suomessa nykyiset eduskuntapuolueet keskittyvät todellisten ongelmien ratkaisemisen sijaan teoissaan ja puheissaan pelkkiin lillukanvarsiin. Tähän samaan typeryyteen syyllistyvät myös niin ammattiyhdistysliikkeet kuin yrittäjien edustajat ja muutenkin valtaosa yhteiskuntamme eliitistä. 

Myös valtamediassamme on sama ongelma; uudenlaisen ajattelun ja todellisten ongelmien esille nostoa vältellään kuin ruttoa, vaikka Suomi on tilanteessa, jossa juuri tällaiselle olisi huutava tarve.
Ja näistä samoista eduskuntapuolueista ja kansanedustajista, jotka ovat lyhyessä ajassa ajaneet Suomen valtavan velkavuoren alle ja näihin moniin ongelmiin missä me nyt olemme, ei ole enää näiden heidän itseaiheuttamiensa ongelmien ratkaisijoiksi. 

Suomen nykypäättäjät ovat EU-ideologiansa vuoksi umpikujassa, josta he eivät voi yhteiskuntaamme pois johdattaa muuta kuin käyttämällä keinoja, joissa heidän raskaista poliittisista virheistään maksaa Suomen kansa tavalla, joka ei ole missään nimessä siedettävä eikä oikeudenmukainen.

Suomen ja suomalaisten edut ovat päättäjiemme kaksikymmenvuotisessa "eurooppakiimassa" jätetty toissijaisiksi ja unohdettu. Siinä sivussa he ovat kevyin perustein heittäneet kovien koettelemusten kautta aikoinaan saadun ja varmistetun valtiollisen itsenäisyytemme  historian romukoppaan. 

 

Todellinen suuri ongelma

Tämä federalistien tekemä vallankaappaus Suomen kansalta EU:n toimielimille on jo nyt todettavissa Suomen historian pahimmaksi poliittiseksi virheeksi ainakin Suomen kansan ja demokratian kannalta. Suomi siirrettiin väkisin yhteiskunnallisesta järjestelmästä, joka oli suunniteltu ajamaan omia kansallisia etujamme, järjestelmään, joka ajaa EU:n ja sen taustavoimien, eli suuryritysten ja maailmanvallasta haaveilevien federalistien etuja.

Maamme ja kansamme on vaivihkaa alistettu vieraan suurvallan, EU:n, rakennusaineeksi. Suomi ei yksinkertaisesti pärjää EU-direktiivien ja EU-lainsäädännön alaisena niin kuin se pärjäsi/pärjäisi itsenäisenä valtiona. EU:n lainsäädäntöä, euroa ja EU:n perustuslakia kun ei ole suunniteltu suomalaisten etuja silmälläpitäen, vaan niiden tarkoitus on ajaa federalistien lemmikkiprojektin, liittovaltio EU:n, etuja ja muodostamista. 

Juuri tästä johtuu, että resurssit ovat jatkuvasti niukkenemassa tai jo loppumassa yhteiskunnan tärkeimmiltäkin sektoreilta, koska lainsäädäntöä ei ole optimoitu Suomen kannalta niin, että yhteiskuntamme työn tulokset säilyisivät täällä ja maamme voisi vaurastua.

Kun koko yhteiskunnan perustus siis pitäisi uusia, taikka ei oikeastaan uusia, vaan palauttaa Suomen oma perustuslaki ja lainsäädäntö Suomen korkeimmaksi laiksi, niin eduskunnassa keskitytään lähinnä jakamaan jo olemassa olevia resursseja tai mikä vielä pahempaa, jakamaan velkarahaa, vaikka yksi tärkeimpiä ellei tärkein eduskunnan työ on juuri se, että se ja vain se, säätää lait sellaisiksi, että Suomen yhteiskunta toimii ja kukoistaa.

