Yleissitovuus http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/150621/all Mon, 11 Feb 2019 10:23:12 +0200 fi Duunitorin vaalikone - minun vastaukseni http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269444-duunitorin-vaalikone-minun-vastaukseni <p>Duunitorin vaalikone keskittyy työelämäkysymyksiin.</p><p>Olen tehnyt monenlaisia töitä, aloittanut 14-vuotiaana rikkaruohojen kitkemisellä ja siivoamisella. Olen ollut mm. kylvettäjä, tarjoilija, matkamuistomyyjä, kassatilistysten laskija, grillimyyjä, laitosapulainen, postinkantaja, toimittaja, opettaja. Luottamusmiehenäkin yli 15 vuotta.</p><p>Minulle työelämän reiluus on tärkeä asia. Työelämän lainsäädäntö kannattaa valmistella kolmikantaiseti eli yhdessä sopimalla, ei sanelemalla.</p><p>Tarvitsemme perhevapaauudistuksen, joka tukee tasa-arvoista vanhemmuutta ja parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla sekä ura- ja palkkakehitystä. Naisen urakehitys ei saa päättyä neuvolaan.</p><p>Yleissitovat työehtosopimukset ovat paras yhteiskuntarauhan tae ja myös yrittäjän etu. Paikallisesti voi aina sopia TESiä paremmin. Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttää palkka-avoimuutta myös yksityisellä puolella ja henkilöstön mahdollisuutta olla mukana yrityksen päättävissä elimissä.</p><p><a href="https://duunitori.fi/vaalikone/ehdokkaat/uusimaa/ulla-kaukola-sdp-uusimaa">https://duunitori.fi/vaalikone/ehdokkaat/uusimaa/ulla-kaukola-sdp-uusimaa</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Duunitorin vaalikone keskittyy työelämäkysymyksiin.

Olen tehnyt monenlaisia töitä, aloittanut 14-vuotiaana rikkaruohojen kitkemisellä ja siivoamisella. Olen ollut mm. kylvettäjä, tarjoilija, matkamuistomyyjä, kassatilistysten laskija, grillimyyjä, laitosapulainen, postinkantaja, toimittaja, opettaja. Luottamusmiehenäkin yli 15 vuotta.

Minulle työelämän reiluus on tärkeä asia. Työelämän lainsäädäntö kannattaa valmistella kolmikantaiseti eli yhdessä sopimalla, ei sanelemalla.

Tarvitsemme perhevapaauudistuksen, joka tukee tasa-arvoista vanhemmuutta ja parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla sekä ura- ja palkkakehitystä. Naisen urakehitys ei saa päättyä neuvolaan.

Yleissitovat työehtosopimukset ovat paras yhteiskuntarauhan tae ja myös yrittäjän etu. Paikallisesti voi aina sopia TESiä paremmin. Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttää palkka-avoimuutta myös yksityisellä puolella ja henkilöstön mahdollisuutta olla mukana yrityksen päättävissä elimissä.

https://duunitori.fi/vaalikone/ehdokkaat/uusimaa/ulla-kaukola-sdp-uusimaa

 

]]>
0 http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269444-duunitorin-vaalikone-minun-vastaukseni#comments Duunitori Paikallinen sopiminen Työelämä Vaalikone Yleissitovuus Mon, 11 Feb 2019 08:23:12 +0000 Ulla Kaukola http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269444-duunitorin-vaalikone-minun-vastaukseni
Duunitorin vaalikone - minun vastaukseni http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269443-duunitorin-vaalikone-minun-vastaukseni <p>Duunitorin vaalikone keskittyy työelämäkysymyksiin.</p><p>Olen tehnyt monenlaisia töitä, aloittanut 14-vuotiaana rikkaruohojen kitkemisellä ja siivoamisella. Olen ollut mm. kylvettäjä, tarjoilija, matkamuistomyyjä, kassatilistysten laskija, grillimyyjä, laitosapulainen, postinkantaja, toimittaja, opettaja. Luottamusmiehenäkin yli 15 vuotta.</p><p>Minulle työelämän reiluus on tärkeä asia. Työelämän lainsäädäntö kannattaa valmistella kolmikantaiseti eli yhdessä sopimalla, ei sanelemalla.</p><p>Tarvitsemme perhevapaauudistuksen, joka tukee tasa-arvoista vanhemmuutta ja parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla sekä ura- ja palkkakehitystä. Naisen urakehitys ei saa päättyä neuvolaan.</p><p>Yleissitovat työehtosopimukset ovat paras yhteiskuntarauhan tae ja myös yrittäjän etu. Paikallisesti voi aina sopia TESiä paremmin. Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttää palkka-avoimuutta myös yksityisellä puolella ja henkilöstön mahdollisuutta olla mukana yrityksen päättävissä elimissä.</p><p><a href="https://duunitori.fi/vaalikone/ehdokkaat/uusimaa/ulla-kaukola-sdp-uusimaa">https://duunitori.fi/vaalikone/ehdokkaat/uusimaa/ulla-kaukola-sdp-uusimaa</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Duunitorin vaalikone keskittyy työelämäkysymyksiin.

Olen tehnyt monenlaisia töitä, aloittanut 14-vuotiaana rikkaruohojen kitkemisellä ja siivoamisella. Olen ollut mm. kylvettäjä, tarjoilija, matkamuistomyyjä, kassatilistysten laskija, grillimyyjä, laitosapulainen, postinkantaja, toimittaja, opettaja. Luottamusmiehenäkin yli 15 vuotta.

Minulle työelämän reiluus on tärkeä asia. Työelämän lainsäädäntö kannattaa valmistella kolmikantaiseti eli yhdessä sopimalla, ei sanelemalla.

Tarvitsemme perhevapaauudistuksen, joka tukee tasa-arvoista vanhemmuutta ja parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla sekä ura- ja palkkakehitystä. Naisen urakehitys ei saa päättyä neuvolaan.

Yleissitovat työehtosopimukset ovat paras yhteiskuntarauhan tae ja myös yrittäjän etu. Paikallisesti voi aina sopia TESiä paremmin. Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttää palkka-avoimuutta myös yksityisellä puolella ja henkilöstön mahdollisuutta olla mukana yrityksen päättävissä elimissä.

https://duunitori.fi/vaalikone/ehdokkaat/uusimaa/ulla-kaukola-sdp-uusimaa

 

]]>
0 http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269443-duunitorin-vaalikone-minun-vastaukseni#comments Duunitori Paikallinen sopiminen Työelämä Vaalikone Yleissitovuus Mon, 11 Feb 2019 08:23:08 +0000 Ulla Kaukola http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269443-duunitorin-vaalikone-minun-vastaukseni
Libera pelaa kovaa peliä yleissitovuuden poistamisella http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261596-libera-pelaa-kovaa-pelia-yleissitovuuden-poistamisella <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Juha Sipilän hallitus ajaa tällä hetkellä irtisanomisen helpottavaa lainsäädäntöä, mikä on johtanut jo aiheellisesti ammattiyhdistysliikkeen lakkovalmiuteen ja muihin työtaistelutoimiin. Erilaiset aktiivimallit ovat kurittamassa suomalaisia ja Suomeen yritetään luoda pysyviä halpatyövoimamarkkinoita. Nyt viimeisimpänä olemme saaneet lukea, että kokoomuslaisen kansanedustaja Elina Lepomäen luotsaama ajatushautomo Libera on yhdessä asianajotoimisto Boreniuksen kanssa päättänyt haastaa suomalaisen työsopimusjärjestelmän ytimen kantelemalla siitä Euroopan komissioon. (lähde: <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005841443.html"><u>https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005841443.html</u></a> ). Suomessa on ilmeisesti niin ahneet työntekijät, että pitää mennä oikein Brysseliin hakemaan ylikansallisia toimijoita suomalaisten työntekijöiden kimppuun. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni työtätekevä ihminen elää kädestä suuhun huolimatta siitä, että palkka on yleissitovuuden piirissä. Yleissitovuus ei todellakaan takaa ruhtinaallisia palkkoja. Korkeat elinkustannukset erityisesti asumiskustannusten suhteen aiheuttavat sen, että yleissitovilla palkoilla ei varsinaisesti juhlita.</p><p>&nbsp;Jos yleissitovuus poistetaan, niin palkat laskevat rajusti ja sitä myöden toimeentulotuki ja asumistuki menot tulevat räjähtämään käsiin. Kun toimeentulotuki ja asumistukirahat loppuvat tai niitä joudutaan yleissitovuuden poistamisen jälkeen rajusti leikkaamaan, niin ihmisiä joutuu asumaan parakeissa isoissa kymmenien ihmisten asuttamissa huoneissa koko &rdquo;työuran&rdquo; ja on turha haaveilla perheenlisäyksestä tai ahkeruuden kautta saavutettavasta elintasosta, kun palkat poljetaan kolmannen maailman tasolle. Liberan kannattaisi perehtyä esimerkiksi Yhdysvaltojen tilanteeseen, jossa lukuisat kodittomat tekevät jopa kahta eri työtä ja ovat siitäkin huolimatta kodittomia. &nbsp;Suomi ei nouse halpatyöllä eikä muillakaan uusliberalistisen politiikan keinoilla. Se, että Libera on tuomassa EU-komission suomalaisten työntekijöiden kimppuun on ennennäkemätön hyökkäys suomalaisia työntekijöitä ja suomalaista sopimusyhteiskuntaa vastaan. Libera ajaa taloudellisen eliitin eli globaalin suurpääoman&nbsp;etuja, jossa suomalaiset työntekijät&nbsp;halutaan pakottaa orjan asemaan. Vaikka Liberan kantelu Euroopan Komissioon ei johtaisikaan toimenpiteisiin komission suunalta, niin viesti suomalaisille työntekijöille on hyvin yksiselitteinen: haluamme teidät uuden ajan kiertolaisiksi, jotka kiertävät talosta taloon leivänmurusten perässä.</p><p>Tämä sama kylmyys näkyy hallituksen teoissa, kun suomalaisia työttömiä kuritetaan ja ajetaan entistä ahtaammalle. Yleislakko olisi nyt paikallaan pysäyttämään tämä kehitys, ennen kuin on liian myöhäistä. On myös hyvä muistaa näin eduskuntavaalien alla, että esimerkiksi kokoomusnuoret ja moni kokoomusvaikuttaja on ajanut yleissitovuuden poistamista ja muita heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Liberan ja kokoomuksen ajama politiikka johtaakin sellaiseen lopputulokseen,&nbsp;jossa ei ole enää taloudellista keskiluokkaa, vaan ainoastaan rikkaita ja köyhiä. Jos tätä kehitystä ei pysäytetä, niin Suomeen on tulossa kovaa vauhtia rajut levottomuudet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Juha Sipilän hallitus ajaa tällä hetkellä irtisanomisen helpottavaa lainsäädäntöä, mikä on johtanut jo aiheellisesti ammattiyhdistysliikkeen lakkovalmiuteen ja muihin työtaistelutoimiin. Erilaiset aktiivimallit ovat kurittamassa suomalaisia ja Suomeen yritetään luoda pysyviä halpatyövoimamarkkinoita. Nyt viimeisimpänä olemme saaneet lukea, että kokoomuslaisen kansanedustaja Elina Lepomäen luotsaama ajatushautomo Libera on yhdessä asianajotoimisto Boreniuksen kanssa päättänyt haastaa suomalaisen työsopimusjärjestelmän ytimen kantelemalla siitä Euroopan komissioon. (lähde: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005841443.html ). Suomessa on ilmeisesti niin ahneet työntekijät, että pitää mennä oikein Brysseliin hakemaan ylikansallisia toimijoita suomalaisten työntekijöiden kimppuun. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni työtätekevä ihminen elää kädestä suuhun huolimatta siitä, että palkka on yleissitovuuden piirissä. Yleissitovuus ei todellakaan takaa ruhtinaallisia palkkoja. Korkeat elinkustannukset erityisesti asumiskustannusten suhteen aiheuttavat sen, että yleissitovilla palkoilla ei varsinaisesti juhlita.