Juuri tämän epäkohdan eli oman kansallisen lainsäädännön palauttaminen ensijaiseksi, siis käytännössä EU:sta eroaminen ja uusi itsenäistyminen, on ainut ratkaisu, jolla Suomi saadaan takaisin menestyväksi hyvinvointivaltioksi. Sellaisenhan suomalaisten suuri enemmistö maastamme haluaisi, mutta europrojektin toteuttajat eivät tästä kansalaisten mielipiteestä ole välittäneet eivätkä välitä. 

Kansallinen lainsäädäntöhän Suomessa tarkoittaa oikeastaan sitä, että Suomen kansa korkeimman vallan, eli valtiovallan, haltijana Suomessa äänestää edustajansa Suomen eduskuntaan, jotka siellä säätävät Suomelle lakeja - siis Suomen kansan palvelijoina eikä niin kuin nykytilanteessa, jossa korkein lainsäädäntö tulee maan ulkopuolelta, EU:sta; eikä  Suomen kansalta niin kuin oma perustuslakimme edellyttää.

Uusiksi päättäjiksi tarvitaan tässä tilanteessa perustuslaillisia itsenäisyysvoimia, jotka pystyvät ajattelemaan itsenäisesti, rohkeasti ja eri tavalla kuin eurooppaideologiaan ja euroon sitoutuneet sokeat nykypäättäjämme, jotka eivät enää EU-jäsenyyden aikana ole palvelleet ainoata oikeata ja laillista isäntäänsä, Suomen kansaa.
Ja sen jälkeen, kun uusi itsenäisyys on saavutettu, kansanedustajiemme pitäisi keskittyä vähintään samalla tarmolla uusien resurssien luomiseen kuin jo olemassaolevien jakamiseen.

 

EU-jäsenyyden kustannukset

Vaikkakin EU-jäsenyyden näkyvät ja helposti laskettavat kustannuksetkin ovat suomalaisille tavattoman suuret, niin kuitenkin ylivoimaisesti suurin tuho tulee siis muualta kuin siitä, että maksamme jäsenmaksuja  ja tilitämme tullitulojamme EU:lle. Todellinen ongelma, joka on käynyt jo meille sietämättömäksi taakaksi, syntyy siitä, että emme pysty kehittämään omaa yhteiskuntaamme omista lähtökohdistamme. 

Tämä on se ydinkysymys ja itsenäisyyliikkeen toiminnan a ja o. Tavoitteemme ovat itsenäisyys, oma raha ja keskuspankki sekä aito kansallinen demokratia.

Jätetään lillukanvarsien parissa puuhastelu nykyisille eduskuntapuolueille ja eliitille, jotka eivät enemmästä ja tärkeämmästä ymmärrä ja jotka ajattelevat edelleen samoin kuin luodessaan nämä Suomen nykypäivän ongelmat. Albert Einstein sanoikin joskus osuvasti: "Kun yritämme ratkaista ongelmia, emme voi ajatella samalla tavalla kuin luodessamme niitä."  

Tämä viisaus on suomalaisten äänestäjien syytä painaa pikaisesti mieleensä, jotta kestämättömästä nykytilanteesta löytyy kunniallinen, mahdollisimman kivuton  ja realistinen ulospääsy.

Lillukanvarsien parissa puuhastelevilla kun ei ole selkeää käsitystä yhteiskunnan tilasta ja ilman selkeää tavoitetta ja strategiaa siitä miten Suomi saadaan nousuun he ovat tuomittuja epäonnistumaan. Nykyiset eduskuntapuolueet ovat alistuneet toimimaan EU:n järjestelmän sisällä, eikä edes se auta, että kaikki lillukanvarret näiden toimesta korjattaisiin, kun koko EU:n systeemi on perusrakenteeltaan väärä Suomelle. 

Tästä päättäjien sokeudesta maksaa suurin osa suomalaisista kovaa hintaa.

Nykyistä EU-politiikkaa kannattamalla suomalainen äänestäjä on osa ongelmaa, kun taas itsenäisyyttä kannattamalla hän on osa ratkaisua.