 Jos yleissitovuus poistetaan, niin palkat laskevat rajusti ja sitä myöden toimeentulotuki ja asumistuki menot tulevat räjähtämään käsiin. Kun toimeentulotuki ja asumistukirahat loppuvat tai niitä joudutaan yleissitovuuden poistamisen jälkeen rajusti leikkaamaan, niin ihmisiä joutuu asumaan parakeissa isoissa kymmenien ihmisten asuttamissa huoneissa koko ”työuran” ja on turha haaveilla perheenlisäyksestä tai ahkeruuden kautta saavutettavasta elintasosta, kun palkat poljetaan kolmannen maailman tasolle. Liberan kannattaisi perehtyä esimerkiksi Yhdysvaltojen tilanteeseen, jossa lukuisat kodittomat tekevät jopa kahta eri työtä ja ovat siitäkin huolimatta kodittomia.  Suomi ei nouse halpatyöllä eikä muillakaan uusliberalistisen politiikan keinoilla. Se, että Libera on tuomassa EU-komission suomalaisten työntekijöiden kimppuun on ennennäkemätön hyökkäys suomalaisia työntekijöitä ja suomalaista sopimusyhteiskuntaa vastaan. Libera ajaa taloudellisen eliitin eli globaalin suurpääoman etuja, jossa suomalaiset työntekijät halutaan pakottaa orjan asemaan. Vaikka Liberan kantelu Euroopan Komissioon ei johtaisikaan toimenpiteisiin komission suunalta, niin viesti suomalaisille työntekijöille on hyvin yksiselitteinen: haluamme teidät uuden ajan kiertolaisiksi, jotka kiertävät talosta taloon leivänmurusten perässä.

Tämä sama kylmyys näkyy hallituksen teoissa, kun suomalaisia työttömiä kuritetaan ja ajetaan entistä ahtaammalle. Yleislakko olisi nyt paikallaan pysäyttämään tämä kehitys, ennen kuin on liian myöhäistä. On myös hyvä muistaa näin eduskuntavaalien alla, että esimerkiksi kokoomusnuoret ja moni kokoomusvaikuttaja on ajanut yleissitovuuden poistamista ja muita heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Liberan ja kokoomuksen ajama politiikka johtaakin sellaiseen lopputulokseen, jossa ei ole enää taloudellista keskiluokkaa, vaan ainoastaan rikkaita ja köyhiä. Jos tätä kehitystä ei pysäytetä, niin Suomeen on tulossa kovaa vauhtia rajut levottomuudet.

]]>
27 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261596-libera-pelaa-kovaa-pelia-yleissitovuuden-poistamisella#comments Eduskuntavaaliehdokkaat Kokoomus Libera Työ Yleissitovuus Wed, 26 Sep 2018 13:01:52 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261596-libera-pelaa-kovaa-pelia-yleissitovuuden-poistamisella
Onko yleissitovuus oikea tapa luoda normeja? http://askorantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261593-onko-yleissitovuus-oikea-tapa-luoda-normeja <p><strong>Onko Sääntö Suomi liian byrokraattinen?</strong></p><p>TV:ssä esitetään ohjelmaa, joka kritisoi Suomen liiallisia sääntöjä ja niiden aiheuttamaa byrokratiaa. Kuitenkin maailmalla pidetään suomalaisia luotettavina ihmisinä, jotka noudattavat sopimuksia ja normeja sekä hyväksi havaittuja käytäntöjä. Mitä asioita meillä sitten säädellään liikaa?</p><p>Suomalaisten tuotteiden ja palvelujen laatu on kohtuullisen korkea. Kaupoista satava ruoka on melko tuoretta ja hyvän laatuista. Yleensä standardit ovat järkeviä ja suomalaiset noudattavat niitä. Autojen liikennekelpoisuus varmistetaan katsastuksilla ja polttoaineetkin ovat laadullisesti kelvollisia.&nbsp;</p><p>Asumisstandardit ja asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestykset ja järjestyssäännöt ovat toimivia. Yleensä säännöt ovat kaikkien tiedossa tai ainakin saatavilla. Liikennerikkomuksista ei selviä poliisia lahjomalla.&nbsp;</p><p>Työehtosopimukset ovat aina työmarkkinajärjestöjen keskenään sopimia. Enemmistö työnantajista on sitoutunut niitä noudattamaan. Myös työntekijät ovat velvollisia noudattamaan työsopimuslakia ja työehtosopimuksia, vaikka olisivatkin niistä eri mieltä. Työnantajalla on oikeus purkaa tai irtisanoa työsopimus, jos työntekijä ei noudata hyväksyttyjä &rdquo;sääntöjä&rdquo; ja suomalaisia normeja.</p><p>Missä siis on vika?</p><p>Olen itsekin esittänyt kritiikkiä TES:ten yleissitovuudesta ennen kuin olin melko perusteellisesti perehtynyt niihin. Yleensä kritiikki tulee niiltä, jotka eivät ole perehtyneet asioihin.</p><p><strong>Suomessa ei vallitse viidakon lait. Se on meidän kaikkien etu</strong>.</p><p>Aloittavan yrittäjän pitää olla kilpailijoihin ja asiakkaisiin nähden luotettava ja kilpailukykyinen. Hänen pitää tuntea tuotteensa ja / tai palvelunsa laadullinen ja hinnallinen kilpailukyky ja myös kannattavuus yrityksensä etua ajatellen. Pitää tuntea investointilaskelmat, kustannuslaskelmat ja verotuslainsäädäntö ja rahoitus. Jos näitä ei hallitse, on parasta olla ryhtymättä yrittäjäksi.</p><p>Jos aikoo palkata perheensä ulkopuolisen työntekijän, pitäisi muistaa, että Suomessa ei vallitse viidakon lait. Täällä on noudatettava suomalaisia vakiintuneita käytäntöjä. Itselleen ja perheelleen on saatava yrityksestään riittävä elanto. Niin se on saatava myös työntekijöille. Vastuu on työnantajalla, sen voi välttää vain, kun ei ryhdy työnantajaksi.</p><p>SAK:n ja AY-liikkeen johtajat valehtelevat julkisuudessa lähes kaikesta osoittaakseen tarpeellisuutensa riitojen sovittelijoina. Paikalliset luottamushenkilöt ovat nykyisin melko järkeviä, eivätkä tarkoituksellisesti aiheuta riitoja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko Sääntö Suomi liian byrokraattinen?

TV:ssä esitetään ohjelmaa, joka kritisoi Suomen liiallisia sääntöjä ja niiden aiheuttamaa byrokratiaa. Kuitenkin maailmalla pidetään suomalaisia luotettavina ihmisinä, jotka noudattavat sopimuksia ja normeja sekä hyväksi havaittuja käytäntöjä. Mitä asioita meillä sitten säädellään liikaa?

Suomalaisten tuotteiden ja palvelujen laatu on kohtuullisen korkea. Kaupoista satava ruoka on melko tuoretta ja hyvän laatuista. Yleensä standardit ovat järkeviä ja suomalaiset noudattavat niitä. Autojen liikennekelpoisuus varmistetaan katsastuksilla ja polttoaineetkin ovat laadullisesti kelvollisia. 

Asumisstandardit ja asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestykset ja järjestyssäännöt ovat toimivia. Yleensä säännöt ovat kaikkien tiedossa tai ainakin saatavilla. Liikennerikkomuksista ei selviä poliisia lahjomalla. 

Työehtosopimukset ovat aina työmarkkinajärjestöjen keskenään sopimia. Enemmistö työnantajista on sitoutunut niitä noudattamaan. Myös työntekijät ovat velvollisia noudattamaan työsopimuslakia ja työehtosopimuksia, vaikka olisivatkin niistä eri mieltä. Työnantajalla on oikeus purkaa tai irtisanoa työsopimus, jos työntekijä ei noudata hyväksyttyjä ”sääntöjä” ja suomalaisia normeja.

Missä siis on vika?

Olen itsekin esittänyt kritiikkiä TES:ten yleissitovuudesta ennen kuin olin melko perusteellisesti perehtynyt niihin. Yleensä kritiikki tulee niiltä, jotka eivät ole perehtyneet asioihin.

Suomessa ei vallitse viidakon lait. Se on meidän kaikkien etu.

Aloittavan yrittäjän pitää olla kilpailijoihin ja asiakkaisiin nähden luotettava ja kilpailukykyinen. Hänen pitää tuntea tuotteensa ja / tai palvelunsa laadullinen ja hinnallinen kilpailukyky ja myös kannattavuus yrityksensä etua ajatellen. Pitää tuntea investointilaskelmat, kustannuslaskelmat ja verotuslainsäädäntö ja rahoitus. Jos näitä ei hallitse, on parasta olla ryhtymättä yrittäjäksi.

Jos aikoo palkata perheensä ulkopuolisen työntekijän, pitäisi muistaa, että Suomessa ei vallitse viidakon lait. Täällä on noudatettava suomalaisia vakiintuneita käytäntöjä. Itselleen ja perheelleen on saatava yrityksestään riittävä elanto. Niin se on saatava myös työntekijöille. Vastuu on työnantajalla, sen voi välttää vain, kun ei ryhdy työnantajaksi.

SAK:n ja AY-liikkeen johtajat valehtelevat julkisuudessa lähes kaikesta osoittaakseen tarpeellisuutensa riitojen sovittelijoina. Paikalliset luottamushenkilöt ovat nykyisin melko järkeviä, eivätkä tarkoituksellisesti aiheuta riitoja.

]]>
3 http://askorantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261593-onko-yleissitovuus-oikea-tapa-luoda-normeja#comments Hyväksytyt käytännöt Normit Yleissitovuus Wed, 26 Sep 2018 12:23:24 +0000 Asko Rantala http://askorantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261593-onko-yleissitovuus-oikea-tapa-luoda-normeja
Suomen synkkä tulevaisuus http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257742-suomen-synkka-tulevaisuus <p>Eurostat julkaisi tänään tilaston EU-alueen työttömyyden kehityksestä. Työttömyys on vähentynyt joka maassa. Silti tilastossa on aihetta huoleen ja suomalaisena minua huolestuttaa erityisesti Suomen tilanne; työttömyysasteemme on seitsemänneksi korkein koko alueella.</p><p>Huolestuttavaksi asian tekee se, ettei työttömyys ole vähentynyt poliittisilla korjaustoimilla, vaan pelkästään maailmanlaajuisen talouskasvun ansiosta. &nbsp;Kaikissa vertailukelpoisissa maissa työllisyyden suhteen tehdyt muutokset ovat jääneet Suomelta tekemättä; ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen, irtisanomissuojan keventäminen, yleissitovuuden purkaminen/rajoittaminen, kannustinloukkujen purkaminen ja monet muut toimet.</p><p>Talouskasvu lähti käyntiin vasta muutama vuosi sitten lähes 10 vuoden pysähtyneisyyden ajan jälkeen. Kasvun pitäisi kestää useita vuosia jotta valtion ottama velka esimerkiksi saataisiin edes maksu-uralle tai että veroja päästäisiin alentamaan. Ongelmaa pahentaa kasvava eläketaakka, joka siirtää työvoimaa maksupuolelta saamapuolelle, väestö elää pidempään ja hyvin suuri määrä on joko siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle samanaikaisesti. Samaan aikaan nuoret osaajat harkitsevat hyvin vakavasti muuttavansa töihin muualle korkean verotuksen, matalan palkkatason ja korkeiden elinkustannusten ajamana.</p><p>Harva edes niin sanotuista oikeistopuolueiden edustajista uskaltaa villeimmissä visioissaan ehdottaa työn verottamisen vähentämistä pelätessään vaalivoiton valumista vasemmistolle. Vielä pahempi tilanne on yleissitovuuden ja AY-liikkeen pelon kohdalla. Mieluummin keskitytään näpertelyyn aktiivimallin tai &ldquo;yhteiskuntasopimuksen&rdquo; muodossa.</p><p>On myös varmaa, että jossain vaiheessa, todennäköisesti hyvin pian, talous lähtee jälleen laskuun. Koska Suomessa eivät jousta palkat, eläkkeet eikä valtion budjetti, voi uloste osua tuulettimeen ja pahasti.</p><p>Koska työmarkkinat ovat jäykät, itseasiassa maailman jäykimmät, työvoima ja palkkakulut joustavat vain irtisanomisien ja konkurssien muodossa. Tämän seurauksena verotulot heikkenevät ja nyt lyhytaikaisesti työllistetyt siirtyvät taas saamapuolelle. Koska verotulot heikkenevät ja menot kasvavat, joutuu Suomi joko leikkaamaan menojaan tai ottamaan lisää velkaa. Leikkaaminen ei varmastikaan tule kyseeseen, joten valtion toiminta rahoitetaan velkarahalla ja veroja korottamalla.</p><p>Koska Suomi on jo valmiiksi hyvin velkainen maa, ei ole itsestään selvää, että lainaa saa samaan hintaan kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei velkaa joko saada tai sen hinta nousee radikaalisti ja iso osa menoista on pelkkiä lainanhoitokuluja. Jos ja kun veroja korotetaan, kasvattaa se aivan varmasti muuttoliikettä pois Suomesta. Palvelujen saatavuuden, laadun ja hinnan tasapaino on jo nyt heikko. Eli siis veroja maksetaan nyt jo liikaa ja väärässä paikassa.</p><p>Työttömyys kipuaa ennätyslukemiin konkurssiaallon myötä, verot nousevat taivaisiin ja valtion budjetti romahtaa. Koemme varmasti yhtä syvän laman kuin 90-luvulla, kun emme olleet valmiita markkinoiden aukeamiselle, lisäksi lähes samoista syistä. Pidän tätä oikeastaan naurettavana; eikö yhdestä lamasta opittu mitään?</p><p>Tuossa vaiheessa vanhainkodeissa ja terveydenhuollossa iskee pakkosäästökuuri ja ihmisiä alkaa kuolla leikkausjonoihin ja hoitovuoteisiin. Jo valmiiksi ostovoimaltaan pienistä eläkkeistä on pakko leikata ja konkurssissa kaiken menettäneet yrittäjät ryhtyvät tehtailemaan itsemurhia.</p><p>Vaikka esimerkiksi Saksassa bruttokansantuote on kasvanut samaa tahtia Suomen kanssa, on selvää, että se kestää talousnäkymien muutokset Suomea paremmin. Lähes täystyöllistetyssä maassa esimerkiksi veropohja on helposti paremmassa iskussa kuin meillä. Sama pätee muiden muassa Tanskaan ja Ruotsiin jotka ovat keventäneet työelämän sääntelyä radikaalisti sitten 90-luvun laman.</p><p>Meidän pitäisikin tehdä samoin. En tiedä kauanko meillä on aikaa korjata työmarkkinat. Nuo korjaukset olisi pitänyt tehdä tällä hallituskaudella, mutta sen sijaan hallitus keskittyi näpertelyyn. Ainoa ilonpilkahdus on siinä, että syntipukiksi joutuu tuleva SDP:n ja Vihreiden hallitus. Mutta sekin on vain vahingoniloa ja jaksaa naurattaa vain muutaman hetken.</p><p>&nbsp;</p><p>Eurostat-tilasto:</p><p><a href="https://twitter.com/EU_Eurostat/status/1013708861793034241" title="https://twitter.com/EU_Eurostat/status/1013708861793034241">https://twitter.com/EU_Eurostat/status/1013708861793034241</a></p><p>TIlasto palkanmuodostuksen jäykkyydestä:<br /><br /><a href="http://reports.weforum.org/global-competitiveness-index-2017-2018/competitiveness-rankings/?doing_wp_cron=1530529263.8490939140319824218750#series=EOSQ136" title="http://reports.weforum.org/global-competitiveness-index-2017-2018/competitiveness-rankings/?doing_wp_cron=1530529263.8490939140319824218750#series=EOSQ136">http://reports.weforum.org/global-competitiveness-index-2017-2018/compet...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurostat julkaisi tänään tilaston EU-alueen työttömyyden kehityksestä. Työttömyys on vähentynyt joka maassa. Silti tilastossa on aihetta huoleen ja suomalaisena minua huolestuttaa erityisesti Suomen tilanne; työttömyysasteemme on seitsemänneksi korkein koko alueella.

Huolestuttavaksi asian tekee se, ettei työttömyys ole vähentynyt poliittisilla korjaustoimilla, vaan pelkästään maailmanlaajuisen talouskasvun ansiosta.  Kaikissa vertailukelpoisissa maissa työllisyyden suhteen tehdyt muutokset ovat jääneet Suomelta tekemättä; ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen, irtisanomissuojan keventäminen, yleissitovuuden purkaminen/rajoittaminen, kannustinloukkujen purkaminen ja monet muut toimet.

Talouskasvu lähti käyntiin vasta muutama vuosi sitten lähes 10 vuoden pysähtyneisyyden ajan jälkeen. Kasvun pitäisi kestää useita vuosia jotta valtion ottama velka esimerkiksi saataisiin edes maksu-uralle tai että veroja päästäisiin alentamaan. Ongelmaa pahentaa kasvava eläketaakka, joka siirtää työvoimaa maksupuolelta saamapuolelle, väestö elää pidempään ja hyvin suuri määrä on joko siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle samanaikaisesti. Samaan aikaan nuoret osaajat harkitsevat hyvin vakavasti muuttavansa töihin muualle korkean verotuksen, matalan palkkatason ja korkeiden elinkustannusten ajamana.

Harva edes niin sanotuista oikeistopuolueiden edustajista uskaltaa villeimmissä visioissaan ehdottaa työn verottamisen vähentämistä pelätessään vaalivoiton valumista vasemmistolle. Vielä pahempi tilanne on yleissitovuuden ja AY-liikkeen pelon kohdalla. Mieluummin keskitytään näpertelyyn aktiivimallin tai “yhteiskuntasopimuksen” muodossa.

On myös varmaa, että jossain vaiheessa, todennäköisesti hyvin pian, talous lähtee jälleen laskuun. Koska Suomessa eivät jousta palkat, eläkkeet eikä valtion budjetti, voi uloste osua tuulettimeen ja pahasti.

Koska työmarkkinat ovat jäykät, itseasiassa maailman jäykimmät, työvoima ja palkkakulut joustavat vain irtisanomisien ja konkurssien muodossa. Tämän seurauksena verotulot heikkenevät ja nyt lyhytaikaisesti työllistetyt siirtyvät taas saamapuolelle. Koska verotulot heikkenevät ja menot kasvavat, joutuu Suomi joko leikkaamaan menojaan tai ottamaan lisää velkaa. Leikkaaminen ei varmastikaan tule kyseeseen, joten valtion toiminta rahoitetaan velkarahalla ja veroja korottamalla.

Koska Suomi on jo valmiiksi hyvin velkainen maa, ei ole itsestään selvää, että lainaa saa samaan hintaan kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei velkaa joko saada tai sen hinta nousee radikaalisti ja iso osa menoista on pelkkiä lainanhoitokuluja. Jos ja kun veroja korotetaan, kasvattaa se aivan varmasti muuttoliikettä pois Suomesta. Palvelujen saatavuuden, laadun ja hinnan tasapaino on jo nyt heikko. Eli siis veroja maksetaan nyt jo liikaa ja väärässä paikassa.

Työttömyys kipuaa ennätyslukemiin konkurssiaallon myötä, verot nousevat taivaisiin ja valtion budjetti romahtaa. Koemme varmasti yhtä syvän laman kuin 90-luvulla, kun emme olleet valmiita markkinoiden aukeamiselle, lisäksi lähes samoista syistä. Pidän tätä oikeastaan naurettavana; eikö yhdestä lamasta opittu mitään?

Tuossa vaiheessa vanhainkodeissa ja terveydenhuollossa iskee pakkosäästökuuri ja ihmisiä alkaa kuolla leikkausjonoihin ja hoitovuoteisiin. Jo valmiiksi ostovoimaltaan pienistä eläkkeistä on pakko leikata ja konkurssissa kaiken menettäneet yrittäjät ryhtyvät tehtailemaan itsemurhia.

Vaikka esimerkiksi Saksassa bruttokansantuote on kasvanut samaa tahtia Suomen kanssa, on selvää, että se kestää talousnäkymien muutokset Suomea paremmin. Lähes täystyöllistetyssä maassa esimerkiksi veropohja on helposti paremmassa iskussa kuin meillä. Sama pätee muiden muassa Tanskaan ja Ruotsiin jotka ovat keventäneet työelämän sääntelyä radikaalisti sitten 90-luvun laman.

Meidän pitäisikin tehdä samoin. En tiedä kauanko meillä on aikaa korjata työmarkkinat. Nuo korjaukset olisi pitänyt tehdä tällä hallituskaudella, mutta sen sijaan hallitus keskittyi näpertelyyn. Ainoa ilonpilkahdus on siinä, että syntipukiksi joutuu tuleva SDP:n ja Vihreiden hallitus. Mutta sekin on vain vahingoniloa ja jaksaa naurattaa vain muutaman hetken.

 

Eurostat-tilasto:

https://twitter.com/EU_Eurostat/status/1013708861793034241

TIlasto palkanmuodostuksen jäykkyydestä:

http://reports.weforum.org/global-competitiveness-index-2017-2018/competitiveness-rankings/?doing_wp_cron=1530529263.8490939140319824218750#series=EOSQ136

]]>
6 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257742-suomen-synkka-tulevaisuus#comments Aktiivimalli hallitus TES Työttömyys Yleissitovuus Mon, 02 Jul 2018 10:39:46 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257742-suomen-synkka-tulevaisuus
Ammattiyhdistysliike kismittää jälleen http://matiaskvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240328-ammattiyhdistysliike-kismittaa-jalleen <p>Kirjoitus julkaistu pohjalaisessa 20.7: Suosittelen tutustumaan seuraaviin kirjoituksiin ennen kuin luette tämän:</p><p><a href="https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lukijoilta-ammattiyhdistys-ei-ole-yleishy%C3%B6dyllinen-yhteis%C3%B6-1.2340287" title="https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lukijoilta-ammattiyhdistys-ei-ole-yleishy%C3%B6dyllinen-yhteis%C3%B6-1.2340287">https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lukijoilta-amma...</a></p><p><a href="https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lukijoilta-laki-ay-liikkeen-takana-1.2340933" title="https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lukijoilta-laki-ay-liikkeen-takana-1.2340933">https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lukijoilta-laki...</a></p><p>Anton Poljatschenko kirjoittaa Pohjalaisessa 15.7. mielipiteensä siitä, miksi ammattiyhdistysliikkeen ei tulisi olla yleishyödyllinen yhteisö. Petri Partanen 16.7. vastasi jo osaltaan hyvin kirjoitukseen, mutta koen tarpeelliseksi vastata omalta osaltani.</p><p>Alkuperäinen kirjoittaja vetoaa lakiin, jonka myöhemmässä vaiheessa mainitaan erikseen työmarkkinajärjestöt, eli ei vain työntekijäpuolta. Kysymys kuuluukin, eikö Poljatschenko lukenut kyseistä kohtaa kunnolla vai yrittikö hän tahallaan johtaa harhaan? Uskoisin Poljatschenkon tietävän hyvin miksi työmarkkinajärjestöt ovat yleishyödyllisiä.</p><p>Väite jonka hän esittää siitä, että ay-liikkeessä ajettaisiin vain omien jäsenten etua, on täysin virheellinen. Yleissitovuuden kautta työmarkkinajärjestöt neuvottelevat selvästi jäsenkuntansa ulkopuolelle, ja näin ollen ajavat myös jäsenistönsä ulkopuolisten etua.</p><p>Työmarkkinajärjestöjen yleishyödyllisyyden selkein kulmakivi on siinä, että ne luovat rauhaa työmarkkinoille ja aika-ajoin koko yhteiskuntaan. Ei tarvitse mennä historiaa kovin pitkälle, kun oli aika, jolloin ammattiyhdistysliikkeen kanssa neuvottelu oli taivaanlahja työnantajien edustajille. Nyt työnantajapuolella ollaan selkeästi tultu tulokseen, että työväki on tarpeeksi hajautettu kisaamaan keskenään, että ay-liikkeen murtamisesta saataisiin hyötyä enemmän kuin haittaa.</p><p>Poljatschenko mainitsee yllättäen myös veronkierron. Jokseenkin jopa huvittavaa, että kyseisen termin nostaa esille työnantajien edustaja. On toki myönnettävä, että suuryritysten harjoittama veronkierto varmasti vaikeuttaa myös pienyrittäjien asemaa, joita Poljatschenko kertoo edustavansa.</p><p>Mistä johtuu näin suuri Suomen pienyrittäjät ry:n viha ammattiliittoja kohtaan. Mielestäni on selvää, että nyt havitellut uudistukset ajavat myös pienyrittäjiä ahtaammalle. Jos suuryritysten annetaan kilpailuttaa työntekijät keskenään, nämä yritykset tulevat nostamaan merkittävästi omia voittojaan laskemalla suomalaisten palkansaajien tulotasoa.</p><p>Suomalaisista pienyrityksistä suurin osa keskittyy kotimaahan, mikä tarkoittaa sitä, että suomalaisten palkansaajien tulotaso vaikuttaa varmasti pienyrityksien myyntiin. Tästä palkansaajien tulotasosta huolehtii ammattiyhdistysliike neuvotteluissa, monen muun toimen ohella. Unohtuiko Poljatschenkolta kokonaan työntekijöiden etujen ohella myös lukuisten yksityis- ja perheyrittäjien etu?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitus julkaistu pohjalaisessa 20.7: Suosittelen tutustumaan seuraaviin kirjoituksiin ennen kuin luette tämän:

https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lukijoilta-ammattiyhdistys-ei-ole-yleishy%C3%B6dyllinen-yhteis%C3%B6-1.2340287

https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lukijoilta-laki-ay-liikkeen-takana-1.2340933

Anton Poljatschenko kirjoittaa Pohjalaisessa 15.7. mielipiteensä siitä, miksi ammattiyhdistysliikkeen ei tulisi olla yleishyödyllinen yhteisö. Petri Partanen 16.7. vastasi jo osaltaan hyvin kirjoitukseen, mutta koen tarpeelliseksi vastata omalta osaltani.