Miettikää siis tarkasti kenen joukoissa seisotte tai kenelle äänenne annatte, kun Suomen tulevaisuudesta päätetään.

 

]]>
8 http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205177-eu-suomi-ja-lillukan-varret#comments Eroon eurosta EU-jäsenyys itsenäisyys Thu, 22 Oct 2015 06:17:11 +0000 Niko Kauko http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205177-eu-suomi-ja-lillukan-varret
Presidentti Niinistö, euro ja EU-armeija http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205071-presidentti-niinisto-euro-ja-eu-armeija <p>Muistamme aikanaan oikeusministerinä toimineen Sauli Niinistön EU-kiihkossaan sanoneen: &quot;Suomen perustuslaissa on euron mentävä aukko&quot;. Suomen perustuslaissa ei kyllä sellaista aukkoa ollut, mutta euro jyrättiin eduskunnassa läpi Sauli Niinistön ja Paavo Lipposen painostuksesta omasta perustuslaistamme piittaamatta. Mihin tämä Niinistön &quot;euron mentävä aukko&quot; Suomen sitten johti?</p><p>Oma valuutta ja sen mukana Suomen oma talouspolitiikka heitettiin roskakoriin ja tilalle otettiin EU:n kontrolloima rahayksikkö, euro. Euroa käyttävässä Suomessa arkipäivää on pysyvä ja yhä paheneva massatyöttömyys, krooninen velkaantuminen, terveydenhuollon, teiden ynnä muun infrastruktuurin rapautuminen. Lisäksi olemme euron käyttöönoton myötä joutuneet kauppasotaan Venäjän kanssa, joka on yksi tärkeimmistä kauppakumppaneistamme.&nbsp;</p><p>Euro on siis kaikilla mittareilla osoittautunut todelliseksi katastrofiksi maallemme. Nyt presidentti Niinistö on ilmoittanut kannattavansa Suomen osallistumista EU:n armeijaan, jos sellainen perustetaan. Ilmeisesti presidentti Niinistö kaukaa &quot;viisaana&quot; ajattelee tällä kertaa, että Suomen liittoutumattomuudessa on EU-armeijan mentävä aukko.<br />Mihin EU-armeija Suomen johtaisi?</p><p>EU-armeija tarkoittaisi EU:n militarisoimista ja sen kasvavaa halua imperialismiin, joka ajaisi EU:n jatkuviin sotilaallisiin konflikteihin eri puolilla maailmaa, ns. amerikanmalliin. Suomen osallistuminen EU-armeijaan johtaisi maamme vielä suurempaan katastrofiin, kuin missä nyt euron myötä olemme.&nbsp;</p><p>EU-armeija kasvattaisi EU:sta johtuvaa taloudellista taakkaa ja veisi määrärahoja jo nyt pahassa rahoitusvajeessa olevalta omalta armeijaltamme. Se taas johtaisi jo nyt ahtaalla olevan kotimaan puolustuksen heikkenemiseen. Euroarmeija toisi ennen pitkää vieraan vallan joukot omaan maahamme ja veisi viimeisetkin rippeet &quot;liittoutumattomuudestamme&quot;, johon tosin ei kukaan enää muutenkaan usko, ehkä naiivia valtiojohtoamme lukuunottamatta.&nbsp;</p><p>Ja ennen kaikkea EU-armeijaan osallistuminen johtaisi meidät kaikkein pahimpaan turvallisuuspoliittiseen painajaiseemme; kun euro vei meidät kauppa- ja pakotesotaan Venäjän kanssa, niin presidentti Niinistön halu viedä Suomi euroarmeijaan johtaisi suurella todennäköisyydellä Suomen sotilaalliseen konfliktiin Venäjän kanssa.</p><p>Elämme vaarallisia ja &nbsp;poikkeuksellisia aikoja: Jos seuraamme presidentti Niinistöä taas tässäkin asiassa emmekä tee mitään Suomen itsenäisyyden palauttamiseksi, osoitamme kansana poliittisen tyhmyytemme jälleen kerran.</p><p>Suomen EU:hun ja sen taustavoimiin sitoutunut poliittinen johto on unohtanut vaalia Suomen turvallisuuspolitiikan kulmakiveä, hyviä suhteitamme Venäjään. Suomen kansan on syytä vaihtaa valtiojohtomme sellaiseksi, joka ei johda maatamme mukaan imperialismin ja sotien teille, eikä törmäyskurssille Venäjän kanssa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muistamme aikanaan oikeusministerinä toimineen Sauli Niinistön EU-kiihkossaan sanoneen: "Suomen perustuslaissa on euron mentävä aukko". Suomen perustuslaissa ei kyllä sellaista aukkoa ollut, mutta euro jyrättiin eduskunnassa läpi Sauli Niinistön ja Paavo Lipposen painostuksesta omasta perustuslaistamme piittaamatta. Mihin tämä Niinistön "euron mentävä aukko" Suomen sitten johti?