Alkuperäinen kirjoittaja vetoaa lakiin, jonka myöhemmässä vaiheessa mainitaan erikseen työmarkkinajärjestöt, eli ei vain työntekijäpuolta. Kysymys kuuluukin, eikö Poljatschenko lukenut kyseistä kohtaa kunnolla vai yrittikö hän tahallaan johtaa harhaan? Uskoisin Poljatschenkon tietävän hyvin miksi työmarkkinajärjestöt ovat yleishyödyllisiä.

Väite jonka hän esittää siitä, että ay-liikkeessä ajettaisiin vain omien jäsenten etua, on täysin virheellinen. Yleissitovuuden kautta työmarkkinajärjestöt neuvottelevat selvästi jäsenkuntansa ulkopuolelle, ja näin ollen ajavat myös jäsenistönsä ulkopuolisten etua.

Työmarkkinajärjestöjen yleishyödyllisyyden selkein kulmakivi on siinä, että ne luovat rauhaa työmarkkinoille ja aika-ajoin koko yhteiskuntaan. Ei tarvitse mennä historiaa kovin pitkälle, kun oli aika, jolloin ammattiyhdistysliikkeen kanssa neuvottelu oli taivaanlahja työnantajien edustajille. Nyt työnantajapuolella ollaan selkeästi tultu tulokseen, että työväki on tarpeeksi hajautettu kisaamaan keskenään, että ay-liikkeen murtamisesta saataisiin hyötyä enemmän kuin haittaa.

Poljatschenko mainitsee yllättäen myös veronkierron. Jokseenkin jopa huvittavaa, että kyseisen termin nostaa esille työnantajien edustaja. On toki myönnettävä, että suuryritysten harjoittama veronkierto varmasti vaikeuttaa myös pienyrittäjien asemaa, joita Poljatschenko kertoo edustavansa.

Mistä johtuu näin suuri Suomen pienyrittäjät ry:n viha ammattiliittoja kohtaan. Mielestäni on selvää, että nyt havitellut uudistukset ajavat myös pienyrittäjiä ahtaammalle. Jos suuryritysten annetaan kilpailuttaa työntekijät keskenään, nämä yritykset tulevat nostamaan merkittävästi omia voittojaan laskemalla suomalaisten palkansaajien tulotasoa.

Suomalaisista pienyrityksistä suurin osa keskittyy kotimaahan, mikä tarkoittaa sitä, että suomalaisten palkansaajien tulotaso vaikuttaa varmasti pienyrityksien myyntiin. Tästä palkansaajien tulotasosta huolehtii ammattiyhdistysliike neuvotteluissa, monen muun toimen ohella. Unohtuiko Poljatschenkolta kokonaan työntekijöiden etujen ohella myös lukuisten yksityis- ja perheyrittäjien etu?

]]>
1 http://matiaskvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240328-ammattiyhdistysliike-kismittaa-jalleen#comments Ammattiydistysliikkeet Pienyritykset Työmarkkinajärjestöt Yleishyödyllisyys Yleissitovuus Thu, 20 Jul 2017 10:12:36 +0000 Matias Kvist http://matiaskvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240328-ammattiyhdistysliike-kismittaa-jalleen
Mitä paikallinen sopiminen oikein tarkoittaa? http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233556-mita-paikallinen-sopiminen-oikein-tarkoittaa <p>Julkiseen keskusteluun on viime aikoina noussut voimakkaasti vaatimus paikallisesta sopimisesta. Mutta mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa? Ja miksi työnantajapuolelta sitä kovasti vaaditaan?</p><p>Paikallinen sopiminen työnantajien tarkoittamalla tavalla tarkoittaa työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista. Toisin sanoen sitä, että työtä saa teettää millä ehdoilla tahansa.</p><p>Terminä &rdquo;paikallinen sopiminen&rdquo; on harhaanjohtava. Monet työn arkisiin käytäntöihin liittyvät asiat, kuten työvuorojen alkamiset ja päättymiset ja loma-ajat määritellään paikallisesti nytkin. Parempi termi työnantajapuolen vaatimukselle voisi olla esimerkiksi &rdquo;työehtojen minimisuojan purkaminen&rdquo;.</p><p>TESsien yleissitovuus määrittelee nyt minimitason, jonka alle työehdoissa ei saa mennä. Aina on sallittua tarjota TESsiä korkeampia palkkoja ja parempia ehtoja. Monet niin tekevätkin. Osaamisesta kannattaa maksaa. Suomi ei ole pitkään aikaan ollut halvalla hinnalla, vaan laadulla kilpaileva maa.</p><p>&nbsp;</p><p>Usein myös esitetään, että työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen parantaisi työnantajien kilpailukykyä. Väite ei ole totta.</p><p>Kilpailukykyyn ei vaikuta se, miten palkat on sovittu.</p><p>Jos palkkasi on vaikkapa 2000 euroa kuukaudessa, työnantajan kilpailukykyyn ei vaikuta onko palkkasi sovittu paikallisesti vai perustuuko se työehtosopimukseen. Työnantajan kuluthan ovat samat.</p><p>Kun esitetään, että työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen parantaisi kilpailukykyä, taustalla onkin pyrkimys alentaa palkkoja. Yleissitovuuden purkaminen mahdollistaisi palkkojen polkemisen.</p><p>&nbsp;</p><p>Missä muissa maissa on voimassa työehtosopimusten yleissitovuus? Ja ovatko ne menestyneet hyvin?</p><p>Yleissitovuus on voimassa esimerkiksi Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Viimeksi mainitussa työehtosopimusten kattavuus on täydet 100 prosenttia ja hyvin menee.</p> Julkiseen keskusteluun on viime aikoina noussut voimakkaasti vaatimus paikallisesta sopimisesta. Mutta mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa? Ja miksi työnantajapuolelta sitä kovasti vaaditaan?

Paikallinen sopiminen työnantajien tarkoittamalla tavalla tarkoittaa työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista. Toisin sanoen sitä, että työtä saa teettää millä ehdoilla tahansa.

Terminä ”paikallinen sopiminen” on harhaanjohtava. Monet työn arkisiin käytäntöihin liittyvät asiat, kuten työvuorojen alkamiset ja päättymiset ja loma-ajat määritellään paikallisesti nytkin. Parempi termi työnantajapuolen vaatimukselle voisi olla esimerkiksi ”työehtojen minimisuojan purkaminen”.

TESsien yleissitovuus määrittelee nyt minimitason, jonka alle työehdoissa ei saa mennä. Aina on sallittua tarjota TESsiä korkeampia palkkoja ja parempia ehtoja. Monet niin tekevätkin. Osaamisesta kannattaa maksaa. Suomi ei ole pitkään aikaan ollut halvalla hinnalla, vaan laadulla kilpaileva maa.

 

Usein myös esitetään, että työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen parantaisi työnantajien kilpailukykyä. Väite ei ole totta.

Kilpailukykyyn ei vaikuta se, miten palkat on sovittu.

Jos palkkasi on vaikkapa 2000 euroa kuukaudessa, työnantajan kilpailukykyyn ei vaikuta onko palkkasi sovittu paikallisesti vai perustuuko se työehtosopimukseen. Työnantajan kuluthan ovat samat.

Kun esitetään, että työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen parantaisi kilpailukykyä, taustalla onkin pyrkimys alentaa palkkoja. Yleissitovuuden purkaminen mahdollistaisi palkkojen polkemisen.

 

Missä muissa maissa on voimassa työehtosopimusten yleissitovuus? Ja ovatko ne menestyneet hyvin?

Yleissitovuus on voimassa esimerkiksi Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Viimeksi mainitussa työehtosopimusten kattavuus on täydet 100 prosenttia ja hyvin menee.

]]>
83 http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233556-mita-paikallinen-sopiminen-oikein-tarkoittaa#comments Kotimaa Ay-liike Paikallinen sopiminen Työehtosopimukset Yleissitovuus Thu, 16 Mar 2017 09:31:09 +0000 Antti Koskela http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233556-mita-paikallinen-sopiminen-oikein-tarkoittaa
Yleissitovuus, kaiken pahan alku ja juuri? http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232436-yleissitovuus-kaiken-pahan-alku-ja-juuri <p>Elina Lepomäki kertoi viimeaikaisessa twiitissään, ettei yleissitovuuden käsitettä tunneta muulla maailmassa. Vaikka tämä pitäisikin paikkansa, on kuitenkin hyvä muistaa mihin pisteeseen palkansaajien asemaa ollaan työmarkkinoilla viemässä. Luottamus työnantajapuoleen horjuu ja uskoa työntekijöiden tasavertaisesta kohtelusta työmarkkinoilla ollaan romuttamassa kovaa vauhtia. AY- liikettä yritetään rinnastaa suunnilleen tappavaan viirukseen, jonka 100 vuoden työ hyvinvointivaltion rakentamiseksi ja työmarkkinoiden tasapainottajaksi halutaan pyyhkiä kerralla pois.</p><p>Lepomäki arvioi myös palkkakehitystä. Hänen mukaan kehitys muutamassa on ollut kilpailijamaissa parempaa siitä syystä, ettei yleissitovuutta ole. Maailmalla työntekijät eivät tarvita AY-liikettä, sillä markkinoiden toiminta nimittäin pitää näkymättömästi huolen siitä, että palkansaajia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja reilusti. Lepomäki onkin osittain oikeassa. Tällainen pitää paikkansa, mutta vain huippuammattilaisten ja johtajien kohdalla, jotka voivat sanella työehtonsa. Edes tavallisella keskiluokalla saatikka duunariportaalla tällainen ei ole realistista.&nbsp;</p><p>Naisten asema työelämässä on epätasa-arvoinen, Keski-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa naisten työssäkäynti on ylipäätään harvinaisempaa, kuin pohjoismaissa. Naisvaltaisilla aloilla alkaa olla jo arkipäivää, ettei yhdestä työstä saa riittävästi tuloja, vaan ihminen joutuu tekemään useampaa työtä. Tällainen asettaa esim. yksinhuoltajat todella tukalaan tilanteeseen. Monet työssäkäyvät ihmiset ovat matalapalkkaisilla aloilla jo nyt EU:n köyhyysrajan alapuolella.&nbsp;</p><p>Yksi merkittävä syy työn tekemiselle ole se, että sillä saa hankittua toimeentulon. Työstä saatavalla palkalla pitää tulla toimeen. Ikävä kyllä monet joutuvat jo nyt hakemaan työn lisäksi toimeentuloa sosiaalipalveluilta. Yleissitovuuden poisto ei tule parantamaan tätä, päin vaston, se heikentää työntekijöiden asemaa. Työnantajapuoli pitää melkein järjestäen palkkakuluja liian korkeina. Tämän harjoituksen tarkoitus on ulkoistaa palkanmaksu valtiolle, tästä lisää kohta.&nbsp;</p><p>Palataan hetkiseksi takaisin kilpailija maihimme Euroopassa, niissä palkat ja työvoimakustannukset ovat Suomea korkeammat. Siellä ei puhuta palkkojen laskemisesta vaan enemmänkin palkkojen korotuksista siitä syystä, että palkanalennukset ovat isossa kuvassa taloudelle tuhoisia.&nbsp;Palkkojen laajamittaiset alennukset tekevät kyllä hyvää yksittäisille vientituotteita valmistaville yrityksille, mutta alentaa kotimarkkinoiden kokonaiskysyntää, joka heikentää kaikkien yritysten toimintamahdollisuuksia. Se taas lisää työttömyyttä ja kasvattaa valtion sosiaalimenoja. Tämä kaikki vuorostaan aiheuttaa leikkauksia julkiseen talouteen ja sosiaalimenoihin, joka entisestään kutistaa kotimarkkinoiden kysyntää, eriarvoistaa ihmisiä ja syventää entisestään talouden ahdinkoa. Syntyy siis itse itseään ruokkiva kierre, joka ei ihan hevillä oikene.&nbsp;</p><p>Yleissitovuuden poisto ei myöskään muuta työn tekemistä aina kannattavaksi. Oikeastaan se vain pahentaa tilannetta. Työpaikoilla voidaan jo nykyisellään sopia paikallisesti hyvinkin joustavasti erilaisia asioita, työehtosopimus asettaa vain minimivaatimukset ja palkkojen alarajat. Ne takaavat monille työssäkävijöille vähän sosiaalitukia paremman toimeentulon. Tahdommeko mennä siihen, että työssä käyvät joutuvat hakemaan kuukaudesta toiseen sosiaalitukia? Onko taloutemme tuhoamisessa ylipäätään mitään järkeä? Haluammeko heittää pois palkansaajien yhtenäisyyden ja joukkovoiman. Yleissitovuuden poisto on paluuta aikaan, jolloin kaikki revittiin työläisen selkänahasta!&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elina Lepomäki kertoi viimeaikaisessa twiitissään, ettei yleissitovuuden käsitettä tunneta muulla maailmassa. Vaikka tämä pitäisikin paikkansa, on kuitenkin hyvä muistaa mihin pisteeseen palkansaajien asemaa ollaan työmarkkinoilla viemässä. Luottamus työnantajapuoleen horjuu ja uskoa työntekijöiden tasavertaisesta kohtelusta työmarkkinoilla ollaan romuttamassa kovaa vauhtia. AY- liikettä yritetään rinnastaa suunnilleen tappavaan viirukseen, jonka 100 vuoden työ hyvinvointivaltion rakentamiseksi ja työmarkkinoiden tasapainottajaksi halutaan pyyhkiä kerralla pois.

Lepomäki arvioi myös palkkakehitystä. Hänen mukaan kehitys muutamassa on ollut kilpailijamaissa parempaa siitä syystä, ettei yleissitovuutta ole. Maailmalla työntekijät eivät tarvita AY-liikettä, sillä markkinoiden toiminta nimittäin pitää näkymättömästi huolen siitä, että palkansaajia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja reilusti. Lepomäki onkin osittain oikeassa. Tällainen pitää paikkansa, mutta vain huippuammattilaisten ja johtajien kohdalla, jotka voivat sanella työehtonsa. Edes tavallisella keskiluokalla saatikka duunariportaalla tällainen ei ole realistista. 

Naisten asema työelämässä on epätasa-arvoinen, Keski-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa naisten työssäkäynti on ylipäätään harvinaisempaa, kuin pohjoismaissa. Naisvaltaisilla aloilla alkaa olla jo arkipäivää, ettei yhdestä työstä saa riittävästi tuloja, vaan ihminen joutuu tekemään useampaa työtä. Tällainen asettaa esim. yksinhuoltajat todella tukalaan tilanteeseen. Monet työssäkäyvät ihmiset ovat matalapalkkaisilla aloilla jo nyt EU:n köyhyysrajan alapuolella. 

Yksi merkittävä syy työn tekemiselle ole se, että sillä saa hankittua toimeentulon. Työstä saatavalla palkalla pitää tulla toimeen. Ikävä kyllä monet joutuvat jo nyt hakemaan työn lisäksi toimeentuloa sosiaalipalveluilta. Yleissitovuuden poisto ei tule parantamaan tätä, päin vaston, se heikentää työntekijöiden asemaa. Työnantajapuoli pitää melkein järjestäen palkkakuluja liian korkeina. Tämän harjoituksen tarkoitus on ulkoistaa palkanmaksu valtiolle, tästä lisää kohta. 

Palataan hetkiseksi takaisin kilpailija maihimme Euroopassa, niissä palkat ja työvoimakustannukset ovat Suomea korkeammat. Siellä ei puhuta palkkojen laskemisesta vaan enemmänkin palkkojen korotuksista siitä syystä, että palkanalennukset ovat isossa kuvassa taloudelle tuhoisia. Palkkojen laajamittaiset alennukset tekevät kyllä hyvää yksittäisille vientituotteita valmistaville yrityksille, mutta alentaa kotimarkkinoiden kokonaiskysyntää, joka heikentää kaikkien yritysten toimintamahdollisuuksia. Se taas lisää työttömyyttä ja kasvattaa valtion sosiaalimenoja. Tämä kaikki vuorostaan aiheuttaa leikkauksia julkiseen talouteen ja sosiaalimenoihin, joka entisestään kutistaa kotimarkkinoiden kysyntää, eriarvoistaa ihmisiä ja syventää entisestään talouden ahdinkoa. Syntyy siis itse itseään ruokkiva kierre, joka ei ihan hevillä oikene. 

Yleissitovuuden poisto ei myöskään muuta työn tekemistä aina kannattavaksi. Oikeastaan se vain pahentaa tilannetta. Työpaikoilla voidaan jo nykyisellään sopia paikallisesti hyvinkin joustavasti erilaisia asioita, työehtosopimus asettaa vain minimivaatimukset ja palkkojen alarajat. Ne takaavat monille työssäkävijöille vähän sosiaalitukia paremman toimeentulon. Tahdommeko mennä siihen, että työssä käyvät joutuvat hakemaan kuukaudesta toiseen sosiaalitukia? Onko taloutemme tuhoamisessa ylipäätään mitään järkeä? Haluammeko heittää pois palkansaajien yhtenäisyyden ja joukkovoiman. Yleissitovuuden poisto on paluuta aikaan, jolloin kaikki revittiin työläisen selkänahasta! 

]]>
43 http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232436-yleissitovuus-kaiken-pahan-alku-ja-juuri#comments Ammattiyhdistysliike Sosiaalipolitiikka Talouspoliittikka Yleissitovuus Wed, 01 Mar 2017 10:30:09 +0000 Berhan Ben Ahmadi http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232436-yleissitovuus-kaiken-pahan-alku-ja-juuri
AY-liike äänestää seuraavasta pääministeristä http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230477-ay-liike-aanestaa-seuraavasta-paaministerista <p>Tällä hetkellä näyttää hyvinkin mahdolliselta, että AY-liike pääsee valitsemaan Suomen seuraavan pääministerin ensi viikonloppuna:</p><p>&quot;Voittopuolisesti AY-demarit asettunevat puoluekokouksessa kannattamaan Rinnettä, koska Harakka ja Tuppurainen ovat Hakaniemen linnakkeissa vielä melko tuntemattomia nimiä.&quot; (<a href="http://yle.fi/uutiset/3-9429074">Yle 29.1.2016</a>)</p><p>Mielestäni tärkein kysymys, joka olisi syytä puoluekokouksessa esittää, on puolueen kanta ammattiyhdistysliikkeeseen, sillä ainakaan ulkopuolisen silmin ei ole aina selvää, <a href="http://yle.fi/uutiset/3-8749236">kumpi on hevonen ja kumpi on ratsastaja</a> (Yle 16.3.2016).</p><p>Erityisen tärkeää tämä olisi myös Suomelle - yleissitovuuden poistaminen olisi Suomen työllisyysasteen kannalta merkittävin yksittäinen teko, ja etujärjestöpääministerin aikana näin ei tule tapahtumaan.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä sopimusten pitäisi koskea vain sopijaosapuolia. Tämän lisäksi työntekijöiden aseman vahvistaminen työttömien kustannuksella on virhe.</p><p>***</p><p>Samoilla linjoilla on myös Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen:<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/196852-professorin-valaytys-koko-suomen-kattava-tyoehtosopimus-onkin-laiton-otetaan"> Koko Suomen kattava työehtosopimus onkin laiton</a> (US 8.6.2016)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällä hetkellä näyttää hyvinkin mahdolliselta, että AY-liike pääsee valitsemaan Suomen seuraavan pääministerin ensi viikonloppuna:

"Voittopuolisesti AY-demarit asettunevat puoluekokouksessa kannattamaan Rinnettä, koska Harakka ja Tuppurainen ovat Hakaniemen linnakkeissa vielä melko tuntemattomia nimiä." (Yle 29.1.2016)

Mielestäni tärkein kysymys, joka olisi syytä puoluekokouksessa esittää, on puolueen kanta ammattiyhdistysliikkeeseen, sillä ainakaan ulkopuolisen silmin ei ole aina selvää, kumpi on hevonen ja kumpi on ratsastaja (Yle 16.3.2016).

Erityisen tärkeää tämä olisi myös Suomelle - yleissitovuuden poistaminen olisi Suomen työllisyysasteen kannalta merkittävin yksittäinen teko, ja etujärjestöpääministerin aikana näin ei tule tapahtumaan.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä sopimusten pitäisi koskea vain sopijaosapuolia. Tämän lisäksi työntekijöiden aseman vahvistaminen työttömien kustannuksella on virhe.

***

Samoilla linjoilla on myös Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen: Koko Suomen kattava työehtosopimus onkin laiton (US 8.6.2016)

]]>
49 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230477-ay-liike-aanestaa-seuraavasta-paaministerista#comments Kotimaa Ay-liike Etujärjestöpääministeri Etujärjestöt SDP: n puheenjohtajavaalit Yleissitovuus Mon, 30 Jan 2017 19:36:00 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230477-ay-liike-aanestaa-seuraavasta-paaministerista
Vaatimus lakisääteisestä minimipalkasta kumpuaa tietämättömyydestä http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224648-minimipalkkavaatimus-kumpuaa-tietamattomyydesta <p>Tämän aamun (19.10.) uutinen siitä, että 62 prosenttia suomalaisista haluaa minimipalkan kirjaamisen lakiin, osoittaa laaja tietämättömyyttä etenkin nuorten keskuudessa siitä, mitkä ovat heidän oikeutensa työelämässä. Kun ei tiedä juuri mitään oman alansa työehtosopimuksesta, ei silloin tiedä sitäkään, että työntekijän vähimmäisturvana ovat yleissitovan työehtosopimuksen minimiehdot.</p> <p>Yleissitova työehtosopimus sitoo myös järjestäytymättömiä työnantajia. Hekin ovat velvollisia noudattamaan työsuhteissa oman työalansa työehtosopimuksen vähimmäisehtoja.</p> <p>Normaalisitova työehtosopimus tuo työnantajan lisäksi velvollisuuksia myös työntekijöille. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin, koska työehtosopimuksella on sovittu työrauhan säilyttämisestä työehtosopimuksen voimassaolon ajan.</p> <p>Työehtosopimuksiin sidottujen osapuolten on noudatettava työehtosopimuksessa sovittuja menettelyjä ja työsuhteessa noudatettavia vähimmäisehtoja.</p> <p>Haastateltujen palkkavaatimukset (10 euroa tunnilta) olivat hyvin lähellä olemassa olevaa käytäntöä. Esimerkiksi kaupan alalla minimipalkka pääkaupunkiseudulla on 1678 euroa kuukaudessa ja 10,49 euroa tunnilta. Muualla Suomessa työehtosopimuksen mukainen minimi on nyt 1611 euroa kuukaudessa ja 10.07 euroa tunnilta. Koululaisten palkka on 70 % sopimuksen mukaisesta minimistä ja harjoittelijoiden 85 %.</p> <p>Vähintäänkin kummallinen käsitys nuorilla näytti olevan myös siitä, että lakisääteinen minimipalkka voisi lisätä työllisyyttä sitä kautta, että nuoret hakeutuisivat työhön, kun siitä maksetaan ainakin sen verran, että palkalla tulee toimeen.</p> <p>Työpaikkojen määrällä ei ole yhteyttä siihen, miten halukkaasti työhön hakeudutaan. Työllisyys määrittyy sen mukaan, miten tuotettaville tavaroille ja palveluille on maksukykyistä kysyntää. Valtio ja kunnat voivat kyllä työllistää tuottamattomaan työhönkin ja niin kymmeniä vuosia sitten tehtiinkin.</p> <p>Tarjolla oli hätäaputöitä ja sittemmin työllisyystöitä. Pääosin ne olivat erilaisia tietöitä. Teitä rakennettiin sinne, missä tarvittiin töitä. Kun tiet aikoinaan valmistuivat, hakeutuivat varsinkin nuoret syrjäseuduilta joko Etelä-Suomeen tai Ruotsiin. Nykyään sentään teitä rakennetaan sinne, missä niitä tarvitaan.</p> <p>Neuvoni nuorille: järjestäytykää oman työalanne ammattiliittoon ja ottakaa selvää palkka- ja työehdoista. Lakisääteinen minimipalkka ei ole ratkaisu. Sitä varten pitäisi luoda seurantajärjestelmä, jotta vähimmäispalkka säilyisi elinkustannusten noustessa vähintään entisellä tasollaan.</p> <p>Nyt työehtojen noudattamista valvovat ammattiliitot. Minimiehdot kohenevat sitä mukaa, kun työehtosopimusten työehtoja saadaan kohennettua. Erillistä virkamiesorganisaatiota ei tarvita.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämän aamun (19.10.) uutinen siitä, että 62 prosenttia suomalaisista haluaa minimipalkan kirjaamisen lakiin, osoittaa laaja tietämättömyyttä etenkin nuorten keskuudessa siitä, mitkä ovat heidän oikeutensa työelämässä. Kun ei tiedä juuri mitään oman alansa työehtosopimuksesta, ei silloin tiedä sitäkään, että työntekijän vähimmäisturvana ovat yleissitovan työehtosopimuksen minimiehdot.