Oma valuutta ja sen mukana Suomen oma talouspolitiikka heitettiin roskakoriin ja tilalle otettiin EU:n kontrolloima rahayksikkö, euro. Euroa käyttävässä Suomessa arkipäivää on pysyvä ja yhä paheneva massatyöttömyys, krooninen velkaantuminen, terveydenhuollon, teiden ynnä muun infrastruktuurin rapautuminen. Lisäksi olemme euron käyttöönoton myötä joutuneet kauppasotaan Venäjän kanssa, joka on yksi tärkeimmistä kauppakumppaneistamme. 

Euro on siis kaikilla mittareilla osoittautunut todelliseksi katastrofiksi maallemme. Nyt presidentti Niinistö on ilmoittanut kannattavansa Suomen osallistumista EU:n armeijaan, jos sellainen perustetaan. Ilmeisesti presidentti Niinistö kaukaa "viisaana" ajattelee tällä kertaa, että Suomen liittoutumattomuudessa on EU-armeijan mentävä aukko.
Mihin EU-armeija Suomen johtaisi?

EU-armeija tarkoittaisi EU:n militarisoimista ja sen kasvavaa halua imperialismiin, joka ajaisi EU:n jatkuviin sotilaallisiin konflikteihin eri puolilla maailmaa, ns. amerikanmalliin. Suomen osallistuminen EU-armeijaan johtaisi maamme vielä suurempaan katastrofiin, kuin missä nyt euron myötä olemme. 

EU-armeija kasvattaisi EU:sta johtuvaa taloudellista taakkaa ja veisi määrärahoja jo nyt pahassa rahoitusvajeessa olevalta omalta armeijaltamme. Se taas johtaisi jo nyt ahtaalla olevan kotimaan puolustuksen heikkenemiseen. Euroarmeija toisi ennen pitkää vieraan vallan joukot omaan maahamme ja veisi viimeisetkin rippeet "liittoutumattomuudestamme", johon tosin ei kukaan enää muutenkaan usko, ehkä naiivia valtiojohtoamme lukuunottamatta. 

Ja ennen kaikkea EU-armeijaan osallistuminen johtaisi meidät kaikkein pahimpaan turvallisuuspoliittiseen painajaiseemme; kun euro vei meidät kauppa- ja pakotesotaan Venäjän kanssa, niin presidentti Niinistön halu viedä Suomi euroarmeijaan johtaisi suurella todennäköisyydellä Suomen sotilaalliseen konfliktiin Venäjän kanssa.

Elämme vaarallisia ja  poikkeuksellisia aikoja: Jos seuraamme presidentti Niinistöä taas tässäkin asiassa emmekä tee mitään Suomen itsenäisyyden palauttamiseksi, osoitamme kansana poliittisen tyhmyytemme jälleen kerran.

Suomen EU:hun ja sen taustavoimiin sitoutunut poliittinen johto on unohtanut vaalia Suomen turvallisuuspolitiikan kulmakiveä, hyviä suhteitamme Venäjään. Suomen kansan on syytä vaihtaa valtiojohtomme sellaiseksi, joka ei johda maatamme mukaan imperialismin ja sotien teille, eikä törmäyskurssille Venäjän kanssa.