Yleissitova työehtosopimus sitoo myös järjestäytymättömiä työnantajia. Hekin ovat velvollisia noudattamaan työsuhteissa oman työalansa työehtosopimuksen vähimmäisehtoja.

Normaalisitova työehtosopimus tuo työnantajan lisäksi velvollisuuksia myös työntekijöille. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin, koska työehtosopimuksella on sovittu työrauhan säilyttämisestä työehtosopimuksen voimassaolon ajan.

Työehtosopimuksiin sidottujen osapuolten on noudatettava työehtosopimuksessa sovittuja menettelyjä ja työsuhteessa noudatettavia vähimmäisehtoja.

Haastateltujen palkkavaatimukset (10 euroa tunnilta) olivat hyvin lähellä olemassa olevaa käytäntöä. Esimerkiksi kaupan alalla minimipalkka pääkaupunkiseudulla on 1678 euroa kuukaudessa ja 10,49 euroa tunnilta. Muualla Suomessa työehtosopimuksen mukainen minimi on nyt 1611 euroa kuukaudessa ja 10.07 euroa tunnilta. Koululaisten palkka on 70 % sopimuksen mukaisesta minimistä ja harjoittelijoiden 85 %.

Vähintäänkin kummallinen käsitys nuorilla näytti olevan myös siitä, että lakisääteinen minimipalkka voisi lisätä työllisyyttä sitä kautta, että nuoret hakeutuisivat työhön, kun siitä maksetaan ainakin sen verran, että palkalla tulee toimeen.

Työpaikkojen määrällä ei ole yhteyttä siihen, miten halukkaasti työhön hakeudutaan. Työllisyys määrittyy sen mukaan, miten tuotettaville tavaroille ja palveluille on maksukykyistä kysyntää. Valtio ja kunnat voivat kyllä työllistää tuottamattomaan työhönkin ja niin kymmeniä vuosia sitten tehtiinkin.

Tarjolla oli hätäaputöitä ja sittemmin työllisyystöitä. Pääosin ne olivat erilaisia tietöitä. Teitä rakennettiin sinne, missä tarvittiin töitä. Kun tiet aikoinaan valmistuivat, hakeutuivat varsinkin nuoret syrjäseuduilta joko Etelä-Suomeen tai Ruotsiin. Nykyään sentään teitä rakennetaan sinne, missä niitä tarvitaan.

Neuvoni nuorille: järjestäytykää oman työalanne ammattiliittoon ja ottakaa selvää palkka- ja työehdoista. Lakisääteinen minimipalkka ei ole ratkaisu. Sitä varten pitäisi luoda seurantajärjestelmä, jotta vähimmäispalkka säilyisi elinkustannusten noustessa vähintään entisellä tasollaan.

Nyt työehtojen noudattamista valvovat ammattiliitot. Minimiehdot kohenevat sitä mukaa, kun työehtosopimusten työehtoja saadaan kohennettua. Erillistä virkamiesorganisaatiota ei tarvita. 

]]>
10 http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224648-minimipalkkavaatimus-kumpuaa-tietamattomyydesta#comments Järjestäytymättömät työanantajat Vähimmäispalkka Yleissitovuus Wed, 19 Oct 2016 05:39:53 +0000 Viljo Heinonen http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224648-minimipalkkavaatimus-kumpuaa-tietamattomyydesta
Perustulo on terveysteko http://tuomasaarni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221885-perustulo-on-terveysteko <p>Hallituksen kunnianhimoinen perustulokokeilu aiotaan lopulta toteuttaa rajatumpana versiota. Kokeiluun aiotaan ottaa mukaan vain työttömiä, ja näin rajata monta eri ryhmää ulkopuolelle &ndash; aluksi. Vaikka olisi kokeilun alkaessa työtön, kokeilun aikana on mahdollista työllistyä vakituisesti, tehdä pienempiä työkeikkoja, aloittaa opinnot, kohdata terveysongelmia, jäädä työttömäksi ja niin edelleen. Kahden vuoden aikana elämässä voi tapahtua aivan mitä tahansa, ja on hyvä syy olettaa, että näitä muutoksia tutkitaan myös kokeilun loppuraportissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Pienen pohdinnan jälkeen mietin epäintuitiivista ajatusta, kuinka perustulo voi lopulta olla eduksi terveydelle. Mielessä lähinnä omia ja tuttavapiirin kokemuksia, joten toivon että asia myös luetaan niin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuukausittainen &rdquo;työtön, työtön, työtön&rdquo; &ndash;hakemuksen täyttäminen on täyttäjälle nöyryyttävä kokemus. Vaikka nyt on mahdollista tienata 300 euroa/kk bruttotuloja satunnaisista töistä, hakemuksen jättäminen on silti hermoja kiristävä paikka. Tulot täytyy laskea tarkasti kalenterikuukausittain, ja senkään jälkeen ei voi olla täysin varma, montako euroa tilille saattaa tulla. Täysin kotikutoisen byrokratian edessä on voimaton olo, kun aivan kaikkea pitää anoa erikseen. Senkin jälkeen jää jännittynyt olo, jäikö jotain huomaamatta, tai karhutaanko myöhemmin jotain takaisin. Jos virkailija ei muista kertoa kaikkia yksityiskohtia, työtön saattaa joutua selittämään asioita myöhemmin, vaikka olisi tehnyt itse kaiken oikein. Tästä kaikesta seuraa todella paljon ylimääräistä stressiä &ndash; kaiken sen päälle, kuinka stressaavaa pelkkä työnhaku on.</p><p>&nbsp;</p><p>Pitkittyneen stressin terveysvaikutukset on todistettu useaan kertaan, kuten myös sen vielä suuremmat riskit. Etenkin immuunijärjestelmä kärsii stressistä jopa peruuttamattomasti, kasvattaen alttiutta kohdata vielä vakavampia terveys- ja toimintakyvyn riskejä. Stressin ja elämänhallinnan suhde on myös todistettu, ja tässä tärkeintä on <em>oma kokemus mahdollisuudesta tehdä itse omaa elämäänsä koskevia päätöksiä</em>. On selvää, että nykyisessä työttömyysbyrokratiassa hyvää elämänhallinnan kokemusta on hyvin vaikeaa saavuttaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten perustulo liittyy tähän? Siten, että työttömyysbyrokratiaan liittyviä esteitä voidaan poistaa. Kun elämänhallintaa voidaan palauttaa ihmiselle itselleen, edes vähän kerrallaan, samalla luodaan mahdollisuus poistaa stressitekijöitä ja ennustaa elämäänsä seuraavaa kalenterikuukautta pidemmälle. <em>Sallitaan tehdä enemmän päätöksiä omaan itseensä liittyvistä asioista.</em> Tämä on todella suuri positiivinen mahdollisuus heille, sekä heidän asioitaan hoitaville virkailijoille. Tuskin hekään erityisesti pitävät työnsä niistä puolista, missä epätoivoinen hakija pyytää apua, ja oma työnteko on perusteltava (taas) ylhäältäpäin annetulla sääntökirjalla. Aivan varmasti stressaavaa heillekin.</p><p>&nbsp;</p><p>Uhkana perustuloesityksessä on, että perustulon maksamisen ulkopuolisiin seikkoihin ei välttämättä kosketa. On mahdollista, että lopulliseen esitykseen ei liittyisi esimerkiksi uutta tulkintaa yleissitovuudesta, tai uutta esitystä freelancer/yrittäjä &ndash;tulkinnasta. Toki näitä on vielä liian aikaista pohtia, kun koko esitystä ei ole vielä annettu edes lausuntokierrokselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Veikkaan, että kokeilun jälkeen huomataan ainakin seuraavia asioita:</p><p>- Vakituinen työllistyminen pysyy vaikeana, samoista syistä kuin tähänkin asti.</p><p>- Kokeilun jälkeen täytyy ottaa kantaa, mikä on sopiva perustulon taso ja suhde muihin tukimuotoihin. Mitä eri indeksejä pitää huomioida ja noudattaa?</p><p>- Stressitekijöiden poistaminen parantaa elämän ennustettavuutta ja edistää optimistisen asenteen oppimista.</p><p>- Työtunteja tehdään enemmän, kun <strong>nettopalkka kasvaa</strong> ja kannustinloukku heikentyy.</p><p>- Perustuloa saavat pystyvät edistämään terveyttään sekä hankkimaan lisätuloa paremmin, kuin nykyinen järjestelmä sallii.</p><p>- Jotain muuta, mitä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen kunnianhimoinen perustulokokeilu aiotaan lopulta toteuttaa rajatumpana versiota. Kokeiluun aiotaan ottaa mukaan vain työttömiä, ja näin rajata monta eri ryhmää ulkopuolelle – aluksi. Vaikka olisi kokeilun alkaessa työtön, kokeilun aikana on mahdollista työllistyä vakituisesti, tehdä pienempiä työkeikkoja, aloittaa opinnot, kohdata terveysongelmia, jäädä työttömäksi ja niin edelleen. Kahden vuoden aikana elämässä voi tapahtua aivan mitä tahansa, ja on hyvä syy olettaa, että näitä muutoksia tutkitaan myös kokeilun loppuraportissa.

 

Pienen pohdinnan jälkeen mietin epäintuitiivista ajatusta, kuinka perustulo voi lopulta olla eduksi terveydelle. Mielessä lähinnä omia ja tuttavapiirin kokemuksia, joten toivon että asia myös luetaan niin.

 

Kuukausittainen ”työtön, työtön, työtön” –hakemuksen täyttäminen on täyttäjälle nöyryyttävä kokemus. Vaikka nyt on mahdollista tienata 300 euroa/kk bruttotuloja satunnaisista töistä, hakemuksen jättäminen on silti hermoja kiristävä paikka. Tulot täytyy laskea tarkasti kalenterikuukausittain, ja senkään jälkeen ei voi olla täysin varma, montako euroa tilille saattaa tulla. Täysin kotikutoisen byrokratian edessä on voimaton olo, kun aivan kaikkea pitää anoa erikseen. Senkin jälkeen jää jännittynyt olo, jäikö jotain huomaamatta, tai karhutaanko myöhemmin jotain takaisin. Jos virkailija ei muista kertoa kaikkia yksityiskohtia, työtön saattaa joutua selittämään asioita myöhemmin, vaikka olisi tehnyt itse kaiken oikein. Tästä kaikesta seuraa todella paljon ylimääräistä stressiä – kaiken sen päälle, kuinka stressaavaa pelkkä työnhaku on.

 

Pitkittyneen stressin terveysvaikutukset on todistettu useaan kertaan, kuten myös sen vielä suuremmat riskit. Etenkin immuunijärjestelmä kärsii stressistä jopa peruuttamattomasti, kasvattaen alttiutta kohdata vielä vakavampia terveys- ja toimintakyvyn riskejä. Stressin ja elämänhallinnan suhde on myös todistettu, ja tässä tärkeintä on oma kokemus mahdollisuudesta tehdä itse omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. On selvää, että nykyisessä työttömyysbyrokratiassa hyvää elämänhallinnan kokemusta on hyvin vaikeaa saavuttaa.

 

Miten perustulo liittyy tähän? Siten, että työttömyysbyrokratiaan liittyviä esteitä voidaan poistaa. Kun elämänhallintaa voidaan palauttaa ihmiselle itselleen, edes vähän kerrallaan, samalla luodaan mahdollisuus poistaa stressitekijöitä ja ennustaa elämäänsä seuraavaa kalenterikuukautta pidemmälle. Sallitaan tehdä enemmän päätöksiä omaan itseensä liittyvistä asioista. Tämä on todella suuri positiivinen mahdollisuus heille, sekä heidän asioitaan hoitaville virkailijoille. Tuskin hekään erityisesti pitävät työnsä niistä puolista, missä epätoivoinen hakija pyytää apua, ja oma työnteko on perusteltava (taas) ylhäältäpäin annetulla sääntökirjalla. Aivan varmasti stressaavaa heillekin.

 

Uhkana perustuloesityksessä on, että perustulon maksamisen ulkopuolisiin seikkoihin ei välttämättä kosketa. On mahdollista, että lopulliseen esitykseen ei liittyisi esimerkiksi uutta tulkintaa yleissitovuudesta, tai uutta esitystä freelancer/yrittäjä –tulkinnasta. Toki näitä on vielä liian aikaista pohtia, kun koko esitystä ei ole vielä annettu edes lausuntokierrokselle.

 

Veikkaan, että kokeilun jälkeen huomataan ainakin seuraavia asioita:

- Vakituinen työllistyminen pysyy vaikeana, samoista syistä kuin tähänkin asti.

- Kokeilun jälkeen täytyy ottaa kantaa, mikä on sopiva perustulon taso ja suhde muihin tukimuotoihin. Mitä eri indeksejä pitää huomioida ja noudattaa?

- Stressitekijöiden poistaminen parantaa elämän ennustettavuutta ja edistää optimistisen asenteen oppimista.

- Työtunteja tehdään enemmän, kun nettopalkka kasvaa ja kannustinloukku heikentyy.

- Perustuloa saavat pystyvät edistämään terveyttään sekä hankkimaan lisätuloa paremmin, kuin nykyinen järjestelmä sallii.

- Jotain muuta, mitä?

]]>
41 http://tuomasaarni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221885-perustulo-on-terveysteko#comments Kotimaa Byrokratia Elämänhallinta Perustulo Stressi Yleissitovuus Sat, 27 Aug 2016 10:04:53 +0000 Tuomas Aarni http://tuomasaarni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221885-perustulo-on-terveysteko
Yleissitova työehtosopimus on duunarin turva http://alpiripatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219917-yleissitova-tyoehtosopimus-on-duunarin-turva <p>Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja&nbsp; Mikael Pentikäinen kuvasi Porin Suomi-Areenalla&nbsp; yleissitovia työehtosopimuksia karteilleiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansanedustaja Hjallis Harkimo on myös korostanut paikallisen sopimisen joustoja, jotka olisivat muun muassa joustoja palkoissa ja työajoissa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä on minusta aikamme jokaisen ihmisen pärjäämistä korostavaa ja ihannoivaa liturgiaa, jossa yritysten ja pääoman ahneuden maksajana olisi jälleen kerran pienituloinen duunari.</p><p>&nbsp;</p><p>Minusta yleissitovia työehtosopimuksia tarvitaan, koska niiden tarkoitus on turvata työnteon tietyt vähimmäisehdot kaikille työntekijöille.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Työntekijöiden turva heikkenisi oleellisesti, jos yleissitovuudesta luovuttaisiin, koska palkkoja ja etuja voitaisiin mielivaltaisesti polkea.</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Moni ihminen onkin valheellisesti alkanut uskoa, että työelämässä ja yhteiskunnassa pärjäisi yksin. No, mitäs sitten, kun sairastut, menetät työkyvyn tai joudut mielivallan kohteeksi. Yksin pärjää niin kauan, kun menee hyvin ja elämä hymyilee. Mutta ylämäki ei ole pysyvää ja vastoinkäymisiä tulee väistämättä.</p><p>&nbsp;</p><p>Samaan aikaan ylikansalliset yritykset ulosmittaavat veronmaksajien kustantamaa terveydenhuoltojärjestelmää&nbsp; ja johtajien ylisuuret palkat ja palkkiot ylittävät tavallisen ihmisen käsityksen kohtuullisuudesta. Myös kansanedustajat kaikista puolueista nauttivat muhkeasta palkasta, palkkioista ja palkankorotuksista.</p><p>&nbsp;</p><p>Samaan aikaan julkisen sektorin pienipalkkaisilta duunareilta leikataan, siis alennetaan liksaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Samaan aikaan julkisen vallan tahto huolehtia vähäosaisista murenee ulkoistaen vastuuuta kolmannelle sektorille.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä ei ole ainakaan minun käsitys kohtuullisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Julkisen sektorin pienipalkkaisten palkkoja leikataan hallituksen toimesta ja paikallisesti sovittuja kannustimia leikataan paikallisesti ja työntekijöitä manipuloidaan sopeutumaan, kun päinvastoin motivaatiota ja kannustimia pitäisi kehittää. Yksi sellainen on oikeudenmukainen palkkaus.</p><p>&nbsp;</p><p>Hoitajien nöyryyttä, kiltteyttä ja pelkoa käytetään tällä hetkellä härskisti hyväksi. Julkisen sektorin matalapalkkaisia naisvaltaisia aloja pissataan surutta silmään.</p><p>&nbsp;</p><p>Pelko lamaannuttaa porukan mielivallan edessä. Vaativaa ja vastuullista työtä tekevät hoitajat uupuvat mm. kotihoidossa liialliseen työmäärään ja kiireeseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Tulkaa päättäjät sieltä norsunluutorneistanne katsomaan hoitajien arkea ja lopettakaa jonnen joutava jauhaminen paikallisesta sopimisesta ja työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Paikallinen sopiminen on pienipalkkaiselle julkiselle sektorille vitsi. Ay-liikettä tarvitaan puolustamaan duunaria mielivaltaa ja monin paikoin tapahtuvaa yksipuolista sanelua vastaan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olen itse tämän henkilökohtaisesti kokenut. Ilman ay-liikkeen tukea en olisi jaksanut.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kukaan ei ole kiinnostunut kirjoittamaan kohublogeja, kohupalopuheita ja&nbsp; kohuface-päivityksiä hoitoalan epäkohdista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Arvoisa Pentikäinen, Harkimo, Berner ja kumppanit; pidätte itsestään selvänä, että hoitoala ja muut matalapalkka-alat sopeutuvat mukisematta mielivaltaanne.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikki eivät ole syntyneet kultalusikka suussa.</p><p>&nbsp;</p><p>On hölmöä aliarviointia olettaa, että vaitiolovelvollisuus ja pelko vaientavat duunarin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Pelko ja mielivalta eivät ainakaan vaienna minua.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Totuus on saatava julki ja päättäjien silmät auki.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja  Mikael Pentikäinen kuvasi Porin Suomi-Areenalla  yleissitovia työehtosopimuksia karteilleiksi.

 

Kansanedustaja Hjallis Harkimo on myös korostanut paikallisen sopimisen joustoja, jotka olisivat muun muassa joustoja palkoissa ja työajoissa. 

 

Tämä on minusta aikamme jokaisen ihmisen pärjäämistä korostavaa ja ihannoivaa liturgiaa, jossa yritysten ja pääoman ahneuden maksajana olisi jälleen kerran pienituloinen duunari.

 

Minusta yleissitovia työehtosopimuksia tarvitaan, koska niiden tarkoitus on turvata työnteon tietyt vähimmäisehdot kaikille työntekijöille. 

 

Työntekijöiden turva heikkenisi oleellisesti, jos yleissitovuudesta luovuttaisiin, koska palkkoja ja etuja voitaisiin mielivaltaisesti polkea.

  

 

 

Moni ihminen onkin valheellisesti alkanut uskoa, että työelämässä ja yhteiskunnassa pärjäisi yksin. No, mitäs sitten, kun sairastut, menetät työkyvyn tai joudut mielivallan kohteeksi. Yksin pärjää niin kauan, kun menee hyvin ja elämä hymyilee. Mutta ylämäki ei ole pysyvää ja vastoinkäymisiä tulee väistämättä.

 

Samaan aikaan ylikansalliset yritykset ulosmittaavat veronmaksajien kustantamaa terveydenhuoltojärjestelmää  ja johtajien ylisuuret palkat ja palkkiot ylittävät tavallisen ihmisen käsityksen kohtuullisuudesta. Myös kansanedustajat kaikista puolueista nauttivat muhkeasta palkasta, palkkioista ja palkankorotuksista.

 

Samaan aikaan julkisen sektorin pienipalkkaisilta duunareilta leikataan, siis alennetaan liksaa. 

 

Samaan aikaan julkisen vallan tahto huolehtia vähäosaisista murenee ulkoistaen vastuuuta kolmannelle sektorille. 

 

Tämä ei ole ainakaan minun käsitys kohtuullisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

 

Julkisen sektorin pienipalkkaisten palkkoja leikataan hallituksen toimesta ja paikallisesti sovittuja kannustimia leikataan paikallisesti ja työntekijöitä manipuloidaan sopeutumaan, kun päinvastoin motivaatiota ja kannustimia pitäisi kehittää. Yksi sellainen on oikeudenmukainen palkkaus.

 

Hoitajien nöyryyttä, kiltteyttä ja pelkoa käytetään tällä hetkellä härskisti hyväksi. Julkisen sektorin matalapalkkaisia naisvaltaisia aloja pissataan surutta silmään.

 

Pelko lamaannuttaa porukan mielivallan edessä. Vaativaa ja vastuullista työtä tekevät hoitajat uupuvat mm. kotihoidossa liialliseen työmäärään ja kiireeseen.

 

Tulkaa päättäjät sieltä norsunluutorneistanne katsomaan hoitajien arkea ja lopettakaa jonnen joutava jauhaminen paikallisesta sopimisesta ja työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamisesta.

 

Paikallinen sopiminen on pienipalkkaiselle julkiselle sektorille vitsi. Ay-liikettä tarvitaan puolustamaan duunaria mielivaltaa ja monin paikoin tapahtuvaa yksipuolista sanelua vastaan. 

 

Olen itse tämän henkilökohtaisesti kokenut. Ilman ay-liikkeen tukea en olisi jaksanut. 

 

Kukaan ei ole kiinnostunut kirjoittamaan kohublogeja, kohupalopuheita ja  kohuface-päivityksiä hoitoalan epäkohdista. 

 

Arvoisa Pentikäinen, Harkimo, Berner ja kumppanit; pidätte itsestään selvänä, että hoitoala ja muut matalapalkka-alat sopeutuvat mukisematta mielivaltaanne. 

 

Kaikki eivät ole syntyneet kultalusikka suussa.

 

On hölmöä aliarviointia olettaa, että vaitiolovelvollisuus ja pelko vaientavat duunarin. 

 

Pelko ja mielivalta eivät ainakaan vaienna minua. 

 

Totuus on saatava julki ja päättäjien silmät auki.