]]>
0 http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205071-presidentti-niinisto-euro-ja-eu-armeija#comments EU-jäsenyys itsenäisyys EU:n Venäjäpakotteet Euro Tue, 20 Oct 2015 05:47:14 +0000 Niko Kauko http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205071-presidentti-niinisto-euro-ja-eu-armeija
Juhlat peruttu! Ja hyvästä syystä... http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204687-juhlat-peruttu-ja-hyvasta-syysta <p>Ulkoministeriö on antanut ohjeistuksen kaikille Suomen suurlähetystöille, että diplomaattisissa edustustoissamme maailmalla ei tänä vuonna järjestetä itsenäisyyspäivän vastaanottoja. Syyksi on ilmoitettu säästösyyt eli valtion rahapula.</p><p>Ehkä näiden taloudellisten syiden takana on myös häveliäisyyssyyt eli se, että muut maailman valtiot tietävät hyvin, että tässä Suomen itsenäisyysasiassa keisarilla ei ole enää vaatteita eikä kukaan paremmin asioista perillä oleva Suomen itsenäisyyteen usko.</p><p>Itsenäisen valtion tärkeimpiä tunnusmerkkejä kun ovat mm. oma itsenäinen ja riippumaton lainsäädäntö ja tuomiovalta, oma ulkopolitiikka ja oma itsenäinen rahayksikkö.</p><p>Tässä muutama havainto siitä, että itsenäisyytemme on elinkelvoton myytti: EU:n lait ja direktiivit menevät omien kansallisten lakiemme yläpuolelle, EU:n perustuslaki on oman kansallisen perustuslakimme yläpuolella, EU:n tuomioistuimen tuomiot ovat ristiriitatilanteessa Suomen korkeimman oikeuden ja KHO:n tuomioiden yläpuolella, Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut tukemaan EU:n yhtä ulkopolitiikkaa, EU-Suomessa otettiin oman ja itsenäisen rahayksikkömme, markan, tilalle käyttöön vieras valuutta, euro.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vihollinen tuli lännestä ja maamme sisältä</strong></p><p>Kuten äsken huomasimme, Suomelta on lyhyessä ajassa EU-jäsenyytemme aikana karsittu kaikki tärkeimmät itsenäisen valtion tunnusmerkit ja toimivallat. &nbsp;Suomi ei siis enää pitkään aikaan ole ollut itsenäinen valtio. Tämä ikävä johtopäätös on jokaisen rehellisen suomalaisen omalla kohdallaan tehtävä vaikka se koville ottaisikin.</p><p>Suomalaisille on opetettu, että vihollinen tulee aina idästä ja tämä on mennyt ikävä kyllä liiankin hyvin perille. Todellisuudessa itsenäisyyttä ja valtion suvereniteettia on suojeltava joka hetki kaikkiin ilmansuuntiin ja myös sisäiset uhkat on otettava jatkuvasti huomioon kansakunnan itsenäisyyttä varjellessa. Sen joudumme oppimaan nyt kantapään kautta.&nbsp;</p><p>Meillähän Suomessa kävi niin, että kaikkien piippujemme osoittaessa tarkkaavaisina itään, EU ja se lakeijat Suomessa veivät kaikessa rauhassa meiltä ja yhteiskunnaltamme kaiken, jota yritimme idältä suojella; mm. oikeutemme itsenäiseen lainsäädäntöön, oman rahayksikkömme ja itsenäisen ulkopolitiikkamme.</p><p>Typeryydestä kertoo myös se, että jos Neuvostoliiton aikana rahayksikkömme olisi ollut rupla ja Moskovassa olisi päätetty lainsäädännöstämme, niin harva jos kukaan olisi väittänyt Suomen olevan itsenäinen valtio. EU-aikana silti monet kansakunnan kermasta ja älymystöstä edelleen selittävät mustaa valkoiseksi ja väittävät EU-Suomen olevan itsenäinen.</p><p>Ehkä tässä on monien kohdalla kyse tahallisesta harhauttamisesta ja itsepetoksesta, jolla omaa maailmankuvaa yritetään selittää paremmaksi kuin se onkaan, ja jolla samalla näytetään täydellistä alistumista sekä palveluhalukkuutta uuden isäntämme Euroopan Unionin suuntaan.</p><p>Askel oikeaan suuntaan on silti se, että valtio ei enää käytä rahojaan turhanpäiväisiin itsenäisyysjuhliin ulkomailla. Siellä kyllä hyvin &nbsp;jo ymmärretään Suomen olevan EU:n koillinen osavaltio ilman todellista itsenäisyyttä.&nbsp;</p><p>Kotipuolessahan itsenäisyyspäivän juhlista Presidentinlinnassa ei voi voida luopua siitä syystä, että edes siellä kansakunnan kerma saa uskotella sekä itselleen, että suomalaisille, Suomen olevan edelleen itsenäinen valtio. Yhä useampi tosin linnanjuhienkin kohdalla jo tietää, että keisarilla ei ole enää vaatteita.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ulkoministeriö on antanut ohjeistuksen kaikille Suomen suurlähetystöille, että diplomaattisissa edustustoissamme maailmalla ei tänä vuonna järjestetä itsenäisyyspäivän vastaanottoja. Syyksi on ilmoitettu säästösyyt eli valtion rahapula.

Ehkä näiden taloudellisten syiden takana on myös häveliäisyyssyyt eli se, että muut maailman valtiot tietävät hyvin, että tässä Suomen itsenäisyysasiassa keisarilla ei ole enää vaatteita eikä kukaan paremmin asioista perillä oleva Suomen itsenäisyyteen usko.

Itsenäisen valtion tärkeimpiä tunnusmerkkejä kun ovat mm. oma itsenäinen ja riippumaton lainsäädäntö ja tuomiovalta, oma ulkopolitiikka ja oma itsenäinen rahayksikkö.

Tässä muutama havainto siitä, että itsenäisyytemme on elinkelvoton myytti: EU:n lait ja direktiivit menevät omien kansallisten lakiemme yläpuolelle, EU:n perustuslaki on oman kansallisen perustuslakimme yläpuolella, EU:n tuomioistuimen tuomiot ovat ristiriitatilanteessa Suomen korkeimman oikeuden ja KHO:n tuomioiden yläpuolella, Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut tukemaan EU:n yhtä ulkopolitiikkaa, EU-Suomessa otettiin oman ja itsenäisen rahayksikkömme, markan, tilalle käyttöön vieras valuutta, euro.

 

Vihollinen tuli lännestä ja maamme sisältä

Kuten äsken huomasimme, Suomelta on lyhyessä ajassa EU-jäsenyytemme aikana karsittu kaikki tärkeimmät itsenäisen valtion tunnusmerkit ja toimivallat.  Suomi ei siis enää pitkään aikaan ole ollut itsenäinen valtio. Tämä ikävä johtopäätös on jokaisen rehellisen suomalaisen omalla kohdallaan tehtävä vaikka se koville ottaisikin.

Suomalaisille on opetettu, että vihollinen tulee aina idästä ja tämä on mennyt ikävä kyllä liiankin hyvin perille. Todellisuudessa itsenäisyyttä ja valtion suvereniteettia on suojeltava joka hetki kaikkiin ilmansuuntiin ja myös sisäiset uhkat on otettava jatkuvasti huomioon kansakunnan itsenäisyyttä varjellessa. Sen joudumme oppimaan nyt kantapään kautta. 

Meillähän Suomessa kävi niin, että kaikkien piippujemme osoittaessa tarkkaavaisina itään, EU ja se lakeijat Suomessa veivät kaikessa rauhassa meiltä ja yhteiskunnaltamme kaiken, jota yritimme idältä suojella; mm. oikeutemme itsenäiseen lainsäädäntöön, oman rahayksikkömme ja itsenäisen ulkopolitiikkamme.