]]>
0 http://alpiripatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219917-yleissitova-tyoehtosopimus-on-duunarin-turva#comments Ay-liike Hjallis Harkimo Kilpailukykysopimus Mikael Pentikäinen Yleissitovuus Wed, 13 Jul 2016 08:02:04 +0000 Alpi Ripatti http://alpiripatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219917-yleissitova-tyoehtosopimus-on-duunarin-turva
Liitot ja liitoutumat http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216184-liitot-ja-liitoutumat <p>Olemme vannoneet Jumalamme nimissä &nbsp;muijillemme liittomme pysyväisyydetä kunnes kuolema meidät erottaa.. &nbsp;Ja siitä huolimatta me akoistamme eroilemme.</p><p>Ihmettelenkin, kuinka joku voi sanoa, että EUsta ja Eurosta ei voi erota. &nbsp;Onko vala tullut annettua jollekin Jumalaa korkeammalle taholle?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olemme vannoneet Jumalamme nimissä  muijillemme liittomme pysyväisyydetä kunnes kuolema meidät erottaa..  Ja siitä huolimatta me akoistamme eroilemme.

Ihmettelenkin, kuinka joku voi sanoa, että EUsta ja Eurosta ei voi erota.  Onko vala tullut annettua jollekin Jumalaa korkeammalle taholle?

]]>
1 http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216184-liitot-ja-liitoutumat#comments Yleissitovuus Thu, 28 Apr 2016 19:20:17 +0000 Jarmo Lauros http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216184-liitot-ja-liitoutumat
Yleissitovuus AY-sektorille http://kullervohirvonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210089-yleissitovuus-ay-sektorille <p><strong>Yleissitovuus AY-sektorille</strong></p><p>Lupaavalta vaikuttanut viimeisin yritys yhteiskuntasopimukseksi työmarkkinajärjestöjen välillä kaatui, kun YKSI liitto (AKT) ilmoitti jättäytyvänsä sopimuksen ulkopuolelle. Prosenteissa kattavuudeksi sanottiin peräti 97% ilman kyseistä liittoa.</p><p>Hakematta herää kysymys, eikö AY-sektorillekin tarvita yleissitovuus, kun yksityinen&nbsp; työnantajasektori joutuu noudattamaan sopimuksia, kun vähän yli 50% on sen takana?</p><p>Miten demokraattisena itseään pitävä AY-väki voi hyväksyä sen, että 97% sopimuskattavuus ei riitä velvoittamaan kaikkia liittoja? Eikö tätä nykyistä tilannetta voi pitää suoranaisena pienen ryhmän terrorina sopimusyhteiskuntaa vastaan?</p><p>Väkisinkin tulee mieleen myös ajatus, että AKT:llä oli taustahyväksyntä menettelylleen. Oli varmaan hyvä jättää &rdquo;pieni, mutta tehokas peukaloruuvi&rdquo; reserviin mahdollisia &rdquo;laillisia lakkoja&rdquo; varten.</p><p>Viimeistään mennyt vuosi on osoittanut, että tarvitaan lainsäädäntö, jolla yhteiskunta voi estää pienen avainalan lakkoilun. Lakkoilun, jonka vaikutukset ovat monikymmenkertaiset omaan toimialaan nähden eli kohdistuu valtaosin sivullisiin tahoihin. Tähän tarpeeseen edellä mainittu yleissitovuus voisi olla eräs&nbsp; toteutustapa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleissitovuus AY-sektorille

Lupaavalta vaikuttanut viimeisin yritys yhteiskuntasopimukseksi työmarkkinajärjestöjen välillä kaatui, kun YKSI liitto (AKT) ilmoitti jättäytyvänsä sopimuksen ulkopuolelle. Prosenteissa kattavuudeksi sanottiin peräti 97% ilman kyseistä liittoa.

Hakematta herää kysymys, eikö AY-sektorillekin tarvita yleissitovuus, kun yksityinen  työnantajasektori joutuu noudattamaan sopimuksia, kun vähän yli 50% on sen takana?

Miten demokraattisena itseään pitävä AY-väki voi hyväksyä sen, että 97% sopimuskattavuus ei riitä velvoittamaan kaikkia liittoja? Eikö tätä nykyistä tilannetta voi pitää suoranaisena pienen ryhmän terrorina sopimusyhteiskuntaa vastaan?

Väkisinkin tulee mieleen myös ajatus, että AKT:llä oli taustahyväksyntä menettelylleen. Oli varmaan hyvä jättää ”pieni, mutta tehokas peukaloruuvi” reserviin mahdollisia ”laillisia lakkoja” varten.

Viimeistään mennyt vuosi on osoittanut, että tarvitaan lainsäädäntö, jolla yhteiskunta voi estää pienen avainalan lakkoilun. Lakkoilun, jonka vaikutukset ovat monikymmenkertaiset omaan toimialaan nähden eli kohdistuu valtaosin sivullisiin tahoihin. Tähän tarpeeseen edellä mainittu yleissitovuus voisi olla eräs  toteutustapa.

]]>
2 http://kullervohirvonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210089-yleissitovuus-ay-sektorille#comments Yleissitovuus Sun, 17 Jan 2016 10:07:26 +0000 Kullervo Hirvonen http://kullervohirvonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210089-yleissitovuus-ay-sektorille
Yleissitova työehtosopimus on pakottavaa lainsäädäntöä http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202439-yleissitova-tyoehtosopimus-on-pakottavaa-lainsaadantoa <p>Koska yleissitovalla työehtosopimuksella on maassa lain voima, tämä merkitsee, että eduskunta on luovuttanut osan lainsäädäntövallastaan työmarkkinaosapuolille. Kun eduskunta on kuitenkin ylin lainsäädäntöelin, se voi tarvittaessa ottaa lainsäädäntöoikeuden myös työehtokysymyksissa takaisin itselleen. Hallituksen ohjelma työelämän uusiksi reunaehdoiksi on tarkoitus saattaa voimaan vasta nykyisten lainvoimaisten työehtosopimusten päätyttyä, joten lait eivät ole ristiriidassa keskenään eikä tässä suhteessa synny perustuslaillista ongelmaa.</p><p>ILO:n kansainväliset sopimukset edellyttävät mahdollisuutta vapaaseen sopimiseen työntekijäliittojen ja työnantajan välillä, mutta kansainvälisesti yleissitova lainvoimaisuus&nbsp; on harvinaista, ehkäpä ILO:n kontekstissa on pikemminkin kyse sopimusoikeudesta ylipäätään, onhan maita, joissa työntekijöiden järjestäytymistä pyritään rajoittamaan ja maita, joissa jotkut työnantajajärjestöt tuntevat itsensä syrjityiksi, kuten meillä yrittäjäjärjestöt.</p><p>Nykyinen tilanne sen sijaan sisältää selviä perusoikeuksien ongelmia. Voidakseen aktiivisesti vaikuttaa lainvoimaisiin sopimuksiin tulisi työntekijän pakkoliittyä järjestöön, joka ei ole kovin demokraattinen eikä avoin. Edes kokousedustajat eivät yleensä saa ammattijärjestöjen tilinpitoa nähtäväkseen, jolloin oman jäsenmaksun käyttö jää arvailujen varaan. Kuitenkin tämä maksu on verovähennyskelpoinen kulu. Varsinainen oikeudettomuus liittyy niihin työntekijöihin, jotka eivät ole älynneet liittyä työttömyyskassaan: joka palkasta suoritetaan sekä työnantajan että työntekijän työttömyysvakuutusmaksu, mutta vain kassan jäsen saa sen hyödykseen.</p><p>Yleissitovuus on rationaalinen tapa hoitaa reilut yhtenäiset työehdot yli työnantaja- ja työntekijäkentän mutta yleissitovan sopimisen asioiden alueen tulisi olla rajattu jo pelkästään prosessin demokratiavajeen vuoksi.&nbsp; - Paikallinen sopiminen palkoista hidastaisi luovaa tuhoa huonosti kannattavissa yrityksissä ja uutta luovaa kasvua kannattavissa yrityksissä. Julkisella puolella paikallinen sopiminen palkoista tuottaa yksinomaan vääristymiä.</p><p>Yksi asiaryhmä mikä on jätetty käytännössä työmarkkinoille vaikka periaatteessa eduskunta säätääkin lait, on ansioiden pakkovakuuttaminen, siis eläke-, työttömyys- ja sairausajan ansioiden vakuuttaminen. Tässä on kyse taloudellisesti suuresta asiasta. Tavallisen palkansaajan työn tuloksesta käytetään suurempi summa oman ansion vakuuttamiseen kuin välittömiin julkisiin veroihin yhteisiin tarpeisiin. Tässä järjestöt käyttävät suurta valtaa joka kohdistuu yksilön vapauteen määrätä omasta ansiostaan. Joku voisi pitää tätäkin perustuslaillisena ongelmana mutta kun eduskunta on niin säätänyt niin siihen on tyytyminen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koska yleissitovalla työehtosopimuksella on maassa lain voima, tämä merkitsee, että eduskunta on luovuttanut osan lainsäädäntövallastaan työmarkkinaosapuolille. Kun eduskunta on kuitenkin ylin lainsäädäntöelin, se voi tarvittaessa ottaa lainsäädäntöoikeuden myös työehtokysymyksissa takaisin itselleen. Hallituksen ohjelma työelämän uusiksi reunaehdoiksi on tarkoitus saattaa voimaan vasta nykyisten lainvoimaisten työehtosopimusten päätyttyä, joten lait eivät ole ristiriidassa keskenään eikä tässä suhteessa synny perustuslaillista ongelmaa.

ILO:n kansainväliset sopimukset edellyttävät mahdollisuutta vapaaseen sopimiseen työntekijäliittojen ja työnantajan välillä, mutta kansainvälisesti yleissitova lainvoimaisuus  on harvinaista, ehkäpä ILO:n kontekstissa on pikemminkin kyse sopimusoikeudesta ylipäätään, onhan maita, joissa työntekijöiden järjestäytymistä pyritään rajoittamaan ja maita, joissa jotkut työnantajajärjestöt tuntevat itsensä syrjityiksi, kuten meillä yrittäjäjärjestöt.

Nykyinen tilanne sen sijaan sisältää selviä perusoikeuksien ongelmia. Voidakseen aktiivisesti vaikuttaa lainvoimaisiin sopimuksiin tulisi työntekijän pakkoliittyä järjestöön, joka ei ole kovin demokraattinen eikä avoin. Edes kokousedustajat eivät yleensä saa ammattijärjestöjen tilinpitoa nähtäväkseen, jolloin oman jäsenmaksun käyttö jää arvailujen varaan. Kuitenkin tämä maksu on verovähennyskelpoinen kulu. Varsinainen oikeudettomuus liittyy niihin työntekijöihin, jotka eivät ole älynneet liittyä työttömyyskassaan: joka palkasta suoritetaan sekä työnantajan että työntekijän työttömyysvakuutusmaksu, mutta vain kassan jäsen saa sen hyödykseen.

Yleissitovuus on rationaalinen tapa hoitaa reilut yhtenäiset työehdot yli työnantaja- ja työntekijäkentän mutta yleissitovan sopimisen asioiden alueen tulisi olla rajattu jo pelkästään prosessin demokratiavajeen vuoksi.  - Paikallinen sopiminen palkoista hidastaisi luovaa tuhoa huonosti kannattavissa yrityksissä ja uutta luovaa kasvua kannattavissa yrityksissä. Julkisella puolella paikallinen sopiminen palkoista tuottaa yksinomaan vääristymiä.

Yksi asiaryhmä mikä on jätetty käytännössä työmarkkinoille vaikka periaatteessa eduskunta säätääkin lait, on ansioiden pakkovakuuttaminen, siis eläke-, työttömyys- ja sairausajan ansioiden vakuuttaminen. Tässä on kyse taloudellisesti suuresta asiasta. Tavallisen palkansaajan työn tuloksesta käytetään suurempi summa oman ansion vakuuttamiseen kuin välittömiin julkisiin veroihin yhteisiin tarpeisiin. Tässä järjestöt käyttävät suurta valtaa joka kohdistuu yksilön vapauteen määrätä omasta ansiostaan. Joku voisi pitää tätäkin perustuslaillisena ongelmana mutta kun eduskunta on niin säätänyt niin siihen on tyytyminen.

]]>
0 http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202439-yleissitova-tyoehtosopimus-on-pakottavaa-lainsaadantoa#comments Ansionvakuutus Työehtosopimukset Yleissitovuus Sun, 13 Sep 2015 20:22:12 +0000 Olli Saarinen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202439-yleissitova-tyoehtosopimus-on-pakottavaa-lainsaadantoa