Typeryydestä kertoo myös se, että jos Neuvostoliiton aikana rahayksikkömme olisi ollut rupla ja Moskovassa olisi päätetty lainsäädännöstämme, niin harva jos kukaan olisi väittänyt Suomen olevan itsenäinen valtio. EU-aikana silti monet kansakunnan kermasta ja älymystöstä edelleen selittävät mustaa valkoiseksi ja väittävät EU-Suomen olevan itsenäinen.

Ehkä tässä on monien kohdalla kyse tahallisesta harhauttamisesta ja itsepetoksesta, jolla omaa maailmankuvaa yritetään selittää paremmaksi kuin se onkaan, ja jolla samalla näytetään täydellistä alistumista sekä palveluhalukkuutta uuden isäntämme Euroopan Unionin suuntaan.

Askel oikeaan suuntaan on silti se, että valtio ei enää käytä rahojaan turhanpäiväisiin itsenäisyysjuhliin ulkomailla. Siellä kyllä hyvin  jo ymmärretään Suomen olevan EU:n koillinen osavaltio ilman todellista itsenäisyyttä. 

Kotipuolessahan itsenäisyyspäivän juhlista Presidentinlinnassa ei voi voida luopua siitä syystä, että edes siellä kansakunnan kerma saa uskotella sekä itselleen, että suomalaisille, Suomen olevan edelleen itsenäinen valtio. Yhä useampi tosin linnanjuhienkin kohdalla jo tietää, että keisarilla ei ole enää vaatteita.

 

]]>
9 http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204687-juhlat-peruttu-ja-hyvasta-syysta#comments EU-jäsenyys itsenäisyys IPU Itsenäisyyspuolue politiikka Linnan juhlat Tue, 13 Oct 2015 09:45:33 +0000 Niko Kauko http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204687-juhlat-peruttu-ja-hyvasta-syysta
Soini ja seteliselkärankaiset http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203832-soini-ja-seteliselkarankaiset <p>Ulkoministeri Soini sanoi Suomen Sotilas - lehdelle, että NATO-jäsenyys ei ole perussuomalaisille &quot;ei koskaan&quot; asia. Tämä ei tullut yllätyksenä, sillä näyttää siltä, &nbsp;että Soinin johtamille persuille ei sellaista asiaa olekaan, mitä voisi ns. omantunnon- tai periaatekysymyksenä pitää.</p> <p>Soinin vauhkottua vuosikausia Kreikan tukipakettien järjettömyydestä ja siitä miten &nbsp;perussuomalaiset eivät niitä hyväksy, niin heti persujen päästyä hallitukseen paljastui, että tämä ei ollutkaan persuille &quot;ei koskaan&quot; asia.&nbsp;Hallitukseen päästyään perussuomalaiset jatkoivat samaa linjaa Kreikan suhteen kuin edellinenkin hallitus. Joistakin kriittisistä soraäänistä huolimatta lähes kaikki persut antoivat kuitenkin tukensa uudelle Kreikan tukipaketille.</p> <p>Soinin johtamat persut ovatkin hallitukseen päästyään alkaneet palvella EU:n komissiota ja sen etuja Suomen kansan sijasta, niin kuin muutkin tämänhetkiset eduskuntapuolueet.</p> <p>Kerättyään äänet suomalaisilta EU-jäsenyyden ja euron vastustajilta Soini onkin näyttänyt,&nbsp;että Suomen itsenäisyydellä ja itsemääräämisoikeudella ratsastaminen on ollut persuille vain tapa saada ääniä, jotta persut pääsisivät valtaan. Tositilanteessa äänestäjien tahdolle &nbsp;viitataan persuissa kintaalla.</p> <p>Soini myös mielellään esittää persut perusduunarien puolueena, joka aina ja päällimmäisenä pitää tavallisten työntekijöiden puolta. Hallitukseen päästyään Soini ja perussuomalaiset ovat kuitenkin heti ajamassa työntekijöiden etuihin huomattavia heikennyksiä yksimielisesti Kokoomuksen ja Keskustan kanssa. Eli tämä perusduunarien asian ajaminen ei ollut sekään &quot;ei koskaan&quot; asia, vaan heidän etujensa kimppuun käytiin heti kun tilanne sen mahdollisti.</p> <p>Soinille ainut &quot;ei koskaan&quot; asia taitaakin olla se, että hän myöntäisi poliittisen uransa&nbsp;perustuvan laajamittaiseen äänestäjiensä pettämiseen.&nbsp;<br />Tuskin ironisempaa vaalislogania voisi ajatellakaan kuin persujen kevään eduskuntavaaleissa käyttämä &quot;sitä saa mitä tilaa&quot;.<br />Voikin sanoa, että persut ovat itse lyhyellä hallituskaudellaan jo näyttäneet, että he ovat todellinen seteliselkärankaisten ja takinkääntäjien puolue.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ulkoministeri Soini sanoi Suomen Sotilas - lehdelle, että NATO-jäsenyys ei ole perussuomalaisille "ei koskaan" asia. Tämä ei tullut yllätyksenä, sillä näyttää siltä,  että Soinin johtamille persuille ei sellaista asiaa olekaan, mitä voisi ns. omantunnon- tai periaatekysymyksenä pitää.

Soinin vauhkottua vuosikausia Kreikan tukipakettien järjettömyydestä ja siitä miten  perussuomalaiset eivät niitä hyväksy, niin heti persujen päästyä hallitukseen paljastui, että tämä ei ollutkaan persuille "ei koskaan" asia. Hallitukseen päästyään perussuomalaiset jatkoivat samaa linjaa Kreikan suhteen kuin edellinenkin hallitus. Joistakin kriittisistä soraäänistä huolimatta lähes kaikki persut antoivat kuitenkin tukensa uudelle Kreikan tukipaketille.

Soinin johtamat persut ovatkin hallitukseen päästyään alkaneet palvella EU:n komissiota ja sen etuja Suomen kansan sijasta, niin kuin muutkin tämänhetkiset eduskuntapuolueet.

Kerättyään äänet suomalaisilta EU-jäsenyyden ja euron vastustajilta Soini onkin näyttänyt, että Suomen itsenäisyydellä ja itsemääräämisoikeudella ratsastaminen on ollut persuille vain tapa saada ääniä, jotta persut pääsisivät valtaan. Tositilanteessa äänestäjien tahdolle  viitataan persuissa kintaalla.

Soini myös mielellään esittää persut perusduunarien puolueena, joka aina ja päällimmäisenä pitää tavallisten työntekijöiden puolta. Hallitukseen päästyään Soini ja perussuomalaiset ovat kuitenkin heti ajamassa työntekijöiden etuihin huomattavia heikennyksiä yksimielisesti Kokoomuksen ja Keskustan kanssa. Eli tämä perusduunarien asian ajaminen ei ollut sekään "ei koskaan" asia, vaan heidän etujensa kimppuun käytiin heti kun tilanne sen mahdollisti.

Soinille ainut "ei koskaan" asia taitaakin olla se, että hän myöntäisi poliittisen uransa perustuvan laajamittaiseen äänestäjiensä pettämiseen. 
Tuskin ironisempaa vaalislogania voisi ajatellakaan kuin persujen kevään eduskuntavaaleissa käyttämä "sitä saa mitä tilaa".
Voikin sanoa, että persut ovat itse lyhyellä hallituskaudellaan jo näyttäneet, että he ovat todellinen seteliselkärankaisten ja takinkääntäjien puolue.

]]>
0 http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203832-soini-ja-seteliselkarankaiset#comments EU-jäsenyys itsenäisyys Kuka luottaisi persuun Missä persuoppositio Soini Thu, 01 Oct 2015 05:41:22 +0000 Niko Kauko http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203832-soini-ja-seteliselkarankaiset